Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat Egyptiä koskevat päätöslauselmansa,

–  ottaa huomioon siirtymävaiheessa olevien arabikevään maiden varallisuuden takaisin hankinnasta 23. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman(1),

–  ottaa huomioon 8. helmikuuta 2013 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät arabikeväästä,

–  ottaa huomioon 21. elokuuta ja 22. heinäkuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät Egyptistä,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn ja komission puheenjohtajan José Manuel Barroson 18. elokuuta 2013 antaman yhteisen julkilausuman Egyptistä,

–  ottaa huomioon korkean edustajan Catherine Ashtonin ulkoasiainneuvoston 21. elokuuta 2013 pidetyn Egyptiä käsittelevän ylimääräisen kokouksen johdosta esittämät kommentit, korkean edustajan elo- ja heinäkuussa 2013 antamat lausumat Egyptin tilanteesta ja tapahtumista sekä korkean edustajan ja Yhdysvaltojen ulkoministerin John Kerryn 7. elokuuta 2013 antaman yhteisen julkilausuman Egyptistä,

–  ottaa huomioon vuonna 2001 tehdyn ja vuonna 2004 voimaan tulleen EU–Egypti- assosiaatiosopimuksen, jota vahvistettiin vuonna 2007 hyväksytyllä toimintasuunnitelmalla, sekä komission 20. maaliskuuta 2013 julkistaman edistymiskertomuksen sopimuksen täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon EU–Egypti-työryhmän 14. marraskuuta 2012 pidetyn kokouksen johdosta annetut yhteispuheenjohtajien päätelmät,

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2013 julkaistun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen ”Hallintotapaan liittyvä yhteistyö EU:n ja Egyptin välillä”,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka sopimuspuolena Egypti on,

–  ottaa huomioon Egyptissä 8. heinäkuuta 2013 annetun perustuslaillisen julistuksen, jossa esitetään etenemissuunnitelmaa perustuslain muuttamiseksi ja uusien vaalien järjestämiseksi,

–  ottaa huomioon Egyptin väliaikaishallinnon demokratiaan siirtymistä tukevan ohjelman,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Egypti on suurin arabimaa, eteläisen Välimeren alueen keskeinen valtio, EU:n tärkeä kauppakumppani ja EU:n avustusten merkittävä vastaanottaja; toteaa, että Egyptin poliittisilla, taloudellisilla ja yhteiskunnallisilla tapahtumilla on merkittäviä vaikutuksia koko alueella ja laajemmaltikin;

B.  toteaa, että presidentti Mursi ja hänen hallituksensa eivät kyenneet lunastamaan antamiaan taloutta koskevia lupauksia, ottamaan huomioon Egyptin yhteiskunnan kaikkien demokraattisten voimien oikeutettuja huolenaiheita eivätkä viemään läpi demokratiaan siirtymistä, jota maan väestö on vaatinut kahden viime vuoden ajan, minkä seurauksena politiikan jakautuminen voimistui ja joukkomielenosoitukset, joissa vaadittiin presidentti Mursin eroa, sekä väkivaltaiset yhteenotot yleistyivät;

C.  ottaa huomioon, että 30. kesäkuuta 2013 miljoonat presidentti Mursin vastustajat kokoontuivat Kairoon ja muihin Egyptin kaupunkeihin vaatimaan hänen eroaan; ottaa huomioon, että kyseisten mielenosoitusten jälkeen, 3. heinäkuuta 2013, armeijan ylipäällikkö kenraali Abdel Fattah al-Sisi johti sotilasvallankaappausta, jossa Mursi ja hänen hallituksensa syrjäytettiin; ottaa huomioon, että 4. heinäkuuta 2013 antamassaan julkilausumassa Egyptin asevoimien korkein neuvosto ilmoitti keskeyttävänsä perustuslain soveltamisen ja siirtävänsä vallan perustuslakituomioistuimen puheenjohtajalle siihen asti, että on pidetty aikaistetut presidentinvaalit, joiden jälkeen on tarkoitus järjestää parlamenttivaalit sekä perustaa kansallinen koalitiohallitus ja komitea pohtimaan perustuslakiin tehtäviä muutoksia; ottaa huomioon, että Adly Mansour vannoi virkavalan ryhtyessään hoitamaan väliaikaisen presidentin virkaa;

D.  toteaa, että väliaikainen presidentti hajotti parlamentin ylähuoneen ja ilmoitti etenemissuunnitelmasta yhdeksän kuukauden pituiseksi siirtymäkaudeksi, jonka aikana vuonna 2012 laadittua perustuslakia muutettaisiin ja se hyväksyttäisiin kansanäänestyksellä, minkä jälkeen järjestettäisiin parlamenttivaalit ja presidentinvaalit; toteaa, että hän nimitti väliaikaisen pääministerin; ottaa huomioon, että Egyptin korkeimmat islamilaiset ja kristityt vaikuttajat, näkyvässä asemassa olevat liberaalipoliitikot ja salafistinen Nour-puolue hyväksyivät siirtymäkauden suunnitelman; ottaa huomioon, että 50 asiantuntijasta koostuva uusi perustuslakikomitea nimitettiin 1. syyskuuta 2013 ja sen tehtäväksi annettiin laatia perustuslakiin tehtävät muutokset;

E.  ottaa huomioon, että entinen presidentti Mursi on ollut 3. heinäkuuta 2013 lähtien pidätettynä tuntemattomassa paikassa ja maan valtionsyyttäjä on asettanut hänet ja 14 muuta henkilöä, muun muassa Muslimiveljeskunnan johtohahmoja, syytteeseen murhaan ja väkivaltaan yllyttämisestä; panee merkille, että monia Muslimiveljeskunnan jäseniä on pidätetty, mukaan lukien sen useimmat johtajat, ja he odottavat oikeudenkäyntiään; toteaa, että entinen diktaattori Hosni Mubarak vapautettiin vankilasta 22. elokuuta 2013 ja on sen jälkeen ollut kotiarestissa;

F.  ottaa huomioon, että sotilaallisesta väliintulosta alkaen Muslimiveljeskunnan kannattajat ovat järjestäneet suuria mielenosoituksia kaikkialla Egyptissä ja vaatineet entisen presidentin Mursin vapauttamista ja palauttamista virkaan; toteaa, että monet Muslimiveljeskunnan järjestämistä mielenosoituksista ovat muuttuneet väkivaltaisiksi ja johtaneet kuolonuhreja aiheuttaviin yhteenottoihin kansalaisten, Muslimiveljeskunnan kannattajien sekä armeijan ja turvallisuusjoukkojen välillä; ottaa huomioon, että Egyptin armeija ja poliisi hajottivat 14. elokuuta 2013 kaksi entisen presidentin Mursin ja Muslimiveljeskunnan kannattajien mielenosoitusleiriä Rabaan risteyksessä ja Nahdan aukiolla Kairossa, mikä johti satojen mielenosoittajien ja kymmenien poliisien kuolemaan;

G.  ottaa huomioon, että väliaikaishallinto julisti yhdeksän kuukautta kestävän poikkeustilan ja antoi ilmoituksen, jonka mukaan julkisuuden henkilöistä koostuva riippumaton komitea perustettaisiin tutkimaan Rabaan aukion ja Nahdan aukion mielenosoitusleirien hajottamista; ottaa huomioon, että alueelliset ja valtion tason egyptiläiset kansalaisjärjestöt ovat pyytäneet Arabiliittoa lähettämään tiedonhankintavaltuuskunnan tutkimaan Egyptin viimeaikaisia väkivaltaisuuksia; toteaa, että EU ja kansainväliset välittäjät ovat toistaiseksi epäonnistuneet pyrkimyksissään saada aikaan osallistava poliittinen vuoropuhelu ja että mielenosoitukset, yhteenotot ja pidätykset ovat jatkuneet;

H.  ottaa huomioon, että mielenosoitusleirien väkivaltaisen hajottamisen jälkeen Egyptin kristittyihin kohdistui traagista uskonnollisten ryhmien välistä väkivaltaa, johon syyllistyivät erityisesti Muslimiveljeskunnan kannattajat; ottaa huomioon, että Egyptin turvallisuusjoukkoja syytettiin siitä, että ne eivät onnistuneet suojelemaan kirkkoja ja koptiyhteisöjä ennustettavissa olleita kostohyökkäyksiä vastaan;

I.  ottaa huomioon, että terrorismi ja väkivaltaiset hyökkäykset turvallisuusjoukkoja vastaan Siinailla ovat lisääntyneet, mistä esimerkkinä on 25 poliisin surmaaminen virantoimituksen ulkopuolella pohjoisella Siinailla 19. elokuuta 2013; ottaa huomioon, että Egyptin sisäministeri Muhammed Ibrahim joutui pommi-iskun kohteeksi Kairossa 5. syyskuuta 2013;

J.  ottaa huomioon, että väliaikaishallinto on nimennyt kansallisen sovinnon ja oikeusvaltion toimintansa keskeisiksi painopisteiksi;

K.  toteaa, että Egyptillä on vaikeita talousongelmia, jotka pahenevat jatkuvasti; toteaa, että maan taloudellinen vauraus edellyttää poliittista vakautta, moitteetonta talouspolitiikkaa, korruption torjumista ja kansainvälistä tukea; ottaa huomioon, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansalaisten korkeampi elintaso ovat keskeisiä ulottuvuuksia pyrittäessä luomaan Egyptiin avoin, vakaa, demokraattinen, vapaa ja vauras yhteiskunta;

L.  katsoo, että riippumattomilla ammattiyhdistyksillä ja kansalaisyhteiskunnan järjestöillä on keskeinen rooli Egyptin poliittisen ja yhteiskunnallisen siirtymäkauden kriittisessä vaiheessa; toteaa, että todellisessa demokratiassa vapaa ja riippumaton lehdistö ja tiedotusvälineet ovat keskeinen osa yhteiskuntaa; panee merkille, että toimittajiin kohdistuva ruumiillinen väkivalta ja häirintä ovat lisääntyneet Egyptissä ja että Kairossa toimiva tuomioistuin määräsi 3. syyskuuta 2013 suljettavaksi neljä televisiokanavaa, joiden toiminnasta Muslimiveljeskunta vastasi tai jotka olivat sille myötämielisiä, ja niiden ilmoitettiin toimineen laittomasti; ottaa huomioon, että viimeisten kuuden viikon aikana turvallisuusjoukot ovat tehneet ratsioita monen televisiokanavan toimitiloihin;

M.  ottaa huomioon, että egyptiläiset naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa nykyisen pitkittyneen poliittisen kriisin aikana; ottaa huomioon, että naispuoliset mielenosoittajat joutuvat usein väkivallan ja seksuaalisen väkivallan kohteeksi ja heitä kohdellaan halventavasti ja naisoikeusaktivisteja uhkaillaan ja ahdistellaan;

N.  ottaa huomioon, että Egypti on saanut vuosina 2007–2012 noin miljardi euroa EU-tukea ja että EU on luvannut apua vielä viisi miljardia euroa, joka voidaan asettaa kokonaisuudessaan saataville vasta, kun Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) asettamiin ehtoihin sidotut edellytykset täyttyvät;

O.  ottaa huomioon, että ulkoasiainneuvosto antoi 21. elokuuta 2013 Egyptistä hyväksymissään päätelmissä korkean edustajan tehtäväksi tarkastella yhteistyössä komission kanssa apua, jota EU on tarjonnut Egyptille Euroopan naapuruuspolitiikan ja assosiaatiosopimuksen puitteissa, lähtien siitä, miten Egypti on sitoutunut niiden perustana oleviin periaatteisiin; toteaa, että jäsenvaltiot päättivät keskeyttää Egyptiä koskevien vientilupien myöntämisen kaikille tarvikkeille, joita voitaisiin käyttää maan sisäisissä tukahduttamistoimissa, sekä arvioida uudelleen muita sotilastarvikkeita koskevia vientilupia ja Egyptille annettavaa turvallisuusalan apua;

P.  ottaa huomioon, että tarkistetun naapuruuspolitiikan ja etenkin "enemmällä enemmän" -periaatteen mukaisesti se, millä tasolla ja kuinka laajasti EU sitoutuu toimimaan Egyptin kanssa, perustuu kannustimiin ja riippuu siten maan edistymisestä sitoumustensa kunnioittamisessa demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon alalla;

1.  ilmaisee horjumattoman solidaarisuutensa Egyptin kansaa kohtaan ja vilpittömät surunvalittelunsa viimeaikaisten yhteenottojen ja väkivaltaisuuksien uhrien perheille; kehottaa Egyptin viranomaisia perustamaan oikeudellisen komitean tutkimaan riippumattomasti kaikki kuolemantapaukset Egyptin hallinnon 8. heinäkuuta 2013 antaman lupauksen mukaisesti;

2.  tuomitsee Egyptin turvallisuusjoukkojen suhteettoman voimankäytön sekä traagiset kuolemantapaukset Rabaan ja Nahdan mielenosoitusleirien hajottamisen yhteydessä; vaatii Egyptin hallintoa varmistamaan, että turvallisuusjoukot ottavat käyttöön asianmukaiset sisäiset selvitysmenettelyt, jotta voidaan todentaa, ketkä ovat vastuussa liiallisesta voimankäytöstä, ja saattaa siitä vastuussa olevat oikeuden eteen;

3.  pitää valitettavana, että Muslimiveljeskunnan johto ei ole kyennyt selkeästi ohjeistamaan poliittisia kannattajiaan pidättymään kaikista muista kansalaisiin, armeijaan ja poliisivoimiin kohdistuvista väkivallan muodoista; pitää myös valitettavana, että Muslimiveljeskunnan johto ei tehnyt mitään näiden hyökkäysten ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi vaan tyytyi ainoastaan tuomitsemaan ne jälkikäteen; kehottaa Muslimiveljeskunnan johtoa pidättymään väkivaltaan kehottamisesta ja sen ihannoimisesta ja kannattaa oikeusmenettelyjen käynnistämistä niitä Muslimiveljeskunnan johtajia vastaan, jotka ovat yllyttäneet väkivallan käyttöön;

4.  tuomitsee kaiken terrorismin, yllytyksen, väkivallan ja vihapuheen; kehottaa kaikkia poliittisia toimijoita ja turvallisuusjoukkoja osoittamaan erittäin suurta pidättyvyyttä ja välttämään provokaatiota, jotta uudet väkivaltaisuudet voidaan estää maan edun mukaisesti; muistuttaa väliaikaista presidenttiä, väliaikaishallintoa ja Egyptin armeijaa niiden velvollisuudesta varmistaa maan kaikkien kansalaisten turvallisuus riippumatta heidän poliittisista näkemyksistään ja sidonnaisuuksistaan; on vakavasti huolissaan raporteista, joiden mukaan kymmeniä lapsia on pidätetty Muslimiveljeskunnan kannattajiin kohdistuneiden iskujen yhteydessä, ja vaatii heidän välitöntä vapauttamistaan;

5.  on huolissaan Egyptin poliittisen tilanteen kehityksestä; kehottaa Egyptin viranomaisia lakkauttamaan maan poikkeustilan mahdollisimman pian, vapauttamaan kaikki poliittiset vangit, syrjäytetty presidentti Mursi mukaan luettuna, ja kohtelemaan pidätettyjä noudattaen kaikkia kansainvälisiä velvoitteita, jotta voidaan luoda edellytykset osallistavalle poliittiselle prosessille;

6.  korostaa, että valta olisi siirrettävä demokraattisesti valituille siviiliviranomaisille mahdollisimman pian; ilmaisee solidaarisuutensa kaikkia niitä egyptiläisiä kohtaan, jotka pitävät arvossa demokraattisia pyrkimyksiä ja arvoja, ja kehottaa palaamaan pikaisesti demokratiaprosessiin, johon kuuluu myös sellaisten vapaiden ja oikeudenmukaisten presidentin- ja parlamenttivaalien järjestäminen, joihin kaikki demokraattiset toimijat osallistuvat kaikilta osin; kehottaa toteuttamaan tarvittavat taloudelliset ja hallinnolliset uudistukset; kehottaa Muslimiveljeskuntaa edistämään osaltaan sovinnontekoa; uskoo, että maan demokraattisten poliittisten voimien tai toimijoiden kieltäminen tai niiden ulkopuolelle jättäminen tai syytteeseenpano merkitsisi aiempien virheiden toistamista ja johtaisi vain radikalismin lisääntymiseen;

7.  kannattaa perustuslain laatimis- ja uudistamisprosessia ja korostaa, että sen avulla on luotava aidosti demokraattisen uuden Egyptin perusta, jolla taataan kaikkien Egyptin kansalaisten, niin miesten kuin naistenkin, perusoikeudet ja –vapaudet, myös uskonnonvapaus, edistetään uskontojen välistä suvaitsevaisuutta ja rinnakkaiseloa ja taataan vähemmistöjen suojeleminen, yhdistymis- ja kokoontumisvapaus sekä tiedotusvälineiden vapaus; katsoo vakaasti, että uuteen perustuslakiin tehtävistä muutoksista on kuultava Egyptin koko poliittisen kirjon kaikkia osia, myös Muslimiveljeskunnan maltillisia voimia, ja naisten on voitava osallistua prosessiin asianmukaisesti ja että uudesta moniarvoisesta peruslaista olisi järjestettävä kansanäänestys ja olisi pidettävä vapaat ja rehelliset parlamenttivaalit;

8.  kehottaa lopettamaan välittömästi naispuolisiin mielenosoittajiin ja naisten oikeuksien puolustajiin kohdistuvan seksuaalisen ja muun väkivallan sekä kaikenlaisen muun halventavan kohtelun, ja tutkimaan vakavasti ja puolueettomasti kaikki tällaiset tapaukset ja saattamaan niistä vastuussa olevat oikeuden eteen;

9.  tuomitsee koptiyhteisöön kohdistuneen väkivallan ja monien kirkkojen, yhteisön kokoontumispaikkojen ja liikkeiden tuhoamisen kaikkialla maassa; on huolissaan siitä, että viranomaiset eivät ole ryhtyneet riittäviin turvallisuustoimenpiteisiin suojellakseen koptiyhteisöä lukuisista varoituksista huolimatta; korostaa, että Egyptin yhteiskunta on aiemmin ollut moniarvoinen ja että maan koptiyhteisöllä on vuosisataiset perinteet; pyytää Egyptin hallitusta tukemaan koptiyhteisöä kaikin mahdollisin tavoin, jotta se voi pysyä Egyptin yhteiskunnan ja talouden merkittävänä osana ja jotta sen rauhanomainen rinnakkaiselo maan muiden yhteisöjen kanssa voisi palautua nopeasti;

10.  korostaa jälleen kerran kansalaisyhteiskunnan, ammattiyhdistysten ja tiedotusvälineiden merkitystä syvän ja kestävän demokratian rakentamiselle Egyptiin; kehottaa väliaikaishallintoa takaamaan, että maan sisäiset ja kansainväliset kansalaisyhteiskunnan järjestöt, riippumattomat ammattiyhdistykset ja toimittajat voivat toimia maassa vapaasti ilman valtiovallan puuttumista; kehottaa Egyptin viranomaisia varmistamaan, että kansalaisjärjestöjä koskevan lain laatimista varten asetettu komitea tuottaa kansainvälisiä normeja vastaavan luonnoksen; tukee ulkoasiainneuvoston 21. elokuuta 2013 tekemää päätöstä, jonka mukaan EU jatkaa sosiaalisen ja taloudellisen avun antamista sekä kansalaisyhteiskunnan tukemista, koska taloudellisen tilanteen kielteiset vaikutukset kohdistuvat Egyptin yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin väestönosiin;

11.  suhtautuu myönteisesti Egyptin kansallisen ihmisoikeusneuvoston hallitukselle antamaan suositukseen avata YK:n ihmisoikeusvaltuutetun aluetoimisto Kairoon ja kehottaa Egyptin hallitusta hyväksymään tämän toimiston avaamisen;

12.  kehottaa EU:ta ottamaan kahdenvälisissä suhteissaan ja Egyptille antamassaan taloudellisessa tuessa huomioon sekä ehdollisuuden periaatteen (”enemmällä enemmän”) että maan vakavat taloudelliset haasteet; kehottaa hyväksymään tätä varten selkeät ja yhteisesti hyväksytyt kriteerit; pitää myönteisenä ulkoasiainneuvoston äskettäistä päätöstä keskeyttää Egyptiä koskevien vientilupien myöntäminen kaikille tarvikkeille, joita voitaisiin käyttää maan sisäisissä tukahduttamistoimissa, sekä arvioida uudelleen muita sotilastarvikkeita koskevia vientilupia ja Egyptille annettavaa turvallisuusalan apua;

13.  on edelleen valmis auttamaan Egyptin kansaa demokratiaan siirtymisessä ja talousuudistusten toteuttamisessa; pitää myönteisinä ja kannattaa komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin ja erityisedustaja Bernardino Leónin pyrkimyksiä toimia välittäjinä osapuolten välillä, jotta nykyinen poliittinen kriisi voitaisiin ratkaista neuvottelemalla;

14.  panee merkille 18. kesäkuuta 2013 annetussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa ”Hallintotapaan liittyvä yhteistyö EU:n ja Egyptin välillä” esitetyt huomiot, ja kehottaa varmistamaan, että unionin rahoituksen käyttöön liittyvää avoimuutta ja vastuullisuutta lisätään Egyptissä erityisesti hankkeissa, joiden tarkoituksena on tukea kansalaisyhteiskuntaa sekä suojella vähemmistöjä ja turvata naisten oikeudet;

15.  toistaa vaatimuksensa perustaa viipymättä EU:n mekanismi, jonka avulla arabikevään maille voidaan antaa oikeudellista ja teknistä apua varallisuuden palauttamisprosessissa, kuten 23. toukokuuta 2013 annetussa päätöslauselmassa esitettiin, mutta jota Egyptin levottomuudet ovat viivästyttäneet; korostaa toistamiseen, että aikaisempien diktaattoreiden ja heidän hallintojensa anastaman varallisuuden palauttamisessa avustaminen on EU:n moraalinen velvollisuus; pitää varallisuuden palauttamista symbolisen arvonsa vuoksi erittäin poliittisena kysymyksenä ja toteaa, että se voi edistää merkittävästi vastuullisuuden palauttamista, vakauden luomista ja toimivien instituutioiden rakentamista demokratian ja oikeusvaltion hengessä kumppanimaissa, joita asia koskee;

16.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Egyptin arabitasavallan hallitukselle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0224.