MIETINTÖ Luigi de Magistrisin parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä

15.4.2011 - (2010/2122(IMM))

Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Bernhard Rapkay

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

Luigi de Magistrisin parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä

(2010/2122(IMM))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Luigi de Magistrisin italialaisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevan asiansa johdosta parlamentaarisen koskemattomuutensa puolustamiseksi esittämän, 5. heinäkuuta 2010 päivätyn pyynnön, josta ilmoitettiin täysistunnossa 7. heinäkuuta 2010,

–   on kuullut Luigi de Magistrisia työjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 8 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008 ja 19. maaliskuuta 2010 antamat tuomiot[1],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 6 artiklan 3 kohdan ja 7 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0152/2011),

A. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin jäsen Luigi de Magistris on pyytänyt parlamentaarisen koskemattomuutensa puolustamista italialaisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevan asian johdosta,

B.  ottaa huomioon, että Luigi De Magistrisin pyyntö liittyy Euroopan parlamentin jäsenen Clemente Mario Mastellan Benaventon tuomioistuimessa häntä vastaan esittämään haastekirjelmään De Magistrisin italialaiselle sanomalehdelle 31. lokakuuta 2009 antaman haastattelun vuoksi,

C. ottaa huomioon, että haastekirjelmän mukaan osa kyseisestä haastattelusta ('Mastella oli osallisena yhdessä tutkinnassani ja yritti estää minua') on julkinen herjaus, josta vaaditaan 1 000 000 euron vahingonkorvausta ja oikeudenkäyntikuluja,

D. ottaa huomioon, että haastattelu annettiin ajankohtana, jolloin Luigi de Magistris oli Euroopan parlamentin jäsen tultuaan valituksi Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009,

E   ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan määräysten (8 artikla) nojalla Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella,

F.  ottaa huomioon, että parlamentin vakiintuneen käytännön mukaan se, että oikeusmenettelyt on tuotu siviili- tai hallinto-oikeuden piiriin tai sisältävät tiettyjä seikkoja, jotka kuuluvat siviili- tai hallinto-oikeuden piiriin, ei sinällään estä soveltamasta kyseisen artiklan tarjoamaa koskemattomuutta,

G. ottaa huomioon, että kyseistä haastattelua antaessaan Luigi de Magistris ilmaisi mielipiteensä äänestäjilleen yleisen edun mukaisesta asiasta Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviä hoitaessaan ja poliittista toimintaa harjoittaessaan,

H. ottaa huomioon, että demokraattisessa yhteiskunnassa ei voida hyväksyä sitä, että parlamentin jäseniä pyritään estämään ilmaisemasta mielipiteitään legitiimisti yleisen edun mukaisista ja huolta aiheuttavista asioista ja kritisoimasta poliittisia vastustajiaan nostamalla kanne tuomioistuimessa, ja edellä mainittu on myös jyrkässä ristiriidassa Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 8 artiklan kanssa, joka on tarkoitettu suojelemaan jäsenten ilmaisuvapautta heidän harjoittaessaan tehtäviään Euroopan unionin toimielimiin kuuluvan parlamentin edun mukaisesti.

1.  päättää puolustaa Luigi de Magistrisin parlamentaarista koskemattomuutta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen viipymättä Italian tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle ja Luigi de Magistrisille.

• [1]  Asia 101/63 Albert Wagner v. Jean Fohrmann ja Antoine Krier [1964] ECR 195, Asia 149/85 Roger Wybot vastaan Edgar Faure ym. [1986] ECR 2391, Asia T-345/05 Ashley Neil Mote vastaan Euroopan parlamentti [2008] ECR II-2849, Yhdistetyt asiat C-200/07 ja C-201/07 Alfonso Luigi Marra vastaan Eduardo De Gregorio ja Antonio Clemente [2008] ECR I-7929 ja asia T-42/06 Bruno Gollnisch vastaan Euroopan parlamentti.

PERUSTELUT

1.        Tausta

Puhemies ilmoitti 7. heinäkuuta 2010 pidetyssä istunnossa työjärjestyksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti vastaanottaneensa 5. heinäkuuta 2010 Luigi de Magistrisilta pyynnön, joka koskee hänen parlamentaarisen koskemattomuutensa puolustamista Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 8 ja 9 artiklan ja Italian tasavallan perustuslain, sellaisena kuin se on muutettuna 29. lokakuuta 1993 hyväksytyllä annetulla perustuslakia koskevalla lailla nro 3, 68 artiklan mukaisesti. Puhemies välitti pyynnön oikeudellisten asioiden valiokunnalle työjärjestyksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kyseinen valiokunta kuuli De Magistrisia 22. maaliskuuta 2011.

Puolustamista koskevan pyynnön tausta on seuraava: Euroopan parlamentin jäsen Clemente Mario Mastella haastoi De Magistriksen oikeuteen Beneventon tuomioistuimessa haastattelusta, jonka De Magistris antoi italialaiselle sanomalehdelle (Epolis-sanomalehden milanolainen painos) ja joka julkaistiin 31. lokakuuta 2009.

Haastattelun sisältö oli laaja-alainen ja käsitteli Italian tuolloista poliittista tilannetta. Haastekirjelmän aiheena on seuraava ote:

"[haastattelija:] Samaan aikaan Campanassa on paljastunut uusi Mastella-tapaus.

[De Magistris:] Mastella oli osallisena yhdessä tutkinnassani ja yritti estää minua. Hän sanoo esittäneensä vain suosituksia, mutta itse asiassa hän oli työpaikoilla kauppaa käyvän rikollisliigan pää. Jos työhönotto tapahtui tällä tavoin Arpacissa (ympäristöviranomainen, toim. huom.), alueen ympäristökatastrofi ei ole mikään yllätys.

Mastella väittää, että sanamuoto "Mastella oli osallisena yhdessä tutkinnassani ja yritti estää minua…" oli tarkoitettu antamaan lukijoille idea, että Mastella oli pyrkinyt käyttämään hyväkseen asemaansa oikeusministerinä[1] hankaloittaakseen De Magistrisin työtä yleisenä syyttäjänä. Mastella väittää, että tämä väite on täysin totuudenvastainen, pahansuopa ja saattaa hänet todennäköisesti erittäin huonoon maineeseen ja on näin ollen julkinen herjaus. Hänen vahingonkorvausvaatimuksensa on 1 000 000 euroa ja oikeudenkäyntikulut, jotka hän aikoo "lahjoittaa hyväntekeväisyytenä "Villaggio dei Ragazzi"-kohteelle Maddalonissa".

Toisaalta De Magistris toteaa 5. heinäkuuta 2010 esittämässään pyynnössä, että haastattelu annettiin "osana [hänen] poliittista toimintaansa". Hän väittää, että hänellä "on oikeus kritisoida poliittista vastustajaa ja siksi hänelle olisi myönnettävä suoja Euroopan parlamentin työjärjestyksen ja Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan nojalla".

2.        Euroopan parlamentin jäsenien koskemattomuutta koskeva lainsäädäntö ja menettely

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 8 ja 9 artikla kuuluvat seuraavasti:

8 artikla:

Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella.

9 artikla:

Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on:

a)        oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

b)        toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus sekä lainkäytöllinen koskemattomuus.

Koskemattomuus koskee jäseniä myös silloin, kun he matkustavat Euroopan parlamentin istuntoihin tai palaavat niistä.

Koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta.

Euroopan parlamentissa noudatettavasta menettelystä määrätään työjärjestyksen 6 ja 7 artiklassa. Kyseiset määräykset kuuluvat seuraavasti:

6 artikla - Koskemattomuuden pidättäminen:

1.        Erioikeuksia ja vapauksia koskevaa toimivaltaa käyttäessään parlamentti pyrkii ensisijaisesti säilyttämään täysivaltaisuutensa demokraattisena lainsäädäntöelimenä ja varmistamaan jäsentensä riippumattomuuden heidän hoitaessaan tehtäviänsä. (...)

3.        Jäsenen tai entisen jäsenen puhemiehelle osoittamasta, koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä ilmoitetaan täysistunnossa, ja pyyntö lähetetään käsiteltäväksi asiasta vastaavaan valiokuntaan.

4.        Jos jäsen on pidätetty tai jos hänen liikkumisvapauttaan on rajoitettu siten, että hänen erioikeuksiaan ja vapauksiaan on ilmeisesti loukattu, puhemies voi asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa ja esittelijää kuultuaan käynnistää kiireellisenä asiana aloitteen kyseisen jäsenen erioikeuksien ja vapauksien vahvistamiseksi. Puhemies ilmoittaa aloitteesta valiokunnalle ja täysistunnolle.

7 artikla – Koskemattomuutta koskevat menettelyt:

1.        Asiasta vastaava valiokunta käsittelee koskemattomuuden pidättämistä sekä koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevat pyynnöt viipymättä niiden jättämisjärjestyksessä.

2.        Valiokunta antaa perustellun päätösehdotuksen, jossa on suositus koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön tai koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevan pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

3.        Valiokunta voi pyytää asianomaiselta viranomaiselta ne lisätiedot tai selvitykset, jotka valiokunta katsoo tarpeellisiksi voidakseen muodostaa mielipiteensä koskemattomuuden pidättämisestä tai puolustamisesta. Jäsenelle annetaan tilaisuus tulla kuulluksi; hänellä on oikeus esittää kaikki tässä yhteydessä aiheellisiksi katsomansa asiakirjat tai muut kirjalliset todisteet. Toinen jäsen voi toimia hänen edustajanaan. (...)

6.        Erioikeuden tai vapauden puolustamista koskevissa tapauksissa valiokunta toteaa, muodostavatko olosuhteet hallinnollisen tai muun esteen parlamentin kokouspaikkaan matkustavien tai sieltä palaavien jäsenten vapaalle liikkumiselle, mielipiteen ilmaisemiselle tai äänestyskäyttäytymiselle heidän hoitaessaan edustajantoimeensa kuuluvia tehtäviä tai kuuluvatko kyseiset olosuhteet erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 10 artiklassa tarkoitettuihin asioihin, jotka eivät kuulu kansallisen oikeuden alaan, ja tekee ehdotuksen, jossa kehotetaan asianomaista viranomaista tekemään tarvittavat johtopäätökset.

7.        Valiokunta voi antaa perustellun lausunnon kyseisen viranomaisen toimivallasta asiassa ja pyynnön käsiteltäväksi ottamisesta, mutta se ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko lausumat tai teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista. (...)

3.        Ehdotetun päätöksen perustelu

Luigi De Magistris vetosi pyynnössään nimenomaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 8 artiklaan, ja se on sovellettavissa tässä tapauksessa.

Haastattelu annettiin ajankohtana, jolloin Luigi de Magistris oli Euroopan parlamentin jäsen tultuaan valituksi Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009.

Parlamentin vakiintuneen käytännön mukaan se, että oikeusmenettelyt ovat siviili- tai hallinto-oikeudellisia tai sisältävät tiettyjä seikkoja, jotka kuuluvat siviili- tai hallinto-oikeuden piiriin, ei sinällään estä soveltamista kyseisen artiklan tarjoaman koskemattomuuden soveltamista.

Unionin tuomioistuimen päätöksen mukaan asiaankuuluvan koskemattomuuden laajuus on määritettävä pelkästään yhteisön oikeuden perustella[2].

Valiokunta katsoo, että kyseistä haastattelua antaessaan Luigi de Magistris ilmaisi mielipiteensä äänestäjilleen yleisen edun mukaisesta asiasta Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviä hoitaessaan ja harjoitti poliittista toimintaa. Demokraattisessa yhteiskunnassa ei voida hyväksyä sitä, että parlamentin jäseniä pyritään estämään ilmaisemasta mielipiteitään legitiimisti yleisen edun mukaisista ja huolta aiheuttavista asioista ja kritisoimasta poliittisia vastustajiaan nostamalla kanne tuomioistuimessa, ja edellä mainittu on myös jyrkässä ristiriidassa pöytäkirjan 8 artiklan kanssa, joka on tarkoitettu suojelemaan jäsenten ilmaisuvapautta heidän harjoittaessaan tehtäviään Euroopan unionin toimielimiin kuuluvan parlamentin edun mukaisesti.

4.        Johtopäätös

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ja työjärjestyksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokunta suosittelee jäsenen koskemattomuuden puolustamista puoltavia ja sitä vastaan esitettyjä perusteita käsiteltyään, että Euroopan parlamentti puolustaa Luigi De Magistrisin parlamentaarista koskemattomuutta.

• [1]  Vaikka Mastella valittiin Euroopan parlamenttiin vuoden 2009 vaaleissa, De Magistrisin antamassa haastattelussa viitattuna aikana Mastella oli Italian tasavallan oikeusministeri ja De Magistris yleinen syyttäjä.
• [2]  Edellä viitattu Marra, 26 kohta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	11.4.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	12 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marielle Gallo, Klaus-Heiner Lehne, Antonio Masip Hidalgo, Bernhard Rapkay, Francesco Enrico Speroni, Dimitar Stoyanov, Alexandra Thein, Diana Wallis, Zbigniew Ziobro, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Kurt Lechner, Eva Lichtenberger