EUROOPPA-NEUVOSTO
CANNES 26. - 27. KESÄKUUTA 1995
PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMÄT

B OSA: LIITTEET

Top of page

ECOFIN-neuvoston päätelmät 19. kesäkuuta 1995 Yhtenäisvaluutan käyttöönottamisen valmistelutyöt

1. Neuvosto (talous- ja raha-asiat) toisti päättäväisesti valmistelevansa yhtenäisvaluuttaan siirtymistä viimeistään vuonna 1999 täysin Maastrichtin sopimuksen mukaisesti. Neuvosto muistutti pitävänsä tärkeänä lähentymisperusteiden tarkkaa noudattamista. Neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä sekä komission laatiman vihreän kirjan että ERI:n työn aikaansaannoksiin.

Talous- ja raha-asiain neuvoston puheenjohtaja suosittelee Eurooppa-neuvostolle, että

  • se valtuuttaa talous- ja raha-asiain neuvoston määrittelemään komission ja ERI:n kanssa neuvottelemalla perusmenettelyn, joka takaisi sopimuksen täydellisen noudattamisen, jotta, sen lisäksi että se on kolmanteen vaiheeseen siirtymisen välttämätön, peruuttamaton edellytys, neuvosto voi antaa kertomuksen Madridissa joulukuussa 1995 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle,
  • se pyytää komissiota käymään tarvittavat neuvottelut Madridin Eurooppa-neuvostolle tehtävää kertomusta varten,
  • se toteaa kolikoiden teknisten ominaisuuksien määrittelemiseksi jo suoritetun työn ja pyytää talous- ja raha-asiain neuvostoa jatkamaan kaikkia tarvittavia valmisteluja,
  • se pyytää jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta niiden julkinen hallinto tutkisi edellytykset, joilla jäsenvaltioiden rahataloudellisten toimenpiteiden siirtäminen yhtenäisvaluuttaan voitaisiin suorittaa,
  • se pyytää talous- ja raha-asiain neuvostoa tutkimaan yhdessä ERI:n kanssa rahaliittoon kuuluvien jäsenmaiden ja muiden Euroopan unionin valtioiden valuuttojen tulevia keskinäisiä suhteita.

2. Talous- ja raha-asiain neuvoston puheenjohtaja on pannut merkille yhtenäisvaluutan kannalta välttämättömien kolikoiden ja setelien ominaisuuksien määrittelemiseksi jo toteutettujen valmistelutöiden laajuuden. Hän totesi, että

  • kolikoiden arvoista on päästy yhteisymmärrykseen,
  • on edistytty kolikoiden ja setelien ulkoasun osalta ja että ERI:n neuvosto pitää parempana samanlaisten, mahdollisesti kansallisella tunnuksella varustettujen setelien käyttämistä kaikissa jäsenvaltioissa,
  • asiantuntijoiden työn perusteella on voitu ehdottaa kolikoiden kuvien aiheet, jotka noudattavat ERI:n neuvoston päättämiä, seteleihin tulevia aiheita.

Top of page

ASSOSIOITUNEIDEN KESKI- JA ITÄ-EUROOPAN VALTIOIDEN VALMISTAUTUMINEN OSALLISTUMAAN : EUROOPAN UNIONIN SISÄMARKKINOIHIN NEUVOSTON PÄÄTELMÄT

12. kesäkuuta 1995

  1. Neuvosto suhtautuu myönteisesti komission Essenissä pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmien mukaisesti laatimaan valkoiseen kirjaan assosioituneiden maiden valmistautumisesta osallistumaan unionin sisämarkkinoihin niiden liittyessä unionin jäseniksi. Neuvosto pitää asiakirjaa korkeatasoisena. Assosioituneita maita on kuultu valkoisen kirjaa laadittaessa, ja neuvostollakin on ollut tilaisuus kuulla näitä maita yhteisessä ulkoministerikokouksessa 10. huhtikuuta sekä yhteisessä sisämarkkinoista vastaavien ministerien kokouksessa 6. kesäkuuta. Neuvosto katsoo, että valkoinen kirja tarjoaa kyseisille maille hyödyllisiä neuvoja niiden pyrkiessä viemään eteenpäin jo käynnistettyä uudistuskehitystä ja pannessa täytäntöön Eurooppa-sopimukset.
  2. Kuten Essenin Eurooppa-neuvostossa selvästi todettiin, assosioituneiden maiden valmistautuminen sisämarkkinoihin on olennainen vaihe jäsenyyteen valmistautumissuunnitelmassa. Assosioituneet maat itsekin pitävät sisämarkkinoihin valmistautumista ensisijaisen tärkeänä asiana. Valkoisessa kirjassa ei ennakoida tulevia jäsenyysneuvotteluita eikä millään tavoin vaikuteta niihin tai aseteta niille uusia ehtoja, vaan sen tarkoituksena on ohjata ja auttaa assosioituneita maita niiden jo toteuttamissa pyrkimyksissä esittelemällä toimenpiteitä, joita komissio pitää olennaisina sisämarkkinoihin osallistumisen kannalta, sekä osallistumisen edellyttämiä rakenteita. Kyseiset maat hyväksyvät liittymishetkellä, tarvittaessa siirtymäkausia noudattaen, koko yhteisön säännöstön, joka sisältyy yhteisön lainsäädäntöön ja politiikkaan.
  3. Neuvoston mielestä valkoisessa kirjassa korostetaan aiheellisesti sisämarkkinoiden merkitystä unionin tavoitteiden toteuttamisessa. Sisämarkkinoiden keskeisenä tehtävänä on edistää kestävää, tasapainoista ja ympäristön huomioon ottavaa kasvua, parempaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, korkeaa työllisyysastetta ja sosiaaliturvaa sekä korkeata elintasoa ja elämänlaatua. Sisämarkkinat muodostavat alueen, jolla taataan tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus sekä avoin kilpailu, ja ne edellyttävät valtioilta erittäin suurta keskinäistä luottamusta ja samankaltaista sääntelypolitiikkaa.

Assosioituneiden maiden vähittäinen mukautuminen yhteisön poliittisiin ohjelmiin, joiden tarkoituksena on sisämarkkinoiden kehittäminen, vahvistaa niiden taloudellista kilpailukykyä ja lisää niiden talousuudistuksista saamaa hyötyä.

4. Neuvosto panee merkille, että valkoisessa kirjassa luodaan kokonaiskatsaus sisämarkkinoihin liittyvään yhteisön lainsäädäntöön määrittelemättä eri alojen välisiä hierarkkisia suhteita. Siinä ehdotetaan kutakin käsiteltyä alaa varten keskeisiä toimenpiteitä, jotka assosioituneet maat voisivat toteuttaa kaikkein kiireellisimpinä, ja niiden toteuttamisjärjestys, mutta ei tarkkaa aikataulua. Neuvoston käsityksen mukaan tällainen suhtautuminen on perusteltua, sillä valkoisen kirjan mukaan on assosioituneiden maiden oma tehtävä määritellä ja panna täytäntöön omat sisämarkkinoihin valmistautumista koskevat ohjelmansa kukin oman tilanteensa ja tärkeimpinä pitämiensä seikkojen mukaan. Assosioituneiden maiden, jotka ovatkin jo ilmaisseet valmiutensa laatia tällaisia ohjelmia, olisi nyt suunniteltava omat ohjelmansa ja otettava niissä huomioon assosiointisopimuksissa määritellyt yleiset periaatteet. Kööpenhaminan Eurooppa-neuvostossa korostettiin erityisesti juuri kilpailun alaa sekä unioniin liittymisen kannalta keskeisiä kysymyksiä kuten työntekijöiden suojelua, ympäristönsuojelua ja kuluttajansuojaa.

Neuvosto katsoo, että valkoisessa kirjassa on aiheellisesti korostettu täytäntöönpanoon ja valvontaan liittyviä rakenteita, joiden luomisen on tapahduttava sisämarkkinoihin liittyvän lainsäädännön hyväksymisen yhteydessä.

Neuvosto kehottaa komissiota neuvottelemaan assosioituneiden maiden kanssa niiden kansallisista ohjelmista, joiden päämääränä on valkoisen kirjan suositusten täytäntöönpano. Komissio neuvottelee tiiviisti jäsenvaltioiden kanssa tosiasiassa saavutetuista tuloksista ja pitää ne säännöllisesti ajan tasalla prosessin edistymisestä.

5. Onnistuakseen sisämarkkinoihin valmistautumisessa assosioituneiden maiden on saatava sekä yhteisöltä että sen jäsenvaltioilta kaikki tarvitsemansa apu. Tähän tarkoitukseen jo varatut keinot on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti ja keskitetysti; on erityisen tärkeätä hyödyntää jäsenvaltioiden tällä alalla aiemmin hankkimia kokemuksia.

Neuvosto on tyytyväinen komission ilmeisiin valmiuksiin edistää yhteisön avun yhteensovittamista ja lisätä sen tehokkuutta. Neuvosto kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään näihin päämääriin ja ottamaan huomioon avoimuuden, tehokkuuden ja läheisyyden olennaiset vaatimukset sekä tarkoin välttämään päällekkäisen työn tekemistä. Se katsoo, että muiden julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden aktiivisempaa osallistumista olisi rohkaistava. Se kehottaakin assosioituneita maita luomaan tarvittavat sisäiset rakenteet, jotta ne voisivat saada täyden hyödyn niille annetusta avusta, ja on tyytyväinen tällä alalla jo saavutettuun edistykseen. Neuvosto korostaa sitä, että assosioituneiden maiden tehostettu keskinäinen yhteistyö edistää myös kunkin maan omien ponnisteluiden onnistumista.

6. Neuvosto katsoo, että valkoisen kirjan suositusten toteuttamisen seurantaan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Se panee merkille, että komissio aikoo, pysyen tiiviissä yhteydessä jäsenvaltioihin, arvioida perusteellisesti valkoisen kirjan mahdollisesti tarjoamia etuja ja esittää työnsä tulokset unionin toimielimille ja assosioituneille maille. Neuvosto korostaa, että vakiintuneen vuoropuhelun ja assosiointisopimuksien tarjoamia mahdollisuuksia olisi hyödynnettävä tässä työssä, johon PHARE-ohjelman hallintokomitean sekä sisämarkkinoiden neuvoa-antavan komitean olisi myös osallistuttava.

7. Yleisten asioiden neuvosto aikoo seurata valkoisen kirjan perusteella eri foorumeilla jatkossa tehtävää työtä ja toimii yhdessä sisämarkkinoiden neuvoston kanssa niiltä osin kuin asia tätä koskee. Neuvosto huolehtii siitä, että valkoisen kirjan suositukset pannaan täytäntöön yhdenmukaisesti.

Tulevaa kokoustaan valmistellessaan Eurooppa-neuvosto voisi pyytää komissiota laatimaan sille kertomuksen siitä, kuinka assosioituneiden maiden valmistautuminen osallistumaan sisämarkkinoihin on edistynyt.

Top of page

JÄSENYYTEEN VALMISTAUTUMISSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN

VUODEN 1995 ALKUPUOLISKOLLA

Essenin Eurooppa-neuvostossa hyväksytty jäsenyyteen valmistautumissuunnitelma, jonka keskeisiä välineitä ovat Eurooppa-sopimukset ja vakiintunut vuoropuhelu, on edennyt ripeästi vuoden 1995 alkupuoliskolla. Vaikka vielä onkin liian varhaista tehdä varsinaista arviota, on kuitenkin hyödyllistä muodostaa jo toteutetuista toimista jonkinlainen kokonaiskuva sen vahvistamiseksi, että valittu tie on oikea ja että on hyvä edetä näiden suunnitelmien mukaisesti.

I. Eurooppa-sopimukset

Tällä hetkellä on voimassa kuusi Eurooppa-sopimusta. Vuoden 1995 alussa tulivat voimaan Romanian, Bulgarian, Tšekin tasavallan ja Slovakian kanssa tehdyt assosiointisopimukset. Unkarin ja Puolan kanssa tehdyt vastaavat sopimukset tulivat voimaan edellisenä vuonna.

Mainittujen kuuden maan kanssa perustettujen assosiointineuvostojen kokouksia on pidetty ja pidetään vuonna 1995 seuraavan aikataulun mukaisesti: 10. huhtikuuta (Romania ja Tšekin tasavalta), 29. toukokuuta (Bulgaria ja Slovakia) ja 17. heinäkuuta (Unkari ja Puola). Kaikkien assosioituneiden valtioiden kanssa on myös pidetty parlamentaaristen assosiointivaliokuntien kokouksia vuoden alusta lähtien.

Assosioituneiden valtioiden määrä on kasvamassa Eurooppa-neuvostossa määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti. Kolmen Baltian valtion, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa assosiointisopimuksista käydyt neuvottelut saatettiin päätökseen muutamassa kuukaudessa ja sopimukset allekirjoitettiin 12. kesäkuuta 1995. Neuvostolla olikin 29. toukokuuta 1995 tilaisuus todeta, että edellytykset olivat jo olemassa näiden kolmen maan ottamiseksi mukaan Essenissä määriteltyyn jäsenyyteen valmistautumissuunnitelmaan, jolloin ne voivat osallistua yhteisiin vakiintuneen vuoropuhelun merkeissä käytäviin kokouksiin assosioituneiden KIE-maiden kanssa.

Slovenian kanssa assosiointisopimuksesta käytävät neuvottelut ovat loppusuoralla.

II. Vakiintunut vuoropuhelu

Eri alojen ministerikokousten määrä osoittaa, että vakiintunut vuoropuhelu toimii tehokkaasti. Prosessin huippukohtana on assosioituneiden maiden valtion ja hallitusten päämiesten kutsuminen Eurooppa-neuvoston Cannesin kokoukseen.

Kulttuuri- ja audiovisuaalisen alan ministereiden 3. huhtikuuta 1995 pidetyssä kokouksessa määriteltiin assosioituneiden maiden kanssa näillä aloilla tehtävän tulevan yhteistyön päälinjat. Assosioituneiden maiden ministerit ilmaisivat halunsa osallistua aktiivisesti yhteisön ohjelmiin kulttuuri- ja av-alalla. Ministerikokouksessa saatiin myös määriteltyä seuraavat kolme toimintalinjaa, joille olisi annettava keskeinen sija assosioituneiden KIE-maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä: yhteistyö oikeus- ja hallintoasioissa, kulttuuri- ja av-alojen rakenneuudistus sekä kulttuuriperinnön suojaaminen.

Luxemburgissa 10. huhtikuuta 1995 pidetyssä ulkoministerikokouksessa, jota oli valmisteltu Coreperin ja assosioituneiden maiden suurlähettiläiden tapaamisessa, vaihdettiin käsityksiä komission valitsemista suuntaviivoista sisämarkkinoihin osallistumista käsittelevän valkoisen kirjan laatimisessa. Ministerikokouksessa oli myös tilaisuus käsitellä tärkeitä alueyhteistyöhön ja Euroopan turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Talous- ja valtiovarainministereiden kanssa 22. toukokuuta 1995 pidetyssä tapaamisessa käsiteltiin assosioituneiden maiden osallistumista sisämarkkinoihin ja kiinnitettiin erityistä huomiota lainsäädännön lähentämiseen talous- ja rahoitusalalla. Lisäksi tapaamisessa vaihdettiin tietoja assosioituneiden maiden taloudellisesta tilanteesta (makrotalouden kysymykset).

Sisämarkkina-asioista vastaavat ministerit kokoontuivat 6. toukokuuta 1995. Kokouksessa käytiin laajaa mielipiteidenvaihtoa komission esittelemästä valkoisesta kirjasta, jossa käsitellään assosioituneiden maiden valmistautumista sisämarkkinoita varten.

Tiedeasioista vastaavien ministereiden on määrä kokoontua 9. kesäkuuta. Kokouksessa käsitellään KIE-maiden kanssa tehtävän tieteellis-teknisen yhteistyön nykyvaihetta, assosioituneiden maiden toteuttamaa lainsäädännön lähentämispolitiikkaa sekä alustavia suunnitelmia niiden osallistumisesta yhteisön tiedealan ohjelmiin.

Sisä- ja oikeusministereiden ensimmäistä, 20. kesäkuuta pidettävää kokousta on valmistettu kahdessa K.4 -komitean troikan ja KIE-maiden tapaamisessa 19. tammikuuta ja 7. kesäkuuta. Ministerikokouksessa on määrä käsitellä yhteistyötä seuraavilla aloilla: turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, poliisi- ja tulliyhteistyö sekä siviili- ja rikosoikeudellinen yhteistyö.

On syytä huomata, että Essenin huippukokouksessa esitetty toivomus siitä, että toiminnan suunnittelu ei rajoittuisi vain kunkin maan puheenjohtajakauteen, on johtanut siihen, että vakiintunut vuoropuhelu jatkuu Espanjan puheenjohtajakaudella edelleen seuraavilla aloilla: oikeus- ja sisäasiat, liikenne, maatalous, koulutus, ulkoasiat.

III. Valkoinen kirja

Valkoinen kirja assosioituneiden maiden valmistautumisesta sisämarkkinoihin on ollut lähentämissuunnitelman merkittävin saavutus tänä vuonna. Yleisten asioiden neuvosto tekee sen perusteella erikseen päätelmiä Cannesissa pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta varten.

IV. Kauppaan liittyvät toimenpiteet

Essenissä pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa tehtyjä kauppaan liittyviä päätelmiä on viety eteenpäin seuraavasti:

  • kauppaa suojaavat toimenpiteet (polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ja suojatoimenpiteet): komissio soveltaa ennen menettelyjen toimeenpanoa tiedottamista koskevia määräyksiä,
  • tekstiilikauppa kuuden assosioidun maan kanssa: asetus (EY) N:o 3036/94, jota on sovellettu 1. tammikuuta 1995 alkaen, on helpottanut ulkoisesti jalostettujen tuotteiden pääsyä markkinoille, sillä asetuksessa poistetaan tullimaksut välittömästi,
  • komissio on ryhtynyt neuvotteluihin laajentaakseen "diagonaalisen kasautumisen" Romaniaan ja Bulgariaan olemassa olevien alkuperäsääntöjen alalla. Tämä toimenpide kuuluu Essenin Eurooppa-neuvostossa päätettyyn kolmivaiheiseen suunnitelmaan, jonka tarkoituksena on yhteisön, KIE-maiden ja EFTA-maiden välisen kaupan alkuperäsääntöjen yhdenmukaistaminen,
  • Romanian ja Bulgarian tullimaksuja ja tariffikiintiöitä koskevan aikataulun mukauttaminen muiden assosioituneiden maiden aikatauluun on ollut käynnissä 1. tammikuuta 1995 alkaen,
  • neuvotteluita Eurooppa-sopimusten mukauttamisesta unionin laajenemisen ja Uruguayn kierroksen vuoksi on käyty tekstiilituotteiden ja EHTY:n perustamissopimuksessa tarkoitettujen tuotteiden osalta. Maataloustuotteiden osalta neuvottelut ovat hyvässä vauhdissa.

V. Maatalous

Komission on määrä saada ennen Cannesin Eurooppa-neuvoston kokousta valmiiksi selvitys siitä, minkä vuoksi vain pientä osaa unionin avaamista tariffikiintiöistä käytetään kokonaisuudessaan. Komission olisi myös esitettävä neuvostolle kaiken tuetun viennin vaikutuksia assosioituneiden maiden maatalouteen käsittelevän selvityksen tulokset ja kerrottava neuvostolle, kuinka komissio on ottanut nämä tulokset huomioon omalla vientipalautusjärjestelmien hallintoon liittyvällä vastuualueellaan.

Assosioituneiden maiden kanssa on aloitettu neuvottelut assosiointisopimusten maataloutta käsittelevien kohtien mukauttamisesta Uruguayn kierroksen tuloksiin ja unionin laajentumisen vuoksi. Neuvotteluita ei kuitenkaan voida saada päätökseen 1. heinäkuuta 1995 mennessä, minkä vuoksi:

  • unionin laajentumisen vuoksi on 1. tammikuuta 1995 alkaen toteutettu tiettyjä väliaikaisia ja yksipuolisia toimenpiteitä tuoreiden ja jalostettujen maataloustuotteiden suhteen, jottei perinteiselle kaupalle aiheutuisi häiriötä. Neuvosto on juuri hyväksymässä toisen toimenpidekokonaisuuden,
  • olisi myös toteutettava tilapäisiä ja yksipuolisia toimenpiteitä, jottei perinteiselle kaupalle aiheutuisi häiriötä, kun Uruguayn kierroksen tulokset pannaan täytäntöön 1. heinäkuuta. Komissio tekee välittömästi ehdotuksen mainittujen toimenpiteiden hyväksymisestä, joissa otetaan huomioon yhteisön suosituimmuuden ja vastavuoroisuuden periaatteet.

VI. Teollisuus

Teollisuusasioiden neuvoston 7. huhtikuuta 1995 pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin päätelmiä, joiden tarkoituksena on edistää KIE-maiden kanssa tehtävää teollisuusyhteistyötä tukemalla yritysten välisiä sopimuksia suosivan ympäristön ja säännöstön kehittämistä ja poistaa tällä alueella esiintyvät esteet.

VII. Rahoitusyhteistyö

PHARE-ohjelman periaatteita on tarkastettu. Se suunnitellaan nyt monivuotisissa jaksoissa, jotta se osaltaan tukisi jäsenyyteen valmistavaa suunnitelmaa. Teknologisessa avussa on erityisesti otettava huomioon sisämarkkinoihin valmistautumista käsittelevän valkoisen kirjan täytäntöönpano. Ohjelman toimenpiteisiin on nyt otettu mukaan myös infrastruktuureihin liittyvä investointitoiminta.

VIII. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)

Ulkoministerikokouksessa, joka pidettiin 10. huhtikuuta vakiintuneen vuoropuhelun merkeissä, keskusteltiin useista poliittisista kysymyksistä, joissa osapuolilla on yhteinen etu. Poliittisten osastojen johtajien ja COREU:n kokouksia sekä useita asiantuntijakokouksia on myös järjestetty.

Kolmansien maiden pääkaupungeissa ja kansainvälisissä järjestöissä tapahtuva yhteistoiminnan järjestäminen on toteutunut asteittain. Yhteistoiminta on ollut erityisen myönteistä Yhdistyneissä Kansakunnissa, mistä oli esimerkkinä Euroopan unionin ja assosioituneiden maiden voimakkaasti yhdenmukainen äänestyskäyttäytyminen ihmisoikeuskomitean 51. kokouksessa.

Assosioidut maat kannattavat myös yhä useammin unionin yhteisiä menettelytapoja ja toimia sekä julistuksia. Ne ovat yhdessä osallistuneet yhteiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on saada aikaan ydinsulkusopimuksen voimassaolon ehdoton ja rajoittamaton jatkaminen. Ne ovat myös tulleet mukaan useisiin toimiin, joihin unioni on ryhtynyt henkilömiinoista hyväksytyn yhteisen toiminnan 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti nk. epäinhimillisistä aseista vuonna 1980 tehdyn yleissopimuksen tarkistamisen vuoksi koolle kutsuttavaa konferenssia varten.

IX. Vakaussopimus

Euroopan vakaudesta 21. maaliskuuta Pariisissa tehdyn sopimuksen hyväksymiseen johtanut prosessi on myös edistänyt unionijäsenyyteen valmistautumissuunnitelmaa. Vakaussopimukseen, joka saatiin aikaan assosioituneiden maiden ja niiden naapurimaiden kanssa käydyissä yhteisissä keskusteluissa unionin edustajan toimiessa puheenjohtajana, on kirjattu KIE-maiden halu vahvistaa ja kehittää hyvään naapuruuteen perustuvia keskinäisiä suhteitaan sekä vahvistaa Euroopan vakautta uskomalla vakaussopimukseen sisältyvien kahdenvälisten sopimusten ja järjestelyiden seuranta ETYJ:lle.

Tätä tavoitetta ovat edistäneet kyseiseen prosessiin liittyvät, unionin PHARE-ohjelman yhteydessä toteuttamat toimenpiteet, joihin kuuluu hankkeiden suunnitteleminen seuraavilla aloilla: yli rajojen ulottuva alueyhteistyö, vähemmistöihin liittyvät kysymykset, kuten kielikoulutus ja hallinnollinen koulutus, sekä ympäristöongelmat.

X. Sisä- ja oikeusasiat

Coreperin vahvistaman K.4 -komitean toimeksiannon perusteella 19. tammikuuta 1995 pidetyn K.4 -komitean troikan ja assosioituneiden maiden kokouksen päätösten perusteella on perustettu yhteistyömuotoja seuraavilla kolmella VI osastossa tarkoitetulla alalla:

  • turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan alalla on pidetty KIE-maiden asiantuntijoiden kanssa kaksi CIREFI:n kokousta (unionin rajojen yli liikkumista ja maahanmuuttoa koskevien asioiden tiedotus-, tarkastelu- ja tietojenvaihtokeskus). Ministerikokouksessa 20. kesäkuuta on määrä keskustella erityisesti seuraavista aiheista: väärennetyt asiakirjat, jäsenvaltioiden alueella liikkumista koskevan lainsäädännön lähentäminen, kolmansien maiden viisuminmyöntämiskäytännöistä tehty selvitys sekä kansalaisten ottaminen takaisin kotimaahansa.
  • poliisi- ja tulliyhteistyön alalla on määrä pitää lähiaikoina asiantuntijakokous, jossa käsitellään huumausaineisiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä kysymyksiä. Neuvoston on 20. kesäkuuta pidettävässä kokouksessaan tarkoitus käsitellä järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa taistelussa harjoitettavasta poliisi- ja tulliyhteistyöstä annetun Berliinin julistuksen täytäntöönpanoa sekä suunnitelmaa poliisioppilaitoksen perustamisesta Budapestiin.
  • KIE-maille on toimitettu erittäin laaja oikeudellista yhteistyötä koskeva kysely, jonka vastauksia käsitellään 20. kesäkuuta pidettävässä neuvoston kokouksessa. Siellä keskustellaan myös KIE-maiden liittymistä Luganon ja Rooman yleissopimuksiin sekä oikeudellisen yhteistyön kannalta keskeisiin yleissopimuksiin.

Top of page

EUROOPAN UNIONIN JULISTUS: Entinen Jugoslavia

Cannesissa 26. ja 27. päivänä kesäkuuta 1995 kokoontuva Eurooppa-neuvosto osoittaa entisen Jugoslavian johtajille ja kansoille seuraavan viestin:

  1. Euroopan unioni vahvistaa uudelleen painokkaasti vastustavansa entisen Jugoslavian konfliktin ratkaisemista voimakeinoin. Unioni vetoaa osapuoliin, että ne keskeyttäisivät sotatoimet ja tekisivät sopimuksen vihollisuuksien lopettamisesta.
  2. Euroopan unioni on alusta lähtien tukenut Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa sodan leviämisen estämiseksi, siviiliväestön auttamiseksi ja rauhanprosessin edistämiseksi. Se haluaa tänään korostaa tarjoavansa apuaan YK:n rauhanturvajoukoille (UNPROFOR), jotta ne toimisivat päättäväisesti.

Mitä tulee ensinnäkin Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaan ja sotilaalliseen osuuteen, Euroopan unioni toistaa tukevansa nopean vastaiskun joukkojen käyttöä, siten kuin Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto on sen hyväksynyt, jotta rauhanturvajoukot voivat suorittaa tehtävänsä turvallisesti ja entistä tehokkaammin. Kysymys on siitä, että rauhanturvajoukot pystyvät toimimaan ja vastaamaan iskuihin. Euroopan unionin jäsenvaltiot osoittavat tukensa nopean vastaiskun joukoille tarjoamalla niille mahdollisuuksiensa mukaan apuaan ja vaikuttamalla YK:ssa siten, että kaikki sen jäsenvaltiot osallistuvat joukkojen rahoitukseen.

Euroopan unioni kiinnittää kaikkien konfliktin osapuolien huomion siihen, ettei rauhanturvajoukkojen ja siviiliväestölle apua tuovien humanitaaristen järjestöjen liikkumista ja toimintaa estetä. Unioni muistuttaa osapuolia siitä, että rauhanjoukot aikovat päättäväisesti voittaa tällaiset esteet. Sarajevon piiritys on lopetettava. Euroopan unioni vaatii vapaata pääsyä Sarajevoon, saarekkeisiin ja suoja-alueille.

Euroopan unioni vahvistaa valtuudet kauppa- ja yhteistyösopimusneuvottelujen aloittamisesta Kroatian kanssa, mutta muistuttaa kuitenkin siitä, että se on varoittanut tiukasti kaikenlaisista yrityksistä ratkaista Krajinan tilanne voimakeinoin.

3. Euroopan unioni vahvistaa tahtonsa nopeuttaa ensisijaisesti rauhanomaiseen ratkaisuun pääsyä. Unioni toistaa luottavansa täysin nimeämäänsä välittäjään Carl Bildtiin, entistä Jugoslaviaa käsittelevän konferenssin johtokomitean toiseen puheenjohtajaan, ja antavansa hänelle täyden tukensa. Unioni on tutustunut suurella mielenkiinnolla hänen ensimmäisen alueelle tekemänsä vierailun tuloksiin.

  • Euroopan unioni kehottaa Bildtiä pyrkimään välittömästi etsimään keinoja avata vuoropuhelu kaikkien osapuolten kanssa Bosnia-Hertsegovinassa. Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Venäjä ovat laatineet suunnitelman, joka perustuu alueen tasapuoliseen jakoon ja Bosnia-Hertsegovinan alueellisen koskemattomuuden säilyttävään perustuslaillisen järjestelyn mahdollisuuteen, ja jossa edellytetään tasapuolista ja tasapainoista kohtelua kroaattien ja bosnialaisten sekä serbien ja bosnialaisten alueille. Tämän suunnitelman on oltava neuvottelujen uudelleen aloittamisen pohjana.
  • Euroopan unioni pyytää samalla Bildtiä jatkamaan entisen Jugoslavian alueen valtioiden keskinäiseen tunnustamiseen tähtäävää toimintaa. Se ymmärtää, että on ensiarvoisen tärkeää, että Jugoslavian liittotasavalta tunnustaa ensimmäisessä vaiheessa Bosnia-Hertsegovinan. Se palauttaa mieleen tehdyt ehdotukset, erityisesti ne, jotka koskevat mahdollisia seuraamuksia, jotta tähän keskinäiseen tunnustamiseen päästäisiin mahdollisimman pian.

Euroopan unioni painottaa tässä yhteydessä Bosnia-Hertsegovinan ja Jugoslavian liittotasavallan välisen rajan tiukkaa sulkemista. Se pyytää kaikkia jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että entistä Jugoslaviaa käsittelevällä kansainvälisellä konferenssilla on valvontatehtävässään käytettävissä asianmukaiset keinot.

  • Euroopan unioni pyytää Bildtiä rohkaisemaan Zagrebin hallitusta ja Krajinan serbien johtajia aloittamaan vuoropuhelun uudelleen, herättämään henkiin 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyn taloussopimuksen, hyväksymään Z4-nimellä tunnettua sopimusta koskevan suunnitelman ja kehottamaan Jugoslavian liittotasavaltaa tukemaan tätä suunnitelmaa.
  • Ottaen huomioon kroaattien ja muslimien suhteiden lähentämisessä jo saavutetut tulokset, josta on osoituksena Kroaattien ja muslimien federaatio ja Euroopan unionin Mostarissa olevan edustajan toiminta, Euroopan unioni ilmaisee vakaumuksensa siitä, että on mahdollista löytää ratkaisuja tyydyttävien suhteiden luomiseksi kaikkien entisen Jugoslavian alueen yhteisöjen välille.

Euroopan unioni pyytää välittäjäänsä tiedottamaan ulkoasiainministereille työnsä ensimmäisistä tuloksista seuraavassa 17 päivänä heinäkuuta pidettävässä neuvoston kokouksessa.

4. Nämä ovat Euroopan unionin sen omalle ja Bildtin toiminnalle asettamat välittömät tavoitteet. Rauhaa koko alueelle ei voida kuitenkaan palauttaa ennen kuin jokaisen yhteisön oikeudet on taattu kaikkialla. Tässä asiassa Euroopan unioni tulee edelleen valvomaan Voivodinan, Sandjakin ja Kosovon väestöjen kohtaloa: tyydyttävä kehitys on edellytys sille, että Jugoslavian liittotasavalta voi jälleen olla täysin ja kokonaan osa kansojen yhteisöä.

Top of page

BARCELONAN EUROOPPA - VÄLIMERI-KONFERENSSI: EUROOPAN UNIONIN KANTA

Top of page

I/ YLEISJOHDANTO

Euroopan unionin maiden ja niiden Välimeren alueen kumppaneiden olisi tehtävä enemmän yhteistyötä, jotta Välimeren seudusta tulisi nykyistä enemmän vuoropuhelun ja keskinäisen vaihdon alue, jossa rauha, tasapaino ja asukkaiden hyvinvointi ovat taattuja.

Euroopan unioni on päättänyt luoda kestävät suhteet kumppanuuden hengessä muiden Välimeren alueen maiden kanssa Eurooppa-neuvoston jo Lissabonissa (kesäkuussa 1992), Korfulla (kesäkuussa 1994) ja Essenissä (joulukuussa 1994) määrittämien suuntaviivojen mukaisesti. Kunnianhimoinen yhteistyöpolitiikka etelässä täydentää avautumispolitiikkaa idässä ja antaa geopoliittista johdonmukaisuutta Euroopan unionin ulkopolitiikalle.

Euroopan unionin ja sen Välimeren alueen kumppaneiden on otettava vastaan yhteisiä haasteita, jotka vaativat kattavaa ja yhdenmukaista lähestymistapaa. Tässä lähestymistavassa on otettava asianmukaisesti huomioon Välimeren etelärannikon jokaisen maan ominaisuudet ja erityispiirteet. Euroopan ja Välimeren etelärannikon maiden monenkeskisten suhteiden määrittäminen täydentää unionin ja kunkin sen kumppanuusmaan kahdenvälisten suhteiden vahvistamista. Jo olemassa olevat kahdenväliset sopimukset ja käynnissä olevat, uuden sukupolven sopimusten allekirjoittamiseen tähtäävät neuvottelut tekevät mahdolliseksi suojella ja jopa vahvistaa kaikkien näiden kahdenvälisten suhteiden erityispiirteitä uudella monenvälisellä puitesopimuksella; nämä sopimukset muodostavat samalla yhden tärkeimmistä välineistä tämän asiakirjan sisältämien toimenpiteiden toimeenpanemiseksi.

Ministeritason Eurooppa - Välimeri-konferenssi, joka pidetään Barcelonassa 27. ja 28. marraskuuta 1995, on ainutlaatuinen tilaisuus Euroopan unionin maille ja niiden Välimeren läntisten ja itäisten alueiden kumppaneille määrittää yhdessä tulevat suhteensa.

Tässä suhteessa Euroopan unionin tavoitteena on suhteissaan näiden maiden kanssa varmistaa vakaus ja vauraus Välimeren alueella. Tämän päämäärän saavuttamiseksi Euroopan unioni on valmis tukemaan kyseisiä maita niiden ponnisteluissa kehittää asteittain alueensa rauhaa, tasapainoa, vaurautta ja yhteistyötä, ja on tässä tarkoituksessa valmis perustamaan Euroopan ja Välimeren alueen kumppanuuden. Tämä vaatii poliittista vuoropuhelua, talouselämän ja yhteiskunnan kestävää ja tasapainoista kehittämistä, toimintaa köyhyyden voittamiseksi ja edellyttää kulttuurien keskinäisen ymmärryksen parantamista painottamalla inhimillistä ulottuvuutta vuorovaikutussuhteissa.

Tässä hengessä Euroopan unioni on ryhtynyt tähän pohdintaan, joka tähtää sellaisen kokonaisvaltaisen kumppanuuden luomiseen, joka perustuu demokratian vahvistamiseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, jotka ovat Euroopan ja sen Välimeren alueen naapurien välisten suhteiden keskeinen tekijä. Tämä kumppanuus koostuu kolmesta pääosiosta:

- Politiikka- ja turvallisuusosio

Tällä alalla tavoitteena on määrittää tiettyjä yhteisiä, kaikkien hyväksyttävissä olevia periaatteita ja etuja, joita kumppanit sitoutuisivat yhdessä edistämään. Tarkoitus on korostaa jokaisen valtion osalta koko Välimeren alueen tasapainolle merkityksellisten perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion rakentamisen tärkeyttä. Myös valtioiden välisiä suhteita ohjaamaan olisi kehitettävä tietyt kaikkien hyväksyttävissä olevat periaatteet, jotka ovat omiaan takaamaan alueen vakauden. Tämä aloite edellyttää vuoropuhelua sekä islamilaisten arabimaiden että muiden maiden kanssa, ottaen huomioon alueen kulttuurien erityispiirteet.

- Talous- ja rahoitusosio

Tavoitteena on luoda jaetun vaurauden alue. Ehdotetaan toimintasuunnitelmaa, joka asettaa kumppanuuden puitteet, tärkeimmät tavoitteet ja menettelytavat vapaakaupalle perustuvan Euroopan ja Välimeren talousalueen luomiseksi Maailman kauppajärjestön velvoitteita noudattaen. Se velvoittaa kumppanit tutkimaan vapaakauppa-alueen luomisen seurauksia suhteisiinsa sekä taloudelliseen kehitykseen, voimavaroihin ja infrastruktuuriin. Erityistä huomiota kiinnitetään alueelliseen yhdentymiseen. Tässä yhteydessä korostetaan, ettei Euroopan unionin apu Välimeren alueelle voi korvata kyseisten maiden omia merkittäviä ponnisteluja oman tilanteensa sekä taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksensä parantamiseksi. On myönnettävä, että edellytetty talouden uudistaminen vaatii sellaisen rahoitusyhteistyön tuntuvaa lisäämistä, jolla edistetään ennen muuta paikallisten taloudellisten toimijoiden osallistumista sisäsyntyisen ja kestävän kehityksen takaamiseen. Tässä tarkoituksessa painotetaan erityisesti alueen tärkeän kehitystekijän, yksityisen sektorin investointeja.

- Ihmistä ja yhteiskuntaa koskeva osio

Tavoitteena tällä alalla on edistää kansalaisyhteiskunnan tasolla tapahtuvaa vaihtoa. Hajautetun yhteistyön puitteissa painotetaan kasvatusta, koulutusta ja nuorisoa, kulttuuria ja tiedotusvälineitä, siirtolaisväestöä ja terveyttä. Tarkastellaan myös yhteistyön lisäämistä oikeus- ja sisäasioissa erityisesti huumekaupan, terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden osalta.

Näin määriteltynä Euroopan ja Välimeren alueen kumppanuus on Euroopan ja Välimeren alueen suhteisiin keskittyvän kokonaislähestymistapansa kautta täysin erillään Lähi-Idän rauhanprosessista. Kumppanuus ei ole uusi selkkausten ratkaisufoorumi eikä sitä tule pitää tämän prosessin puitteena, vaikka se voi muiden tavoitteidensa ohella osaltaan edistää sen onnistumista. Sama koskee myös muita alueen maiden välisiin suhteisiin mahdollisesti vaikuttavia erimielisyyksiä.

Euroopan ja Välimeren maiden kumppanuuden tehtävänä ei olekaan korvata muita toimia ja aloitteita, joihin on ryhdytty alueen rauhan, tasapainon ja kehityksen edistämiseksi, ja jotka pyrkivät vahvistamaan vuoropuhelua ja yhteistyötä Euroopan ja sen Välimeren itä- ja eteläosien naapureiden välillä.

Ammanissa ensi lokakuussa pidettävästä talousalan huippukokouksesta, joka on jatkoa Casablancan talousalan huippukokoukselle, todetaan, että Euroopan unioni aikoo ottaa siihen aktiivisesti osaa. Tämä prosessi eroaa Eurooppa - Välimeri-kumppanuudesta sekä sisällöltään että tavoitteiltaan, joskin siitä voi olla seurauksena tiettyä yhteisvaikutusta.

Kaiken kaikkiaan Barcelonan konferenssiin osallistuminen merkitsee Eurooppa - Välimeri-kumppanuuden perustana olevien periaatteiden hyväksymistä.

Euroopan unioni toivoo, että Eurooppa - Välimeri-konferenssi luo perustan Euroopan ja Välimeren alueen kumppanuudelle hyväksymällä yhteisen asiakirjan kolmesta edellä esitetystä pääosiosta, jotka muodostavat kokonaisuuden, ja joiden välille on luotava myönteinen vuorovaikutus.

Top of page

II/ KUMPPANUUS POLIITTISISSA JA TURVALLISUUSKYSYMYKSISSÄ: YHTEISEN RAUHAN JA VAKAUDEN ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

Tällä alalla Euroopan unioni ehdottaa, että Eurooppa - Välimeri-kumppanuus ilmenisi periaatejulistuksena, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät tänä syksynä Barcelonassa pidettävässä konferenssissa, ja jolla vahvistetaan joukko kaikille osapuolille yhteisiä, sisä- ja ulkopoliittiseen vakauteen liittyviä tavoitteita.

A/ Ihmisoikeudet, demokratia, oikeusvaltio:

Kaikkien osapuolten olisi voitava vahvistaa kansainvälisen yhteisön tunnustamat valtion tai poliittisen yhteisön sisäiset toimintasäännöt. Valtioiden sisäistä vakautta onkin pidettävä keskipitkän aikavälin osatekijänä koko Eurooppa - Välimeri-alueen vakautuksessa.

Näin ollen Eurooppa - Välimeri-kumppanuuden olisi perustuttava seuraavien periaatteiden kunnioitukselle:

1/ (Perusasiakirjojen kunnioitus). Osapuolet sitoutuvat toimimaan Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen ihmisoikeusjulistuksen mukaisesti sekä heitä sitovien tämän alan kansainvälisten julistusten ja sopimusten asettamien velvoitteiden mukaisesti.

2/ (Oikeusvaltio). Kunkin osapuolen olisi voitava sitoutua kehittämään oikeusvaltiota ja demokratiaa sisäpoliittisessa järjestelmässään (johtavien elinten ja kansanedustuslaitosten valinta vapailla ja säännöllisesti toimeenpantavilla vaaleilla, oikeuslaitoksen riippumattomuus, valtarakenteiden tasapaino, julkisten asioiden moitteeton hoito), osapuolten tunnustaessa samalla toinen toistensa oikeuden valita poliittinen, yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja taloudellinen järjestelmänsä ja kehittää niitä vapaasti, sikäli kun se on ihmisoikeuksien osalta yhteisesti hyväksyttyjen kansainvälisten normien mukainen.

3/ (Perusvapaudet). Kahdessa edellisessä kohdassa hyväksymiensä sitoumusten perusteella kaikki osapuolet sitoutuvat konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseen perusvapauksien todelliseksi soveltamiseksi, mukaanlukien sananvapaus, yhdistymisvapaus rauhanomaisissa tarkoituksissa sekä ajatuksen-, omantunnon- ja uskonvapaus.

Osapuolet sitoutuvat suhtautumaan myönteisesti mahdolliseen tiedonvaihtoon ja tiedusteluihin, joita toiset osapuolet heille esittävät ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevissa kysymyksissä.

4/ (Moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus). Kaikki osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan moninaisuutta ja moniarvoisuutta yhteiskunnassaan. Edistetään suvaitsevaisuutta yhteiskunnan eri ryhmien välillä ja toimitaan suvaitsemattomuuden ilmentymiä, erityisesti rotusyrjintää ja muukalaisvihaa vastaan. Terrorismin vastainen toiminta tulee tehokkaammaksi, varsinkin jos se noudattaa oikeusnormeja ja kunnioittaa ihmisoikeuksien periaatteita ja jos sen ohella harrastetaan pitkän tähtäyksen politiikkaa, joka pyrkii vaikuttamaan konkreettisesti tämän ilmiön pohjimmaisiin syihin. Osapuolet voisivat korostaa tässä hengessä riittävän koulutuksen tärkeyttä ihmisoikeus- ja perusvapausasioissa.

5/ (Ihmisoikeudet) Osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia ja näiden oikeuksien ja vapauksien harjoittamista sekä yksilö- että yhteisötasolla muiden ryhmänsä jäsenten kanssa, ilman minkäänlaista syrjintää rodun, kansallisuuden, kielen, uskonnon ja sukupuolen perusteella.

B/

Vakaus, turvallisuus, hyvät naapuruussuhteet

Osapuolet voisivat vakuuttaa, että rauha ja tasapaino Välimeren alueella ovat yhteinen etu, jota he sitoutuvat suojelemaan ja vahvistamaan kaikin heidän käytettävissään olevin keinoin.

Tässä hengessä tapahtuvan Euroopan ja Välimeren alueen turvallisuusyhteistyön pitäisi perustua seuraavien periaatteiden kunnioittamiselle:

1 - (Suvereeni tasa-arvo). Osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan toistensa suvereenia tasa-arvoa sekä kaikkia heidän suvereniteettiinsa sisältyviä oikeuksia kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Osapuolet sitoutuvat täyttämään vilpittömästi kansainvälisen oikeuden mukaisesti hyväksytyt velvoitteensa.

2 - (Puuttumattomuus). Kaikki osapuolet sitoutuvat pidättymään kaikesta suorasta tai epäsuorasta kansainvälisten oikeusnormien vastaisesta sekaantumisesta toisen osapuolen sisäisiin asioihin.

3 - (Alueelliseen koskemattomuuden kunnioittaminen). Osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan kaikkien toisten osapuolten alueellista koskemattomuutta ja yhtenäisyyttä.

4 - (Voimatoimista pidättyminen ja riitojen rauhanomainen ratkaisu).

Osapuolet luopuvat turvautumasta keskinäisissä suhteissaan uhkailuun tai voimankäyttöön toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista itsenäisyyttä vastaan, tai kaikkiin muihin Yhdistyneiden Kansakuntien tavoitteiden kanssa ristiriidassa oleviin keinoihin. Osapuolet sitoutuvat tutkimaan ehkäisevän diplomatian yhteisiä mekanismeja ja sopimaan erimielisyytensä rauhanomaisin keinoin.

5/ (Terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden torjunta). Osapuolet sitoutuvat toimimaan yhteistyössä terrorismin uhan ehkäisemiseksi ja tukahduttamiseksi vahvistamalla ja soveltamalla kansainvälisiä välineitä ja tällä alalla hyväksymiään sitoumuksia, sekä muita asianmukaisia keinoja käyttäen. Osapuolet sitoutuvat ehkäisemään yhdessä järjestäytyneen rikollisuuden leviämistä ja sen ilmenemismuotojen moninaistumista, sekä huumeiden vitsausta sen kaikissa ilmenemismuodoissa.

6/ (Tavoitteet aseidenriisunnan ja asesulun aloilla). Osapuolet sitoutuvat noudattamaan vilpittömästi asevarustelun, aseidenriisunnan ja asesulun aloilla solmimistaan sopimuksista johtuvia sitoumuksiaan.

Vedotaan kaikkiin osapuoliin, jotta ne allekirjoittaisivat ydinsulkusopimuksen sekä kemialliset aseet ja biologiset aseet kieltävät yleissopimukset, ja jotta ne ryhtyisivät konkreettisiin toimiin kemiallisten, biologisten ja ydinaseiden sulun puolesta.

Kukin osapuoli sitoutuu pidättäytymään oikeutetut yksilöiden tai yhteisön turvallisuuteen liittyvät tarpeensa ylittävästä sotilaallisesta varustelusta. Osapuolet voisivat tässä hengessä ilmaista tahtonsa saavuttaa sama turvallisuuden ja keskinäisen luottamuksen aste vähäisemmällä tavanomaisen aseistuksen varustelutasoilla.

7/ (Hyvät naapuruussuhteet, luottamus- ja turvallisuustoimenpiteet). Osapuolet sitoutuvat kehittämään keskenään hyvät naapuruussuhteet. Tässä hengessä osapuolten olisi tuettava alueellista yhdentymiskehitystä painottaen sen tärkeyttä alueen vakauden kannalta. Ne voisivat myös sitoutua tutkimaan luottamus- ja turvallisuustoimenpiteitä, joihin voitaisiin yhdessä ryhtyä "rauhanomaisen ja vakaan Välimeren alueen" luomiseksi, ottaen mallia esimerkiksi Keski- ja Itä-Euroopan maita koskevasta vakaussopimuksesta.

Top of page

III/ TALOUS- JA RAHOITUSKUMPPANUUS: JAETUN VAURAUDEN ALUEEN RAKENTAMINEN:

Johdanto

Vaikeudet ilmenevät eri tavoin eri kumppanuusmaissa, mutta kaikkia koskevat samat haasteet:

  • voimakas väestönkasvu,
  • suuri maatalousväestö,
  • tuotannon ja teollisuusvaihdon yksipuolisuus,
  • alueen sisäisen kaupan heikkous,
  • tehoton ja ylikehittynyt julkinen sektori.

Osapuolet voisivat näin ollen asettaa itselleen seuraavat pitkän aikavälin tavoitteet:

  • vauhdittaa kestävää yhteiskunnallis-taloudellista kehitystä,
  • parantaa väestön elinolosuhteita pienentämällä varallisuuseroja ja lisäämällä työllisyyttä,
  • edistää alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä.

Tässä tarkoituksessa olisi paikallaan luoda Eurooppa - Välimeri-alue, joka rakentuu vapaakaupalle ja kumppanuudelle mitä moninaisimmilla aloilla.

Osapuolet katsoisivat, että on harjoitettava politiikkaa, joka rakentuu markkinatalouden periaatteille ja talouksiensa integraatiolle sekä kunkin tarpeet ja kehitystason huomioon ottavalle kumppanuudelle.

He antaisivat etusijan Euroopan unioniin kuulumattomien Välimeren maiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden mukauttamiselle ja nykyaikaistamiselle vapaakauppa-alueen asteittaisen toteuttamisen edistämiseksi ja erityisesti,

  • yksityissektorin sekä siihen liittyvän lainsäädännön nykyaikaistamisen ja kehittämisen edistämiseksi lisäämällä hallintovirastojen välistä yhteistyötä ja kannustamalla yksityisiä sekä paikallista, alueellista tai yhteisöllistä alkuperää olevia investointeja,
  • taloudellisen kehityksen yhteiskunnallisella ja ympäristötasolla mahdollisesti aiheuttamien seurausten lieventämiseksi antamalla tietoisesti etusija sellaisille toimenpiteille, ohjelmille ja hankkeille, jotka vaikuttavat suoraan kaikkein köyhimpien väestönosien jokapäiväiseen elämään.

Osapuolet pyrkisivät myös edistämään teknologiavaihtoa kehittäviä mekanismeja.

1. Euroopan ja Välimeren vapaakauppa-alue

Osapuolet sopisivat Euroopan ja Välimeren vuoteen 2010 mennessä asteittain toteutettavan vapaakauppa-alueen luomisesta, joka kattaisi pääosan kaupasta perustuen Maailman kauppajärjestön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja sen asettamiin velvoitteisiin.

Vapaakauppa-alueen luominen olisi Eurooppa - Välimeri-kumppanuuden olennainen osatekijä ja vaatisi erityistä ponnistelua kaikilta osapuolilta.

Tällä alueella:

  • tehdastuotteet liikkuisivat vapaasti ilman tariffi- tai tariffittomuusesteitä,
  • lähtien liikkeelle perinteisistä virroista ja maatalouspolitiikan eroavaisuuksien sallimissa rajoissa maataloustuotteiden kauppa vapautettaisiin vähitellen vastavuoroisella ensisijaisuuskohtelulla,
  • yritysten sijoittautumisoikeus, rajojen yli suoritettavien palvelujen tarjoaminen ja pääomanliikkeet vapautettaisiin vähitellen ottaen huomioon GATS-sopimuksen (General Agreement on Trade in Services).

Tätä tarkoitusta varten unionin ja Välimeren alueen kolmansien maiden välillä käynnissä olevat neuvottelut saatetaan päätökseen mahdollisimman nopeasti ja Välimeren maiden olisi samanaikaisesti neuvoteltava keskenään vastaavanlaisista keskinäisistä vapaakauppasopimuksista.

Seuraavassa vaiheessa Välimeren maita voitaisiin kannustaa neuvottelemaan vapaakauppasopimuksia unionin kanssa assosiaatiosopimukset solmineiden muiden kuin Välimeren maiden kanssa.

Osapuolet tarjoutuisivat kaupan edistämiseksi:

  • etenemään vaiheittain kohti kaikkien osapuolten välistä alkuperäkumulaatiota samanlaisin ehdoin kuin mitä unioni on suunnitellut Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa,
  • vahvistamaan hyvin samanlaisia alkuperäsääntöjä, joita kehitetään kaikkien osapuolten välisen tulliyhteistyön kautta,
  • parantamaan todistusjärjestelmää keskinäisen yhdenmukaisuustodistusten vastaavuuden tunnustamisen helpottamiseksi ja pitkällä aikavälillä yhdenmukaistamaan standardit,
  • vahvistamaan optimaalisia normeja henkisen omaisuuden suojelemiseksi (TRIPS),
  • vahvistamaan samanlaisia kilpailusääntöjä.

Palvelujen vapauttamisesta neuvotellaan erityissopimukset niin pian kuin mahdollista.

2. Yhteistyön ensisijaiset alueet

2.1 Investoinnit

Nopea ja kestävä kasvu sekä pyrkiminen rakenneuudistuksiin ovat olennaisia taloudellisen kehityksen onnistumiselle. Tätä prosessia olisi tuettava sisäisillä säästöillä, jotka ovat investoinnin perusta, ja joihin on lisättävä huomattavasti aikaisempaa suurempia suoria ulkomaisia investointeja.

Tämän vuoksi osapuolet korostaisivat investoinnin esteiden asteittaisen poistamisen ja suorille ulkomaisille investoinneille otollisen ympäristön luomisen suurta merkitystä investoinnin taloudelliselle kehitykselle.

Osapuolet tarjoutuisivat siten tutkimaan millä tavoin voidaan edistää suoria investointeja kunnioittaen kaikkien osapuolten (Euroopan yhteisö, sen jäsenvaltiot ja sen Välimeren alueen yhteistyökumppanit) toimivaltoja.

2.2 Alueellinen yhteistyö

Osapuolet tunnustaisivat, että alueellinen yhteistyö on avaintekijä vapaakauppa-alueen muodostamisen edistämisessä. Siksi on tärkeää, ettei kauppa kehity ainoastaan Euroopan unionin ja sen Välimeren alueen kumppaneiden välillä vaan vapaaehtoiselta pohjalta myös näiden kumppaneiden kesken.

2.3 Yritykset

Osapuolet kehottaisivat yrityksiä solmimaan yritysten välisiä sopimuksia (yhteisyritykset, markkinointisopimukset, alihankinta, lisenssien myöntäminen jne.) Eurooppa - Välimeri-alueen sisällä.

Osapuolet kannustaisivat tätä yhteistyötä luomalla yrityksille edullisen ympäristön ja lainsäädännölliset puitteet kilpailusääntöjä noudattaen (pääsy sopiville sijaintipaikoille, ammattitaitoinen työvoima, luottohelpotukset, pääomamarkkinat, jne). Erityistä huomiota kiinnitettäisiin valtionyritysten yksityistämisen jälkeisiin jatkotoimiin.

Osapuolet pyrkisivät edistämään yhteistyötä ja teollisuuden nykyaikaistamista seuraavin keinoin:

  • tiedonvaihto koskien teollista ja teknologista kehitystä, teollisuuspolitiikkaa, kilpailukykyä ja nykyaikaistamista, teollisuuden rakenteellisia muutoksia ja yksityistämistä, innovaatiota ja investointia, kaupan vapauttamista ja sen vaikutuksia teollisuuteen ja oikeudellis-taloudelliseen ympäristöön, sekä työympäristön hygieniaa ja turvallisuutta,
  • verkostojen, yhteishankkeiden, yhteistoiminnan infrastruktuurien ja konsultointimekanismien edistäminen,
  • teknologinen ja standardeja koskeva kehittäminen,
  • olosuhteiden parantaminen ulkomaisen investoinnin kehittämiseksi Välimeren alueen kumppanuusmaissa.

Osapuolet pitäisivät välttämättömänä toteuttaa teknisen avun ohjelma pienille ja keskisuurille yrityksille tuotteiden ja palveluiden, mukaanlukien matkailun, laadun parantamiseksi. He tukisivat yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten välillä sekä lainansaannin helpottamista. Osapuolet tunnustaisivat rahoitussektorin kehittämisen tärkeyden Välimeren maissa yrityksiä tukemaan tarkoitettujen varojen löytämiselle. He kannustaisivat vapaamuotoisen työsektorin yhtenäistämistä kehittämällä pienoisyrityksiä ja itsensä työllistämistä.

2.4 Ympäristö

Osapuolet korostaisivat keskinäistä riippuvaisuuttaan ympäristöasioissa, jotka vaativat alueellista lähestymistapaa ja voimistettua yhteistyötä sekä monenkeskisten joko Euroopan unionin tai toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen piirissä olemassa olevien ohjelmien koordinointia. He tunnustaisivat, että on tärkeää sovittaa yhteen taloudellinen kehitys ja ympäristönsuojelu sekä sisällyttää ympäristökysymykset talouspolitiikan kaikkiin osa-alueisiin (teollisuus, tutkimus, energia, liikenne, maatalous, kalastus, matkailu, aluesuunnittelu) pyrittäessä edistämään alueen kestävää kehitystä.

Jotta pysäytettäisiin ympäristön tilan jatkuva huonontuminen ja muutettaisiin tämän kehityksen suunta, osapuolet sitoutuisivat jatkamaan ja voimistamaan jo meneillään olevia ponnisteluja. Tässä yhteydessä osapuolet vahvistaisivat sitoutumisensa niihin tavoitteisiin ja rakenteisiin, jotka hyväksyttiin Barcelonan yleissopimuksessa ja PAM:ssa (Välimeren toimintasuunnitelma) antaakseen uutta ryhtiä pyrkimyksilleen alueella. Heidän toimintansa tehokkuutta ja näkyvyyttä pitäisi lisätä tällä alalla. Näiden ponnistelujen täydentämiseksi olisi aiheellista myös laatia lyhyen ja keskipitkän aikavälin ensisijaisten toimien ohjelma, keskittää rahoitustuki pääsääntöisesti näihin toimiin ja kehittää niiden toteuttamisen erityisesti säännölliseen vuoropuheluun perustuvaa seurantamekanismia.

Tämän ohjelman olisi erityisesti suuntauduttava ongelmiin, jotka koskevat vettä, jätteitä, ilman pilaantumista ja maaperän, rannikon ja Välimeren suojelua, kasvistoa, eläimiä sekä luonnon, maisemien ja luonnonnähtävyyksien suojelua ja metsäpalojen ehkäisyä sekä maan havainnointia. Sitä täydentäisivät pidemmällä aikavälillä valmisteltavat toimet, jotka kohdistuisivat koulutukseen, kasvatukseen, verkostojen luomiseen ja ympäristötietojen selvitykseen.

Osapuolet sopisivat myös välttämättömiksi ja erityisesti ennaltaehkäiseviksi osoittautuvien lakien, asetusten ja korkeiden normien nopeasta hyväksymisestä ja toimeenpanosta.

2.5 Kalastus

Osapuolet tunnustaisivat kalakannan järkiperäisen hoidon ja säilyttämisen tärkeyden.

Tätä varten osapuolet tiivistävät osallistumistaan ja yhteistyötään Välimeren kalastusneuvostossa asianmukaisten hoito- ja säilyttämistoimenpiteiden hyväksymiseksi ja tehokkaaksi soveltamiseksi tämän alueen kalakannan kestävää hyödyntämistä varten.

He vahvistaisivat Iraklionissa joulukuussa 1994 tekemänsä julistuksen ja tarjoutuisivat ryhtymään asianmukaisiin lainsäädännöllisiin toimiin konferenssin loppupäätelmien riittävän seurannan varmistamiseksi.

He parantaisivat yhteistyötä Välimeren kalakannan tutkimisessa sekä koulutuksen ja tieteellisen tutkimustyön aloilla, ja suunnittelisivat yhteisten tieteellisten havaintoasemien perustamista tätä varten.

2.6 Energia

Yhteistyökumppanit tunnustaisivat keskinäisen riippuvuutensa energiasektorilla. Energiavarojen kehittämisen sekä energiavaihdon ennustettavuuden osalta kyseeseen tulee erityisesti soveliaitten toimintakehysten luominen investoinneille ja energia-alan yritysten toiminnalle.

Yhteistyökumppanit syventäisivät olemassa olevaa energiapoliittista yhteistyötään. Lisäksi ne pyrkisivät rohkaisemaan tuottajien ja kuluttajien välistä vuoropuhelua.

Tätä varten ne ehdottaisivat että:

  • rohkaistaisiin Välimeren maiden assosioitumista Euroopan energiaperussopimukseen,
  • edistettäisiin yhteistä osallistumista tutkimusohjelmiin,
  • kehitettäisiin toimintakykyisiä uudistuvia energialähteitä, erityisesti aurinkoenergiaan liittyvää teknologiaa,
  • parannettaisiin energiankäytön hyötysuhdetta.

Yhteistyökumppanit pyrkisivät yhteistyöllään luomaan energia-alan yrityksille sellaiset toimintamahdollisuudet, että energiaverkkoja (sähkö-, kaasu- ja öljyjohtoja) voitaisiin laajentaa ja niiden välisiä liitäntöjä kehittää.

3. Muut yhteistyöalat

3.1 Maatalous ja maaseudun kehittäminen

Yhteistyökumppanit keskittäisivät yhteistyönsä etenkin seuraaviin päämääriin:

  • kumppanimaiden toimeenpaneman tuotannon monipuolistamispolitiikan tukeminen,
  • ravintotaloudellisen riippuvuuden vähentäminen,
  • luonnonmukaisen maatalouden edistäminen,
  • kumppanimaiden yritysten, ryhmittymien ja ammatillisten järjestöjen lähentäminen vapaaehtoisella pohjalla,
  • yksityistämisen tukeminen,
  • koulutus ja tekninen apu,
  • kasvihygieenisten ja eläinlääketieteellisten standardien lähentäminen,
  • maaseudun kokonaiskehittäminen, johon sisältyy peruspalvelujen parantaminen ja uusien elinkeinojen kehittäminen,
  • maaseutualueiden keskinäinen yhteistyö, kokemuksen ja tietotaidon vaihto maaseutukehityksen alalla.

3.2 Perusrakenteiden kehittäminen

a) Kuljetus

Yhteistyökumppanit korostaisivat tehokkaan kuljetusjärjestelmän tärkeyttä Euroopan-Välimeren alueella, koska se on välttämätön ehto kauppavirtojen kehittymiselle.

Tätä varten yhteistyökumppanit noudattaisivat kansainvälisen merioikeuden periaatteita ja erityisesti vapaan yrittämisen periaatetta kansainvälisen kuljetustoimen alalla sekä vapaata pääsyä kansainväliseen rahtitoimeen.

Kumppanit sopisivat ympäristölle suotuisat vaikutukset huomioon ottavasta ensisijaisuusohjelmasta seuraavilla aloilla:

  • satamien ja lentokenttien perusrakenteiden tehokkuuden parantaminen,
  • virallisten muodollisuuksien yksinkertaistaminen ja tietokoneistaminen satamissa ja lentokentillä,
  • liikenteen valvonta- ja johtojärjestelmien yhdenmukaistaminen,
  • multimodaalisen, yhdistetyn meri- ja ilmakuljetuksen parantaminen Välimeren molemmin puolin,
  • meri- ja ilmaturvallisuuden kehittäminen ja meren saastumisen valvonnan tehostaminen,
  • maayhteyksien parantaminen itä-länsi-suunnassa Välimeren etelä- ja itärannalla,
  • Välimeren kumppanimaiden verkostojen liittäminen Euroopan laajuisiin verkkoihin ja samalla yleishyödyllisten multimodaalisten käytävien yksilöiminen niiden yhteiskäyttökelpoisuuden takaamiseksi.

b) Tietotekniikka ja televiestintä

Yhteistyökumppanit korostaisivat nykyaikaisen ja tehokkaan televiestintäverkon tärkeyttä erityisesti taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä tukevien peruspalvelujen osalta. Tätä varten ne keskittävät toimintansa seuraaviin päämääriin:

  • perusrakenteiden kehittäminen erityisesti maaseutuympäristössä palvelujen saatavuuden helpottamiseksi,
  • televiestinnän nykyaikaistaminen (lainsäädäntö ja säännöstö, käyttömaksujen rakenne ja avoimuus, yksityistäminen jne.),
  • pääsy tiedon valtaväyliin ja multimediaverkkoihin,
  • teknologian siirto, tutkimus ja koulutus (etäopetus, etätyö, pk-yritykset, terveydenhoito),
  • hallintojen välisten tiedonsiirtoverkkojen kehittäminen Euroopan-Välimeren talousalueella,
  • televiestintäyritysten yhteistyö yllä mainituilla sektoreilla.

3.3 Paikallishallinnolliset yhteisöt ja aluesuunnittelu

Yhteistyökumppanit ilmaisisivat halunsa yhteistyöhön tarkastellakseen keskinäistä riippuvuuttaan näissä kysymyksissä ja pyrkiäkseen:

  • määrittelemään Euroopan-Välimeren alueen maiden tarpeisiin soveltuvan aluesuunnittelustrategian,
  • edistämään rajat ylittävää yhteistyötä,
  • suosimaan paikallishallinnollisten yhteisöjen keskinäistä yhteistyötä.

Kaupunkien osalta painotettaisiin asumisympäristöä, joukkokuljetusvälineitä ja vesi- ja viemäripalveluja.

3.4 Tutkimus ja kehitys

Yhteistyökumppanit pitäisivät välttämättömänä edistää tutkimus- ja kehitystyötä ja keskinäisen edun nimessä käydä käsiksi tieteellisten suoritusten lisääntyvien tasoerojen ongelmaan.

Tässä tarkoituksessa olisi tarpeen vahvistaa Välimeren ympärysmaiden omaa tutkimuskapasiteettia ja edistää tieteellisen ja teknisen henkilöstön koulutusta alueen nuorten tutkijoiden paremman integraation suosimiseksi.

Rion kolmen yleissopimuksen, jotka koskevat luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, aavikoitumisen torjuntaa ja ilmaston muutoksia, käytäntöön soveltaminen tarjoaa oivallisen yhteistyöpohjan.

Lisäksi Euroopan ja Välimeren maiden pätevät tutkimuslaitokset ja korkeakoulut osallistuvat yhteisiin tutkimusprojekteihin ennen kaikkea tarkkaan määriteltyjä tutkimusteemoja silmälläpitäen luotavien tieteellisten yhteysverkkojen pohjalta.

Tässä yhteydessä kumppanuusmaat toteaisivat tyytyväisyydellä, että suuri määrä yhteisön neljännen puiteohjelman erityisohjelmia on asiakohtaisesti pantu alulle, varsinkin seuraavien teemojen osalta: ympäristö ja teknologia, terveys ja yhteiskunta, uudistuvien luonnonvarojen tutkiminen, yhdyskuntasuunnittelu, tietoteknologia- ja viestintäteknologiaohjelmat.

Nämä tutkimusalat antavat lisänsä yhteisön kolmanteen kehysohjelmaan jo sisältyviin teemoihin.

Yhteistyökumppanit toivovat lisäksi komitean asettamista Euroopan-Välimeren alueen tutkimus- ja kehitystoiminnan seuraamiseksi ja eritoten Sophia Antipoliksessa 21. ja 22. maaliskuuta käynnistetyn pohdinnan jatkamiseksi.

3.5 Tilastot

Yhteistyökumppanit toteaisivat täydellisten ja ajan tasalla olevien tietojen tärkeyden. Ne valvoisivat läheisen yhteistyön kehittämistä Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston ja unionin jäsenmaiden sekä Välimeren maiden vastaavien elinten välillä erityisesti työmenetelmien ja tiedonvaihdon yhdenmukaistamiseksi. Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston järjestämässä kokouksessa perehdyttäisiin Välimeren maiden kansallisten tilastojärjestelmien pääasiallisiin tarpeisiin ensisijaisten yhteistyöalojen määrittämiseksi.

4. Yhteistyön keinot

Yhteistyökumppanuuden toteuttamiseksi ja erityisesti vapaakauppa-alueen luomisen edellyttämien ponnistusten tukemiseksi kumppanuusmaat pitävät tärkeänä tehokasta rahataloudellista yhteistyötä, jota hoidettaisiin päämääriin ja prioriteetteihin sopeutetun ja jokaisen kumppanin erikoislaadun huomioon ottavan monivuotisen ohjelmoinnin mukaan.

Tältä osin yhteisö katsoo, että kumppanuudelle tulisi varata huomattava ylimääräinen rahallinen tuki kaudelle 1995 - 1999. Lisäksi EIP osallistuisi tukeen isomman lainaosuuden muodossa ja jäsenvaltioiden kahdenvälisten avustusten kautta edellyttäen, että osallisten kesken huolehditaan toissijaisuusperiaatteen mukaisesti rahoitustoimien keskinäisestä täydentävyydestä ja parhaasta mahdollisesta tehokkuudesta sekä Euroopan unionin toiminnan kokonaisvaltaisesta huomioon ottamisesta.

Yhteistyökumppanit toteaisivat terveen makrotaloudellisen asiainhoidon tärkeyden kumppanuuden menestyksen takaamiseksi. Tätä varten ne olisivat yksimielisiä talouspoliittisen vuoropuhelun merkittävyydestä yhteisön ja jokaisen Välimeren alueen kumppanuusmaan kesken erityisesti uusien sopimusten yhteydessä.

Top of page

IV/ KUMPPANUUS IHMISEN JA YHTEISKUNNAN ALALLA

Johdanto

Yhteistyökumppanit pitäisivät huolta kansalaisyhteiskunnan kannustamisesta osallistumaan Euroopan-Välimeren kumppanuuteen. Tässä tarkoituksessa ne kehittäisivät paikallistason yhteistyön välineitä suosien yhteydenpitoa seuraavien kehityksen toimivien osapuolten välillä: kansalaisyhteiskunnan ja politiikan, kulttuurimaailman, yliopistojen, tutkimuksen, tiedotusvälineiden ja kansalaisjärjestöjen sekä ammattiliittojen ja yksityisten ja valtiollisten yritysten välillä. Kumppanit sitoutuisivat helpottamaan naisten osallistumista tähän yhteydenpitoon, koska naisilla on avainasema kehityksessä.

Yhteistyökumppanit toteaisivat lisäksi että nykyiselle väestönkehitykselle on saatava vastapainoa asianmukaisella väestöpolitiikalla taloudellisen nousun nopeuttamiseksi. Tältä osin kumppanit toteaisivat mainitun haasteen ensiarvoisen tärkeäksi.

Yhteistyökumppanit arvostaisivat inhimillisten resurssien kehittämisen ensiarvoisen tärkeäksi sekä nuorison kasvatuksen ja koulutuksen että kulttuurin ja kansanterveyden osalta. Tältä osin kumppanit muistuttaisivat, että on tärkeää ottaa huomioon jäsenvaltioiden ja yhteisön erilaisia vastuualueita heijastava toissijaisuusperiaate sekä kielellinen moninaisuus.

Yhteistyökumppanit toteaisivat väestöjen muuttoliikkeen tärkeän osuuden keskinäisissä suhteissaan.

Yhteistyökumppanit arvioisivat demokratia- ja ihmisoikeusyhteistyön kansalaisyhteiskuntien suhteiden keskeiseksi tekijäksi ja toteaisivat sen vaativan soveliaita toimenpiteitä.

Yhteistyökumppanit yksilöisivät oikeustoimen ja sisäasiain alalla ensisijaisia ja yhteisiä päämääriä todeten samalla, että lähestymistapojen eriyttäminen on välttämätöntä jokaisen maan erityistilanteen huomioon ottaen.

Näiden alojen yhteistyöhön voitaisiin sisällyttää sopimusneuvotteluja.

1. Yhteistyön ensisijaiset alat

1.1 Kasvatus ja koulutus

Yhteistyökumppanit edistäisivät:

  • kaiken järjestelmiä, toimenpiteitä ja poliittista menettelyä koskevan saatavilla olevan tiedon vaihtoa kasvatuksen ja koulutuksen alalla,
  • ammattikoulutusohjelmien kehittämistä eritoten yksityisellä sektorilla,
  • yliopistojen välisten yhteistyöverkkojen kehittämistä sekä opettajien ja tutkijoiden liikkuvuuden edistämistä,
  • koulutuslaitosten ja yritysten välisten yhteyksien kehittämistä,
  • koulutuksen kehittämistä korostaen tyttöjen koulutusta ja luku- ja kirjoitustaidon opettamista aikuisille,
  • yritysten ja hallinnon esimiestason koulutusohjelmien kehittämistä.

1.2 Yhteiskunnallinen kehitys

Yhteistyökumppanit toteaisivat tärkeäksi yhteiskunnallisen kehityksen, jonka niiden mielestä täytyy liittyä erottamattomasti kaikkeen taloudelliseen kehitykseen. Kumppanit asettaisivat yhteiskunnallisten perusoikeuksien kunnioittamisen erityiseen ensisijaisuusasemaan.

1.3 Väestön muuttoliike

Yhteistyökumppanit pitäisivät välttämättömänä lisätä ponnistuksiaan muuttopaineiden helpottamiseksi. Tätä varten ne yhdessä päättäisivät:

  • tunnistaa muuttopaineiden tärkeimmät syyt ja niiden alkuperäseudut,
  • edistää työpaikkojen luomisen ja ammattikoulutuksen avustusohjelmia työvoiman maastapoistumisen jarruttamiseksi erityisesti parhaiten koulutetun väestön osalta,
  • edistää unioniin laillisesti asettuneiden maahanmuuttajien osuutta alkuperämaansa taloudellisessa kehityksessä käyttämällä erityisesti tulonsiirtoja.

Yhteistyökumppanit sopisivat maastamuuttajien ja laillisesti alueelleen asettuneiden ulkomaalaisten elinolosuhteita koskevasta mielipiteidenvaihdosta.

Unioni pyytää Välimeren kumppanuusmaita tunnustamaan maastamuuttaneiden kansalaistensa takaisinmuuton sallimista koskevat velvoitteensa.

Laittoman siirtolaisuuden osalta kumppanit suunnittelisivat läheisemmän yhteistyön toimeenpanoa, johon sisältyisi muun muassa:

  • takaisinmuuton sallimisen helpottaminen ja sen ohessa kansalaisuuden tarkistamisprosessin nopeuttaminen,
  • rajoilla tapahtuvia tarkastuksia koskeva yhteistyö,
  • laittomasti maahan tulleita ja heidän käyttämiään reittejä koskeva parempi tiedonvaihto toimivaltaisten hallintoelinten välillä,
  • kahdenvälisten sekakomiteoiden tarjoamien mahdollisuuksien hyväksikäyttö,
  • maasta karkotettujen henkilöiden kohteleminen kansallisen oikeuden ja ihmisoikeuksia koskevien yhteistyökumppanuussitoumusten mukaisesti sekä sopusoinnussa Yhdistyneiden Kansakuntien 10. joulukuuta 1984 solmitun, kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltävän yleissopimuksen kanssa.

1.4 Huumekauppa

Yhteistyökumppanit toteaisivat yhdenmukaisen lähestymistavan välttämättömyyden huumekaupan osalta. Ne muistuttaisivat läheisen yhteistyön välttämättömyydestä sekä poliisi- että tulliasioissa, muun muassa seuraavien toimenpiteiden kautta:

  • huumekauppaa koskeva tiedonvaihto,
  • viljelmien hävittäminen,
  • tullihenkilöstön tutustuttaminen riskialttiin rahdin havaitsemismenetelmiin,
  • yhteistoiminnalliset, todelliset ja tehokkaat meriliikenteen tarkastusoperaatiot toimivien kansainvälisten sopimusten puitteissa,
  • huumekauppaan kohdistuvien laillisten rankaisukeinojen vahvistaminen ja kansainvälisten sitoumusten noudattaminen,
  • asianomaisten hallintoelinten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto, joilla pyritään ehkäisemään:

= sellaisten kemiallisten ainesosien vääriin käsiin joutumista, joista voidaan valmistaa huumeita,

= huumerahan "pesua".

1.5 Terrorismi

Yhteistyökumppanit toteaisivat yhteistuumin tapahtuvan terrorismin ehkäisyn ja vastustamisen tärkeyden. Tätä varten olisi tarpeen vahvistaa yhteistyötä tämän uhan tehokkaammaksi ehkäisemiseksi. Tämä yhteistyö voisi kohdistua seuraaville aloille:

  • tiedonvaihdon tehostaminen,
  • terrorismin ehkäisyyn ja vastatoimiin käytettävän henkilöstön koulutuksen parantaminen,
  • terrorismi-ilmiön eri osatekijöiden yksilöinti (organisointi, rahoitus jne.).

1.6 Kansainvälinen rikollisuus

Yhteistyökumppanit toteaisivat, että on tarpeellista tehokkaammin yhdessä toimien ehkäistä ja vastustaa kansainvälistä rikollisuutta sitä mukaa kuin kumppanuutta kehitetään.

Kumppanimaat sopisivat läheisen hallinnollisen poliisi- ja tulliyhteistyön järjestämisestä ja kansallisten laki- ja säännöstekstien saattamisesta samalle tasolle Euroopan-Välimeren alueen eri rikollisuusmuotojen ehkäisemiseksi mukaanlukien myös seuraavat kysymykset:

  • ympäristönsuojelu ja ympäristörikollisuuden vastainen toiminta,
  • toiminta laittomien tuotejäljennösten levitystä vastaan,
  • erilaisten lastenryöstötapausten käsittely.

1.7 Oikeudellinen yhteistyö

Olisi tarpeellista kehittää oikeudellista yhteistyötä, jota ilman ei voida tehokkaasti vastustaa huumekauppaa ja kansainvälisen rikollisuuden erilaisia, varsinkaan yllä lueteltuja muotoja, mihin tarvittaisiin rikollisten luovuttamismenettelyjen parantamista, kansainvälisiä tutkintapyyntöjä koskevaa politiikkaa sekä tiedon ja tuomareitten vaihtoa.

1.8 Rotusyrjintä ja muukalaisviha

Yhteistyökumppanit pitäisivät tärkeänä tehokkaampaa toimintaa rotusyrjinnän ja muukalaisvihan ilmenemistä vastaan ja suunnittelisivat siihen tähtäävää yhteistyötä.

1.9 Korruption vastainen toiminta

Yhteistyökumppanit sopisivat toimintaohjelman valmistelusta korruptiota vastaan tämän ilmiön laajuuden, ajankohtaisuuden ja kansainvälisen levinneisyyden takia.

Kumppanit suunnittelisivat korruption paljastamis- ja tutkimiskeinojen vahvistamista, jotta sitä vastaan voitaisiin toimia tehokkaammin.

2. Muut yhteistyöalat

2.1 Kulttuuri ja tiedotusvälineet

Yhteistyökumppanit toteaisivat keskinäisen ymmärryksen tehostamisen välttämättömäksi tukien samalla kulttuurinvaihtoa ja monikielisyyttä ja kunnioittaen kaikkien kumppanuusmaiden omaa identiteettiä.

Maiden yhteistyökumppanuus, jonka toimeenpanomenettelyt olisi konferenssissa määriteltävä, kohdistuisi kulttuuriperintöön ja luovaan toimintaan, kulttuuri- ja taidetapahtumiin, yhteistuotantoihin (teatteri, elokuva) sekä kirjojen ja kirjoituksen, kuvan ja taideteosten, käännösten ja muihin kulttuurin levittämisen välineisiin.

Yhteistyökumppanit muistuttaisivat tiedotusvälineiden tärkeästä osuudesta eri yhteiskuntien keskinäisessä tutustumisprosessissa ja sopisivat vaihdon ja yhteistyön edistämisestä erityisesti koulutuksen, yhteistuotantojen ja levityksen alalla.

2.2 Terveys

Yhteistyön osapuolet asettaisivat kumppanuudessaan etusijalle seuraavat alueet:

  • mielipiteenmuokkaus-, tiedottamis- ja ennaltaehkäisevät toimet,
  • kansanterveyden kehittäminen: hoitojärjestelmät, erityisesti perusterveyskeskukset,
  • ?äidin ja lapsen terveys, perhesuunnittelu ja tarttuvien tautien, mm. AIDSin torjunta.

2.3. Nuoriso

Yhteistyökumppanit toteaisivat että on tärkeää edistää nuorten yhteyksiä ja nuorisovaihtoa paikallistason yhteistyöohjelmien muodossa. Tätä varten kumppanit olisivat valmiita:

  • tukemaan nuorison yhteiskuntaan ja työelämään sopeuttamiseen tähtääviä toimia erityisesti kouluttamattomien nuorten osalta ja heidän omassa ympäristössään,
  • edistämään nuorisoalalla ohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden koulutusta,
  • edistämään nuoren työvoiman koulutusta tieteellisillä, teknisillä sekä kulttuurin aloilla samalla korostaen naisten osuutta.

Top of page

V/ EUROOPAN-VÄLIMEREN YHTEISTYÖKUMPPANUUDEN SEURANTA

Barcelonan konferenssin tulee luoda pohjaa tulevaa kehityskulkua varten ja yhteistyökumppaneiden olisi siksi sovittava yllä määriteltyjen eri toimenpiteiden seurannasta aihekohtaisten ministeri-, virkamies- ja asiantuntijakokousten avulla, kokemusten ja tiedon vaihdon sekä kansalaisyhteiskunnan osapuolten välisen yhteydenpidon ja muiden asiaankuuluvien menettelytapojen avulla. Nämä kokoukset voisivat tukeutua olemassaoleviin yhteistyörakenteisiin tai muihin, paremmin soveltuviin muotoihin, joista konferenssi voi päättää.

Unioni ehdottaa kumppaneilleen menettelyperiaatteeksi kokousten pitoa ulkoministeritasolla säännöllisin väliajoin. Osapuolten kesken sovitaan näiden kokousten määräaikaisuudesta.

Tämä kokonaisvuoropuhelu, jonka olisi oltava mahdollisimman konkreettista ja muodoista vapaata, täydentäisi Euroopan unionin ja Välimeren eri maiden tai alueiden kesken kahdenvälisten sopimusten piirissä tapahtuvaa vuoropuhelua sitä kuitenkaan korvaamatta.

Yhteydenpitomuotoja kansanedustajien ja paikallishallinnon yksikköjen tasolla voidaan myös tarkastella.

Top of page

JULISTUS EUROOPPA-NEUVOSTO, CANNES 26. - 27. KESÄKUUTA 1995 ASIA: YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN VIISIKYMMENVUOTISPÄIVÄ

"Kun tänä päivänä tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan allekirjoittamisesta San Franciscossa, Eurooppa-neuvosto:

  • vakuuttaa juhlallisesti Euroopan unionin uskollisuutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan tavoitteille ja periaatteille sekä sitoutuu edelleen palvelemaan Yhdistyneiden Kansakuntien ihanteita ja toimintaa,
  • korostaa, miten suuressa määrin Yhdistyneet Kansakunnat, jonka perustaminen oli vastine toisen maailmansodan murhenäytelmälle, avusti Euroopan jälleenrakentamisessa ja pakolaisten auttamisessa,
  • tervehtii Yhdistyneiden Kansakuntien viidenkymmenen vuoden aikana tekemää työtä ja järjestön valtavaa osuutta kansainvälisen oikeuden koontamisessa, rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämisessä yhdessä alueellisten järjestöjen kanssa, aseistariisunnassa, siirtomaavallan purkamisessa, kehitys- ja humanitaarisessa avussa, ihmisoikeuksien suojelemisessa ja edistämisessä sekä kansojen välisessä yhteistyössä mitä moninaisimmilla aloilla,
  • vakuuttaa lujasti, että maailmassa, joka on yhä monimuotoisempien poliittisten, taloudellisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten haasteiden edessä, on välttämätöntä suojella ja edelleen kehittää foorumia, jossa tehdään yleismaailmallisia sitoumuksia ja josta johdetaan järjestelmällisiä hankkeita yhteistyössä alueellisten järjestöjen kanssa,
  • muistuttaa, että Yhdistyneiden Kansakuntien menestys ja toiminnan onnistuminen riippuvat ennen kaikkea jäsenvaltioiden sille suomasta poliittisesta tuesta ja niistä välineistä, joita ne antavat järjestön käyttöön etenkin suorittamalla rahoitusosuutensa kokonaisuudessaan, ajallaan ja ehtoja asettamatta,
  • kehottaa Yhdistyneitä Kansakuntia ja sen jäsenvaltioita jatkamaan ja syventämään alullepantua uudistusohjelmaa tiettyjen alojen puutteiden korjaamiseksi ja ottaakseen vastaan tulevan vuosisadan haasteet,
  • toivoo tältä osin, että edistyttäisiin kohti YK:n rakenteiden ja toimielinten parempaa yhteentoimivuutta turvallisuusneuvosto mukaan lukien,
  • tukee pääsihteerin pyrkimyksiä Yhdistyneiden Kansakuntien ehkäisevän diplomatian tehostamiseksi sekä järjestön tehtävien ja keinojen tarkoituksenmukaistamiseksi rauhanturvatoiminnassa, jossa YK:lla on korvaamaton osuus, koska se yksin voi päättää voiman käytöstä kansainvälisissä suhteissa,
  • muistuttaa myös pitävänsä tärkeänä YK:n toimesta tapahtuvaa kattavan, kestävän ja ihmiskeskeisen kehityspolitiikan elvyttämistä, johon sisältyvät järjestön pitämien suurten konferenssien tulokset ja jonka pääpaino keskittyy köyhimpien maiden auttamiseen tiiviissä yhteistyössä kahdenvälisten rahoittajien ja muiden monenkeskisten järjestöjen kanssa,
  • vetoaa pääsihteeriin, jotta hän edelleen vahvistaisi toimiaan järjestön toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi ja voimistaisi sen henkilöstöhallintoa ja taloudellisia voimavaroja,
  • muistuttaa, että Euroopan unioni, joka on ylivoimaisesti suurin rahoittaja, lähettää eniten joukkoja rauhanturvatoimintaan ja on suurin monenkeskisen kehitys- ja humanitaarisen avun antaja, haluaa omalta osaltaan edelleen ylläpitää Yhdistyneille Kansakunnille antamansa tuen."

Top of page

EUROOPPA-NEUVOSTON VIESTI AFRIKAN YHTENÄISYYDEN JÄRJESTÖN 31. HUIPPUKOKOUKSELLE

Eurooppa-neuvosto osoittaa Addis Abebassa 26-28 päivänä kesäkuuta kokoontuvalle Afrikan yhtenäisyyden järjestölle viestin ilmaistakseen sille ystävyytensä ja tukensa sen rauhaan ja kehitykseen tähtäävälle toiminnalle. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Essenissä joulukuussa 1994 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston jälkeen syntyneeseen yhteistyöhön Euroopan unionin ja Afrikan yhtenäisyyden järjestön välillä, ja se ilmaisee luottamuksensa Afrikan yhtenäisyyden järjestön kykyyn suorittaa tehtävänsä Afrikan mantereen tulevaisuuden puolesta.

Top of page

EUROOPAN UNIONIN BURUNDIA KOSKEVA JULISTUS

EUROOPPA-NEUVOSTO ON ERITTÄIN HUOLESTUNUT BURUNDIN TILANTEEN JATKUVASTA HUONONEMISESTA. SE ANTAA TÄYDEN TUKENSA BURUNDIN HALLITUKSEN PYRKIMYKSILLE KANSALLISEEN SOVINTOON JA JÄRJESTYKSEN PALAUTTAMISEEN EDELLYTTÄEN, ETTÄ IHMISOIKEUKSIA KUNNIOITETAAN EHDOTTOMASTI. EUROOPPA-NEUVOSTO TUOMITSEE KAIKEN VÄKIVALLAN JA KAIKENLAISTEN ÄÄRILIIKKEIDEN TOIMINNAN, JOKA TÄHTÄÄ TILANTEEN TASAPAINON HORJUTTAMISEEN. SE VAHVISTAA UUDELLEEN EUROOPAN UNIONIN VALMIUDEN AUTTAA BURUNDIA PÄÄTTÄVÄISESTI SEN VAIKEISSA ONGELMISSA.

EUROOPPA-NEUVOSTO TOIVOO, ETTÄ MAHDOLLISIMMAN PIAN KUTSUTTAISIIN KOOLLE SUURTEN JÄRVIEN ALUEEN RAUHAAN, TURVALLISUUTEEN JA VAKAUTEEN TÄHTÄÄVÄ KONFERENSSI YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN JA OAU:N SUOJELUKSESSA.

Top of page

Rahoitusyhteistyö KIE-maiden ja Välimeren maiden kanssa

Eurooppa-neuvosto on ilmoittanut hyväksyvänsä seuraavan taulukon 22. kesäkuuta 1995 pidetyssä neuvoston istunnossa jaetun valmisteluasiakirjan 6 artiklassa olevien suuntaviivojen mukaisesti. (1)

 

 

KIE-MAAT

KOLMANNET VÄLIMEREN MAAT

1995

1 154

550

1996

1 235

900

1997

1 273

1 000

1998

1 397

1 092

1999

1 634

1 143

YHTEENSÄ

6 693

4 685

 

Kahdeksas EKR (miljoonaa ecua)

Belgia

503

Tanska

275

Saksa

3 000

Kreikka

160

Espanja

750

Ranska

3 120

Irlanti

80

Italia

1 610

Luxemburg

37

Alankomaat

670

Portugali

125

Yhdistynyt kuningaskunta

1 630

Itävalta

340

Suomi

190

Ruotsi

350

Varat, joita ei ole myönnetty edellisistä EKR:ista

150

Seitsemännen EKR:n käyttämättömät varat

142

AKT-maille talousarviosta myönnettävän humanitaarisen avun lisääminen

160

Erityislainojen muuttaminen lahjoituksiksi

15

Kokonaissumma

13 307

 

 

Merentakaisten maiden ja alueiden osuus vahvistetaan 1,28 prosentiksi kahdeksannesta EKR:sta.

EIP:n omia varoja koskevat lainat lisätään EKR:n määrään.

Top of page

NOTES

1. Neuvosto palauttaa mieleen ja vahvistaa vuoden 1993 toimielinten välisen sopimuksen eri osastojen enimmäismäärissä käytettäviksi jätettävistä marginaaleista.

Neuvosto siis toivoo, että budjettivallan käyttäjä säilyttäisi talousarvioita laatiessaan otsakkeessa 4 liikkumavaran, jota ei ole sidottu johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen, jotta voitaisiin selviytyä odottamattomista tapahtumista ja vastata tilanteen kehittymiseen, mikä koskee myös KIE-maita ja kolmansia Välimeren maita, joiden merkitystä Essenin Eurooppa-neuvosto korosti erityisesti.

Budjettivallan käyttäjän yhtenä haarana olevan neuvoston tarkoituksena on työskennellä tuon päämäärän saavuttamiseksi, ja se luottaa tässä Euroopan parlamentin kanssa tehtävään yhteistyöhön.


© Euroopan Parlamentti: 1998