EUROOPPA-NEUVOSTO
19. ja 20. kesäkuuta 2000
SANTA MARIA DA FEIRA

PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT

[Top] [Next]

1. Eurooppa-neuvosto kokoontui Santa Maria da Feirassa 19. ja 20. kesäkuuta 2000. Kokouksen aluksi Eurooppa-neuvosto keskusteli kokouksen pääaiheista Euroopan parlamentin puhemiehen Nicole Fontainen kanssa.

I TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU

2. Julkinen keskustelu Euroopan unionin tulevaisuudesta ja kiinnostus siihen on hiljattain herännyt uudelleen. Eurooppa-neuvosto on tätä taustaa vasten tehnyt tärkeitä päätöksiä, joilla pyritään vastaamaan lähitulevaisuuden haasteisiin.

A. Toimielinuudistusta käsittelevä hallitustenvälinen konferenssi

3. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille puheenjohtajavaltion selvityksen hallitustenvälisestä konferenssista. Puheenjohtajavaltion selvityksestä käy ilmi, että konferenssi on jo edistynyt merkittävästi pohtiessaan perussopimuksiin tehtäviä muutoksia sen varmistamiseksi, että unionilla on laajentumisen jälkeenkin toimivat, tehokkaat ja legitiimit toimielimet. Eurooppa-neuvosto katsoo erityisesti, että Amsterdamin sopimukseen otettuja tiiviimpää yhteistyötä koskevia määräyksiä olisi käsiteltävä konferenssissa, siten että laajentuneen unionin yhtenäisyyden ja yhteen kuuluvuuden tarve otetaan huomioon. Konferenssi voi edetä vakaalla pohjalla niin, että kokonaisratkaisuun voidaan päästä joulukuussa Kölnin ja Helsingin Eurooppa-neuvostojen asettaman aikataulun mukaisesti.

B. Perusoikeuskirja

4. Eurooppa-neuvosto ilmaisi lämpimän myötätuntonsa Roman Herzogille ja korosti arvostavansa hänen korvaamatonta henkilökohtaista panostaan valmistelukunnan työhön. Euroopan unionin perusoikeuskirjan laatimisesta vastaavan valmistelukunnan varapuheenjohtaja Ignacio Mendez de Vigo kertoi lyhyesti Eurooppa-neuvostolle työskentelyn etenemisestä.

5. Valmistelukuntaa kannustetaan jatkamaan työtään Kölnin Eurooppa-neuvoston toimeksiannossa esitetyn aikataulun mukaisesti siten, että asiakirjaluonnos esitetään ennen lokakuussa 2000 pidettävää Eurooppa-neuvostoa.

C. Euroopan yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

6. Eurooppa-neuvosto vahvistaa sitoumuksensa luoda Euroopan yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, jonka avulla kyetään vahvistamaan unionin ulkoista toimintaa kehittämällä sekä sotilaallisen että siviilikriisinhallinnan voimavarat noudattaen täysimääräisesti kaikkia Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteita.

7. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen neuvostossa hyväksyttyyn puheenjohtajavaltion selvitykseen Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisesta ja siihen liitettyihin asiakirjoihin ( ks. liite I). Helsingin toimeksiannon toteuttamisessa on edistytty tyydyttävästi sekä kriisinhallinnan sotilas- että siviilinäkökohtien suhteen. Eurooppa-neuvosto panee tässä yhteydessä merkille väliaikaisen poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean ja Helsingin kokouksessa perustetun väliaikaisen sotilaallisen elimen asteittaisen kehittämisen.

8. Euroopan sotilaallisten voimavarojen kehittäminen on keskeinen tekijä Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uskottavuuden ja tehokkuuden kannalta. Eurooppa-neuvosto aikoo päättäväisesti toteuttaa Helsingissä sovitun yleistavoitteen vuoteen 2003 mennessä. Eurooppa-neuvoston odotukset kohdistuvat myöhemmin tänä vuonna pidettävään voimavarasitoumuksia käsittelevään konferenssiin, jossa jäsenvaltiot antavat alustavat sitoumuksensa, ja tarkistusjärjestelmän perustamisen edistyksen mittaamiseksi tavoitteiden saavuttamisessa. Unionin ja Naton välinen tarpeellinen avoimuus ja vuoropuhelu varmistetaan, ja Naton asiantuntemusta käytetään hyväksi voimavaratavoitteita koskevien vaatimusten asettamisessa.

9. On määritelty periaatteet ja menettelysäännöt, jotta ne Naton eurooppalaiset jäsenet, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita, ja muut EU:n jäsenehdokkaina olevat maat voivat osallistua EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaan. Lisäksi on täsmennetty periaatteet, joiden mukaisesti Natoa kuullaan sotilaallisissa kysymyksissä ja menettelytavoissa EU:n ja Naton välisten suhteiden kehittämiseksi neljällä alalla, joihin kuuluvat turvallisuuskysymykset, voimavaratavoitteet, menettelyt, joiden mukaisesti EU voi käyttää Naton voimavaroja, ja neuvonpitoa koskevien pysyvien järjestelyjen määrittely.

10. Kaikkia kolmansia kumppanuusvaltioita kehotetaan osallistumaan eurooppalaisten voimavarojen kehittämiseen. Eurooppa-neuvosto ottaa myönteisesti vastaan Turkin, Puolan, Tšekin tasavallan ja Norjan jo tekemät tarjoukset, jotka laajentavat EU-johtoisten operaatioiden käytössä olevia voimavaroja.

11. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen kriisinhallinnan siviilinäkökohtia käsittelevän komitean perustamiseen ja sen ensimmäiseen kokoontumiseen sekä kriisinhallinnan siviilinäkökohtien tärkeimpien painopistealueiden ja siviilipoliisivoimavarojen erityistavoitteiden nimeämiseen. Tähän liittyen jäsenvaltiot sitoutuvat vapaaehtoisessa yhteistyössä lähettämään vuoteen 2003 mennessä jopa 5 000 poliisia kansainvälisiin tehtäviin erilaisiin konfliktinesto- ja kriisinhallintaoperaatioihin. Jäsenvaltiot ovat myös sitoutuneet siihen, että ne kykenevät hankkimaan ja saattamaan toimintavalmiuteen kolmessakymmenessä päivässä jopa 1 000 poliisia. Eurooppa-neuvosto on myös tyytyväinen siihen, että komissio haluaa osallistua siviilikriisinhallintaan omilla toiminta-aloillaan.

12. Eurooppa-neuvosto korostaa, että unioni suhtautuu päättäväisesti konfliktinestoon ja kriisinhallintaan voidakseen vastata täysin Petersbergin tehtäviin liittyvistä velvollisuuksistaan, joihin Helsingissä viitattiin. Se kehottaa seuraavaa puheenjohtajavaltiota jatkamaan työskentelyä yleisten asioiden neuvostossa pääsihteerin, korkean edustajan kanssa puheenjohtajavaltion selvityksessä tarkoitettujen toimeksiantojen mukaisesti ja toimittamaan puheenjohtajavaltion kokonaisselvityksen Nizzan Eurooppa-neuvostolle. Pysyvät poliittiset ja sotilaalliset rakenteet olisi perustettava mahdollisimman pian Nizzan Eurooppa-neuvoston jälkeen.

D. Laajentuminen

13. Eurooppa-neuvosto vakuuttaa laajentumisprosessin olevan unionin painopistealue, ja se panee tyytyväisenä merkille neuvottelujen huomattavan edistymisen Helsingin Eurooppa-neuvoston jälkeen (ks. liite II). Unioni on erityisen tyytyväinen siihen, että liittymisneuvottelut Maltan, Romanian, Slovakian, Latvian, Liettuan ja Bulgarian kanssa on aloitettu ja ensimmäiset konkreettiset tulokset on jo saatu aikaan. Eurooppa-neuvosto katsoo, että kyseisistä ehdokasvaltioista edistyneimpien kanssa pitäisi olla mahdollista aloittaa neuvottelut kaikilla yhteisön säännöstön aloilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vuotta 2001.

14. Eurooppa-neuvosto on lisäksi tyytyväinen siihen, että kaikista yhteisön säännöstön osista, lukuun ottamatta toimielimiä koskevaa osaa, on nyt aloitettu neuvottelut Kyproksen, Unkarin, Puolan, Viron, Tšekin tasavallan ja Slovenian kanssa. Se toteaa myös, että useilla aloilla, joista jo käydään neuvotteluja, on edistytty huomattavasti.

15. Eurooppa-neuvosto toistaa, että unioni on sitoutunut säilyttämään liittymisprosessin vauhdin ennallaan. Kaikkia ehdokasvaltioita arvioidaan edelleen niiden omien ansioiden perusteella. Eriyttämisperiaatteen mukaisesti ehdokasvaltioiden on mahdollista ottaa kiinni valtiot, jotka ovat aloittaneet neuvottelut aikaisemmin.

16. Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että neuvotteluiden etenemiseen vaikuttaa paitsi ratkaisujen löytyminen myös yhteisön säännöstön saattaminen osaksi ehdokasvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ja erityisesti se, kykenevätkö ne panemaan yhteisön säännöstön tosiasiallisesti täytäntöön. Vaikka edistymistä on jo tapahtunut, tämä edellyttää ehdokasvaltioilta huomattavia ponnistuksia niiden sisäisten uudistusten jatkamiseksi ja erityisesti niiden hallinnollisten ja oikeudellisten rakenteiden lujittamiseksi. Unioni seuraa tiiviisti ehdokasvaltioiden toimintaa. Tätä varten komissiota pyydetään raportoimaan tuloksista neuvostolle. Nizzan Eurooppa-neuvosto tarkastelee uudelleen laajentumisen edistymistä ja pohtii, miten liittymisprosessia saatetaan eteenpäin.

17. Eurooppa-neuvosto panee Turkin osalta merkille sen aloitteet liittymiskriteerien täyttämiseksi. Eurooppa-neuvosto odottaa Helsingin päätelmien mukaisesti Turkilta konkreettista edistystä asioissa, jotka koskevat erityisesti ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja oikeuslaitosta. Komission olisi raportoitava neuvostolle siitä, miten Turkin kanssa suoritettavan yhteisön säännöstön analyyttisen tarkasteluprosessin valmistelussa edistytään. Komissiota pyydetään myös tekemään edellä mainitun perusteella mahdollisimman pian ehdotuksia yksittäisistä rahoituspuitteista Turkille annettavaa apua varten sekä liittymiskumppanuudesta.

18. Eurooppa-neuvosto painottaa, että on tärkeää varmistaa jatkuva tuki laajentumiselle ja että tätä varten on tarpeen antaa asianmukaista tietoa sekä jäsenvaltioissa että ehdokasvaltioissa.

[Top] [Previous] [Next]

II TYÖLLISYYS, TALOUSUUDISTUKSET JA SOSIAALINEN YHTEENKUULUVUUS — LISSABONIN EUROOPPA-NEUVOSTON JATKOTOIMET

19. Lissabonin strategia, jonka toteuttaminen on nyt täydessä vauhdissa, on kaikkien työllisyyttä, innovaatioita, talousuudistuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävien yhteisön toimien perustana. Kaikilla strategiaan kuuluvilla aloilla on jo saatu huomattavia tuloksia.

20. Työmarkkinaosapuolten, unionin toimielinten, Euroopan keskuspankin ja Euroopan investointipankin yhteinen korkean tason foorumi kokoontui 15. kesäkuuta Brysselissä. Foorumissa vahvistettiin, että Lissabonin strategiasta ollaan laajalti yksimielisiä, täsmennettiin, miten eri tahot voisivat osallistua toimintaan kukin omalla alallaan ja todettiin laaja-alaisen poliittisen keskustelun, työmarkkinayhteistyön ja sosiaalisen vuoropuhelun tärkeys. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen etenkin työmarkkinaosapuolten esittämään yhteiseen julkilausumaan, jossa esitetään rakentavia näkemyksiä tilapäistyöstä, etätyöstä, elinikäisestä oppimisesta ja teollisen muutoksen yhteisen seurannan säännöistä.

21. Strategian toteuttamista on jatkettava vahvistamalla jäljempänä esitetyt ensisijaiset toimet.

A. Tietoon perustuvaan kilpailukykyiseen ja dynaamiseen talouteen siirtymisen valmistelu

eEurope-toimintasuunnitelma

22. Eurooppa-neuvosto hyväksyy laaja-alaisen eEurope 2002 -toimintasuunnitelman ja pyytää toimielimiä, jäsenvaltioita ja kaikkia muita toimijoita varmistamaan, että toimintaohjelma pannaan kokonaisuudessaan ja hyvissä ajoin täytäntöön vuoteen 2002 mennessä. Eurooppa-neuvosto pyytää myös laatimaan pitkän aikavälin suuntaviivoja tietoon perustuvaa taloutta varten, jossa tietotekniikan avulla lisätään osallisuutta ja poistetaan atk-taidoissa olevat puutteet. Lyhyellä aikavälillä olisi ensisijaisesti ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin Internet-yhteyksien kustannusten alentamiseksi vapauttamalla tilaajayhteyskilpailu. Komission olisi annettava selvitys toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta ensiksi Nizzan Eurooppa-neuvostolle ja sen jälkeen säännöllisesti. Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että Galileo-hanke on strategisesti merkittävä ja että asiasta on tärkeää tehdä päätös vuoden 2000 loppuun mennessä.

Euroopan tutkimusalueen perustaminen

23. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille neuvoston (tutkimus) päätöslauselman ja sitoumuksen kehittää nopeasti Euroopan tutkimusalue erityisesti laatimalla tutkimuspolitiikkojen vertailevassa arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita, määrittelemällä vuoteen 2001 mennessä toteutettavan Euroopan tieteellisen ja teknisen osaamisen kartoittamisen vaiheet ja aikataulun, verkottamalla tutkimusohjelmia kansallisella ja Euroopan tasolla sekä toteuttamalla aloitteita tutkimukseen tarkoitettujen hyvin nopeiden kansallisten sähköisten verkkojen yhteenliittämisestä. Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin viimeisimmän huippukokouksen päätelmien mukaisesti komissiota kehotetaan jatkamaan aktiivisesti vuoropuhelua Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa, jotta Euroopan ja Yhdysvaltojen tutkimus- ja koulutuskeskusten välille voitaisiin luoda laajakaistainen, pysyvä ja tasapuolinen yhteys.

Pienyrityksiä koskeva eurooppalainen peruskirja ja yrityspolitiikan uudet puitteet

24. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille äskettäin hyväksytyn pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan ( ks. liite III) ja korostaa pienyritysten ja -yrittäjien merkitystä Euroopan unionin talouskasvulle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Eurooppa-neuvosto edellyttää, että peruskirja pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön osana valmisteilla olevaa kokonaisvaltaista yrityspolitiikkaa. Nämä kokonaisvaltaiset puitteet perustuvat komission esittämään yrityspoliittiseen työohjelmaan vuosiksi 2000—2005, yrityspolitiikkojen vertailevaa arviointia koskeviin ehdotuksiin sekä ehdotukseen monivuotiseksi ohjelmaksi yritysten ja yrittäjyyden hyväksi (2000—2005). Kyseisten toimien ensimmäiset tulokset on saavutettava ennen vuoden 2000 loppua.

Sisämarkkinoiden toteuttaminen

25. Eurooppa-neuvosto katsoo, että komission tiedonantoon "Sisämarkkinoiden strategian katsaus" sisältyvät yleisperiaatteet ovat hyödyllinen pohja suunnittelutyölle. Sisämarkkinoiden kehittämiseen tarvitaan yhtenäisiä puitteita komission strategian tulevien tarkistusten mukauttamiseksi Cardiffin talousuudistusprosessiin siten, että keväällä järjestettävät Eurooppa-neuvostot voivat arvioida prosessia kokonaisuudessaan.

26. Sisämarkkinoiden toteuttamisessa on jo edetty merkittävästi:

  • Sähköisestä kaupankäynnistä on annettu direktiivi ja tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta on päästy yhteisymmärrykseen.
  • Rahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman alalla on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen yhteisistä kannoista, jotka koskevat julkisia yritysostotarjouksia, luottolaitosten ja vakuutusyritysten toiminnan lopettamista ja uudelleenjärjestelyä. Lisäksi sähköistä rahaa koskeva direktiivi on juuri annettu.
  • Komissio on esittänyt ehdotuksia julkisia hankintoja koskeviksi uusiksi säännöiksi sekä postitoiminnan vapauttamisen seuraavaksi vaiheeksi. Se aikoo piakkoin tehdä lisää ehdotuksia televiestintäalan uudistamiseksi ja yhteisön patentiksi ja hyödyllisyysmalliksi.

27. Työtä on nyt jatkettava muilla osa-alueilla. Komissiota pyydetään

  • esittämään maaliskuuhun 2001 mennessä kertomus energiamarkkinoiden kehityksestä Lissabonin strategian mukaisesti
  • jatkamaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan korkean tason työryhmän toimintaa, jotta loppuraportti voidaan esittää vuoden 2001 ensimmäisellä puoliskolla asianmukaisten ehdotusten esittämiseksi.

28. Eurooppa-neuvosto korosti, että dynaamisilla sisämarkkinoilla on otettava huomioon yleishyödyllisiä julkisia palveluja koskevat huolenaiheet ja niiden merkitys. Eurooppa-neuvosto toisti tässä yhteydessä pyynnön komissiolle ajantasaistaa komission tiedonanto yleishyödyllisistä palveluista vuodelta 1996. Eurooppa-neuvosto odottaa saavansa ajantasaistetun tiedonannon viimeistään Biarritzissa pidettävässä seuraavassa kokouksessa.

29. Neuvostoa ja Euroopan parlamenttia kehotetaan nopeuttamaan työskentelyä rahanpesua koskevan direktiivin ja yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin antamiseksi. Komissiota pyydetään esittämään ehdotukset liikkeellelaskijoiden yhteisestä toimiluvasta (tarjousesitedirektiivi), uudesta kirjanpitostrategiasta pörssiyhtiöiden taseiden vertailukelpoisuuden lisäämiseksi sekä toimenpiteistä kuluttajien luottamuksen edistämiseksi rahoituspalvelualalla, mukaan lukien etämyynti ja sähköinen kaupankäynti.

30. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan investointipankki on ryhtynyt nopeasti toteuttamaan Innovaatio 2000 -aloitettaan, sekä sen, että EIP osallistuu tietoon perustuvan talouden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kehittämiseen. Eurooppa-neuvosto kehottaa EIP:a jatkamaan ponnistelujaan yhteistyössä kansallisten ja alueellisten viranomaisten, rahoitusyhteisön ja komission kanssa.

31. Eurooppa-neuvosto korostaa julkishallinnon, hallinnollisten toimien ja paremman sääntelyn merkitystä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden kilpailukyvyn vahvistamisessa sekä näin ollen talouskasvun ja työllistymismahdollisuuksien edistämisessä. Eurooppa-neuvosto kannustaa jäsenvaltioita tarkistamaan julkishallinnon toiminnan laatua ja suorituskykyä, jotta voidaan määritellä esikuva-analyysiä ja parhaita käytäntöjä koskeva eurooppalainen järjestelmä.

B. Euroopan sosiaalisen mallin uudistaminen investoimalla ihmisiin ja kehittämällä aktiivista hyvinvointivaltiota

Tietoon perustuvassa taloudessa elämistä ja työskentelyä varten tarvittava koulutus

32. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon e-oppimisesta ja vahvistaa neuvoston suuntaviivat koulutusjärjestelmien tulevista haasteista ja tavoitteista oppimisyhteiskunnassa. Niiden mukaisesti laaditaan kattavampi koulutusraportti, joka esitetään kevään 2001 Eurooppa-neuvostolle. Lisäksi niiden avulla parannetaan koulutuspolitiikkojen panosta Luxemburgin prosessissa.

33. Elinikäinen oppiminen on olennainen keino kansalaistaitojen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja työllisyyden kehittämiseksi. Jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota kehotetaan toimivaltansa puitteissa määrittelemään yhtenäiset strategiat ja käytännön toimenpiteet, joilla edistetään kaikkien ihmisten elinikäistä oppimista, työmarkkinaosapuolten osallistumista, julkisen ja yksityisen rahoituksen tarjoamien mahdollisuuksien täysimittaista hyväksikäyttöä sekä tuodaan korkeakouluopetus yhä useampien ulottuville osana elinikäisen oppimisen strategiaa.

Aktiivisen työllisyyspolitiikan kehittäminen

34. Euroopan unionin työllisyysnäkymät ovat merkittävästi parantuneet. Ponnisteluilla, joilla vahvistetaan Euroopan työllisyysstrategiaa Luxemburgin prosessin puolivälin tarkastelun yhteydessä, olisi tuettava vuoden 2001 työllisyyden suuntaviivojen tarkistusta. Tässä yhteydessä työmarkkinaosapuolia kehotetaan osallistumaan aktiivisemmin niistä riippuvien työllisyyden suuntaviivojen määrittelyyn, toteuttamiseen ja arviointiin keskittämällä huomiota erityisesti työn organisoinnin nykyaikaistamiseen, elinikäiseen oppimiseen ja erityisesti naisten työllisyysasteen lisäämiseen.

Sosiaalisen suojelun nykyaikaistaminen ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen

35. Kyseiselle alalle on jo määritelty joukko painopisteitä:

  • Sosiaalisen suojelun tulevaisuuden suhteen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota eläkejärjestelmien kestävyyteen määrittelemällä kaksi toimintalinjaa, joilla pyritään parantamaan tulevien suuntausten ennustamista ja saamaan perusteellista tietoa uusista, nykyisistä tai odotettavissa olevista kansallisten eläkejärjestelmien uudistusstrategioista.
  • Sosiaalisen osallisuuden edistämisen osalta on määriteltävä puitteet sekä asianmukaiset tavoitteet jäsenvaltioissa toteutettavan sosiaalipolitiikan vaikutusten arvioimiseksi sekä yhteiset vertailuperusteet sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja köyhyyden poistamiseksi.

36. Äskettäin perustettu sosiaalisen suojelun komitea, kyseisiä aloja koskevien säännöllisten keskustelujen järjestäminen ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistäminen käyttämällä avointa koordinointimenetelmää, jossa kansalliset toimintaohjelmat yhdistetään sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskeviin yhteisön toimintaohjelmiin, parantavat kyseisillä aloilla toteutettavan työn kehittämistä ja järjestelmällistä seurantaa yhteisön tasolla. Neuvostoa kehotetaan hyväksymään nopeasti komission ehdotus sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevaksi ohjelmaksi. Työmarkkinaosapuolien osallistumista asianmukaisella tavalla kyseiseen työskentelyyn olisi myös kehitettävä. Lissabonin Eurooppa-neuvosto vetosi päätelmissään erityisesti yritysten sosiaaliseen vastuuntuntoon. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille asiaan liittyvät jatkotoimet sekä aloitteen perustaa eurooppalaista vuoropuhelua varten verkko yritysten sosiaalisen vastuuntunnon lisäämiseksi. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille neuvostossa äskettäin saavutetun poliittisen yhteisymmärryksen direktiivistä, jolla luodaan oikeudelliset puitteet rodusta tai etnisestä alkuperästä johtuvan syrjinnän torjumiseksi.

Euroopan sosiaalinen toimintaohjelma

37. Komission ehdotuksella Euroopan sosiaaliseksi toimintaohjelmaksi luodaan sosiaaliasioiden monivuotiset toimintapuitteet. Neuvostoa kehotetaan tarkastelemaan toimintaohjelmaa pikaisesti, jotta se voidaan vahvistaa Nizzan Eurooppa-neuvostossa.

C. Työskentelymenetelmien parantaminen

38. Lissabonin strategian täytäntöönpano, sen edistymisen seuranta ja sitä koskevat jatkotoimet toteutetaan nykyisen toimielinjärjestelmän puitteissa ja niitä vahvistetaan

  • parantamalla neuvoston eri kokoonpanojen välistä koordinointia sekä varmistamalla neuvoston puheenjohtajan ja komission välinen tiivis yhteistyö Eurooppa-neuvoston yleisten ohjeiden mukaisesti noudattaen Helsingin Eurooppa-neuvoston hyväksymiä suosituksia
  • kehittämällä ja parantamalla, silloin kun se on mahdollista, neuvoston puitteissa avointa koordinointimenetelmää metodologiselta kannalta yhtenä mahdollisena poliittisena keinona edistää koordinointia seuraavilla aloilla: tietoyhteiskunta, tutkimus, innovaatio, yrityspolitiikka, talousuudistukset, koulutus, työllisyys ja sosiaalinen osallisuus
  • esittämällä syyskuun loppuun mennessä komission kertomus ehdotetusta indikaattoreita ja vertailevaa arviointia koskevasta lähestymistavasta käytettäväksi erityisissä politiikoissa ja kevään Eurooppa-neuvostolle esitettävässä yhteenvedossa esittämistavan yhtenäisyyden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.

D. Kevään Eurooppa-neuvosto

39. Eurooppa-neuvosto odottaa ensimmäistä säännöllistä kevään Eurooppa-neuvoston kokousta, jossa käsitellään taloudellista ja sosiaalista strategiaa ja talous- ja sosiaalipolitiikkaa ja joka järjestetään Tukholmassa vuoden 2001 alkupuolella. Kokous perustuu komission laatimaan vuosittaiseen yhteenvetoon ja siinä otetaan huomioon neuvoston eri kokoonpanojen työskentely. Työmarkkinaosapuolilla olisi myös oltava tilaisuus käsitellä näitä asioita ennen Eurooppa-neuvostoa.

[Top] [Previous] [Next]

III TALOUS-, RAHOITUS- JA RAHA-ASIAT

A. Talouspolitiikan laajat suuntaviivat

40. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen yhteisön ja jäsenvaltioiden vuoden 2000 talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin. Kuten Lissabonin Eurooppa-neuvostossa toistettiin, suuntaviivojen tavoite on kasvuun ja vakauteen tähtäävän makrotalouspolitiikan jatkaminen, unionin kasvupotentiaalin lisääminen, julkisen talouden laadun ja kestävyyden parantaminen ja tuote-, pääoma- ja työvoimamarkkinoiden kauaskantoisten ja kokonaisvaltaisten uudistusten eteenpäin vieminen. Suuntaviivat perustuvat Lissabonissa esitettyyn strategiaan, ja niiden avulla voidaan vastata ajan myötä sellaisiin haasteisiin kuten täystyöllisyyden palauttaminen, tietoon perustuvaan talouteen siirtyminen, väestön ikääntymiseen valmistautuminen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantaminen. Niillä myös parannetaan Kölnin, Cardiffin ja Luxemburgin prosessien välistä synergiaa.

41. Eurooppa-neuvosto kehottaa Ecofin-neuvostoa panemaan täytäntöön päätelmänsä käytännön toimenpiteistä, joilla tehostetaan talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen koordinoivaa tehtävää, tiiviissä yhteistyössä muiden asianomaisten neuvoston kokoonpanojen kanssa ja käsittelemällä rakenne- ja makrotalouspolitiikkojen välistä yhteyttä. Makrotaloutta koskevaa vuoropuhelua olisi myös tehostettava.

B. Veropaketti

42. Eurooppa-neuvosto vahvistaa neuvoston (ECOFIN) veropakettia koskevan selvityksen ( katso liite IV), neuvoston istunnon pöytäkirjaan merkityt lausumat sekä veropaketin periaatteista ja suuntaviivoista saavutetun yhteisymmärryksen. Se vahvistaa asetetun aikataulun, jonka mukaan muiden kuin jäsenvaltiossa asuvien henkilöiden säästötulojen verotus pohjautuu tietojenvaihdon vaiheittaiseen toteuttamiseen. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa (ECOFIN) jatkamaan veropaketin kaikkien osien määrätietoista käsittelyä, jotta veropakettia koskevat direktiivit voidaan kokonaisuudessaan hyväksyä ja panna täytäntöön mahdollisimman pian, viimeistään kuitenkin vuoden 2002 loppuun mennessä.

C. Kreikan liittyminen euroon

43. Eurooppa-neuvosto antaa Kreikalle kiitosta viime vuosina saavutetusta lähentymisestä, joka perustuu terveeseen talous- ja rahapolitiikkaan, ja on tyytyväinen päätökseen, jonka mukaan Kreikka liittyy euroalueeseen 1. tammikuuta 2001. Tämä merkitsee uutta myönteistä askelta unionin rahapoliittisessa yhdentymisessä.

[Top] [Previous] [Next]

IV EUROOPPA JA KANSALAISET

A. Kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus

44. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että unionin kaikkien politiikkojen määrittelyssä ja täytäntöönpanossa on varmistettava ihmisten terveyden suojelun korkea taso.

45. Eurooppa-neuvosto panee merkille puheenjohtajan selvityksen elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan komission valkoisen kirjan aiheuttamista toimista. Elintarvikkeiden turvallisuuteen tähtäävää politiikkaa on sovellettava sekä ihmisen että eläinten koko ravintoketjuun, ja sitä tukee riippumaton Euroopan elintarvikeviranomainen, jonka tehtävänä on täydentää kansallisten viranomaisten ennaltaehkäiseviä valvontatoimia. Neuvosto tarkastelee viipymättä komission ehdotuksia valkoisessa kirjassa esitettyjen periaatteiden toteuttamiseksi siten, että vuoteen 2002 mennessä saadaan jäsenvaltioissa jo saavutettujen tulosten pohjalta aikaan kansanterveysalan tiukimpia vaatimuksia vastaava elintarvikelainsäädäntö. Ensimmäistä ehdotusta, joka koskee Euroopan elintarvikeviranomaisen perustamista, odotetaan viimeistään syyskuussa 2000. Sitä ennen Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia epäpuhtauksien enimmäisarvojen yhdenmukaistamiseksi. Eurooppa-neuvosto panee myös merkille puheenjohtajan selonteon siitä, miten ennalta varautumisen periaatetta koskevan komission tiedonannon sisältämien asioiden käsittelyssä on edistytty, jotta siitä voitaisiin keskustella Eurooppa-neuvostossa.

B. Ympäristö ja kestävä kehitys

46. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Montrealissa saavutettuun yhteisymmärrykseen ja Nairobissa allekirjoitettuun bioturvallisuuspöytäkirjaan. Se korostaa yhteisön aloitteen merkitystä kestävän kehityksen edistämiselle paikallistasolla ja Riossa vuonna 1992 pidetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa hyväksytyn Agenda 21:n soveltamiselle. Agenda 21:ssä luodaan puitteet komission ja Euroopan laajuisesti verkostoituneiden kaupunkien väliselle yhteistyölle.

47. Eurooppa-neuvosto korostaa, että on tärkeää aloittaa uudelleen keskustelu kaupunkiympäristöstä, ja pyytää komissiota tarkastelemaan kysymystä kuudennen ympäristötoimintaohjelman yhteydessä vuoden 2000 loppuun mennessä esitettävissä ehdotuksissa.

48. Eurooppa-neuvosto tarkastelee kokonaisvaltaisesti Helsingin päätelmien mukaisesti kokouksessaan kesäkuussa 2001, miten ympäristönäkökohdat ja kestävä kehitys on otettu huomioon tärkeimmissä alakohtaisissa politiikoissa. Se aikoo myös hyväksyä komission ehdotukseen perustuvan kestävän kehityksen strategian samassa kokouksessa.

C. Meriturvallisuus

49. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen komission suunnitelmiin esittää Biarizzin Eurooppa-neuvostolle kertomus ehdottamastaan meriturvallisuutta koskevasta kokonaisstrategiasta niin, että siitä voidaan päättää vuoden loppuun mennessä.

D. Urheilu

50. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota ja neuvostoa ottamaan yhteisiä politiikkoja johtaessaan huomioon eurooppalaisen urheilun erityispiirteet ja sen yhteiskunnallisen merkityksen.

E. Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan unioni

51. Eurooppa-neuvosto vahvistaa sitoutuvansa Tampereen kokouksessa määritellyn vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen muodostamiseen. Sen mukaisesti Eurooppa-neuvosto

  • vahvistaa EU:n huumausaineita koskevan toimintasuunnitelman, sillä se on olennainen väline vuosia 2000—2004 koskevan EU:n huumausainestrategian muuttamiseksi käytännön teoiksi, joilla huumeongelmaan vastataan tehokkaasti, kokonaisvaltaisesti ja monialaisesti. Jäsenvaltioita kehotetaan yhteistyössä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen kanssa tehostamaan toimintaansa luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen saamiseksi tärkeimmistä epidemiologisista indikaattoreista, jotta huumausaineisiin liittyvien kysymysten vaikutuksia voitaisiin arvioida paremmin.
  • hyväksyy selvityksen Euroopan unionin oikeus- ja sisäasioiden alan ulkoista toimintaa koskevista painopisteistä, jotka on liitettävä unionin ulkopolitiikkaa koskevaan kokonaisstrategiaan osana vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen muodostamista. Eurooppa-neuvosto pyytää, että sille Tampereen päätelmien mukaisesti joulukuussa 2001 annettavassa selvityksessä omistetaan yksi luku ulkoisen ulottuvuuden toteuttamiselle.
  • on järkyttynyt Euroopassa tehtyjen terroritekojen traagisista seurauksista ja esittää syvän myötätuntonsa uhrien perheille sekä toistaa lujasti sitoutuneensa jatkamaan terrorismin torjuntaa kansallisella ja Euroopan unionin tasolla. Euroopan unioni aikoo päättäväisesti käyttää siinä kaikkia perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia lisätä ja tehostaa solidaarisuuden hengessä jäsenvaltioiden yhteistyötä alalla.

52. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyrmistyksensä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan saapuneen 58:n toisen maan kansalaisen traagisen menehtymisen johdosta. Eurooppa-neuvosto tuomitsee niiden henkilöiden rikollisen toiminnan, jotka hyötyvät tällaisesta ihmisillä käytävästä kaupasta, joka on aiheuttanut niin monia kuolonuhreja ympäri Eurooppaa, ja se antaa Euroopan unionille tehtäväksi tiivistää yhteistyötä mainitunlaisen rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. Se kehottaa seuraavaa puheenjohtajavaltiota Ranskaa ja komissiota viemään pikaisesti eteenpäin Tampereen päätelmien toteuttamista tällä alalla, erityisesti tehostamalla jäsenvaltioiden ja Europolin tiivistä yhteistyötä tällaiseen salakuljetukseen osallistuvien rikollisverkostojen tunnistamisessa ja hajottamisessa ja säätämällä ankaria seuraamuksia tähän vakavaan ja halveksittavaan rikollisuuteen osallistuville.

F. Syrjäisimmät alueet

53. Eurooppa-neuvosto pani merkille komission työohjelman niiden toimenpiteiden toteuttamiseksi, joilla on tarkoitus panna täytäntöön perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohta, joka koskee syrjäisimpiä alueita. Se kehottaa komissiota tutkimaan tietoja, joita jäsenvaltiot ovat jo toimittaneet tai joita ne toimittavat, ja ryhtymään toimivaltansa mukaisiin toimenpiteisiin ja antamaan asiasta neuvostolle pikaisesti asianmukaisia ehdotuksia, jotka on hyväksyttävä mahdollisimman pian. Eurooppa-neuvosto tarkastelee asian käsittelyn etenemistä Nizzassa joulukuussa 2000 pidettävässä kokouksessaan.

G. Euroopan parlamentin jäsenten ohjesääntö

54. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen tuloksiin, jotka on saavutettu äskettäin Euroopan parlamentin jäsenten ohjesäännön laatimisessa. Ohjesäännöllä vakiinnutetaan Euroopan parlamentin jäsenten asema ja lisätään heidän toimintansa avoimuutta. Eurooppa-neuvosto kehottaa seuraavaa puheenjohtajavaltiota jatkamaan asian käsittelyä jo saavutetun edistyksen perusteella, jotta lopulliseen tulokseen päästäisiin mahdollisimman pian.

[Top] [Previous]

V ULKOSUHTEET

A. Venäjä

55. Unionin ja Venäjän välistä lujaa ja terveellä pohjalla olevaa kumppanuutta on vaalittava, ja sen on perustuttava yhteisille arvoille, erityisesti ihmisoikeuksien kunnioittamiselle ja perusvapauksille. Eurooppa-neuvosto, joka on tyytyväinen EU:n ja Venäjän välillä 29. toukokuuta 2000 pidetyn huippukokouksen myönteisiin tuloksiin, antaa tukensa presidentti Vladimir Putinin ja Venäjän uuden hallituksen ponnisteluille maan nykyaikaistamiseksi ja uudistamiseksi. Demokraattiset instituutiot, oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen, tehokkaasti säännelty ja verotusrakenteiltaan toimiva markkinasuuntautunut talous ja liittyminen WTO:hon ovat parhaat keinot sijoittajien luottamuksen herättämiseksi ja sen säilyttämiseksi, mikä on välttämätön edellytys Venäjän talouden menestykselliselle kehitykselle. Jäsenvaltioiden ja komission tässä yhteydessä tekemät ehdotukset ovat tervetulleita. Riippumattomille tiedotusvälineille on annettava mahdollisuus hoitaa tärkeää tehtäväänsä avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa.

56. Unioni on valmis auttamaan Venäjää näiden pyrkimysten ja tavoitteiden saavuttamisessa ja sitoumusten noudattamisessa sekä kehittämään yhteistyötä Venäjän kanssa yhteisen strategian ja kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen pohjalta. Eurooppa-neuvosto kehottaa tätä varten neuvostoa ja komissiota tarkistamaan tilannetta heinäkuussa ja tekemään tarvittavat Tacista ja muita välineitä koskevat päätökset. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen yhteistyöhön, jota on tehty Venäjän kanssa kansainvälisissä kysymyksissä, erityisesti Länsi-Balkanin asioissa.

57. Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että unioni on sitoutunut luomaan lujan kumppanuuden Venäjän kanssa ja tämä edellyttää avoimen, luottamukseen perustuvan vuoropuhelun ylläpitämistä. Eurooppa-neuvosto pyytää Venäjää noudattamaan Tšetšeniassa jatkuvaa kriisiä koskevia sitoumuksiaan ja velvoitteitaan. Näitä ovat liiallisen voimankäytön ja konfliktin mahdollisen leviämisen välttäminen, poliittisen prosessin jatkaminen, mukaan lukien tšetšeenien valitut edustajat, tehokas riippumaton tutkimus ihmisoikeuksien loukkauksista, yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa, Etyjin avustusryhmän tukeminen, jotta se voi toteuttaa koko toimeksiantonsa, ja humanitaarisen avun jakamisen turvaaminen. Vain poliittinen ratkaisu voi lopettaa kriisin.

B. Yhteinen Välimeren-strategia

58. Eurooppa-neuvosto on päättänyt Välimeren aluetta koskevasta Euroopan unionin yhteisestä strategiasta (ks. liite V). Yhteinen strategia ohjaa unionin politiikkoja ja toimintaa Barcelonan julistuksella ja siihen liittyvällä säännöstöllä perustetun Euro—Välimeri-kumppanuuden kahdenvälisten ja alueellisten osien kehittämiseksi sekä rauhan, vakauden ja turvallisuuden lujittamiseksi Lähi-idässä kokonaisvaltaisen rauhanratkaisun jälkeen. Eurooppa-neuvosto tuo siten esille, että unioni jatkaa päättäväisesti johdonmukaista politiikkaansa alueella. Unioni tukee edelleen osapuolia niiden pyrkiessä tekemään ja panemaan täytäntöön rauhansopimuksia Lähi-idässä.

C. Lähi-idän rauhanprosessi

59. Eurooppa-neuvosto katsoo, että on olemassa todelliset edellytykset saada Lähi-idässä aikaan oikeudenmukainen, kestävä ja kattava rauha, joka perustuu Madridin, Oslon ja myöhempien sopimusten yhteydessä vahvistettuihin periaatteisiin ja YK:n asiaa koskeviin päätöslauselmiin.

60. Eurooppa-neuvosto vetoaa pääministeri Barakiin ja presidentti Arafatiin ja pyytää heitä lisäämään ponnistuksiaan, jotta päästäisiin sovitussa määräajassa kattavaan sopimukseen kaikista pysyvää asemaa koskevista kysymyksistä, saataisiin konflikti siten loppumaan ja tasoitettaisiin tietä sovinnolle.

61. Israelin ja palestiinalaishallinnon johtajien henkilökohtainen sitoutuminen ja se, että heidän keskinäinen luottamuksensa on jatkuvaa, ovat erittäin tärkeitä näiden tavoitteiden kannalta. Eurooppa-neuvosto korostaakin, että tehdyt sopimukset, kuten kolmas uusi joukkojen siirto, on pantava kokonaan täytäntöön, ja palauttaa mieleen neuvoston 22. toukokuuta antaman päätöslauselman.

62. Eurooppa-neuvosto muistuttaa myös Berliinissä 25. maaliskuuta 1999 antamastaan päätöslauselmasta. On erittäin tärkeää, että tällä hetkellä käytävissä pysyvää asemaa koskevissa neuvotteluissa otetaan huomioon mahdollisesti syntyvän Palestiinan valtion elinkelpoisuus.

63. Helsingin Eurooppa-neuvosto oli tyytyväinen äskettäin kuolleen presidentti Hafez al-Assadin ja Israelin pääministerin Ehud Barakin rohkeaan päätökseen jatkaa Israelin ja Syyrian välisiä neuvotteluja. Eurooppa-neuvosto kehottaa Syyrian uutta johtoa Israelin hallitusta pitämään kiinni strategisesta päätöksestä valita rauha.

64. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen, että Israel on äskettäin vetäytynyt Libanonista päätöslauselman 425 mukaisesti ja että se on täyttänyt YK:n pääsihteerin 22. toukokuuta 2000 antamassa raportissa asetetut ehdot.

65. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa tarkastelemaan pääsihteerin/korkean edustajan, häntä avustavan erityislähettilään ja komission ehdotusten pohjalta, millä tavoin Euroopan unioni voisi tukea Libanonin pyrkimyksiä sovintoon ja jälleenrakentamiseen ja miten se voisi osallistua tähän työhön.

D. Länsi-Balkan

66. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen pääsihteerin, korkean edustajan Länsi-Balkania koskevaan selvitykseen, joka laadittiin puheenjohtajavaltion ja neuvoston valtuutuksella ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa, ja tukee kaikin tavoin näiden tahojen pyrkimyksiä varmistaa unionin Länsi-Balkanin politiikan johdonmukaisuus, näkyvyys ja vaikutus. Eurooppa-neuvosto kehottaa niitä aktiivisesti jatkamaan aloitteiden toteuttamista ja panemaan täytäntöön selvityksessä nimetyt tavoitteet.

67. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että sen tavoitteena on edelleen alueen maiden mahdollisimman täydellinen integroituminen Euroopan poliittiseen ja taloudelliseen valtavirtaan vakautus- ja assosiaatioprosessin, poliittisen vuoropuhelun, kaupan vapauttamisen ja oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön avulla. Kaikki asianomaiset maat ovat mahdollisia EU:n jäsenehdokkaita. Unioni tukee vakaus- ja assosiaatioprosessia antamalla teknistä ja taloudellista apua. Komissio on jo esittänyt neuvostolle ehdotukset tehostaa ja nopeuttaa avun maksatusmenettelyjä sekä varhaistaa teollisuus- ja maataloustuotteiden kauppaa koskevien yksipuolisten etuuksien laajentamista Balkanin maihin.

68. Eurooppa-neuvosto kannustaa alueen valtioita lisäämään alueellista yhteistyötä muun muassa alueellisten kauppasopimusten avulla. EU on valmis tehostamaan yhteistyötään niiden kanssa. Tähän kuuluu taloudellinen ja rahoitusapu, poliittinen vuoropuhelu, vapaakauppa sekä yhteistyö EU:n lainsäädännön lähentämisessä ja muilla politiikan aloilla.

69. Eurooppa-neuvosto kehottaa pääsihteeriä, korkeaa edustajaa puheenjohtajavaltion ja neuvoston alaisena sekä yhdessä komission kanssa jatkamaan toimia Lissabonin toimeksiannon pohjalta, erityisesti tehostamalla yhteistyötä alueella oikeus- ja sisäasioissa sekä muilla aloilla.

70. Eurooppa-neuvosto toistaa tukevansa Kroatian demokraattista ja taloudellista uudistusta ja suhtautuu toiveikkaasti siihen, että neuvottelut vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta aloitetaan pikaisesti. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen neuvottelujen edistymiseen entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian (EJTM) kanssa vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta ja korostaa pitävänsä rajojen loukkaamattomuutta ja erityisesti EJTM:n alueellista koskemattomuutta erittäin tärkeänä. Eurooppa-neuvosto kehottaa Albanian hallitusta jatkamaan ponnistelujaan, jotta se voisi käsitellä komission toteutettavuustutkimuksessa esitettyjä asioita, ja panee merkille Bosnia-Hertsegovinaa koskevan kartoituksen kohteista, jotka edellyttävät jatkotoimia, jotta vakautuksesta ja assosiaatiosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty.

71. Demokraattinen ja yhteistyökykyinen Jugoslavian liittotasavalta, joka elää rauhassa naapureidensa kanssa, on tervetullut jäsen demokraattisten kansakuntien eurooppalaiseen perheeseen. Eurooppa-neuvosto tukee kansalaisyhteiskunnan aloitteita sekä Serbian demokraattisia voimia niiden ponnisteluissa tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja kannustaa niitä pysymään yhtenäisinä ja tehostamaan yhteistyötään. Unioni odottaa aikaa, jolloin Jugoslavian liittotasavalta voi täysipainoisesti osallistua vakautus- ja assosiaatioprosessiin.

72. Ottaen huomioon Belgradin harjoittaman massiivisen taloudellisen ja poliittisen painostuksen EU tukee jatkossakin Montenegron pyrkimyksiä toteuttaa demokraattinen ja taloudellinen uudistus ja kiittää Montenegron hallituksen etnisen suvaitsevaisuuden ja alueellisen yhteistyön politiikkaa.

73. Vuosi on kulunut turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 antamisesta, ja Eurooppa-neuvosto toistaa tukevansa sen täysimääräistä täytäntöönpanoa sekä toimivaltaisten kansainvälisten elinten huolellisesti valmistelemien ja asianmukaisesti valvottujen vapaiden ja rehellisten kunnallisvaalien järjestämistä Kosovossa myöhemmin tänä vuonna. Ääriainesten väkivaltaa ei suvaita. Paikallisjohtajia kehotetaan voimakkaasti hoitamaan velvollisuutensa vaikuttamalla aktiivisesti monikansaisen, suvaitsevaisen yhteiskunnan luomiseksi, jonne pakolaiset ja kotiseudultaan siirtymään joutuneet voivat palata ja jossa Kosovon koko kansa voi elää turvassa.

74. Eurooppa-neuvosto vakuuttaa unionin toimivan jatkossakin päättäväisesti vakautussopimuksen tiennäyttäjänä ja korostaa tarvetta lujittaa alueellista yhteistyötä. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Thessalonikissa hyväksyttyyn vakautusohjelmaan, jota se pitää tulevan toiminnan kehyksenä. Jälleenrakennusviraston olisi saatava käyttää tulevan CARDS-ohjelman täytäntöönpanoviranomaisena kaikki mahdollisuutensa Kölnissä asetettujen päämäärien saavuttamiseksi.

75. Eurooppa-neuvosto suhtautui myönteisesti Ranskan esittämään ajatukseen järjestää Euroopan unionin ja niiden Länsi-Balkanin maiden välinen huippukokous, joissa demokraattinen kehitys on pisimmällä, vaikkakin eri vaiheissa. Tällainen huippukokous vakuuttaisi alueen maat Euroopan niitä kohtaan tuntemasta solidaarisuudesta ja antaisi mahdollisuuden tutkia niiden kanssa keinoja nopeuttaa demokraattista ja taloudellista uudistusta. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa pääsihteerin, korkean edustajan ja komission avustuksella aloittamaan tällaisen huippukokouksen valmistelut.

E. Pohjoinen ulottuvuus

76. Eurooppa-neuvosto hyväksyi Euroopan unionin ulkoisten ja rajat ylittävien politiikkojen pohjoista ulottuvuutta koskevan toimintaohjelman vuosiksi 2000—2003. Ohjelma on tärkeä askel Kölnissä hyväksyttyjen suuntaviivojen toteuttamiseksi. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota omaksumaan keskeisen aseman toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa ja esittämään asiamukaiset jatkoehdotukset muun muassa ympäristöstä ja ydinturvallisuudesta, kansainvälisen rikollisuuden torjunnasta ja Kaliningradista. Se suhtautuu myönteisesti tulevan puheenjohtajavaltion Ruotsin aikomukseen valmistella yhdessä komission kanssa neuvostolle täydellinen raportti pohjoista ulottuvuutta koskevista politiikoista kesäkuussa 2001 Göteborgissa pidettävän Eurooppa-neuvoston valmistelemiseksi.

F. Afrikka

77. Eurooppa-neuvosto palautti mieleen presidentti Mandelan osallistumisen Cardiffin Eurooppa-neuvoston kokoukseen ja toivotti Etelä-Afrikan tasavallan presidentin Thabo Mbekin tervetulleeksi seuraamaan kokousta osoituksena EU:n ja Etelä-Afrikan lämpimistä ja laajenevista suhteista.

78. Eurooppa-neuvosto vahvistaa Etelä-Afrikan presidentin kanssa käymiensä keskustelujen jälkeen 3. ja 4. huhtikuuta Kairossa pidetyssä ensimmäisessä Eurooppa—Afrikka-huippukokouksessa antamansa sitoumukset käynnistää kokonaisvaltainen vuoropuhelu, joka perustuu Afrikan ja Euroopan väliseen strategiseen kumppanuuteen ja joka kattaa niiden suhteiden monet ulottuvuudet. Osapuolet muistuttivat, että kyseiset ulottuvuudet, joihin kuuluvat velan vähentämistä koskevat kysymykset, ovat osa Eurooppa—Afrikka- huippukokouksen seurantaa, ja että asianmukaiset järjestelmät Kairossa tehtyjen päätösten täytäntöönpanemiseksi luodaan piakkoin. Eurooppa-neuvosto oli tyytyväinen Portugalin tarjoukseen isännöidä seuraavaa Eurooppa—Afrikka-huippukokousta Lissabonissa Kreikan puheenjohtajakaudella vuonna 2003.

79. Eurooppa-neuvosto oli yhtä mieltä siitä, että Afrikan mantereen edessä olevat haasteet vaativat Afrikan mailta huomattavia ja pitkäaikaisia ponnistuksia ja niiden tukemiseksi kansainvälisen yhteisön lujaa sitoutumista ja yhteistyötä. Eurooppa-neuvosto vakuutti olevansa valmis jatkamaan tukitoimenpiteitä, joilla pyritään nopeaan talouskasvuun ja kestävään kehitykseen. Tämä on mahdollista vain olosuhteissa, joissa vallitsee rauha ja demokratia ja joissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja noudatetaan oikeusvaltion periaatteita.

80. Eurooppa-neuvosto antoi liitteessä VI olevan Etiopiaa ja Eritreaa koskevan julkilausuman.


© Euroopan parlamentti: 2000