MIETINTÖ liuskekaasun ja liuskeöljyn erottelun ympäristövaikutuksista

25.9.2012 - (2011/2308(INI))

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Esittelijä: Bogusław Sonik

Tarkistukset

Menettely : 2011/2308(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A7-0283/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0283/2012

Keskustelut :

PV 20/11/2012 - 11
CRE 20/11/2012 - 11

Äänestykset :

PV 21/11/2012 - 5.12
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2012)0443

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO
OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

liuskekaasun ja liuskeöljyn erottelun ympäristövaikutuksista

(2011/2308(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä 30. toukokuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/22/EY[1],

– ottaa huomioon vähimmäisvaatimuksista porausta käyttävän kaivannaisteollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi 3. marraskuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/91/ETY[2],

– ottaa huomioon kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta 15. maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/21/EY[3],

– ottaa huomioon jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19. marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY[4],

– ottaa huomioon tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 13. joulukuuta 2011 annetun parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU[5],

– ottaa huomioon luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21. toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY[6],

– ottaa huomioon teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU[7],

– ottaa huomioon ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY (ympäristövastuudirektiivi)[8],

– ottaa huomioon yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY ("vesipuitedirektiivi")[9],

– ottaa huomioon ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta 3. marraskuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/83/EY (juomavesidirektiivi),

– ottaa huomioon pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY ("pohjavesidirektiivi")[10],

– ottaa huomioon 13. lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä (sellaisena kuin se on muutettuna)[11] ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä[12],

– ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006, annettu 18. joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (Reach-asetus)[13],

– ottaa huomioon aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (jolla mukautetaan voimassaoleva EU:n lainsäädäntö Yhdistyneiden Kansakuntien maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettuun järjestelmään (GHS))[14],

– ottaa huomioon biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16. helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (biosidituotedirektiivi)[15],

– ottaa huomioon vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9. joulukuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 1996/82/EY (Seveso II -direktiivi)[16],

– ottaa huomioon öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta avomerellä 13. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman[17],

– ottaa huomioon komission energian pääosaston tilaaman, 8. marraskuuta 2011 julkaistun raportin epätavanomaisista kaasuista Euroopassa[18],

– ottaa huomioon komission ympäristöasioiden pääosaston 26. tammikuuta 2012 päivätyn saatekirjeen Euroopan parlamentin jäsenille liuskekaasuhankkeisiin sovellettavasta EU:n ympäristölainsäädännöstä,

– ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle nimeltä "energia-alan etenemissuunnitelma 2050" (COM(2011)0885),

– ottaa huomioon vetoomukset 886/2011 (liuskekaasun etsintään ja tuotantoon liittyvistä riskeistä Bulgariassa) ja 1378/2011 (liuskekaasun erottelusta Puolassa),

– ottaa huomioon Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosaston talous- ja tiedepolitiikasta vastaavan osasto A:n kesäkuussa 2011 julkaiseman tutkimuksen "Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen",

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 4, 11, 191, 192, 193 ja 194 artiklan,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0283/2012),

A. toteaa, että teknologian hiljattainen edistyminen on jo kannustanut epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden nopeaan kaupalliseen tuotantoon tietyissä maanosissa, mutta niitä ei hyödynnetä kaupallisesti EU:ssa ja varantojen olemassaolosta ja mahdollisia vaikutuksia ympäristöön ja kansanterveyteen on tutkittava tarkemmin;

B. toteaa, että liuskekaasun käytön kehittämisestä on erimielisyyttä EU:ssa ja koko maailmassa ja tästä syystä on tutkittava kaikki (ympäristöön, kansanterveyteen ja ilmastonmuutokseen kohdistuvat) vaikutukset, ennen kuin tätä teknologiaa kehitetään edelleen;

C. toteaa, että energia-alan etenemissuunnitelman 2050 mukaan liuskekaasusta ja muista epätavanomaisista fossiilisista polttoaineista voi tulla tärkeitä mahdollisia uusia hankintalähteitä Euroopassa tai lähialueilla; katsoo, että hiilen ja öljyn korvaaminen kaasulla voisi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä niiden elinkaaresta riippuen;

D. toteaa, että kaasua voidaan käyttää perussähköntuotantoon ja eri energianlähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, luotettavana varaenergianlähteenä ja että tämä luotettavuus vähentää verkon tasehallinnan teknisiä haasteita; toteaa, että kaasu on myös tehokas polttoaine lämmitykseen/viilennykseen ja lukuisiin muihin teollisiin käyttötarkoituksiin, jotka parantavat EU:n kilpailukykyä;

E. toteaa, että kaksi pääasiallista tekniikkaa liuskekaasun ja kivihiilikerrostumametaanin käyttöönotossa, horisontaalinen poraus ja hydraulinen murtaminen, ovat olleet käytössä yhdessä vasta vuosikymmenen ajan, eikä niitä pidä sekoittaa perinteisten fossiilisten polttoaineiden poraukseen käytettyihin porauskaivotekniikkoihin näiden kahden tekniikan yhdistelmän ja tarvittavan toimenpiteen laajuuden vuoksi;

F. toteaa, että EU on sitoutunut oikeudellisesti sitovaan tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta; katsoo, että kaikkia epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden hyödyntämistä koskevia päätöksiä olisi tarkasteltava päästöjen vähentämisen kannalta;

G. toteaa, että toistaiseksi ei ole olemassa EU:n (puite)direktiiviä kaivostoiminnan sääntelemiseksi;

H. toteaa, että murtamisessa käytetyistä kemikaaleista ja hydrauliseen murtamiseen liittyvistä ympäristö- ja terveysriskeistä ei ole riittävästi tietoa; toteaa, että merkittäviä analyyseja tehdään edelleen, ja tarvitaan yhä enemmän lisätutkimuksia ja jatkuvaa tutkimusta; toteaa, että tietojen, näytteenottojen ja testien olemassaolo ja avoimuus ovat äärimmäisen tärkeitä korkealaatuiselle tutkimukselle, jolla tuetaan kansanterveyttä ja ympäristöä suojelevaa sääntelyä;

I. toteaa, että kaikkeen fossiilisten polttoaineiden ja mineraalien tuotantoon liittyy mahdollisia terveys- ja ympäristöriskejä; toteaa, että on tärkeää soveltaa ennalta varautumisen periaatetta ja aiheuttaja maksaa -periaatetta kaikkiin fossiilisten energialähteiden kehittämistä Euroopassa koskeviin päätöksiin ottaen huomioon kaikissa etsintä- ja hyödyntämisprosessin vaiheissa mahdollisesti syntyvät vaikutukset;

J. toteaa, että eräät EU:n jäsenvaltiot, esimerkiksi Ranska ja Bulgaria, ovat jo keskeyttäneet liuskekaasun louhinnan ympäristö- ja kansanterveyssyistä;

K toteaa, että liuskekaasun hyödyntämistä koskevista hankkeista ei niiden ympäristöriskeistä huolimatta yleensä tarvitse tehdä ympäristövaikutusten arviointia;

L. katsoo, että EU:n tehtävänä on varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu kaikissa unionin politiikoissa ja toimissa;

M. toteaa, että monet Euroopan hallitukset, kuten Ranska, Bulgaria, Nordrhein-Westfalenin osavaltio Saksassa, Fribourg ja Vaud Sveitsissä, ja monet Yhdysvaltain osavaltiot (Pohjois-Carolina, New York, New Jersey ja yli 100 paikallishallintoa) samoin kuin monet muut valtiot ja osavaltiot ympäri maailman (Etelä-Afrikka, Kanadan Quebec, Australian New South Wales) ovat kieltäneet tai keskeyttäneet hydraulisen murtamisen käytön öljyn ja kaasun tuottamiseksi liuskeesta tai muista vähähuokoisista kalliomuodostumista;

N. toteaa, että monet jäsenvaltiot, kuten Tšekki, Romania ja Saksa, harkitsevat parhaillaan keskeyttävänsä öljyn ja kaasun etsinnän ja tuotannon liuskeesta tai muista vähähuokoisista kalliomuodostumista;

O. toteaa, ettei ympäristövastuudirektiivi velvoita toimijoita ottamaan riittävää vakuutusta suhteessa kaivannaisteollisuudessa sattuviin onnettomuuksiin liittyviin korkeisiin kustannuksiin;

Yleiset puitteet – sääntely, täytäntöönpano, seuranta ja yhteistyö

1. katsoo, että liuskekaasun etsinnällä ja tuotannolla tarkoitetaan kaikkea epätavanomaista hiilivetyjen etsintää ja tuotantoa, jossa käytetään vaakasuuntaista porausta ja runsaasti vettä kuluttavaa hydraulista murtamista, jotka ovat fossiilisten polttoaineiden tuotantoa harjoittavan teollisuuden käyttämiä menetelmiä kaikkialla maailmassa;

2 korostaa, että riippumatta jäsenvaltioiden yksinomaisesta oikeudesta hyödyntää energiavarojaan epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden käytön kehittämisessä on taattava oikeudenmukaiset ja tasavertaiset toimintaedellytykset kaikkialla unionissa noudattaen täysimääräisesti EU:n turvallisuus- ja ympäristölainsäädäntöä;

3. katsoo, että on tehtävä perusteellinen analyysi epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden etsintää ja hyödyntämistä koskevasta EU:n sääntelykehyksestä; pitää siksi myönteisenä komission tutkimusten saattamista päätökseen seuraavista aiheista: riskien arviointi, kasvihuonekaasupäästöjen elinkaari, kemikaalit, vesi, maankäyttö ja liuskekaasun vaikutukset EU:n energiamarkkinoihin; vaatii jäsenvaltioilta varovaisuutta epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisessä, kunnes sääntelyä koskeva analyysi saadaan valmiiksi ja vaatii jäsenvaltioita soveltamaan tehokkaasti kaikkia olemassa olevia säännöksiä, jotta kaiken kaasun louhintaan liittyviä riskejä vähennettäisiin;

4. kehottaa komissiota tutkimustensa jälkeen toteuttamaan perinpohjaisen arvioinnin terveyden ja ympäristön suojelusta unionin sääntelykehyksen perusteella ja ehdottamaan mahdollisimman nopeasti ja perussopimuksen periaatteiden mukaisesti tarvittavia toimia, lainsäädäntötoimet mukaan luettuna;

5. painottaa, että epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, samoin kuin tavanomaisten fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, liittyy riskejä; katsoo, että näitä riskejä on hallittava ennalta ehkäisemisellä – johon kuuluu asianmukainen suunnittelu, testaus, uuden ja parhaan teknologian käyttö, parhaat käytännöt sekä jatkuva tiedonkeruu, seuranta ja raportointi – vakaan sääntelykehyksen puitteissa; pitää ratkaisevan tärkeänä, että ennen epätavanomaisia fossiilisia polttoaineita koskevien toimien aloittamista olisi vaadittava, että luonnossa esiintyvän metaanin ja pohjavesikerrosten kemikaalien perustaso sekä mahdollisten porauspaikkojen ilmanlaatu mitataan; katsoo lisäksi, että alkuperäisten laitevalmistajien tai vastaavien laitevalmistajien säännöllisellä osallistumisella voitaisiin varmistaa, että tärkeät turvallisuus- ja ympäristönsuojelulaitteet toimivat mahdollisimman tehokkaasti ja täyttävät turvallisuusvaatimukset;

6. panee merkille komission alustavan arvioinnin hydrauliseen murtamiseen sovellettavasta EU:n ympäristölainsäädännön oikeusperustasta; kehottaa komissiota käyttämään toimivaltaansa EU:n keskeisten ympäristösäännösten asianmukaiseksi saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa ja antamaan viipymättä ohjeistusta perustason määrittämisestä liuskekaasun etsinnän ja tuotannon ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvittavaa veden laadun seurantaa varten sekä kriteereistä, joita käytetään arvioitaessa hydraulisen murtamisen vaikutuksia pohjavesivarantoihin erilaisissa geologisissa muodostumissa, mahdolliset vuodot ja kumulatiiviset vaikutukset mukaan lukien;

7. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden etsintää ja tuotantoa koskevan EU:n laajuisen riskinhallintakehyksen, jotta varmistetaan, että kaikissa jäsenvaltioissa sovelletaan yhdenmukaisia säännöksiä ihmisten terveyden ja ympäristön suojelusta;

8. kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden ja toimivaltaisten sääntelyviranomaisten kanssa ottamaan käyttöön jatkuvan seurannan alan kehityksen osalta sekä toteuttamaan tarvittavat toimet EU:n nykyisen ympäristölainsäädännön täydentämiseksi ja laajentamiseksi;

9. huomauttaa, että metaani on vahva kasvihuonekaasu, jonka päästöt on kirjattava täysimääräisesti joko direktiivin 2003/87/EY (päästökauppajärjestelmä) tai päätöksen 406/2009/EY ("vastuunjakopäätös") nojalla;

10. korostaa, että epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden EU:n nykyistä lainsäädäntöä kaikilta osin noudattavaa etsintää ja tuotantoa koskevan sääntelyn tehokkuus riippuu asiasta vastaavien kansallisten viranomaisten kompetenssista ja resursseista; kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita varmistamaan riittävät henkilö- ja tekniset resurssit sallitun toiminnan seurantaa, tarkastuksia ja valvontaa varten, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten henkilöstön asianmukainen koulutus mukaan lukien;

11. panee merkille kansainvälisen energiajärjestön (IEA) kaltaisten hyvämaineisten instituutioiden työn merkityksen laadittaessa ohjeita epätavanomaista kaasua ja hydraulista murtamista koskevien säännösten parhaista käytännöistä;

12. kehottaa laatimaan selvän ja sitovan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevan vertailuasiakirjan (BREF-asiakirja) hydraulista murtamista käyttäville toimijoille;

13. kehottaa kansallisia viranomaisia, jotka ovat antaneet luvan epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden etsintään, tarkistamaan nykyisiä kansallisia tavanomaisten fossiilisten polttoaineiden kaivojen rakentamista koskevia säännöksiä ja päivittämään erityisesti epätavanomaisten polttoaineiden erottamista koskevia säännöksiä;

14. toteaa, että toimialalla on ensisijainen vastuu onnettomuuksien estämisestä ja niihin reagoimisesta; kehottaa komissiota harkitsemaan hydrauliseen murtamiseen liittyvien toimien sisällyttämistä ympäristövastuudirektiiviin liitteeseen III ja kehottaa asianomaisia viranomaisia vaatimaan toimijoilta riittävät taloudelliset takuut siviilioikeudellista ja ympäristövastuuta varten niiden itsensä tai muille ulkoistettujen toimien aiheuttamien mahdollisten onnettomuuksien tai tahattomien haittavaikutusten varalta; toteaa, että aiheuttaja maksaa -periaatetta on sovellettava ympäristön pilaamiseen; on tyytyväinen toimialan edistymiseen tiukkojen ympäristö- ja turvallisuusnormien asettamisessa; korostaa, että on tärkeää seurata toimialan vaatimustenmukaisuutta koulutettujen ja riippumattomien asiantuntijoiden toteuttamien säännöllisten tarkastusten avulla;

15. kehottaa epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden tuotannon alalla toimivia energiayhtiöitä investoimaan epätavanomaisia fossiilisia polttoaineita koskevan teknologian ympäristötehokkuuden parantamista koskevaan tutkimukseen; kehottaa EU:hun sijoittuneita yrityksiä ja korkeakouluja kehittämään alan T&K-yhteistyöohjelmia, jotka lisäävät tietämystä epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden hyödyntämis- ja tuotantotoimiin liittyvistä turvallisuus- ja riskitekijöistä;

16. toistaa 15. maaliskuuta 2012 etenemissuunnitelmasta siirtymiseksi kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 annetussa päätöslauselmassa komissiolle esittämänsä kehotuksen pyrkiä fossiilisten polttoaineiden tukien poistamista koskevan G20-maiden sopimuksen nopeampaan täytäntöönpanoon; katsoo, että fossiilisten polttoaineiden lähteiden, epätavanomaiset lähteet mukaan lukien, etsintää ja hyödyntämistä ei saa tukea julkisin varoin;

17. katsoo, että ympäristön, ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvia vahinkoja koskevat keskinäiset salassapitosopimukset, jollaisia liuskekaasukaivojen läheisyydessä sijaitsevien maiden omistajat ovat solmineet liuskekaasualan toimijoiden kanssa Yhdysvalloissa, eivät olisi yhdenmukaisia EU:ta ja sen jäsenvaltioita koskevien Århusin yleissopimuksen, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin (2003/4/EY) ja ympäristövastuudirektiivin mukaisten velvoitteiden kanssa;

Hydraulisen murtamisen ympäristönäkökohdat

18. tunnustaa, että liuskekaasun etsintä ja tuotanto saattavat aiheuttaa monitahoista ja monialaista vuorovaikutusta ympäristön kanssa, erityisesti käytetyn hydraulisen murtamisen menetelmän, murtamisnesteen koostumuksen, kaivojen syvyyden ja rakentamisen sekä maan pintaan vaikuttavan alan suuruuden vuoksi;

19. myöntää, että kullakin yksittäisellä alueella esiintyvät kivilajit määrittävät tuotantotoimien suunnittelun ja menetelmän; vaatii ennen luvan myöntämistä pakollista pohjaveden perustason tutkimista ja mahdollisen liuske-esiintymän syvän ja matalan geologian geologista analyysiä, myös raportteja mahdollisesta aiemmasta tai nykyisestä kaivannaistoiminnasta alueella;

20. korostaa, että tarvitaan tieteellisiä tutkimuksia hydrauliseen murtamiseen liittyvän ilman ja veden saastumisen vaikutuksista ihmisten terveyteen pitkällä aikavälillä;

21. kehottaa komissiota varmistamaan tuotantotoimien ympäristövaikutuksia koskevien säännösten toimeenpanon onnistuneesti kansallisella tasolla; korostaa samalla, että jokainen vaikutusten arviointi tulisi suorittaa avoimesti ja läpinäkyvästi;

22. muistuttaa, että komission ympäristöasioiden pääosaston 12. joulukuuta 2011 päivätyssä selittävässä huomautuksessa direktiivin 85/337/ETY soveltamisesta epätavanomaisten hiilivetyjen etsintää ja hyödyntämistä koskeviin hankkeisiin (viite Ares (2011)1339393) vahvistetaan, että neuvoston direktiivi 85/337/ETY tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi tai YVA-direktiivi), sellaisena kuin se on muutettuna ja kodifioituna direktiivillä 2011/92/EU, kattaa epätavanomaisten hiilivetyjen etsinnän ja hyödyntämisen riittävässä määrin; muistuttaa edelleen, että käytettävä hydraulisen murtamisen menetelmä on osa tavanomaista ja epätavanomaista hiilivetyjen etsintä- ja tuotantotoimintaa, joka kuuluu edellä mainitun EU:n ympäristölainsäädännön ja Euroopan parlamentin ja neuvoston 30. toukokuuta 1994 antaman hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamista ja käytön edellytyksiä koskevan direktiivin 94/22/EY piiriin;

23. kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla varmistetaan, että ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin säännökset kattavat riittävästi liuskekaasun, liuskeöljyn ja kivihiilikerrostumametaanin etsinnän ja tuotannon erityispiirteet; vaatii painokkaasti, että etukäteen tehtävässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon koko elinkaaren aikaiset vaikutukset ilman, maaperän ja veden laatuun sekä geologiseen vakauteen, maankäyttöön ja melusaasteeseen;

24. kehottaa sisällyttämään hankkeet, joissa suoritetaan hydraulista murtamista, ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiiviin liitteeseen I;

25. huomauttaa, että on olemassa seismisen tärinän vaara, kuten Luoteis-Englannissa harjoitettu liuskekaasun etsintä on osoittanut; kannattaa Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen teettämän raportin suosituksia, joiden mukaan toimijoiden olisi täytettävä tietyt seismiset ja mikroseismiset vaatimukset;

26. muistuttaa, että liuskekaasun kestävyyttä ei vielä ole todistettu; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan perusteellisesti koko erottelu- ja tuotantoprosessin aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, jotta osoitetaan sen tarkoituksenmukaisuus ympäristön kannalta;

27. pitää vastuukysymysten yhteydessä liuskekaasualan toimijoiden todistustaakan kääntämistä asianmukaisena silloin, kun häiriön luonne ja sen haittavaikutukset sekä muut mahdolliset aiheuttajat ja olosuhteet huomioon ottaen todennäköisyyden arvioinnissa osoitetaan, että ympäristövahinko on aiheutunut liuskekaasun tuotantoon liittyvistä toimista;

28. kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla murtamisnesteet luokitellaan nimenomaisesti jätedirektiivin (2008/98/EY) liitteen III mukaisiksi "vaarallisiksi jätteiksi";

29. myöntää, että hydraulisessa murtamisessa tarvitaan varsin suuria määriä vettä, kun otetaan huomioon, että vesi on erityisen haavoittuvainen luonnonvara EU:ssa; korostaa tarvetta laatia etukäteen alueen hydrologiaan perustuvat vesisuunnitelmat, joissa käsitellään paikallisia vesivaroja, muiden paikallisveden käyttäjien tarpeita sekä jätevesien puhdistuskapasiteettia;

30. kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että voimassa olevia eurooppalaisia ympäristönormeja noudatetaan etenkin hydraulisessa murtamisessa käytettävän veden osalta kaikilta osin ja että rikkomuksista määrätään asiaankuuluvia seuraamuksia;

31. palauttaa mieliin, että vesipolitiikan puitedirektiivissä edellytetään jäsenvaltioiden toteuttavan tarvittavat toimenpiteet ehkäistäkseen kaikkien pohjavesimuodostumien tilan huononemisen, myös huononemisen, joka johtuu tietystä pisteestä aiheutuvasta kuormituksesta, kuten hiilivetyjen etsinnästä ja tuotannosta;

32. pyytää alaa ryhtymään yhdessä kansallisten sääntelyelinten, ympäristöryhmien ja yhteisöjen kanssa avoimesti tarvittaviin toimiin, joilla ehkäistään kaikkien asiaankuuluvien pohjavesimuodostumien tilan huononeminen, jotta voidaan säilyttää vesipolitiikan puitedirektiivissä ja pohjavesidirektiivissä määritelty pohjaveden hyvä tila;

33. toteaa, että hydraulinen murtaminen tapahtuu syvällä pohjavesikerrosten alapuolella; katsoo siksi, että koska poraaminen tapahtuu juomavesilähteiden poikki, suurin huolenaihe liittyy kaivojen eheyteen, koteloinnin ja sementoinnin laatuun, mukaan lukien niiden kyky kestää suihkutetun nesteen korkeaa painetta ja siitä syntyvää maan tärähtelyä;

34. vaatii, että hydraulinen murtaminen kielletään lähtökohtaisesti tietyillä aroilla ja erityisen haavoittuvilla alueilla, kuten juomavedenottoon käytettävillä suojavyöhykkeillä ja hiilikaivosalueilla;

35. korostaa, että tehokas ennalta ehkäiseminen edellyttää sen jatkuvaa seuraamista, että tiukimpia normeja ja käytäntöjä noudatetaan kaivonporauksessa ja kaivojen ylläpitämisessä; katsoo, että toimijoiden olisi välitettävä kaivon valmistumista koskevat raportit toimivaltaisille viranomaisille; painottaa, että niin toimialan kuin toimivaltaisten viranomaisten on kaikissa vaiheissa huolehdittava säännöllisestä laadunvalvonnasta koteloinnin ja sementoinnin eheyden varmistamiseksi sekä pohjaveden perustason laadun valvonnasta tiiviissä yhteistyössä juomavesiyritysten kanssa; huomauttaa, että tämä edellyttää huomattavia henkilöresursseja ja teknistä asiantuntemusta;

36. kehottaa komissiota antamaan viipymättä ohjeistusta perustason määrittämisestä liuskekaasun etsinnän ja tuotannon ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvittavaa veden laadun seurantaa varten ja kriteereistä, joita käytetään arvioitaessa hydraulisen murtamisen vaikutuksia pohjavesivarantoihin erilaisissa geologisissa muodostumissa, mahdolliset vuodot ja kumulatiiviset vaikutukset mukaan lukien;

37. suosittaa, että toimijat, sääntelijät ja pelastuspalvelut laativat yhdessä suunnitelmat toimista hätätilanteissa ja että perustetaan erikoistuneita pelastusryhmiä;

38. katsoo, että paikalla oleva suljettu veden kierrättäminen, jossa käytetään teräksisiä säiliöitä, on ympäristön kannalta järkevin tapa käsitellä takaisinvirtaavaa vettä, kun minimoidaan vesimäärä, ylivuodot sekä jäteveden kuljetukseen liittyvät kustannukset/liikenne/teille aiheutuvat vahingot; katsoo, että tämän tyyppistä kierrätystä olisi sovellettava mahdollisimman paljon; hylkää takaisinvirtausveden hävittämisen johtamalla sitä geologisiin muodostumiin vesipuitedirektiivin säännösten mukaisesti;

39. vaatii nykyisten jäteveden käsittelyn normien noudattamista ja toimijoilta pakollisia vesihuoltosuunnitelmia yhteistyössä juomavesiyritysten ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa; korostaa kuitenkin, että nykyiset käsittelylaitokset ovat huonosti varustettuja käsittelemään hydraulisesta murtamisesta syntyvää jätevettä ja saattavat päästää saasteita jokiin; katsoo, että toimivaltaisten viranomaisten olisi tätä varten suoritettava täysimittainen arviointi kaikista kyseisissä jäsenvaltioissa olevista asianomaisista jätevedenkäsittelylaitoksista;

40. korostaa, että porausalustojen ja vesikaivojen väliin olisi jätettävä vähimmäisturvaetäisyys;

41. katsoo, että monet epätavanomaisia fossiilisia polttoaineita koskevista nykyisistä kiistoista johtuvat osittain siitä, että ala kieltäytyi aluksi julkaisemasta murtamiseen käytettyjen nesteiden kemiallista koostumusta; katsoo, että kaikki toimijat olisi velvoitettava julkaisemaan täysin avoimesti porausveden kemiallinen koostumus ja pitoisuudet ja noudattamaan täysimääräisesti REACH-asetuksen mukaista EU:n lainsäädäntöä;

42. katsoo, että ympäristön, ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvia vahinkoja koskevat keskinäiset salassapitosopimukset, jollaisia liuskekaasukaivojen läheisyydessä sijaitsevien maiden omistajat ovat solmineet liuskekaasualan toimijoiden kanssa Yhdysvalloissa, eivät olisi yhdenmukaisia EU:ta ja sen jäsenvaltioita koskevien Århusin yleissopimuksen, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin (2003/4/EY) ja ympäristövastuudirektiivin mukaisten velvoitteiden kanssa;

43. panee merkille, että usean horisontaalisen kaivon porauksella yhdestä porausaukosta minimoidaan maankäyttö ja vaikutukset maisemaan;

44. toteaa, että Yhdysvalloissa liuskekaasukaivojen tuotantomäärille on tyypillistä jyrkkä väheneminen kahden ensimmäisen vuoden jälkeen, mikä johtaa hyvin voimaperäiseen jatkuvaan poraamiseen uusissa kaivoissa; toteaa, että säiliöt, kompressoriasemat ja putki-infrastruktuuri lisäävät entisestään liuskekaasutoiminnan vaikutuksia maankäyttöön;

45. kehottaa jäsenvaltioita, jotka päättävät kehittää liuskekaasun tai muiden epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden varantojen käyttöä, lähettämään komissiolle kansalliset suunnitelmansa, joissa esitetään tarkasti, miten näiden varantojen hyödyntäminen sopii niiden EU:n vastuunjakopäätöksen mukaisiin kansallisiin päästövähennystavoitteisiin;

46. toteaa, että hydraulisen murtamisen ja vaakasuoran porauksen jatkuvat tekniset parannukset voivat auttaa epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden varantojen turvallisen kehittämisen ja mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämisen; kannustaa alaa jatkamaan pyrkimyksiä teknologian kehittämiseksi ja käyttämään parhaita teknisiä ratkaisuja epätavanomaisten fossiilisten polttoainevarojen käytön kehittämisessä;

47. kehottaa toimivaltaisia geologisia tutkimuslaitoksia suorittamaan seismologista perustasoseurantaa alueilla, joilla on annettu lupia liuskekaasun erottamiseen, jotta voidaan määrittää seismisyyden perustaso, jonka avulla voidaan arvioida toiminnan aiheuttamien maanjäristysten todennäköisyyttä ja mahdollisia vaikutuksia;

48. huomauttaa, että liuskekaasun elinkaaren kasvihuonekaasutaseen edullisuus hiileen verrattuna perustuu olettamukseen, että elinikä ilmakehässä on sata vuotta; katsoo, että koska koko maailman päästöjen on tarkoitus saavuttaa huippunsa vuoteen 2020 mennessä, olisi paikallaan tarkastella lyhyempää jaksoa, joka voisi olla esimerkiksi 20 vuotta; kehottaa tekemään lisää tieteellisiä tutkimuksia metaanin hajapäästöistä, jotta parannetaan tällaisten päästöjen kirjaamista jäsenvaltioiden vuotuisiin päästökartoituksiin ja tavoitteisiin EU:n vastuunjakopäätöksen mukaisesti;

49. kehottaa komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksia, joilla tehdään palamisen loppuunsaattamislaitteen (ns. "vihreä loppuunsaattaminen") käyttö pakolliseksi kaikissa EU:n liuskekaasukaivoissa, rajoitetaan soihdutus vain tapauksiin, joissa se perustuu turvallisuusnäkökohtiin, sekä kielletään kaikkien liuskekaasukaivojen tuuletus täysin, liuskekaasuun liittyvien metaanien hajapäästöjen ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden vähentämiseksi;

Kansalaisten osallistuminen ja paikalliset olot

50. myöntää, että poraustoiminta saattaa heikentää elinoloja, ja vaatii tämän vuoksi kysymyksen ottamista huomioon myönnettäessä hiilivetyvarojen tutkimiseksi ja hyödyntämiseksi tarvittavia lupia ja kaikkien tarvittavien toimenpiteiden – mukaan luettuna parhaat saatavilla olevat tekniikat ja julkisten viranomaisten toteuttama tiukka sääntely – toteuttamista erityisesti teollisuuden toimesta tällaisen toiminnan kielteisten seurausten minimoimiseksi;

51. kehottaa teollisuutta toimimaan paikallisyhteisöjen kanssa ja keskustelemaan yhteisistä ratkaisuista, joilla vähennetään liuskekaasun kehittämisen vaikutuksia liikenteeseen, teiden laatuun ja meluun siellä, missä kehittämistoimintaa harjoitetaan;

52. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että paikallisille yhteisöille annetaan täysimääräisesti tietoa ja että ne otetaan mukaan toimenpiteisiin, erityisesti, kun tarkastellaan tutkimus- ja hyödyntämistoimintaa koskevia lupahakemuksia; kehottaa erityisesti takaamaan täysimääräisen oikeuden tutustua tutkimuksiin, jotka koskevat ympäristölle, asukkaiden terveydelle ja paikalliselle taloudelle aiheutuvia vaikutuksia;

53. katsoo, että kansalaisten osallistuminen on varmistettava asianmukaisella julkisella tiedottamisella ja julkisten kuulemisten kautta ennen kutakin hyödyntämis- ja etsintävaihetta; vaatii suurempaa avoimuutta vaikutuksista, käytetyistä kemikaaleista ja tekniikoista sekä suurempaa avoimuutta kaikista tarkastuksista ja valvontatoimenpiteistä, jotta voidaan taata, että kansalaiset ymmärtävät näiden toimien sääntelyn ja luottavat siihen;

54. toteaa, että jotta voidaan puuttua kaikkiin epätavanomaisiin fossiilisiin polttoaineisiin liittyviin kysymyksiin, tarvitaan paljon parempaa tiedonvaihtoa teollisuuden, sääntelijöiden ja kansalaisten välillä;

55. on tämän vuoksi tyytyväinen siihen, että EU:n vuoden 2012 talousarvioon sisältyy määrärahat tällaista julkista vuoropuhelua varten, ja rohkaisee jäsenvaltioita hyödyntämään tätä rahoitusta sen varmistamiseen, että mahdollisilla epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden kehittämisalueilla asuvat kansalaiset saavat paremmin tietoa ja voivat osallistua tehokkaasti päätöksentekoon paikallisissa ja kansallisissa hallintorakenteissaan;

Kansainväliset näkökohdat

56. katsoo, että liuskekaasun ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytössä on noudatettava ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) 2 artiklaa, jonka mukaan halutaan "saada aikaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintuminen ilmakehässä sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmässä", ja korostaa, että huomattava pitäytyminen fossiilisiin polttoaineisiin perustuviin infrastruktuureihin, kuten liuskekaasuun, saattaisi estää tämän kansainvälisen tavoitteen saavuttamisen;

57. toteaa, että metaanin hajapäästöt kasvavat huomattavasti liuskekaasun louhinnan ja tuotannon lisääntyessä maailmanlaajuisesti ja että liuskekaasun maapallon lämpötilaa nostavaa vaikutusta ei ole arvioitu; painottaa, että epätavanomaisten öljy- ja kaasuvarojen hyödyntäminen voi vaikeuttaa ympäristön kestävää kehitystä koskevan YK:n seitsemännen vuosituhattavoitteen saavuttamista ja heikentää uusimpia kansainvälisiä ilmastonmuutokseen liittyviä sitoumuksia, jotka sisältyvät Kööpenhaminan sopimukseen; huomauttaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo eniten köyhiin maihin; painottaa lisäksi, että suorien terveys- ja ympäristövaikutusten lisäksi epätavanomaisen kaasun ja öljyn louhinnan vaikutukset ihmisten toimentuloon muodostavat erityisen uhkan muun muassa Afrikan maissa, joissa paikallisyhteisöt ovat hyvin riippuvaisia maatalouteen ja kalatalouteen tarvittavista luonnonvaroista;

58. vaatii ottamaan oppia liuskekaasun hyödyntämisestä Yhdysvalloissa; panee erityisen huolestuneena merkille, että liuskekaasun louhintaan tarvitaan hyvin suuria määriä vettä, mikä saattaa vaarantaa puhdasta vettä ja elintarviketurvaa koskevan seitsemän vuosituhattavoitteen saavuttamisen erityisesti köyhissä maissa, joissa on jo nyt valtava vesipula;

59. korostaa, että maanhankinta öljyn ja kaasun louhintaa varten edesauttaa huomattavasti maananastusta kehitysmaissa, mikä saattaa uhata merkittävästi sitä, että maailman alkuperäisyhteisöjen, maanviljelijöiden ja köyhien saatavilla on vettä, hedelmällistä maata ja elintarvikkeita; toteaa, että rahoitusmarkkinoiden vuoden 2008 romahduksen jälkeen vipu- ja eläkerahastojen sijoittajien maailmanlaajuiset investoinnit kaivannaisteollisuuteen ovat nopeutuneet merkittävästi, mikä on lisännyt kaivannaisteollisuutta entisestään; korostaa siksi, että kaikkien eurooppalaisten talouden toimijoiden pitäisi aina toimia avoimesti ja käydä tiiviitä neuvotteluja kaikkien asianmukaisten hallintoelinten ja paikallisten yhteisöjen kanssa asioissa, jotka koskevat maan vuokraamista ja/tai hankintaa;

60. panee merkille, että koska on epäselvää, pystytäänkö EU:n nykyisellä lainsäädäntökehyksellä riittävästi estämään ympäristö- ja terveysriskejä, jotka johtuvat liuskekaasutoiminnasta, komission odotetaan tekevän joukon tutkimuksia myöhemmin tänä vuonna; katsoo, että kehitysmaissa toimivien eurooppalaisten yritysten olisi otettava täysimääräisesti huomioon nämä liuskekaasun hyödyntämistä koskevat tutkimukset ja asiaa koskevat suositukset; on huolissaan vaikutuksista, joita öljy-yhtiöiden toiminta aiheuttaa ympäristöön, terveyteen ja kehitykseen erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, kun otetaan huomioon, että sikäläisissä maissa ei ole riittävästi kapasiteettia ympäristöä ja terveydensuojelua koskevan lainsäädännön täytäntöönpanosta huolehtimiseen; on lisäksi sitä mieltä, että eurooppalaisten yritysten pitäisi soveltaa vastuullisia alan standardeja kaikkialla, missä ne toimivat;

61. on huolestunut eurooppalaisten yritysten mahdollisista investoinneista epätavanomaisiin öljy- ja kaasuvaroihin kehitysmaissa;

62. korostaa, että EU:lle SEUT:n 208 artiklassa asetettua velvollisuutta varmistaa kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus on kunnioitettava; on sitä mieltä, että EU:lla on louhintatoimintaan investoivien yritysten valvojana vastuu vaikuttaa näiden yritysten toimintaan, jotta ne käyttäisivät kestävämpiä menetelmiä, esimerkiksi vahvistamalla rahoittaviin pankkeihin ja rahastoihin sovellettavia yritysten hallinnointiin liittyviä standardeja ja sääntelyä muun muassa päiväntasaajan periaatteiden, vastuullisen sijoittamisen periaatteiden, Euroopan investointipankin ja Baselin pankkivalvontakomitean sääntöjen avulla;

63. muistuttaa, että kansainväliset öljy-yhtiöt ovat toimintamaidensa sääntelyn lisäksi niiden maiden tuomioistuinten lainkäyttövallan alaisia, joiden pörsseihin ne ovat listautuneet; katsoo, että kotivaltiosääntelyn pitäisi olla tehokas keino ihmisoikeuksien suojelemiseen tilanteissa, joissa on vastuunkanto on puutteellista, Yhdysvaltojen ulkomaalaisten kanteen nostamista koskevien ATCA-lakien mallin mukaisesti;

64. panee merkille, että on olemassa monia välineitä, joilla voidaan käsitellä kaivannaisteollisuuden toiminnan kielteisiä sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, kuten GRI-ohjeisto (Global Reporting Initiative), YK:n Global Compact -aloite ja OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille; huomauttaa kuitenkin, että vapaaehtoiset ohjeistukset eivät riitä vähentämään louhinnan kielteisiä vaikutuksia;

65. panee merkille, että EU:n tilinpäätös- ja avoimuusdirektiivejä tarkistetaan parhaillaan, mikä tarjoaa mahdollisuuden ehkäistä kaivannaisteollisuuden veropetoksia ja korruptiota;

66. vaatii komissiota etsimään uusia vaihtoehtoja sellaisten standardien vahvistamiseen, jotka koskevat monikansallisten yritysten sosiaalisiin ja ympäristöoikeuksiin liittyvää vastuuta, ja mahdollisia täytäntöönpanokeinoja;

67. on huolissaan siitä, että jotkin epätavanomaista öljyä ja kaasua tuottavat yhtiöt toimivat eri puolilla maailmaa erilaisten turvallisuusstandardien mukaisesti; pyytää jäsenvaltioita vaatimaan yhtiöitä, joiden päätoimipaikka sijaitsee EU:ssa, soveltamaan EU:n standardeja kaikissa toiminnoissaan kaikkialla maailmassa;

68. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille.

[1] EYVL L 164, 30.6.1994, s. 3.
[2] EYVL L 348, 28.11.1992, s. 9.
[3] EUVL L 102, 11.4.2006, s. 15.
[4] EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3.
[5] EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1.
[6] EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.
[7] EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.
[8] EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56.
[9] EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.
[10] EUVL L 372, 27.12.2006, s. 12.
[11] EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.
[12] EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136.
[13] EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.
[14] EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.
[15] EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.
[16] EYVL L 10, 14.1.1997, s. 13.
[17] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0366.
[18] TREN/R1/350-2008 lot 1, http://ec.europa.eu/energy/studies/doc/2012_unconventional_gas_in_europe.pdf.

PERUSTELUT

Kaasu on energiajärjestelmän muutoksen kannalta kriittisessä asemassa, koska se voi auttaa vähentämään päästöjä nykyisten tekniikoiden avulla ainakin vuoteen 2030 tai 2035 asti. Liuskekaasusta ja muista epätavanomaisista kaasun lähteistä on tullut mahdollisesti tärkeitä uusia hankintalähteitä Euroopassa tai lähialueilla. Näin todetaan komission energia-alan etenemissuunnitelmassa 2050 (komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Energia-alan etenemissuunnitelma 2050, COM(2011)0885 lopullinen).

Asiakirjassa komissio myöntää, että kun perinteinen kaasuntuotanto vähenee, Euroopan on merkittävästi lisättävä kaasun tuontia kotimaisen maakaasuntuotannon ja mahdollisen paikallisen liuskekaasun hyödyntämisen lisäksi ja yhdessä sisämarkkinoiden yhdentymisen kanssa tämä kehitys voisi vähentää kaasun tuontiriippuvuudesta tunnettua huolta.

Viime vuosina epätavanomaisten hiilivetyjen, erityisesti liuskekaasun mutta myös liuskeöljyn tuotanto on johtanut ennen näkemättömään ja radikaaliin muutokseen maailmanlaajuisilla energiamarkkinoilla. Erityisesti liuskekaasun osuus Yhdysvaltojen kaasumarkkinoista on kasvanut 1,4 prosentista vuonna 2000 noin 17 prosenttiin vuonna 2011. Kaasun maailmanmarkkinahinnat ja kaupan järjestelyt muotoutuvat uudelleen, ja tällä on luonnollisesti vaikutusta EU:hun.

Tämä "liuskekaasun vallankumous" leviää koko maailmaan suhteellisen nopeasti. Joidenkin arvioiden mukaan EU:n liuskekaasuvarannot ovat kokonaisuudessaan 56 tuhatta miljardia kuutiometriä, joista noin 14 tuhatta miljardia kuutiometriä on kenties teknisesti mahdollista ottaa talteen. Tätä voidaan verrata Norjan tavanomaisiin varantoihin, jotka ovat 2 215 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen tuotanto noin 104 miljardia kuutiometriä, sekä EU:n vuotuiseen kotimaisen ja tuodun tavanomaisen kaasun kulutukseen, joka on noin 522 miljardia kuutiometriä.

Vaikka onkin liian varhaista päätellä, olisiko taloudellisesti mahdollista tuottaa merkittäviä määriä EU:ssa, jotkut jäsenvaltiot ovat sallineet liuskekaasun etsinnän ja valmistautuvat sen tuotantoon, jos löydökset sen mahdollistavat.

Tavanomaisen pystysuuntaisen porauksen ja nykyaikaisten tietokoneavusteisten etsintämenetelmien lisäksi liuskekaasun ja liuskeöljyn kestävän tuotannon kannalta keskeisiä ovat kaksi edistynyttä tekniikkaa, vaakasuuntainen poraus ja hydraulinen murtaminen. Vaakasuuntainen poraus kattaa pystysuuntaisten tavallisesti yli kahden kilometrin syvyisten kaivojen porauksen siten, että vaakasuuntaiset laajennukset seuraavat geologisia muodostumia jopa kolmen tai useamman kilometrin matkan.

Hydraulinen murtaminen on paljon kokeiltu ja testattu tekniikka, jota on käytetty yli 1,2 miljoonassa kaivossa vuodesta 1947 lähtien pääasiassa Kanadassa ja Yhdysvalloissa ja 30 vuoden ajan Euroopassa (viime aikoina Saksassa, Ruotsissa, Puolassa, Espanjassa, Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa). Sitä käytetään tavanomaisten hiilivetyjen tuotannossa EU:ssa ja käytetään tai aiotaan käyttää hyvin laajasti lukuisissa maissa ympäri maailmaa, kuten Argentiinassa, Kiinassa, Ukrainassa ja Intiassa.

Tämän vuoksi on tärkeää seurata maailmanlaajuisesti sääntelyjärjestelmiä ja käytäntöjä sekä tunnustaa liuskekaasun ja liuskeöljyn tuotannon ympäristövaikutuksia koskevat huolet ja tarkastella niitä. Ne koskevat mahdollista suurten vesimäärien kulutusta, pohjavesimuodostelmien ja erityisesti juomavesien mahdollista kemiallista saastumista, jäteveden käsittelyä ja pintavesiin kohdistuvia riskejä, porausjätteen varastointia, paikkakohtaisia vaikutuksia, seismisiä vaikutuksia sekä mahdollisia vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin.

On tärkeää panna merkille, että yksikään virallinen tai muuten luotettava lähde ei ole osoittanut mitään järjestelmällistä yhteyttä liuskekaasun ja liuskeöljyn tuotannon sekä ihmisten tai eläinten terveyden välillä. Yksikään virallinen tai muuten luotettava lähde koko maailmassa ei ole osoittanut tapauksia, joissa hydraulinen murtaminen olisi johtanut juomaveden saastumiseen.

On kuitenkin painotettava, ettei mikään ihmisen toiminta voi olla täysin riskitöntä. Sääntelyllä on pyrittävä minimoimaan ympäristövaikutukset ja saavuttamaan kohtuullinen tasapaino tieteen, tilastotietojen sekä riskien ja etujen (myös vaihtoehtojen) kattavan tarkastelun avulla. Valitettavasti julkiseen keskusteluun on sisältynyt joidenkin tietojen tahallista pimittämistä ja paljon yleistämistä hypoteettisten tai yksittäisten tapahtumien osalta suhteessa liuskekaasun ja liuskeöljyn kokonaistuotantoon.

Komission ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi myös tutkittava mahdollisia ympäristövaikutuksia, mutta tieteellisten ja tilastotietojen perusteella kattaen jäsenvaltiot ja luotettavat lähteet kaikkialla maailmassa. Olisi vältettävä luottamista ideologisesti painottuneisiin teorioihin.

Komission ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi vaalittava täydellistä avoimuutta ja tietojen tarjoamista suurelle yleisölle niin todennetun tieteen ja tilastojen kuin riskien ja etujen kontekstiin ja vertailukohtiin perustuvan arvioinnin perusteella.

Sääntely, täytäntöönpano, seuranta ja yhteistyö

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklan 2 kohdassa todetaan selvästi, että jäsenvaltioilla on itsemääräämisoikeus energialähdevalikoiman valinnassa, ja lupien tai muiden hyväksyntöjen antaminen hiilivetyvarantojen etsimiseen ja hyödyntämiseen kuuluu jäsenvaltioille.

EU:ssa liuskekaasun ja liuskeöljyn tuotantoa hallinnoidaan samoin periaattein kuin hiilen, tavanomaisen kaasun ja öljyn, vesivoiman ja geotermisen energian tuotantoa sekä maanalaista toimintaa, kuten hiilidioksidin injektointia kaasun ja öljyn talteenotossa, kaasu- ja öljyvarantojen varastointia sekä hiilidioksidin varastointia sen talteenottoa ja varastointia (CCS) koskevissa tarkoituksissa.

Komission mukaan epätavanomaisia hiilivetyhankkeita, joihin liittyy vaakasuuntaisen poraamisen ja hydraulisen murtamisen kaltaisten kehittyneiden teknisten prosessien yhdistetty käyttö, koskee EU:n ympäristölainsäädäntö suunnittelusta lopettamiseen saakka. Niihin sovelletaan 36:ta lainsäädäntövälinettä ja pääasiassa kahdeksaa direktiiviä. Komissio on vahvistanut, että nykyinen EU:n lainsäädäntö ja kansallinen lainsäädäntö kattavat tyydyttävällä tavalla kaikki liuskekaasun ja liuskeöljyn tuotantoon liittyvät näkökohdat.

Voimassa olevan YVA-direktiivin (tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annettu neuvoston direktiivi 2011/92/EU) ja kaivannaisteollisuuden jätteitä koskevien direktiivien mukaan julkista mielipidettä on kuultava. Tuotannon käynnistyessä EU:n välineet edellyttävät tarkastuksia ja tarvittaessa lupien uudelleentarkastelua. Toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla on seurantavelvollisuus, ja jos lainsäädäntöä ei noudateta, tuotanto voidaan kieltää.

On tunnustettu, että EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännön vaikuttavuus riippuu viime kädessä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tehokkuudesta, joten jäsenvaltioiden on otettava huomioon niiden sääntely-, seuranta- ja valvontaresurssien vahvistaminen liuskekaasun ja liuskeöljyn tuotannossa.

Uusi EU:n lainsäädäntö horjuttaisi nykyistä EU:n ja kansallisten järjestelmien asianmukaista verkostoa, etäännyttäisi niitä nykyisestä turvallisuusarvioon perustuvasta lähestymistavasta ja lisäisi puutteiden ja päällekkäisyyksien vaaraa sääntelyssä. Komission ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on seurattava teknologisia muutoksia koko maailmassa voidakseen kulloinkin arvioida nykyisen lainsäädännön ja sääntelykäytäntöjen riittävyyttä ja tehokkuutta.

Komissio, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ja elinkeinoelämän ryhmät jakavat jo tietoja EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Voimakkaammat pyrkimykset jakaa parhaita käytäntöjä ja sääntelykokemuksia, myös kehittyvän teknologian käytön ja vaikutusten tilastollista seurantaa, voivat johtaa merkittäviin yhteisiin hyötyihin.

Komission ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi erityisesti otettava huomioon esimerkillisten pohjoisamerikkalaisten sääntelijöiden, kuten Brittiläisen Kolumbian öljyn- ja kaasukomitean (British Columbia Oil and Gas Commission) ja Albertan energiavarojen suojelulautakunnan (Energy Resources Conservation Board of Alberta) monta vuosikymmentä kattavat kokemukset. Kanadan öljyntuottajien yhdistyksen hydraulisen murtamisen parhaiden käytäntöjen määrittämistä koskevan aloitteen ja kansainvälisen energiajärjestön liuskekaasua ja liuskeöljyä koskevien parhaiden käytäntöjen määrittämistä koskevan aloitteen kaltaiset aloitteet ovat tervetulleita.

Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi kerättävä ja jaettava tietoja vaaratilanneraportoinnista ottaen asianmukaisesti huomioon kaupallista arkaluonteisuutta koskevat näkökohdat, jotta kokemuksista voidaan ottaa opiksi ja tehdä johtopäätöksiä. Komission olisi arvioitava toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välisten erilaisten tietovirtojen tehokkuus niistä syntyvän hallinnollisen taakan kannalta.

Hydraulisen murtamisen ympäristönäkökohdat

Vesivarat

Vesi on murtamisnesteen pääasiallinen ainesosa, ja suurten vesimäärien vedenotto ja kulutus saattaa vaikuttaa paikallisesti pinta- ja pohjavesien ekologiseen ja määrälliseen tilaan, ja vesimäärien ja virtaaman väheneminen voi vaikuttaa veden ja siihen liittyvien ekosysteemien laatuun.

Liuskekaasu on yksi vedenkäytön kannalta kaikkein tehokkaimmista energialähteistä. Jostain uutisoinnista voi saada päinvastaisen vaikutelman, mutta liuskekaasun tuotantoon tarvittava vesimäärä on minimaalinen muihin vaatimuksiin nähden. Viranomaiset arvioivat, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa tarvitaan liuskekaasun yhdeksän bcm:n vuotuiseen tuotantoon (noin kymmenen prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan nykyisestä kaasun vuosikulutuksesta) 1,25–1,65 miljoonaa kuutiometriä vettä. Tämä on 0,14–0,18 prosenttia teollisuuden nykyisin vuosittain käyttämästä vedestä (905 miljoonaa kuutiometriä, sähköntuotanto pois lukien).

Komission ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on kuitenkin seurattava vesivarojen mahdollista käyttöä kansallisen tason tuotannossa muiden ja vaihtoehtoisten käyttöjen yhteydessä. Tuottajien olisi vähennettävä edelleen veden käyttöä murtamisessa, etsittävä edelleen vaihtoehtoja makean veden käytölle ja maksimoitava uudelleenkäyttö. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi edelleen huomioitava sääntelykäytännöissä vaikutukset veden saatavuuteen ja vesivarojen laatuun.

Mahdollisesti vaaralliset aineet

EU:ssa on tarkasteltava huolia, jotka liittyvät hiilivetyjen, murtamisnesteen ja muiden aineiden mahdolliseen vuotamiseen pohjavesikerroksiin tai ilmaan.

Hydraulinen murtaminen tehdään noin kahden kilometrin syvyydessä, ja hiilivetyjen ja murtamisnesteen siirtyminen ylöspäin tältä tasolta on käytännössä mahdotonta. Yksikään virallinen tai muuten luotettava lähde koko maailmassa ei ole osoittanut tapauksia, joissa hydraulinen murtaminen olisi johtanut juomaveden saastumiseen.

Kemikaalit, joita murtamisnesteessä on nykykäytännöissä noin 0,5 prosenttia, muodostuvat kotitalouksissa tavallisista lisäaineista. Yksittäiset tuottajat ja elinkeinoelämän ryhmät ehdottavat yhä useammin vapaaehtoisesti murtamisnesteiden koostumuksen julkistamista kokonaisuudessaan, ja viranomaisetkin velvoittavat siihen. Toimijat poistavat mahdollisesti haitallisia lisäaineita käytöstä.

Tehokas vesivarojen hallinta ja mahdollisesti runsaasti suoloja sisältävän takaisinvirtausveden hävittäminen on selvästi kriittinen seikka. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on seurattava huolellisesti kaivojen koteloinnin ja sementoinnin sääntelykäytäntöjen soveltamista.

Komission olisi ehdotettava parhaita käytäntöjä, ja toimivaltaisten viranomaisten olisi vaadittava mahdollisesti haitallisten ainesosien poistamista sekä murtamisnesteen koostumuksen ja käytettyjen määrien julkistamista sähköisesti yleisesti saatavilla olevin tavoin.

Kansalaisten osallistuminen ja paikalliset olot

Liuskekaasun tuotannolla voi olla erilaisia vaikutuksia ajan myötä, kuten alkuvaiheessa porauslaitteiden ja pumppujen diesel- tai maakaasukäyttöisten moottoreiden ja tuotantovaiheessa pumppujen ja kompressoreiden aiheuttamina. Esimerkiksi kahdeksan kaivon porausalusta voi edellyttää neljästä kuuteen tuhanteen kuorma-automatkaa tuotantoa edeltävän kuuden kuukauden aikana. Tavanomainen moniaukkoinen jakelukompleksi aiheuttaa vuosittain 15–25 tuhatta kuorma-automatka loputtomiin. Kuten muidenkin ympäristövaikutusten yhteydessä, huomioon on otettava konteksti ja vertailukohdat.

Häiriöt vähentyvät minimiin tuotannon käynnistyessä, koska tuotantokaivon pintalaitteet vievät muutaman neliömetrin tilaa ja tuotanto on hiljaista. Toisin kuin monissa muissa kaivannais- ja muun teollisuuden prosesseissa, käytöstä poistetuista liuskekaasu- ja liuskeöljykaivoista ei tavallisesti jää jälkiä alueen maisemaan. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on tarkasteltava mahdollisia häiriöitä sääntelytoimissaan ja erityisesti YVA-direktiivin soveltamisessa.

Kansalaisten osallistumisesta olisi huolehdittava tiedotuskampanjoilla ennen tuotannon käynnistämistä sekä julkisin kuulemisin käyttöönottoa edeltävässä varhaisessa vaiheessa. On toteutettava enemmän toimia ja yleisön valistusta epätavanomaisia fossiilisia polttoaineita koskevasta toiminnasta, jotta voidaan taata, että kansalaiset ymmärtävät ja hyväksyvät toiminnan ja luottavat siihen. On tärkeää korostaa, että epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden tuotanto voi olla loistava mahdollisuus vahvistaa taloutta sekä lisätä työllisyyttä ja kehitystä tietyillä EU:n alueilla.

KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.6.2012)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

liuskekaasun ja liuskeöljyn erottelun ympäristövaikutuksista
(2011/2308(INI))

Valmistelija: Catherine Grèze

EHDOTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa, että lukuisat tutkimukset ja kokemukset Yhdysvalloissa osoittavat, että liuskekaasun louhintaan liittyy useita vakavia ympäristö- ja terveysriskejä; pyytää komissiolta, jäsenvaltioilta ja Euroopan investointipankilta, että ne eivät rahoittaisi tai muutoin tukisi liuskekaasun ja liuskeöljyn etsintää tai hyödyntämistä kehitysmaissa, kun otetaan huomioon kestävyyteen liittyvät vakavat huolenaiheet;

2. korostaa, että epätavanomaisen liuskekaasun louhinta voi aiheuttaa vakavia vesien pilaantumisen riskejä murtamisprosessissa käytettävien vaarallisten kemikaalien vuoksi; on myös huolissaan muun muassa murtamisnesteessä käytettävästä suuresta vesimäärästä ja metaanipäästöistä, jotka saattavat olla suuria;

3. katsoo, että liuskekaasun ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytössä on noudatettava ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) 2 artiklaa, jonka mukaan halutaan "saada aikaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintuminen ilmakehässä sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmässä", ja korostaa, että huomattava pitäytyminen fossiilisiin polttoaineisiin perustuviin infrastruktuureihin, kuten liuskekaasuun, saattaisi estää tämän kansainvälisen tavoitteen saavuttamisen;

4. toteaa, että metaanin hajapäästöt kasvavat huomattavasti liuskekaasun louhinnan ja tuotannon lisääntyessä maailmanlaajuisesti ja että liuskekaasun maapallon lämpötilaa nostavaa vaikutusta ei ole arvioitu; painottaa, että epätavanomaisten öljy- ja kaasuvarojen hyödyntäminen voi vaikeuttaa ympäristön kestävää kehitystä koskevan YK:n seitsemännen vuosituhattavoitteen saavuttamista ja heikentää uusimpia kansainvälisiä ilmastonmuutokseen liittyviä sitoumuksia, jotka sisältyvät Kööpenhaminan sopimukseen; huomauttaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo eniten köyhiin maihin; painottaa lisäksi, että suorien terveys- ja ympäristövaikutusten lisäksi epätavanomaisen kaasun ja öljyn louhinnan vaikutukset ihmisten toimentuloon muodostavat erityisen uhkan muun muassa Afrikan maissa, joissa paikallisyhteisöt ovat hyvin riippuvaisia maatalouteen ja kalatalouteen tarvittavista luonnonvaroista;

5. vaatii ottamaan oppia liuskekaasun hyödyntämisestä Yhdysvalloissa; panee erityisen huolestuneena merkille, että liuskekaasun louhintaan tarvitaan hyvin suuria määriä vettä, mikä saattaa vaarantaa puhdasta vettä ja elintarviketurvaa koskevan seitsemän vuosituhattavoitteen saavuttamisen erityisesti köyhissä maissa, joissa on jo nyt valtava vesipula;

6. korostaa, että maanhankinta öljyn ja kaasun louhintaa varten edesauttaa huomattavasti maananastusta kehitysmaissa, mikä saattaa uhata merkittävästi sitä, että maailman alkuperäisyhteisöjen, maanviljelijöiden ja köyhien saatavilla on vettä, hedelmällistä maata ja elintarvikkeita; toteaa, että rahoitusmarkkinoiden vuoden 2008 romahduksen jälkeen hedge- ja eläkerahastojen sijoittajien maailmanlaajuiset investoinnit kaivannaisteollisuuteen ovat nopeutuneet merkittävästi, mikä on lisännyt kaivannaisteollisuutta entisestään; korostaa siksi, että kaikkien eurooppalaisten talouden toimijoiden pitäisi aina toimia avoimesti ja käydä tiiviitä neuvotteluja kaikkien asianmukaisten hallintoelinten ja paikallisten yhteisöjen kanssa asioissa, jotka koskevat maan vuokraamista ja/tai hankintaa;

7. korostaa, että hydrauliseen murtamiseen tarvitaan valtava määrä vettä, ja on huolissaan siitä, että alueilla, joilla kärsitään kuivuudesta, paikalliset yhteisöt ja maanviljelijät saattavat kärsiä vedenpuutteesta, jos heidän tarpeitaan ei aseteta etusijalle;

8. panee merkille, että koska on epäselvää, pystytäänkö EU:n nykyisellä lainsäädäntökehyksellä riittävästi estämään ympäristö- ja terveysriskejä, jotka johtuvat liuskekaasutoiminnasta, Euroopan komission odotetaan tekevän joukon tutkimuksia myöhemmin tänä vuonna; katsoo, että kehitysmaissa toimivien eurooppalaisten yritysten olisi otettava täysimääräisesti huomioon nämä liuskekaasun hyödyntämistä koskevat tutkimukset ja asiaa koskevat suositukset; on huolissaan vaikutuksista, joita öljy-yhtiöiden toiminta aiheuttaa ympäristöön, terveyteen ja kehitykseen erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, kun otetaan huomioon, että sikäläisissä maissa ei ole riittävästi kapasiteettia ympäristöä ja terveydensuojelua koskevan lainsäädännön täytäntöönpanosta huolehtimiseen; on lisäksi sitä mieltä, että eurooppalaisten yritysten pitäisi soveltaa vastuullisia alan standardeja kaikkialla, missä ne toimivat;

9. on huolestunut eurooppalaisten yritysten mahdollisista investoinneista epätavanomaisiin öljy- ja kaasuvaroihin kehitysmaissa;

10. korostaa, että EU:lle SEUT:n 208 artiklassa asetettua velvollisuutta varmistaa kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus on kunnioitettava; on sitä mieltä, että EU:lla on louhintatoimintaan investoivien yritysten valvojana vastuu vaikuttaa näiden yritysten toimintaan, jotta ne käyttäisivät kestävämpiä menetelmiä, esimerkiksi vahvistamalla rahoittaviin pankkeihin ja rahastoihin sovellettavia yritysten hallinnointiin liittyviä standardeja ja sääntelyä muun muassa päiväntasaajan periaatteiden, vastuullisen sijoittamisen periaatteiden, Euroopan investointipankin ja Baselin pankkivalvontakomitean sääntöjen avulla;

11. muistuttaa, että kansainväliset öljy-yhtiöt ovat toimintamaidensa sääntelyn lisäksi niiden maiden tuomioistuinten lainkäyttövallan alaisia, joiden pörsseihin ne ovat listautuneet; katsoo, että kotivaltiosääntelyn pitäisi olla tehokas keino ihmisoikeuksien suojelemiseen tilanteissa, joissa on vastuunkanto on puutteellista, Yhdysvaltojen ulkomaalaisten kanteen nostamista koskevien ATCA-lakien mallin mukaisesti;

12. panee merkille, että on olemassa monia välineitä, joilla voidaan käsitellä kaivannaisteollisuuden toiminnan kielteisiä sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, kuten GRI-ohjeisto (Global Reporting Initiative), YK:n Global Compact -aloite ja OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille; huomauttaa kuitenkin, että vapaaehtoiset ohjeistukset eivät riitä vähentämään louhinnan kielteisiä vaikutuksia;

13. panee merkille, että EU:n tilinpäätös- ja avoimuusdirektiivejä tarkistetaan parhaillaan, mikä tarjoaa mahdollisuuden ehkäistä kaivannaisteollisuuden veropetoksia ja korruptiota;

14. vaatii komissiota etsimään uusia vaihtoehtoja sellaisten standardien vahvistamiseen, jotka koskevat monikansallisten yritysten sosiaalisiin ja ympäristöoikeuksiin liittyvää vastuuta, ja mahdollisia täytäntöönpanokeinoja;

15. on huolissaan siitä, että jotkin epätavanomaista öljyä ja kaasua tuottavat yhtiöt toimivat eri puolilla maailmaa erilaisten turvallisuusstandardien mukaisesti; pyytää jäsenvaltioita vaatimaan yhtiöitä, joiden päätoimipaikka sijaitsee EU:ssa, soveltamaan EU:n standardeja kaikissa toiminnoissaan kaikkialla maailmassa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	19.6.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	16 1 9
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Thijs Berman, Michael Cashman, Véronique De Keyser, Nirj Deva, Leonidas Donskis, Charles Goerens, Catherine Grèze, Filip Kaczmarek, Michał Tomasz Kamiński, Gay Mitchell, Jean Roatta, Birgit Schnieber-Jastram, Michèle Striffler, Keith Taylor, Eleni Theocharous, Patrice Tirolien, Ivo Vajgl, Anna Záborská, Iva Zanicchi
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Gesine Meissner, Csaba Őry, Judith Sargentini, Patrizia Toia
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Ioan Enciu, Gabriele Zimmer

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.6.2012)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

liuskekaasun ja liuskeöljyn tuotannon ympäristövaikutuksista
(2011/2308(INI))

Valmistelija: Eva Lichtenberger

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

2. tunnustaa, että liuskekaasun etsintä ja tuotanto saattavat aiheuttaa monitahoista ja monialaista vuorovaikutusta ympäristön kanssa, erityisesti käytetyn hydraulisen murtamisen menetelmän, murtamisnesteen koostumuksen, kaivojen syvyyden ja rakentamisen sekä maan pintaan vaikuttavan alan suuruuden vuoksi;

3. toteaa, että liuskekaasun etsintään ja tuotantoon sovelletaan useita EU:n ympäristölainsäädännön säädöksiä, kuten ympäristövaikutusten arvioinnista annettua direktiiviä (85/337/EY), ympäristövastuudirektiiviä (2004/35/EY), kaivannaisjätedirektiiviä (2006/21/EY), Seveso II -direktiiviä (96/82/EY), luontotyyppidirektiiviä (92/43/ETY), kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annettu asetusta (REACH-asetus – 1907/2006), biosididirektiiviä (98/8/EY) ja vesipolitiikan puitedirektiiviä (2000/60/EY);

4. muistuttaa jokaisen jäsenvaltion oikeudesta määritellä energiavarojensa hyödyntämisen ehdot, jäsenvaltion eri energialähteiden välillä tekemät valinnat ja jäsenvaltion energiahuollon yleisen rakenteen SEUT-sopimuksen 194 artiklan mukaisesti edellyttäen, että yhteisön säännöstöä noudatetaan täysimääräisesti erityisesti ympäristölainsäädännön osalta;

5. palauttaa mieliin, että vesipolitiikan puitedirektiivissä edellytetään jäsenvaltioiden toteuttavan tarvittavat toimenpiteet ehkäistäkseen kaikkien pohjavesimuodostumien tilan huononemisen, mukaan lukien huononemisen, joka johtuu tietystä pisteestä aiheutuvasta kuormituksesta, kuten hiilivetyjen etsinnästä ja tuotannosta;

6. kehottaa komissiota tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti nykyistä lainsäädäntöä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksia, joiden avulla voidaan varmistaa, että ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin säännökset kattavat riittävästi liuskekaasun etsinnän ja tuotannon erityispiirteet, sisällyttää hydraulinen murtaminen ympäristövastuudirektiivin liitteeseen III, vaatia riittävä rahavakuus tai vakuutus ympäristövahinkojen korvaamiseksi sekä sisällyttää liuskekaasun tuotanto teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin (2010/75/EU), parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien vaatimusten ja kaivannaisjätedirektiivin jäteveden käsittelyä koskevien vaatimusten soveltamisalaan;

7. muistuttaa, että komission ympäristöasioiden pääosaston 12. joulukuuta 2011 päivätyssä selittävässä huomautuksessa direktiivin 85/337/ETY soveltamisesta epätavanomaisten hiilivetyjen etsintää ja hyödyntämistä koskeviin hankkeisiin (viite Ares(2011)1339393) vahvistetaan, että neuvoston direktiivi 85/337/ETY tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi tai YVA-direktiivi), sellaisena kuin se on muutettuna ja kodifioituna direktiivillä 2011/92/EU, kattaa epätavanomaisten hiilivetyjen etsinnän ja hyödyntämisen riittävässä määrin; muistuttaa edelleen, että käytettävä hydraulisen murtamisen menetelmä on osa tavanomaista ja epätavanomaista hiilivetyjen etsintä- ja tuotantotoimintaa, joka kuuluu edellä mainitun EU:n ympäristölainsäädännön (katso 3 kohta) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston 30. toukokuuta 1994 antaman hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamista ja käytön edellytyksiä koskevan direktiivin 94/22/EY piiriin;

8. kehottaa komissiota antamaan viipymättä ohjeistusta perustason määrittämisestä liuskekaasun etsinnän ja tuotannon ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvittavaa veden laadun seurantaa varten ja kriteereistä, joita käytetään arvioitaessa hydraulisen murtamisen vaikutuksia pohjavesivarantoihin erilaisissa geologisissa muodostumissa, mahdolliset vuodot ja kumulatiiviset vaikutukset mukaan lukien;

9. pyytää alaa ryhtymään yhdessä kansallisten sääntelyelinten, ympäristöryhmien ja yhteisöjen kanssa avoimesti tarvittaviin toimiin, joilla ehkäistään kaikkien asiaankuuluvien pohjavesimuodostumien tilan huononeminen, jotta voidaan säilyttää vesipolitiikan puitedirektiivissä ja pohjavesidirektiivissä määritelty pohjaveden hyvä tila;

10. katsoo, että ympäristön, ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvia vahinkoja koskevat keskinäiset salassapitosopimukset, jollaisia liuskekaasukaivojen läheisyydessä sijaitsevien maiden omistajat ovat solmineet liuskekaasualan toimijoiden kanssa Yhdysvalloissa, eivät olisi yhdenmukaisia EU:ta ja sen jäsenvaltioita koskevien Århusin yleissopimuksen, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin (2003/4/EY) ja ympäristövastuudirektiivin mukaisten velvoitteiden kanssa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	19.6.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Raffaele Baldassarre, Luigi Berlinguer, Sebastian Valentin Bodu, Christian Engström, Marielle Gallo, Giuseppe Gargani, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Klaus-Heiner Lehne, Antonio Masip Hidalgo, Alajos Mészáros, Evelyn Regner, Francesco Enrico Speroni, Rebecca Taylor, Alexandra Thein, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Piotr Borys, Cristian Silviu Buşoi, Eva Lichtenberger, Dagmar Roth-Behrendt, Axel Voss
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Patrice Tirolien

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	19.9.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	63 1 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Sophie Auconie, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Sergio Berlato, Lajos Bokros, Milan Cabrnoch, Martin Callanan, Nessa Childers, Tadeusz Cymański, Esther de Lange, Bas Eickhout, Edite Estrela, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Nick Griffin, Matthias Groote, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Karin Kadenbach, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Jo Leinen, Corinne Lepage, Peter Liese, Zofija Mazej Kukovič, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Miroslav Ouzký, Vladko Todorov Panayotov, Antonyia Parvanova, Andres Perello Rodriguez, Mario Pirillo, Pavel Poc, Frédérique Ries, Anna Rosbach, Oreste Rossi, Dagmar Roth-Behrendt, Kārlis Šadurskis, Carl Schlyter, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Theodoros Skylakakis, Bogusław Sonik, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Salvatore Tatarella, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber, Åsa Westlund, Glenis Willmott, Marina Yannakoudakis
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Margrete Auken, Nikos Chrysogelos, Vittorio Prodi, Michèle Rivasi, Marita Ulvskog, Kathleen Van Brempt, Andrea Zanoni
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Andrzej Grzyb, Lena Kolarska-Bobińska, Jacek Włosowicz, Inês Cristina Zuber

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö