MIETINTÖ ilmailualan turvallisuudesta ja erityisesti turvaskannereista

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PERUSTELUT

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.1.2011)

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.4.2011)

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

30.5.2011 - (2010/2154(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Luis de Grandes Pascual

Tarkistukset

Menettely : 2010/2154(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A7-0216/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0216/2011

Keskustelut :

PV 05/07/2011 - 16
CRE 05/07/2011 - 16

Äänestykset :

PV 06/07/2011 - 6.9
CRE 06/07/2011 - 6.9
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0329

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

ilmailualan turvallisuudesta ja erityisesti turvaskannereista

(2010/2154(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle turvaskannereiden käytöstä EU:n lentoasemilla (KOM(2010)0311),

– ottaa huomioon 23. lokakuuta 2008 antamansa päätöslauselman ilmailun turvatoimien ja henkilöskannereiden vaikutuksista ihmisoikeuksiin, yksityisyyteen, ihmisarvoon ja tietosuojaan[1],

– ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä 11. maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 300/2008[2],

– ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 300/2008 liitteessä vahvistettujen siviili-ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täydentämisestä 2. huhtikuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 272/2009[3],

– ottaa huomioon toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi 4. maaliskuuta 2010 annetun komission asetuksen (EU) N:o 185/2010[4],

– ottaa huomioon komission viidennen kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle yhteisistä siviili-ilmailualan turvaamista koskevista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 2320/2002 täytäntöönpanosta (KOM(2010)0725),

– ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi ilmailun turvamaksuista[5],

– ottaa huomioon neuvoston 12. heinäkuuta 1999 antaman suosituksen väestön sähkömagneettisille kentille (0 Hz–300 GHz) altistumisen rajoittamisesta[6],

– ottaa huomioon terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/40/EY[7] (kahdeksastoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi),

– ottaa huomioon terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (keinotekoinen optinen säteily) aiheutuville riskeille 5. huhtikuuta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/25/EY[8] (yhdeksästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi),

– ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY[9],

– ottaa huomioon perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta 13. toukokuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/29/Euratom[10],

– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean "liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta" -erityisjaoston lausunnon komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamasta tiedonannosta turvaskannereiden käytöstä EU:n lentoasemilla,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A7–0216/2011),

Turvaskannerit

A. ottaa huomioon, että turvaskanneri on sellaisesta teknologiasta käytetty yleinen nimitys, jolla voidaan havaita vaatteiden alla kuljetettavia metallisia ja muita kuin metallisia esineitä; ottaa huomioon, että ilmaisukyvyllä tarkoitetaan turvaskannerin kykyä havaita tarkastettavan henkilön vaatetuksessa olevat kätketyt esineet,

B. ottaa huomioon, että ilmailualan turvaamista koskevassa EU:n lainsäädännössä on säädetty useista eri turvatarkastusmenetelmistä ja -teknologioista, joiden avulla voidaan havaita vaatetukseen kätketyt kielletyt esineet ja joista jäsenvaltiot valitsevat vähintään yhden; ottaa huomioon, että turvaskannerit eivät kuulu tällä hetkellä tähän luetteloon,

C. ottaa huomioon, että turvaskannerit ovat tällä hetkellä käytössä tilapäisesti – enintään 30 kuukauden ajan – useiden eri jäsenvaltioiden lentoasemilla ja että jäsenvaltiot käyttävät täten oikeuttaan kokeilla uutta teknologiaa (komission asetuksen (EU) N:o 185/2010 liitteessä oleva 12.8 kohta),

D. ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla on oikeus soveltaa toimenpiteitä, jotka ovat tiukempia kuin EU:n nykyiset perusvaatimukset, ja että jäsenvaltiot voivat näin ollen ottaa turvaskannereita käyttöön alueellaan; ottaa huomioon, että näin tehdessään niiden on toimittava riskinarvioinnin pohjalta ja unionin oikeuden mukaisesti; ottaa huomioon, että näiden toimenpiteiden on oltava asianmukaisia, puolueettomia, syrjimättömiä ja oikein suhteutettuja niiden kohteena olevaan riskiin (asetuksen (EY) N:o 300/2008 6 artikla),

E. ottaa huomioon, että jos jäsenvaltiot ottavat käyttöön turvaskannereita kummassa tahansa edellä mainituista tapauksista, ei ole mahdollista noudattaa yhden ainoan turvatarkastuksen periaatetta; ottaa huomioon, että nykyisen tilanteen jatkuessa jäsenvaltioiden toimintaa koskevat vaatimukset eivät ole yhdenmukaiset, eivätkä ne näin ollen hyödytä matkustajia,

F. katsoo, että keskustelua turvaskannereista ei saisi käydä irrallaan Euroopan lentoasemien yhdennettyä turvallisuuskonseptia koskevasta yleisestä keskustelusta,

G. ottaa huomioon, että terveyttä on vaalittava ja oikeutta terveyteen suojeltava, ottaa huomioon, että altistuminen ionisoivalle säteilylle on riski, jota olisi syytä välttää; katsoo siksi, että ionisoivaa säteilyä käyttävät skannerit, joiden vaikutukset ovat kumulatiivisia ja haitallisia ihmisten terveydelle, olisi kiellettävä Euroopan unionissa,

H. ottaa huomioon, että sekä EU:n että jäsenvaltioiden lainsäädännössä on säädetty kansalaisten suojelemisesta ionisoivaa säteilyä lähettävien teknologioiden käytöstä terveydelle mahdollisesti aiheutuvilta vaaroilta sekä tällaiselle säteilylle altistumista koskevista raja-arvoista, katsoo siksi, että ionisoivaa säteilyä käyttävät skannerit olisi kiellettävä Euroopan unionissa,

I. ottaa huomioon, että Euroopan komissio on kuullut Euroopan tietosuojavaltuutettua, 29 artiklan mukaista tietosuojaryhmää ja Euroopan unionin perusoikeusvirastoa ja että edellä mainittujen tahojen antamat vastaukset sisältävät tärkeitä tietoja edellytyksistä, joita noudattaen turvaskannerien käyttö lentoasemilla olisi perusoikeuksien mukaista,

J. ottaa huomioon, että terveyttä, yksityiselämää, ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta, syrjintäkieltoa ja tietosuojaa koskevien oikeuksien toteutumiseen liittyviä huolenaiheita on käsiteltävä sekä asiaan liittyvän tekniikan että sen käytön kannalta, ennen kuin turvaskannereiden käyttöönottoa voidaan harkita,

K. katsoo, että turvaskannerit takaavat korkeamman turvatason kuin nykyiset laitteet ja että ne sen lisäksi nopeuttavat matkustajien tarkastamista ja lyhentävät siten odotusaikoja,

Ilmailualan turvallisuutta koskeva rahoitus

L. ottaa huomioon, että neuvosto ei ole vielä ilmaissut kantaansa ilmailualan turvamaksuja koskevaan direktiiviin liittyvästä Euroopan parlamentin kannasta,

Rahtia koskevat turvatoimet

M. ottaa huomioon, että viimeisimmissä tiedustelupalvelujen paljastamissa terrori-iskujen yrityksissä pyrittiin käyttämään rahtia iskujen välineenä,

N. ottaa huomioon, että matkustajien lisäksi myös rahtiin ja postiin sovelletaan ja on sovellettava asianmukaisia turvatoimia,

O. ottaa huomioon, että matkustajakoneissa kuljetettava rahtitavara ja posti voivat olla terrorihyökkäysten kohteita; ottaa huomioon, että rahtitavaran ja postin turvallisuustaso on paljon alempi kuin matkustajien, joten matkustajakoneisiin lastattavaa postia ja rahtitavaraa koskevia turvatoimia on tiukennettava,

P. ottaa huomioon, että turvatoimet koskevat lentoasemien lisäksi koko toimitusketjua,

Q. ottaa huomioon, että postialan toimijoilla on tärkeä ilmailualan turvallisuuteen liittyvä tehtävä kirjeiden ja pakettien hallinnassa ja että postialan toimijat ovat investoineet unionin säännöstön mukaisesti huomattavia summia ja ottaneet käyttöön uutta teknologiaa kansainvälisten ja EU:n turvallisuusnormien noudattamisen varmistamiseksi,

Kansainväliset suhteet

R. ottaa huomioon, että ilmailualan turvatoimien kansainvälinen koordinointi on välttämätöntä korkean turvallisuustason varmistamiseksi ja matkustajia koskevien toistuvien turvatarkastusten ja niiden aiheuttamien rajoitusten ja lisäkustannusten välttämiseksi,

Turvahenkilöstön koulutus

S. ottaa huomioon, että turvahenkilöstön koulutus ja jatkokoulutus on erittäin tärkeää korkean turvallisuustason takaamiseksi ja että koulutuksen avulla on huolehdittava siitä, että matkustajia kohdellaan heidän ihmisarvonsa takaavalla tavalla ja että heidän henkilötietojaan suojellaan,

Yleistä

1. katsoo, että ilmailualan turvallisuutta varten tarvitaan yhden turvatarkastuksen periaatteen mukainen yhtenäinen toimintamalli, jotta yhdeltä EU:n lentoasemalta toiselle EU:n lentoasemalle saapuvia matkustajia, matkatavaroita tai rahtia ei tarvitse turvatarkastaa uudelleen;

2. katsoo, että tehokkaiden ja nopeiden skannereiden käyttäminen matkustajien turvatarkastuksissa tuo turvatarkastuspisteissä käytettävän ajan osalta lisäarvoa ilmailu-alan turvallisuudelle;

3. kehottaa komissiota tutkimaan räjähteiden, myös kiinteiden aineiden, havaitsemista koskevien muiden tekniikoiden käyttöä lentoturvallisuuden alalla;

4. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan kaikkiin käytettävissä oleviin ja luotettaviin ja erityisesti poliisilta, tiedustelupalveluilta, tullilta ja kuljetusyrityksiltä peräisin oleviin tietoihin perustuvan yhtenäisen riskienarviointijärjestelmän sellaisia lentomatkustajia varten, joiden voidaan perustellusti epäillä olevan uhka turvallisuudelle, sekä matkatavaroiden ja rahdin tarkastuksia varten; toteaa, että koko järjestelmän on perustuttava tehokkuuteen pyrkimiseen syrjintäkieltoa kunnioittavalla tavalla;

5. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kaikkien asiaan liittyvien viranomaisten ja yksiköiden sekä turvatoimista vastaavien yritysten ja lentoyhtiöiden ja viranomaisten välisen tehokkaan tietojen vaihdon, turvallisuushallinnoinnin ja yhteistyön toteutumisen sekä EU:ssa että kansallisella tasolla;

6. pyytää komissiota tarkistamaan säännöllisesti luettelon hyväksytyistä turvatarkastusmenetelmistä ja niiden soveltamista koskevat edellytykset vähimmäisvaatimukset, jotta voidaan ottaa huomioon niissä havaitut mahdolliset ongelmat sekä saavutettu käytännön kokemus ja tekninen edistys ja varmistaa kehityksen mukainen korkeatasoinen ilmaisukyky sekä matkustajien ja työntekijöiden oikeuksien ja etujen suojelu;

7. korostaa, että on tärkeää torjua terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta, jotka uhkaavat Euroopan unionin turvallisuutta, kuten Tukholman ohjelmassa on määritelty, ja ainoastaan sen saavuttamiseksi tukee sellaisten terrorismin ehkäisemiseen tarkoitettujen turvatoimien käyttöä, jotka ovat lakisääteisiä, tehokkaita, välttämättömiä vapaassa ja avoimessa demokraattisessa yhteiskunnassa, oikeasuhteisia tavoitteeseensa nähden ja kaikilta osin EU:n perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisia; muistuttaa, että on oleellisen tärkeää, että kansalaiset luottavat instituutioihinsa ja että turvallisuuden varmistamisen ja perusoikeuksien ja -vapauksien turvaamisen välillä on siksi löydettävä oikeudenmukainen tasapaino;

8. korostaa siksi, että kaikkien terrorismin vastaisten toimien on oltava täysin demokraattiselle yhteiskunnalle välttämättömien Euroopan unionin perusoikeuksien ja velvollisuuksien mukaisia ja että niiden on oltava oikeasuhteisia, ehdottoman välttämättömiä, lakisääteisiä ja käyttötarkoituksensa mukaisesti rajattuja;

Turvaskannerit

9. pyytää komissiota ehdottamaan turvaskannereiden lisäämistä hyväksyttyjen turvatarkastusmenetelmien luetteloon sillä edellytyksellä, että siihen liitetään niiden käyttöä koskevat asianmukaiset säännöt ja vähimmäisvaatimukset tässä päätöslauselmassa esitetyn mukaisesti, ja että Euroopan parlamentin vuonna 2008 pyytämä vaikutustenarviointi on ensin tehty, jotta saadaan näyttöä skannereiden tehokkuudesta ja siitä, että ne eivät vaaranna matkustajien terveyttä, henkilötietosuojaa, ihmisarvoa ja yksityisyyttä;

10. on sitä mieltä, että turvaskannereiden käyttöä on säänneltävä yhteisillä EU:n säännöillä, menettelyillä ja normeilla, joilla varmistetaan ilmaisukyvyn kriteerit ja suojellaan tarvittavalla tavalla matkustajien, työntekijöiden, lentohenkilöstön ja turvahenkilöstön terveyttä ja perusoikeuksia ja etuja;

11. katsoo, että turvaskannereiden olisi nopeutettava lentoasemilla tehtäviä tarkastuksia ja vähennettävä matkustajille aiheutuvaa haittaa; kehottaa siksi komissiota ottamaan tämän näkökohdan huomioon lainsäädäntöehdotuksessaan;

12. ehdottaa, että komissio turvaskannereiden käyttöä koskevien sääntöjen vahvistamisen jälkeen tarkistaa näitä sääntöjä säännöllisesti ja tarvittaessa, jotta terveyden, yksityisyyden, henkilötietojen ja perusoikeuksien suojelemista koskevat säännökset voidaan sovittaa yhteen teknologisen kehityksen kanssa;

Välttämättömyys ja oikeasuhteisuus

13. on sitä mieltä, että terrori-iskujen pahentuminen edellyttää viranomaisilta turvallisuuteen ja ennaltaehkäisyyn liittyviä ja demokraattisten yhteiskuntien tarvitsemia toimenpiteitä;

14. katsoo, että turvaskannereiden ilmaisukyky on parempi kuin nykyisillä metallinpaljastimilla erityisesti muiden kuin metallisten esineiden ja nesteiden osalta ja että täydellisten ruumiintarkastusten suorittaminen on todennäköisesti skannereita häiritsevämpi, aikaa vievempi ja epämiellyttävämpi vaihtoehto;

15. katsoo, että jos huolehditaan asianmukaisista suojatoimenpiteistä, turvaskannereiden käyttö on suositeltavampaa kuin muiden, vaatimattomampien menetelmien käyttö, koska jälkimmäiset eivät takaa vastaavaa turvallisuustasoa; palauttaa mieliin, että ensisijaisina prioriteetteina lentoturvallisuudessa olisi säilytettävä tiedustelutiedon käyttö sen laajassa merkityksessä sekä hyvin koulutettu lentoasemien turvahenkilöstö;

16. katsoo, että yksityisyyttä ja terveyttä koskevat huolenaiheet ja vaatimukset voidaan ratkaista käytettävissä olevien teknologioiden ja menetelmien avulla; katsoo, että tällä hetkellä kehitettävänä oleva teknologia on lupaavaa ja että käytettävän teknologian on oltava paras mahdollinen;

17. katsoo, että turvaskannereiden asentaminen tai asentamatta jättäminen on EU:n jäsenvaltioiden vastuulla ja päätettävissä; katsoo kuitenkin, että skannereiden käyttöä on edelleen yhdenmukaistettava yhtenäisen ja turvallisen eurooppalaisen ilmailualueen luomiseksi;

18. katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden olisi noudatettava kaikille EU:n jäsenvaltioille asetettuja vähimmäisnormeja ja -vaatimuksia asentaessaan turvaskannereita, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden oikeuteen soveltaa tiukempia toimenpiteitä;

19. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi lisättävä tarkastuspisteitä ja turvahenkilöstöä varmistaakseen, ettei turvaskannereiden käytöstä aiheudu haittaa matkustajille;

20. katsoo, että turvatarkastuksissa turvaskannereiden käyttämisen olisi oltava henkilöille vapaaehtoista ja että turvaskannereiden käytöstä kieltäytyvien henkilöiden olisi suostuttava vaihtoehtoisiin tarkastustoimenpiteisiin, jotka ovat vähintään yhtä tehokkaita kuin turvaskannerit ja joiden käytössä otetaan täysimääräisesti huomioon henkilöiden oikeudet ja ihmisarvo; korostaa, että kieltäytyminen turvaskannerin käytöstä ei saisi johtaa siihen, että henkilöä pidetään epäilyttävänä;

Terveys

21. palauttaa mieliin, että unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä on sovellettava erityisesti ALARA (As Low As Reasonably Achievable) -periaatteen mukaisesti;

22. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön teknologiaa, joka aiheuttaa vähiten vahinkoa ihmisten terveydelle ja joka tarjoaa hyväksyttävissä olevia ratkaisuja kansalaisten tuntemaan huoleen yksityisyyden loukkaamisesta;

23. katsoo, että altistumista kumulatiiviselle ionisoivalle säteilylle ei pidä hyväksyä; katsoo siksi, että kaikki ionisoivaa säteilyä käyttävä tekniikka olisi nimenomaisesti suljettava pois turvatarkastuksista;

24. kehottaa komissiota tarkastelemaan tutkimuksen seuraavan puiteohjelman yhteydessä mahdollisuutta käyttää teknologiaa, joka ei aiheuta minkäänlaista haittaa yhdellekään matkustajalle ja jolla samalla varmistetaan ilmailun turvallisuus;

25. pyytää jäsenvaltioita tarkastelemaan säännöllisesti turvaskannereille altistumisen pitkän aikavälin vaikutuksia uudet tieteelliset tutkimustulokset huomioimalla, sekä valvomaan laitteiden asianmukaista asennusta, oikeaa käyttöä ja moitteetonta toimintaa;

26. vaatii ottamaan erityistapaukset asianmukaisesti huomioon ja soveltamaan oikeudenmukaista ja yksilöllistä kohtelua terveyden ja viestintäkyvyn kannalta muita heikommassa asemassa oleviin matkustajiin, kuten raskaana oleviin naisiin, lapsiin, ikääntyneisiin ja vammaisiin sekä implantoitavien lääkinnällisten laitteiden (kuten esimerkiksi ortopedisten proteesien tai sydämentahdistinten) haltijoihin sekä kaikkiin henkilöihin, joilla on mukanaan lääkkeitä ja/tai lääkinnällisiä laitteita (esim. ruiskuja tai insuliinia), joita he tarvitsevat terveytensä ylläpitämiseksi;

Vartalokuvat

27. on sitä mieltä, että olisi käytettävä vain tikku-ukkokuvia, ja vaatii, ettei vartalokuvia saa ottaa;

28. painottaa, että skannerien käytön yhteydessä kertyneitä tietoja ei saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin kiellettyjen esineiden havaitsemiseen, että tietoja saa käyttää vain niin kauan kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi, että tiedot poistetaan heti kun henkilö on läpäissyt turvatarkastuksen ja että tietoja ei saa säilyttää;

Syrjimättömyys

29. katsoo, että toimintaa koskevien sääntöjen avulla on taattava, että valinta on satunnaista ja että turvaskannereiden avulla tarkastettavia matkustajia ei valita syrjivin perustein;

30. korostaa, ettei henkilöä saisi ennen turvaskannausta tai ennen siitä kieltäytymistä arvioida esimerkiksi, sukupuolen, rodun, ihonvärin, etnisen taustan, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai vakaumuksen perusteella;

Tietosuoja

31. katsoo, että kaikissa turvaskannereissa olisi käytettävä tikku-ukkokuvia matkustajien henkilöllisyyden suojelemiseksi ja jotta matkustajia ei voida tunnistaa mistään ruumiinosasta otetun kuvan perusteella;

32. korostaa, että käytetty tekniikka ei saa mahdollistaa tietojen säilyttämistä tai tallentamista;

33. muistuttaa, että turvaskannereiden käytön on oltava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY mukaista;

34. korostaa, että jäsenvaltioiden, jotka päättävät käyttää turvaskannereita, olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti voitava soveltaa tiukempia normeja kuin kansalaisten ja heidän henkilötietojensa suojelua koskevassa unionin lainsäädännössä on vahvistettu;

Skannattaville henkilöille ilmoitettavat tiedot

35. katsoo, että turvatarkastettaville henkilöille on ilmoitettava etukäteen perusteelliset tiedot erityisesti kyseessä olevan skannerin toiminnasta, ihmisarvoa. yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevien oikeuksien suojelusta ja mahdollisuudesta kieltäytyä skannerilla tehtävästä turvatarkastuksesta;

36. kehottaa komissiota sisällyttämään lentomatkustajien oikeuksia koskeviin tiedotuskampanjoihinsa myös tietoja turvatarkastuksia ja turvaskannereita koskevista matkustajien oikeuksista;

Skannattavien henkilöiden kohtelu

37. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että turvahenkilöstölle järjestetään erityistä koulutusta turvaskannereiden käytöstä niin, että siinä kunnioitetaan matkustajien perusoikeuksia, ihmisarvoa, tietosuojaa ja terveyttä; toteaa tässä yhteydessä, että turvaskannereiden käyttöä koskevien ohjesääntöjen käyttöönotto voisi olla erittäin hyödyllistä skannereiden käytöstä vastaavalle turvahenkilöstölle;

Ilmailualan turvallisuuden rahoitus

38. palauttaa mieliin 5. toukokuuta 2010 vahvistamansa kannan ilmailun turvamaksuihin;

39. katsoo, että turvamaksujen olisi oltava avoimia, että niitä on käytettävä ainoastaan turvallisuuteen liittyvien kustannusten kattamiseksi ja että tiukempia toimenpiteitä soveltavien jäsenvaltioiden on rahoitettava itse kyseisten toimenpiteiden aiheuttamat lisäkustannukset;

40. kehottaa neuvostoa vahvistamaan välittömästi kantansa ensimmäisessä käsittelyssä ilmailun turvamaksuihin, koska ilmailun turvallisuutta koskeva lainsäädäntö ja ilmailun turvamaksuja koskeva lainsäädäntö liittyvät läheisesti toisiinsa;

41. suosittelee, että kaikissa matkalipuissa olisi ilmoitettava turvatoimien kustannukset;

Nesteitä, aerosoleja ja geelejä koskeva kielto

42. toistaa ja vahvistaa kantansa, jonka mukaan nesteiden kuljettamista koskeva kielto olisi päätettävä vuonna 2013 EU:n lainsäädännön mukaisesti; kehottaa siksi kaikkia asianomaisia tahoja, komissiota, jäsenvaltioita ja teollisuutta tiiviiseen yhteistyöhön, jotta nesteiden kuljetusta lentokoneissa koskevat rajoitukset poistetaan matkustajien edun vuoksi;

43. kehottaa jäsenvaltioita ja lentoasemia ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin asianmukaisen teknologian hankkimiseksi ajallaan, jotta nesteiden kuljettamista koskevan kiellon päättäminen sovittuna ajankohtana ei vaaranna turvallisuutta;

44. katsoo tässä yhteydessä, että kaikkien asianosaisten on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta nesteiden, aerosolien ja geelien kuljettamista koskevasta kiellosta voidaan siirtyä niiden valvontaan mahdollisimman tyydyttävällä ja yhtenäisellä tavalla sekä matkustajien oikeudet turvaten;

Rahtia koskevat turvatoimet

45. katsoo, että riskien arvioimiseen perustuvien rahdin ja postin turvatarkastusten on oltava oikeassa suhteessa niiden kuljettamiseen liittyviin uhkiin ja että asianmukainen turvallisuuden taso on taattava erityisesti silloin, kun rahtia tai postia kuljetetaan matkustajalentokoneissa;

46. muistuttaa, että rahtia ei voida skannata sataprosenttisesti; pyytää jäsenvaltioita jatkamaan ponnistelujaan asetuksen (EY) N:o 300/2008 ja siihen liittyvän komission asetuksen (EY) N:o 185/2010 täytäntöön panemiseksi, turvallisuuden parantamiseksi koko toimitusketjussa;

47. katsoo, että rahdin turvallisuustasossa on vielä jäsenvaltioiden välisiä eroja ja että yhden ainoan turvatarkastuksen periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että Euroopassa kuljetettavaan rahtiin ja postiin sovelletaan asianmukaisia toimia ja että toisen jäsenvaltion hyväksymät valvotut edustajat tunnustetaan;

48. ottaa huomioon, että lentorahtia ja postia koskevia jäsenvaltioiden turvatoimia ja komission näitä toimia koskevia tarkastuksia on vahvistettu, ja pitää tämän vuoksi ehdottoman välttämättömänä teknisen selvityksen laatimista nykyisen rahtijärjestelmän heikkouksien ja niiden mahdollisten parannusten havaitsemiseksi;

49. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään lentorahtia koskevia turvatarkastuksia ja valvontaa ja myös valvottujen edustajien ja tunnettujen lähettäjien todentamisen valvontaa; korostaa tältä osin tarvetta lisätä kansallisten turvatarkastajien määrää;

50. korostaa tullin tietojen potentiaalista merkitystä erityislähetyksiin liittyvien riskien arvioinnissa ja pyytää komissiota jatkamaan työtään tullin sähköisten järjestelmien käyttämiseksi mahdollisesti ilmailun turvallisuuden edistämiseen, erityisesti käyttämällä EU:n tuontivalvontajärjestelmää tulliviranomaisten välisen yhteistyön parantamiseen;

51. pyytää komissiota ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voidaan varmistaa kolmansista maista peräisin olevan rahdin turvallinen kuljettaminen alkuperäiskentältä lähtien, sekä vahvistamaan kriteerit suuririskisen rahdin määrittelemiselle ja toteamaan kaikkien toimijoiden vastuun;

52. pyytää Euroopan komissiota kiinnittämään turvallisuusohjelmassa huomiota kaikkien toimijoiden erityispiirteisiin ja yhdenmukaistamaan postin ja rahdin vaihtoon liittyviä turvatoimia kaupallista vaihtoa, palvelujen laatua ja sähköisen kaupankäynnin kehittämistä suosivan dynaamisen talouden takaamiseksi;

53. pyytää komissiota ehdottamaan rahdin kuljettamiseen liittyvän turvahenkilöstön yhdenmukaistettua koulutusta ja jatkokoulutusta, jotta voidaan ottaa huomioon uusin tekninen kehitys turvatoimien alalla;

Kansainväliset suhteet

54. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tekemään riskien arvioinnissa ja ilmailualan turvallisuuteen liittyvien tiedustelujärjestelmien osalta yhteistyötä kansainvälisen siviili-ilmailuliiton (ICAO) ja kolmansien maiden kanssa;

55. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään maailmanlaajuisia standardeja kansainvälisen siviili-ilmailuliiton puitteissa, jotta ne voisivat tukea kolmansien maiden kyseisten standardien täytäntöönpanoon liittyviä pyrkimyksiä, tavoitella turvatoimien vastavuoroista tunnustamista ja saavuttaa yhden ainoan turvatarkastuksen periaatetta koskevan tavoitteen;

o o

56. katsoo, että komiteamenettelyn käyttö ilmailuturvallisuuden alalla ei ole asianmukaista ainakaan kun on kyse kansalaisten oikeuksia koskevista toimista, ja kehottaa ottamaan parlamentin täysimääräisesti mukaan päätöksentekoon yhteispäätösmenettelyssä;

57. toivoo komission esittävän tämän vaalikauden aikana lainsäädäntöehdotuksen asetuksen (EY) N:o 300/2008 muuttamisesta siten, että siinä otetaan huomioon komission 16. joulukuuta 2010 antama lausuma Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä;

58. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

[1] EUVL C 15 E, 21.1.2010, s. 71.
[2] EUVL L 97, 9.4.2008, s. 72.
[3] EUVL L 91, 3.4.2009, s. 7.
[4] EUVL L 55, 5.3.2010, s. 1.
[5] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0123.
[6] EYVL L 199, 30.7.1999, s. 59.
[7] EUVL L 184, 24.5.2004, s. 1.
[8] EUVL L 114, 27.4.2006, s. 3.
[9] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
[10] EYVL L 159, 29.6.1996, s. 1.

Kokonaisvaltainen näkemys ilmailualan turvallisuudesta

Myöhemmät tapahtumat ovat syrjäyttäneet alun perin tämän ilmailualan turvallisuutta koskevan mietinnön kohteena olleen Euroopan komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antaman tiedonannon turvaskannereiden käytöstä.

Äskettäiset terrori-iskujen yritykset – ensin Yhdistyneessä kuningaskunnassa rahtilentokoneesta löydetty räjähdepaketti ja myöhemmin Kreikan poliisin löytämät useat pommipaketit, jotka oli osoitettu korkeatasoiselle henkilölle ja Ateenassa sijaitseville suurlähetystöille – ovat pakottaneet EU:n ryhtymään uusien havaittujen riskien mukaisiin toimenpiteisiin.

Tämän seurauksena Euroopan parlamentti on ottanut tehtäväkseen arvioida käyttöönotetut toimenpiteet ja ehdottaa tarvittaessa muita riskien torjumiseen liittyviä toimenpiteitä ilmailualan turvallisuutta koskevan kokonaisvaltaisen näkemyksen pohjalta.

Tässä mietinnössä käsitellään näin ollen turvaskannereita ja rahdin ja postin kuljettamiseen liittyviä turvatoimia ja arvioidaan nesteistä, aerosoleista ja geeleistä tehtyjä päätöksiä.

Terrorismin torjunta ja ilmailualan turvallisuus

Elämme aikana, jona globalisaatiosta on tullut pelkän mahdollisuuden sijasta peruuttamaton tosiseikka. Yhteenliittyneessä maailmassa terrorismi ei valitettavasti ole vain joihinkin maihin vaikuttava erillään oleva ilmiö. Demokraattisessa yhteiskunnassa kaikki terrorismin muodot ovat epäoikeutettuja, eikä niitä voida hyväksyä minkään syyn perusteella

Toimivaltaisten demokraattisten elinten välttämättömänä velvollisuutena on näin ollen ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Turvallisuussyistä tehdyt päätökset merkitsevät usein joidenkin vapauksien menettämistä ja aiheuttavat joka tapauksessa epämukavuuksia ja haittoja sekä muuttavat tavallisia toimintatapoja.

Valitettavasti turvallisuus näyttäytyy modernien yhteiskuntien arvohierarkiassa arvona, jota on varjeltava, koska se ei ole taattu. Demokraattisissa yhteiskunnissa edellytetään, että toimielimissä työskentelevät edustajat suojelevat kansalaisiaan. Samalla kuitenkin toivotaan, että suojelu ei tapahdu tavalla tai hinnalla millä hyvänsä. EU:n kansalaiset vaativat, että käyttöönotettavat turvallisuutta edistävät toimenpiteet eivät leikkaa heidän perusoikeuksiaan.

Ilmailualan turvallisuuden parantamisen tarve

Siviili-ilmailun turvallisuus on epäilemättä yksi tärkeimmistä Euroopan unionia koskevista kysymyksistä. Syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 tapahtuneiden iskujen jälkeen on ryhdytty useisiin yhteisön asetuksissa muotoiltuihin toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on toisaalta ennaltaehkäistä ja tarvittaessa estää kaikki terrori-iskut tai kansalaisten turvallisuuden vaarantavat välikohtaukset.

Ilmailualan turvallisuutta koskevan lainsäädännön kehittämisessä on edetty seuraavasti:

• 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden hyökkäysten jälkeen luotiin asetuksella (EY) N:o 2320/2002 hyväksytty pohja yhteisön politiikalle alalla, joka oli kuulunut aiemmin kansalliseen toimivaltaan.

• Joulukuussa 2001 "kenkäpommittajaksi" kutsuttu henkilö yritti kätkeä räjähteitä kenkiinsä, minkä seurauksena EU:ssa ryhdyttiin erityisiin toimenpiteisiin matkustajien jalkineiden turvatarkastusten tehostamiseksi.

• Elokuussa 2006 nestemäisiä räjähteitä käytettiin useisiin Atlantin valtameren yllä lentäneisiin ilma-aluksiin kohdistuneissa iskuyrityksissä. Tämän seurauksena nesteiden kuljettaminen ilma-aluksissa kiellettiin välittömästi.

• Siviili-ilmailun turvallisuuteen liittyvän kokemuksen karttumisen myötä asetus (EY) N:o 2320/2002 oli saatettava ajan tasalle, minkä seurauksena siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan EU:n lainsäädännön pohjaksi hyväksyttiin asetus (EY) N:o 300/2008. Tällä asetuksella yksinkertaistettiin, yhdenmukaistettiin ja selvennettiin alaan liittyviä säännöksiä.

• Lennolla Amsterdamista Detroitiin 25. joulukuuta 2009 kätkettyjen räjähteiden avulla tehty terrori-iskun yritys osoitti EU:n lentoasemien nykyisten turvatarkastusjärjestelmien rajallisuuden muiden kuin metallisten kiellettyjen esineiden havaitsemisessa. Tämän seurauksena useat jäsenvaltiot alkoivat tehdä kokeiluita tai ryhtyivät tiukempiin turvatoimiin ottamalla turvaskannerit käyttöön yhtenä turvatarkastusmenetelmänä.

• Äskettäiset lokakuun lopussa 2010 tehdyt terrori-iskujen yritykset, joissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Dubaissa löydettyjä räjähdepaketteja oltiin lähettämässä Yhdysvaltoihin, saivat aikaan lentorahdin turvatoimien kiristämisen, minkä seurauksena laadittiin seuraavia vuosia koskeva EU:n toimintasuunnitelma.

Tiivistettynä siviili-ilmailun turvallisuudesta on annettu seuraavat kolme tärkeintä asetusta:

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 300/2008 yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä;

• komission asetus (EY) N:o 272/2009 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 300/2008 liitteessä vahvistettujen siviili-ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täydentämisestä;

• komission asetus (EY) N:o 185/2010 toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi.

Tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön perustelut

Turvaskannerit

Taustaa

Turvatarkastus- ja valvontamenetelmistä ja -teknologioista on laadittu EU:n ilmailualan turvallisuutta koskevan lainsäädännöllisen kehyksen yhteydessä luettelo, jonka perusteella jäsenvaltiot ja/tai lentoasemat tekevät valintansa. Tämän vuoksi nykyistä lainsäädäntöä olisi muutettava siten, että turvaskannerit lisätään kyseiseen luetteloon (sanotun vaikuttamatta mahdollisuuteen asentaa turvaskannereita kokeilemista varten tai tiukempana turvatoimena).

Aiemmat toimet

Euroopan komissio esitteli vuonna 2008 Euroopan parlamentille asetusluonnoksen, jossa turvaskannereita käsiteltiin yhtenä tunnustettuna henkilöitä koskevana turvatarkastusmenetelmänä. Euroopan parlamentti suhtautui esitykseen kriittisesti 23. lokakuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa, koska se ei katsonut turvaskannereiden tuovan lisä-arvoa ja koska se katsoi niiden aiheuttavan perusoikeuksien turvaamiseen liittyviä epäilyksiä. Euroopan päätöslauselmassa korostettiin turvaskannereiden vaikutusta ihmisoikeuksiin, yksityisyyteen, ihmisarvoon ja tietosuojaan ja pyydettiin tilanteen tarkempaa arvioimista.

Komission tiedonanto

Vastineena Euroopan parlamentin vuonna 2008 antamaan päätöslauselmaan Euroopan komissio antoi parlamentille tiedonannon, jossa selvitetään osittain parlamentin komissiolle esittämät kysymykset seuraavista asioista:

• Euroopan tietosuojavaltuutetun kuuleminen

• terveysvaikutusten tieteellinen ja lääketieteellinen arviointi

• taloudellisten ja kaupallisten vaikutusten arviointi kustannus-hyöty-näkökulmasta

• perusoikeuksia koskevaan vaikutukseen liittyvä arviointi.

Näin ollen tämän mietinnön tarkoituksena on vastata komission esittämään keskustelupyyntöön ja kolmen toimielimen yhteiseen pohdintaan tässä EU:n kansalaisten suojelemista koskevassa yhteisessä asiassa etenemistä varten.

Esittelijän arvio

Esittelijä pitää komission tiedonantoa tervetulleena. Esittelijän mielestä komissio on ratkaissut tyydyttävällä tavalla Euroopan parlamentin sille vuonna 2008 esittämät perustellut epäilykset.

Esittelijä puoltaa turvaskannereiden toimintavaatimuksia ja ilmaisukyvyn yhteisiä standardeja koskevien yhdenmukaisten sääntöjen täytäntöönpanoa koko EU:n alueella.

Uuden sukupolven turvaskannerit vaikuttavat ihanteelliselta ratkaisulta EU:n ilmailualan turvallisuuden parantamiseksi. Ne tuovat EU:n lentoasemien turvatarkastusten tehokkuuteen liittyvää lisäarvoa ja ovat lisäksi oikein suhteutettuja riskeihin, joita niiden avulla pyritään torjumaan.

Nesteet, aerosolit ja geelit

Nesteitä, aerosoleja ja geelejä koskevan tilanteen taustaa EU:n lentokentillä.

Yli 100 millilitran suuruisten neste-, aerosoli- ja geelipakkausten kuljettaminen käsimatkatavaroissa on ollut kiellettyä vuodesta 2006 alkaen.

Euroopan parlamentti hyväksyi syyskuussa 2007 päätöslauselman P6-TA(2007)0374, jossa se pyysi komissiota "tarkistamaan kiireellisesti nesteiden kieltoa koskevan kysymyksen, ja jos uusia ratkaisevia tosiseikkoja ei esitetä, kumoamaan asetuksen 1546/2006". Sen jälkeen eri pyrkimykset kyseisen kiellon päättämiseksi ovat johtaneet kolmen toimielimen yhteiseen kantaan, jossa määriteltiin nesteiden kuljettamista koskevan kiellon vaiheittainen kumoaminen.

Nesteitä, aerosoleja ja geelejä koskevan lainsäädännön nykyinen tilanne

Nesteitä, aerosoleja ja geelejä koskevat rajoitukset kumottiin 9. huhtikuuta 2010 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 297/2010, jossa luotiin kiellon vaiheittainen poistamisjärjestelmä nestemäisten räjähteiden valvontamenetelmän löytämiseksi.

Asetuksessa vaaditaan, että lentoasemilla on oltava käytettävissään tehokas menettely siihen saakka, kunnes ne kykenevät asentamaan luotettavat turvatarkastuslaitteet, mikä on tehtävä 29. huhtikuuta 2013 mennessä. Kaikkien lentoasemien on voitava suorittaa nesteitä, aerosoleja ja geelejä koskevia turvatarkastuksia edellä mainittuun määräpäivään mennessä.

Jäljellä olevat vaiheet ovat seuraavat:

Nesteitä, aerosoleja ja geelejä voi tuoda turvavalvotuille alueille ja ilma-aluksiin sillä edellytyksellä, että ne tarkastetaan tai että niitä ei tarvitse tarkastaa soveltamissääntöjen vaatimusten mukaisesti:

• Nesteitä, aerosoleja ja geelejä, jotka on hankittu kolmannen maan lentoasemalla tai muun kuin EU:n lentoliikenteen harjoittajan ilma-aluksessa, on saatava viedä 29. huhtikuuta 2011 mennessä turvavalvotuille alueille ja ilma-aluksiin.

• Kaikilla lentokentillä on voitava turvatarkastaa nesteet, aerosolit ja geelit asetuksen (EY) N:o 300/2008 4 artiklan 3 kohdassa säädettyjen soveltamissääntöjen vaatimusten mukaisesti 29. huhtikuuta 2013 mennessä.

Rahti ja posti

EU:n rahtia koskeva turvallisuusjärjestelmä perustuu seuraavaan kahteen täydentävään pilariin:

• Rahtia ja postilähetyksiä koskevat turvavalvontatoimenpiteet. Kaikkiin rahtitavaroihin ja postilähetyksiin on sovellettava turvavalvontatoimenpiteitä ennen niiden lastaamista ilma-alukseen. Näiden turvavalvontatoimenpiteiden suorittajia ovat valvottu edustaja (lentoyhtiö, edustaja tai mikä tahansa muu turvavalvontatoimenpiteitä suorittava taho), tunnettu lähettäjä (lähettäjä, joka lähettää sellaisen rahdin tai postin omaan laskuunsa, jonka menettelyt täyttävät riittävissä määrin yhteiset turvallisuussäännöt ja määräykset, jotta kyseisen rahdin tai postin kuljettaminen on mahdollista) tai tunnettu tiliasiakas (lähettäjä, joka lähettää sellaisen rahdin tai postin omaan laskuunsa, jonka menettelyt täyttävät riittävissä määrin yhteiset turvallisuussäännöt ja määräykset, jotta kyseisen rahdin tai postin kuljettaminen on mahdollista ainoastaan kyseisiä kuljetuksia varten tarkoitetuissa ilma-aluksissa).. Mitään aiemmin tarkastamattomia lähetyksiä ei oteta rahtialusten kyytiin.

• Rahdin ja postin suojeleminen toimitusketjussa: Ilma-aluksella kuljetettava rahti ja postilähetykset on suojattava siten, että niihin ei voi päästä luvattomasti käsiksi (suojeleminen) sen jälkeen, kun niille on suoritettu turvavalvontatoimenpiteet, aina sen ilma-aluksen lähtöön asti, jossa ne on määrä kuljettaa. Rahdille ja postilähetyksille, joita ei ole riittävästi suojattu luvattomalta käsittelyltä turvavalvontatoimenpiteiden suorittamisen jälkeen, on tehtävä turvatarkastus.

Taustaa

Vuonna 2010 lokakuun lopussa ja marraskuun alussa sattuneiden välikohtausten jälkeen Euroopan unioni otti nopeasti käyttöön rahdin turvallisuuteen liittyviä lisätoimenpiteitä, koska rahtia kuljetetaan usein matkustajalentokoneiden mukana.

EU:n ilmailualan turvallisuuden asiantuntijat suosittelivat välittömästi useita eri toimintaperiaatteita: rahdin ja postin turvavalvontatoimenpiteiden on perustuttava yhteiseen riskien arviointiin, mukaan lukien lähetyksen ominaispiirteet, aikaisemmin sovellettujen turvavalvontatoimenpiteiden laadukkuuteen, lentokuljetuksen muotoon (matkustajalentokone, ainoastaan rahdin tai postin kuljettamiseen tarkoitettu lentokone) sekä alkuperään.

Lisäksi Euroopan unioni päätti perustaa työryhmän, jonka tehtävänä on esittää uusia ehdotuksia ilmailualan turvallisuuden parantamiseksi. Nykyinen toimintakehys perustuu kyseisen korkean tason työryhmän suunnitelmaan tavaroiden lentokuljetusten turvallisuuden parantamiseksi.

Lentorahdin valvonnan parantamista koskevat seuraavat kolme pääasiallista toiminta-aluetta:

• Lentorahtia koskevan EU:n lainsäädännön vahvistaminen ja yhdenmukaistaminen. Tämä koskee erityisesti kolmansista maista peräisin olevan rahdin ja postin turvavalvontatoimenpiteitä. Koulutuksen ja turvatarkastusten parantaminen EU:ssa ja kansallisella tasolla.

• Koordinoinnin ja tietojen vaihdon parantaminen EU:ssa. Nykyistä tullijärjestelmää on vahvistettu 1. tammikuuta 2011 alkaen. Jäsenvaltioiden välinen hyvä tietojen vaihto on välttämätöntä.

• Maailmanlaajuisten standardien kehittäminen. Tätä varten on jatkettava yhteistyötä kansainvälisen siviili-ilmailuliiton kanssa, jotta kolmansista maista peräisin olevat paketit ovat EU:n tai jonkin muun vastaavan lainsäädännön mukaisia EU:n alueelle saapuessaan.

Esittelijä on muodostanut mielipiteensä edellä esitetyn perusteella ja pyytää komissiota jatkamaan parannustöitä sekä ehdottaa komissiolle lisäksi joitakin erittäin tärkeäksi katsomiaan toimenpiteitä rahtiin liittyvän turvattomuuden torjumiseksi.

Lisäksi on muistettava, että turvatarkastukset, tiedustelupalvelut ja valvonta, poliisitietojen vaihtaminen ja inhimillisen tekijän merkityksen arviointi ovat erittäin tärkeitä asioita, jotka liittyvät ilmailualan turvallisuuden kokonaiskäsitteeseen.

Kaikki edellä mainittu vastaa kokonaisvaltaista ilmailualan turvallisuuden tarkastelutapaa, jonka tavoitteena on tarjota mahdollisimman korkea suojelun taso EU:n kansalaisille, mikä on EU:n lainsäätäjien erittäin tärkeä ja velvollisuuksiin kuuluva tehtävä. Tiivistettynä kyse on demokraattisten arvojen suojelemisesta ja niitä uhkaavan terrorismin torjunnasta.

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ilmailualan turvallisuudesta ja erityisesti turvaskannereista
(2010/2154(INI))

Valmistelija: Crescenzio Rivellini

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. panee merkille, että jäsenvaltiot ja lentokenttäviranomaiset turvautuvat yhä laajemmin läpivalaisuskannereihin, koska ne uskovat, että turvallisuushenkilöstö voi skannereiden avulla havaita tehokkaammin nestemäisten räjähteiden tai muoviräjähteiden kaltaiset kielletyt esineet, joita ei voida havaita nykyisten metallinpaljastimien avulla, ja että skannereiden käyttö poistaa tarpeen suorittaa epämukavia ja alentavia ruumiintarkastuksia matkustajille;

2. toteaa, että jäsenvaltioilla on laillinen oikeus vaatia läpivalaisuskannereiden käyttöä, mikäli ne katsovat sen parantavan turvallisuutta EU:n lainsäädännön mukaisia vaatimuksia tehokkaammin, tai koemielessä, ja luottaa siihen, että Suomessa, Ranskassa, Alankomaissa, Italiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa parhaillaan meneillään olevat kokeilut tuottavat tietoja, joiden avulla Euroopan komissio voi määritellä säännöksiä ja käytännesääntöjä koskevat Euroopan laajuiset parhaiden käytäntöjen normit, joilla suojataan henkilötiedot ja turvataan ihmisten terveys;

3. ottaa huomioon komission 15. kesäkuuta 2010 julkistaman tiedonannon turvaskannereiden käytöstä EU:n lentoasemilla (KOM(2010)0311 lopullinen) sekä siinä esitetyt päätelmät ja suositukset;

4. tunnustaa turvaskannereiden merkityksen matkustajien suojelemisen lisävälineenä, mutta korostaa, että mahdollisten terroristiuhkien todentamisessa tärkeintä on rajat ylittävän tiedustelutiedon asianmukainen käyttö, keskusvaraamojärjestelmien seuranta ja matkustajaprofiilien soveltaminen;

5. kehottaa komissiota tarkastelemaan tutkimuksen seuraavan puiteohjelman yhteydessä mahdollisuutta käyttää teknologiaa, joka ei aiheuta minkäänlaista haittaa yhdellekään matkustajalle ja jolla samalla varmistetaan ilmailun turvallisuus;

6. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön teknologioita, jotka aiheuttavat vähiten vahinkoa ihmisten terveydelle ja jotka tarjoavat hyväksyttävissä olevia ratkaisuja kansalaisten tuntemaan huoleen yksityisyyden loukkaamisesta;

7. panee merkille, että useisiin erilaisiin teknologioihin perustuvia läpivalaisuskannereita on jo käytössä; katsoo, että kutakin niistä on arvioitava sen omien ansioiden mukaan ja tukee Euroopan komission hiljan julkistetussa tiedonannossa esitettyä näkemystä, jonka mukaan EU-kansalaisten suojelun yhtenäinen taso voitaisiin varmistaa teknisillä vaatimuksilla ja toimintaedellytyksillä, joista olisi säädettävä EU:n lainsäädännössä;

8. suosittaa lääketieteelliseltä kannalta vaarattomimpana vaihtoehtona teknologiaa, joka perustuu kuvan muodostamiseen passiivisilla millimetriaaltojärjestelmillä, jotka eivät lähetä lainkaan säteilyä;

9. kehottaa komissiota antamaan passiivisten skannereiden käyttöä koskevan ehdotuksen, jonka yhteydessä arvioidaan tällaisen teknologian käytön suhteellista hintaa ja tehokkuutta sekä sitä, miten siinä noudatetaan fyysisen koskemattomuuden periaatetta muihin terrorismin torjuntakeinoihin verrattuna;

10. ehdottaa tarkoituksenmukaisimpana vaihtoehtona – eli parhaana kompromissina tarkoituksenmukaisen tuloksen saavuttamisen todennäköisyyden ja ihmisten terveydelle muodostuvien riskien välillä – teknologiaa, joka perustuu kuvan muodostamiseen aktiivisilla millimetriaaltojärjestelmillä, jotka käyttävät ionisoimatonta säteilyä, jota pidetään vaarattomana, jos altistus on nykyisessä lainsäädännössä vahvistettuja raja-arvoja vähäisempää;

11. toteaa, että röntgensäteiden takaisinsirontajärjestelmät lähettävät pieniä annoksia röntgensäteitä, ja ehdottaa näin ollen, että tällaista tekniikkaa vältetään, koska on ilmeistä että kaikenlaisella altistumisella ionisoivalle säteilylle, vaikka se olisi vähäistäkin, voi olla pitkän aikavälin vaikutuksia terveyteen säteilyn kumulatiivisten vaikutusten vuoksi;

12. pyytää, että silloin kun röntgensäteiden takaisinsirontateknologian käyttöä ei voida välttää, ionisoivalle säteilylle erityisen herkille matkustajille (kuten raskaana olevat naiset, lapset ja vammaiset henkilöt) tarjottaisiin erityiskohtelua, ja katsoo, että poikkeuksia olisi suotava myös implantoitavien lääkinnällisten laitteiden (esimerkiksi ortopediset proteesit, sydämentahdistimet ja kammiovärinänpoistajat) haltijoille;

13. painottaa, että läpivalaisuteknologiasta saadaan suuri annos röntgensäteitä, joten sen järjestelmällistä käyttöä ilmailun turvatarkastuksissa ei pitäisi harkita;

14. pyytää jäsenvaltioita tarkastelemaan säännöllisesti turvaskannereille altistumisen pitkän aikavälin vaikutuksia ottaen huomioon uudet tieteelliset tutkimustulokset sekä valvomaan laitteiden asianmukaista asennusta, oikeaa käyttöä ja moitteetonta toimintaa;

15. vaatii, että matkustajille tiedotetaan asianmukaisesti niin turvaskannerin kuin sitä seuraavan lentomatkan mahdollisista terveysvaikutuksista ja riskeistä;

16. kehottaa jäsenvaltioita antamaan matkustajille selkeässä muodossa kaikki asiaan liittyvät tiedot kaikista turvallisuussovelluksiin sisältyvien läpivalaisuskannereiden käytön näkökohdista;

17. vaatii, että niin kauan kuin läpivalaisuskannereiden käyttöön liittyy ihmisten terveyttä koskevia perusteltuja turvallisuusepäilyjä, matkustajille ilmoitetaan riittävän hyvissä ajoin, että he joutuvat kulkemaan läpivalaisuskannerin läpi, ja pyytää järjestämään aidon vaihtoehdon kyseisille tarkastuksille, jolloin matkustajat voivat valita toisenlaisen tarkastuksen;

18. pyytää komissiota ehdottamaan, että läpivalaisuskannereiden käytöstä vastaavalle turvallisuushenkilöstölle järjestetään erityistä koulutusta, jossa otetaan huomioon vaikutukset ihmisarvoon, terveyteen ja henkilötietojen suojaan;

19. kehottaa komissiota laatimaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa turvaskannereiden käyttöä koskevat ohjesäännöt, jossa lentoasemia vaaditaan toteuttamaan tarkastukset hienovaraisesti ja matkustajien yksityisyys huomioon ottaen;

20. kehottaa asianomaista alaa laatimaan yhdessä komission ja jäsenvaltioiden kanssa läpivalaisuskannereiden käytöstä vastaaville henkilöille tarkoitetun ammattietiikkaa koskevan säännöstön, jossa on otettu huomioon muita haavoittuvammassa asemassa olevat ja alalla työskentelevät henkilöt, oikeus henkilötietojen suojaan ja ihmisarvoiseen kohteluun sekä asiaan liittyvä tietosuojalainsäädäntö;

21. kehottaa komissiota antamaan kahden vuoden kuluttua kertomuksen, jossa tarkastellaan järjestelmän kustannusten ja hyödyn välistä suhdetta sekä sen terveysvaikutuksia;

22 kehottaa komissiota antamaan viipymättä ehdotuksen läpivalaisuskannereiden käyttöä EU:n lentoasemilla koskevaksi lainsäädäntökehykseksi, jossa otetaan perusoikeudet täysimääräisesti huomioon ja jossa terveyskysymyksille on löydetty ratkaisu.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ilmailualan turvallisuudesta ja erityisesti turvaskannereista
(2010/2154(INI))

Valmistelija: Judith Sargentini

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa, että on tärkeää torjua terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta, jotka uhkaavat Euroopan unionin turvallisuutta, kuten Tukholman ohjelmassa on määritelty, ja sen saavuttamiseksi tukee ainoastaan sellaisten terrorismin ehkäisemiseen tarkoitettujen turvatoimien käyttöä, jotka ovat lakisääteisiä, tehokkaita, välttämättömiä vapaassa ja avoimessa demokraattisessa yhteiskunnassa, oikeasuhteisia tavoitteeseensa nähden ja kaikilta osin EU:n perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisia; muistuttaa, että on oleellisen tärkeää, että kansalaiset luottavat instituutioihinsa ja että turvallisuuden varmistamisen ja perusoikeuksien ja -vapauksien turvaamisen on siksi oltava keskenään selkeässä tasapainossa;

2. korostaa siksi, että kaikkien terrorismin vastaisten toimien on oltava täysin demokraattiselle yhteiskunnalle välttämättömien Euroopan unionissa sovellettavien perusoikeuksien ja velvollisuuksien mukaisia ja että niiden on oltava oikeasuhteisia, ehdottoman välttämättömiä, lakisääteisiä ja rajattuja siihen tavoitteeseen, joka niillä halutaan saavuttaa;

3. muistuttaa, että henkilöskannerien käytön on oltava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY[1] mukaista;

4. korostaa, että henkilöskannerien käytön tavoitteet ja odotettu arvo on määriteltävä selkeästi;

5. kehottaa siksi määrittelemään täsmällisesti ja asianmukaisesti tavoitteen, joka on määrä saavuttaa; kehottaa laatimaan laaja-alaisen teknisen arvion henkilöskannerien hyödyistä; kehottaa lisäksi kieltämään henkilöskannerien käytön, jos arvio on epäselvä tai kielteinen;

6. panee merkille, että vain muutamat jäsenvaltiot[2] ovat kokeilleet henkilöskannereita ja että kokeilun jälkeen monet niistä[3] hylkäsivät ne korkeiden kustannusten, viivytysten ja tehottomuuden takia, kun taas useimmat jäsenvaltiot eivät ole asentaneet henkilöskannereita tai vastustavat niitä taikka ovat ilmoittaneet, että ne eivät aio ostaa, asentaa tai käyttää niitä;

7. toteaa, että vaikka henkilöskannerit on sisällytetty sallittujen turvatarkastusmenetelmien luetteloon, henkilöskannereita jo käyttävien jäsenvaltioiden on varmistettava, että Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja perusoikeuskirjaan kirjattuja kansalaisten perusoikeuksia kunnioitetaan, suojellaan ja edistetään, erityisesti oikeutta yksityisyyteen ja terveyteen, mitä myös parlamentti on pyytänyt;

8. korostaa, että henkilöskannereita käyttäneet jäsenvaltiot ovat jättäneet tarkastusten ulkopuolelle joitakin haavoittuvia ihmisryhmiä kuten lapset, raskaana olevat naiset, ikääntyneet ja vammaiset tai implantoitavien lääkinnällisten laitteiden käyttäjät sekä työntekijät, jotka altistuvat usein säteilylle, ja että EU:ssa olisi tällä alalla sovellettava yhteisiä sääntöjä, kun jäsenvaltiot ottavat käyttöön ja käyttävät henkilöskannereita;

9. katsoo, että komiteamenettelyn käyttö ilmailuturvallisuuden alalla ei ole asianmukaista ainakaan kun on kyse kansalaisten oikeuksia koskevista toimista, ja kehottaa parlamenttia osallistumaan päätöksentekoon täysimääräisesti yhteispäätösmenettelyssä;

10. korostaa, että päätös turvaskannerien asentamisesta lentoasemille kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että jäsenvaltioiden on täytettävä asianomaiset Euroopan unionin vahvistamat yhteiset vähimmäisnormit ja ‑vaatimukset;

11. katsoo, että päätös henkilöskannerien käytöstä lentoasemilla ei saisi olla pakollinen jäsenvaltioille; korostaa, että jos jäsenvaltio päättää ottaa lentoasemillaan käyttöön henkilöskannereita, niiden on täytettävä EU:n tasolla asetetut vähimmäisnormit ja ‑vaatimukset;

12. korostaa, että niiden jäsenvaltioiden, jotka päättävät käyttää henkilöskannereita, olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti voitava soveltaa tiukempia normeja kuin kansalaisten ja heidän henkilötietojensa suojelua koskevassa unionin lainsäädännössä on vahvistettu;

13. vaatii, että kaikkien henkilöskannerien on täytettävä tekniset vähimmäisvaatimukset, ennen kuin ne voidaan ottaa sallittujen tarkastusmenetelmien luetteloon, ja katsoo, että näillä vaatimuksilla olisi muun muassa varmistettava matkustajille ja henkilöstölle mahdollisesti aiheutuvien terveysriskien, myös pitkän aikavälin riskien, ehkäisy; kehottaa siksi nykyisen teknologian tason huomioon ottaen rajoittamaan sellaisten skannerien käyttöä, joissa käytetään ionisoivaa säteilyä, kuten röntgensäteilyä, ja joilla saattaa olla kumuloiva vaikutus, ja pyytää tutkimaan enemmän kyseisten laitteiden vaikutuksia;

14. pyytää siksi jäsenvaltioita tarkastelemaan säännöllisesti turvaskannereille altistumisen pitkän aikavälin vaikutuksia uudet tieteelliset tutkimustulokset huomioon ottaen sekä valvomaan, että laitteet on asennettu oikein, että niitä käytetään asianmukaisesti ja että ne toimivat moitteettomasti;

15. vaatii lisäksi, että henkilöskannereissa saisi olla vain sellaista tekniikkaa, joka ei mahdollista alastonkuvien ottoa vaan ainoastaan standardoitujen sukupuolineutraalien ja täysin anonyymien "hahmokuvien" ottamisen, ja ettei tietoja saa käsitellä tai tallentaa millään tavalla;

16. kehottaa komissiota määräämään varoittavia seuraamuksia turvatarkastuskuvien luvattomasta tallentamisesta ja jakelusta;

17. kehottaa järjestämään säännöllisesti toimivaltaisen organisaation suorittamia tarkastuksia, joissa tarkastetaan, että laitteet ovat kunnossa ja että ne täyttävät 13 ja 15 kohdassa asetetut ehdot;

18. korostaa, että jokaisella matkustajalla ja henkilöstön jäsenellä on oikeus kieltäytyä henkilöskannerin käytöstä ilman selityksiä ja oikeus pyytää tavallista turvatarkastusta, jossa kunnioitetaan täysimääräisesti kyseisen henkilön oikeuksia ja ihmisarvoa; kehottaa siksi antamaan koko turvahenkilöstölle asiamukaista ja laaja-alaista koulutusta; pitää kiinni siitä, että ionisoivaa säteilyä, kuten röntgensäteilyä, käyttävien skannereiden käyttöä rajoittamalla vältyttäisiin siltä, että haavoittuvia henkilöitä, kuten raskaana olevia naisia, lapsia, vammaisia tai henkilöitä, joihin ei voida soveltaa tällaisia tarkastuksia heidän terveydentilansa vuoksi, varten olisi nimenomaisesti vahvistettava poikkeussääntöjä;

19. korostaa, että kieltäytyminen henkilöskannerin käytöstä ei saisi johtaa siihen, että matkustajaa tai henkilöstön jäsentä pidetään epäilyttävänä tai että hän joutuu kokemaan ylimääräistä rasitusta, kuten perusteellisia tarkastuksia ja viivytystä, ja ettei henkilöä saisi ennen henkilöskannausta tai ennen siitä kieltäytymistä arvioida esimerkiksi sukupuolen, rodun, ihonvärin, etnisen taustan, kansallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai vakaumuksen perusteella;

20. kehottaa antamaan matkustajille ja henkilöstön jäsenille etukäteen asianmukaista ja perusteellista tietoa henkilöskannerista ja sillä suoritettavasta tarkastuksesta ja kehottaa tiedottamaan myös heidän oikeudestaan kieltäytyä henkilöskannauksesta ja heidän oikeudestaan valittaa ja hakea oikeusteitse muutosta tapauksissa, joissa henkilöskannerin käyttöön tai sen käytöstä kieltäytymiseen ja tavanomaiseen turvatarkastukseen liittyy epäkohtia; korostaa, että matkustajille ja henkilöstön jäsenille on tiedotettava henkilöskannerista ja sillä tehtävästä tarkastuksesta paitsi lennon varaamisen yhteydessä tai lentoaseman verkkosivustolla myös turvatarkastusten yhteydessä; korostaa, että turvahenkilöstölle on annettava asianmukaista koulutusta;

21. korostaa, että kaikkien henkilöskannerin käytön sallimista tarkastusmenetelmänä koskevien ehdotusten olisi oltava laajasti perusteltuja vaikutustenarvioinnilla, jossa arvioidaan muun muassa henkilöskanneriin liittyvät perusoikeuksia koskevat näkökohdat ja oikeasuhteisuus ja välttämättömyys sekä otetaan huomioon henkilöskannereista terrorismin torjunnassa saatava lisäarvo, niiden hankinnasta, asennuksesta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset sekä matkustajille ja henkilöstön jäsenille, erityisesti haavoittuville matkustajille ja henkilöstön jäsenille, mahdollisesti aiheutuvat terveysriskit; toteaa, että lisäksi olisi otettava huomioon Euroopan unionin sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun, 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän, perusoikeusviraston, Maailman terveysjärjestön ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelusta terrorismin torjunnan yhteydessä vastaavan YK:n erityisraportoijan kaltaisten kansainvälisten ja kansallisten ihmisoikeusjärjestöjen ja tietosuojaviranomaisten näkemykset;

22. odottaa, että komissio perustaa ehdotuksensa laaja-alaiseen, riippumattomaan ja objektiiviseen tieteelliseen tietoon, jonka EU:n asiantuntijat ovat keränneet paikalla, ja että alan teollisuus, jäsenvaltioiden hallitukset ja kolmannet maat eivät vaikuta ehdotukseen;

23. korostaa, että Euroopan siviili-ilmailukonferenssin teknisen työryhmän tekniset eritelmät ja henkilöskannerien myyjien sopimukset olisi tehtävä julkisiksi ja asetettava yleisön saataville;

24. suosittaa, että kaikissa matkalipuissa ilmoitetaan turvatoimien kustannukset;

25. kehottaa pyytämään perusoikeusvirastolta kattavan lausunnon kaikkiin henkilöskannerin käyttöä koskeviin ehdotuksiin liittyvistä perusoikeuksia koskevista näkökohdista;

26. pyytää komissiota selvittämään vaihtoehtoja henkilöskannerien käytölle, ottamaan huomioon muut toimenpiteet, joita on jo käytössä ilmailuun liittyvien turvallisuusuhkien havaitsemiseksi, ja osoittamaan, että lentoasemien nykyiset turvatoimet olisi korvattava näillä skannereilla;

27. kehottaa komissiota ja neuvostoa sekä asiasta vastaavaa valiokuntaa korvaamaan, myös mietinnön otsikossa, sanan "turvaskanneri(t)" sanalla "henkilöskanneri(t)" silloin, kun skanneria käytetään henkilöiden turvatarkastamiseen, ja siten välttämään asiaankuulumatonta ja turhaa sekaannusta ja epäselvyyttä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

[1] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
[2] Yhdistynyt kuningaskunta, Alankomaat, Saksa, Tanska.
[3] Italia ja Suomi.

Hyväksytty (pvä)

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

János Áder, Kriton Arsenis, Paolo Bartolozzi, Sandrine Bélier, Sergio Berlato, Martin Callanan, Nessa Childers, Chris Davies, Bairbre de Brún, Bas Eickhout, Edite Estrela, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Julie Girling, Nick Griffin, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Karin Kadenbach, Christa Klaß, Jo Leinen, Peter Liese, Kartika Tamara Liotard, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Gilles Pargneaux, Antonyia Parvanova, Andres Perello Rodriguez, Sirpa Pietikäinen, Mario Pirillo, Pavel Poc, Vittorio Prodi, Oreste Rossi, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Bogusław Sonik, Catherine Soullie, Salvatore Tatarella, Marina Yannakoudakis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Margrete Auken, Inés Ayala Sender, Tadeusz Cymański, José Manuel Fernandes, Jacqueline Foster, Gaston Franco, Matthias Groote, Jutta Haug, Marisa Matias, Judith A. Merkies, Miroslav Mikolášik, Crescenzio Rivellini, Renate Sommer, Eleni Theocharous, Michail Tremopoulos, Thomas Ulmer, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Adina-Ioana Vălean

Hyväksytty (pvä)	24.5.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 2 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Antonio Cancian, Michael Cramer, Ryszard Czarnecki, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Mathieu Grosch, Jim Higgins, Juozas Imbrasas, Ville Itälä, Dieter-Lebrecht Koch, Georgios Koumoutsakos, Werner Kuhn, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Hubert Pirker, Vilja Savisaar-Toomast, Olga Sehnalová, Debora Serracchiani, Brian Simpson, Dirk Sterckx, Keith Taylor, Silvia-Adriana Ţicău, Giommaria Uggias, Thomas Ulmer, Dominique Vlasto, Artur Zasada, Roberts Zīle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Philip Bradbourn, Guido Milana, Dominique Riquet, Alfreds Rubiks, Laurence J.A.J. Stassen

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö