EUROOPPA-NEUVOSTO
10. ja 11. joulukuuta 1999
HELSINKI

PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT

[Top] [Next]

JOHDANTO

1. Eurooppa-neuvosto kokoontui Helsingissä 10. ja 11. joulukuuta 1999. Se hyväksyi Vuosituhannen julistuksen ja teki useita päätöksiä, jotka käynnistävät uuden vaiheen laajentumisprosessissa. On pyritty varmistamaan myös se, että unionilla itsellään on tehokkaat ja uudistetut toimielimet, vahvistettu yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä kilpailukykyinen, uusia työpaikkoja luova, kestävä talous.

2. Aluksi Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentin puhemies Nicole Fontaine vaihtoivat näkemyksiä kokouksen pääaiheista, erityisesti laajentumisesta, toimielinuudistuksesta ja työllisyydestä.

[Top] [Previous] [Next]

I. VALMISTAUTUMINEN LAAJENTUMISEEN

Laajentuminen

3. Eurooppa-neuvosto vahvistaa Luxemburgissa joulukuussa 1997 käynnistetyn laajentumisprosessin merkityksen koko Euroopan mantereen vakauden ja hyvinvoinnin kannalta. Tehokasta ja uskottavaa laajentumisprosessia on pidettävä yllä.

4. Eurooppa-neuvosto vahvistaa liittymisprosessin kattavan nyt kaikki 13 ehdokasvaltiota, jotka kuuluvat yhtenäisen puitejärjestelmän piiriin. Kaikki ehdokasvaltiot osallistuvat liittymisneuvotteluihin tasavertaisina. Niiden tulee jakaa perussopimuksissa vahvistetut Euroopan unionin arvot ja tavoitteet. Tässä suhteessa Eurooppa-neuvosto korostaa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaista riitojen rauhanomaisen ratkaisemisen periaatetta sekä kehottaa ehdokasvaltioita pyrkimään kaikin tavoin ratkaisemaan jäljellä olevat rajakiistat ja muut asiaan liittyvät kysymykset. Muussa tapauksessa niiden olisi kohtuullisen ajan kuluessa saatettava riita Kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Eurooppa-neuvosto tarkastelee tilannetta uudelleen vuoden 2004 loppuun mennessä mahdollisten ratkaisematta olevien riitojen osalta. Se tarkastelee tällöin erityisesti riitojen vaikutuksia liittymisprosessiin ja pyrkii edistämään riitojen ratkaisemista Kansainvälisessä tuomioistuimessa. Tämän lisäksi Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston vahvistamien poliittisten kriteerien täyttäminen on edellytyksenä liittymisneuvottelujen aloittamiselle ja että kaikkien Kööpenhaminan kriteerien täyttäminen on perustana unioniin liittymiselle.

5. Unioni on tehnyt vakaan poliittisen sitoumuksen pyrkiä kaikin keinoin saattamaan toimielinuudistusta käsittelevä hallitustenvälinen konferenssi päätökseen joulukuuhun 2000 mennessä, mitä seuraa ratifiointi. Konferenssin tulosten vahvistamisen jälkeen unionin pitäisi olla valmis ottamaan vastaan uusia jäsenvaltioita vuoden 2002 lopusta lähtien heti kun ne ovat osoittaneet pystyvänsä hoitamaan jäsenyysvelvoitteensa ja neuvottelut on saatu onnistuneesti päätökseen.

6. Komissio on tehnyt ehdokasvaltioiden edistymisestä uuden yksityiskohtaisen arvion. Arviosta käy ilmi, että liittymisehtojen täyttämisessä on edistytty. Koska joillakin aloilla kuitenkin edelleen esiintyy ongelmia, ehdokasvaltioita kehotetaan jatkamaan ja tehostamaan ponnistelujaan liittymisehtojen täyttämiseksi. On ilmennyt, että eräillä ehdokasvaltioilla ei ole valmiuksia täyttää kaikkia Kööpenhaminassa asetettuja kriteerejä keskipitkällä aikavälillä. Komissio aikoo antaa neuvostolle vuoden 2000 alkupuolella kertomuksen tiettyjen ehdokasvaltioiden edistymisestä Kööpenhaminan taloudellisten kriteereiden täyttämisessä. Seuraavat määräaikaiset tilanneselvitykset annetaan hyvissä ajoin ennen joulukuussa 2000 kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa.

7. Eurooppa-neuvosto muistuttaa ydinturvallisuuden korkean tason merkityksestä Keski- ja
Itä-Euroopassa. Se pyytää neuvostoa pohtimaan, kuinka ydinturvallisuuskysymystä käsitellään laajentumisprosessin yhteydessä asiaa koskevien neuvoston päätelmien mukaisesti.

8. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Kyproksen, Unkarin, Puolan, Viron, Tšekin tasavallan ja Slovenian kanssa käytävissä liittymisneuvotteluissa tehtyyn laajaan valmistelutyöhön ja saavutettuun edistymiseen.

9. a) Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Kyproksen ongelman kokonaisvaltaiseen ratkaisemiseen tähtäävien neuvottelujen aloittamiseen New Yorkissa 3. joulukuuta ja ilmaisee tukevansa voimakkaasti YK:n pääsihteerin pyrkimyksiä saattaa prosessi onnistuneesti päätökseen.

b) Eurooppa-neuvosto korostaa, että poliittinen ratkaisu helpottaa Kyproksen liittymistä Euroopan unioniin. Jos ratkaisuun ei ole päästy liittymisneuvottelujen päättyessä, neuvoston päätös liittymisestä tehdään edellä mainitun olematta ennakkoedellytys. Tässä neuvosto ottaa huomioon kaikki asiaankuuluvat tekijät.

10. Eurooppa-neuvosto, jonka vakaana tarkoituksena on edistää turvallisuutta ja vakautta Euroopan mantereella, on viimeaikaisten tapahtumien ja komission kertomusten perusteella päättänyt kutsua koolle kahdenvälisiä hallitustenvälisiä konferensseja helmikuussa 2000 käynnistääkseen Romanian, Slovakian, Latvian, Liettuan, Bulgarian ja Maltan kanssa neuvottelut niiden unioniin liittymisen ehdoista ja liittymistä seuraavista perussopimusten muutoksista.

11. Neuvotteluissa jokaista ehdokasvaltiota arvioidaan sen omien ansioiden pohjalta. Tätä periaatetta sovelletaan sekä eri neuvottelulukujen avaamiseen että itse neuvotteluihin. Neuvotteluvauhdin ylläpitämiseksi on syytä välttää mutkikkaita menettelyjä. Jos neuvotteluihin nyt mukaan tulleet ehdokasvaltiot etenevät riittävästi valmisteluissaan, niillä on mahdollisuus päästä kohtuullisessa ajassa samalle tasolle neuvotteluja jo käyvien ehdokasvaltioiden kanssa. Neuvotteluissa on edettävä samassa tahdissa kuin yhteisön säännöstön sisällyttämisessä näiden valtioiden lainsäädäntöön ja sen todellisessa täytäntöönpanossa ja noudattamisen valvomisessa.

12. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen komission tilanneselvityksessä todettuun viimeaikaiseen myönteiseen kehitykseen Turkissa sekä siihen, että Turkki aikoo jatkaa Kööpenhaminan kriteerien täyttämiseen tähtääviä uudistuksiaan. Turkki on ehdokasvaltio, jonka on määrä liittyä unioniin samojen kriteerien perusteella, joita sovelletaan muihinkin ehdokasvaltioihin. Olemassa olevan Eurooppa-strategian perusteella Turkki pääsee muiden ehdokasvaltioiden tapaan osalliseksi liittymistä edeltävästä strategiasta, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea uudistuksia. Tähän kuuluu vahvistettu poliittinen vuoropuhelu, jossa korostetaan edistymistä poliittisten liittymiskriteerien täyttämisessä, erityisesti ihmisoikeuskysymyksissä, sekä painotetaan kohdissa 4 ja 9 a mainittuja asioita. Turkki voi liittymisprosessin yhteydessä myös osallistua yhteisön ohjelmiin ja erityisvirastojen toimintaan sekä ehdokasvaltioiden ja unionin välisiin kokouksiin. Liittymiskumppanuus luodaan Eurooppa-neuvoston aiempien päätelmien pohjalta, ja se käsittää painopisteet, joihin jäsenyysvalmisteluissa on keskityttävä poliittisten ja taloudellisten kriteereiden ja jäsenvaltiovelvoitteiden täyttämisen kannalta, sekä kansallisen ohjelman unionin säännöstön hyväksymiseksi. Lisäksi luodaan tarvittavat valvontamekanismit. Komissiota pyydetään valmistelemaan järjestelyjä yhteisön säännöstön analyyttistä tarkastelua varten, jotta Turkin lainsäädännön ja käytäntöjen lähentäminen unionin säännöstöön tehostuisi. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota esittämään yhtenäisen välineen liittymistä edeltävän Euroopan unionin taloudellisen tuen eri lähteiden koordinoimiseksi.

13. Eurooppa-konferenssin tulevaisuutta tarkastellaan tilanteen kehittymisen ja liittymisprosessista Helsingissä tehtyjen päätösten perusteella. Ranska on ilmoittanut aikovansa kutsua koolle Eurooppa-konferenssin kokouksen puheenjohtajakaudellaan vuoden 2000 jälkipuoliskolla.

Toimielinuudistusta käsittelevä hallitustenvälinen konferenssi

14. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen puheenjohtajavaltion selvitykseen, jossa tarkastellaan hallitustenvälisessä konferenssissa esiin tuotavia asioita ja esitetään keskeiset vaihtoehdot, joita konferenssissa on käsiteltävä.

15. Ryhdytään asianmukaisiin toimiin, jotta hallitustenvälinen konferenssi voidaan kutsua virallisesti koolle helmikuun alussa. Konferenssin olisi saatettava työskentelynsä päätökseen ja sovittava tarvittavista perussopimusten muutoksista joulukuuhun 2000 mennessä.

16. Konferenssissa tarkastellaan Kölnin päätelmien mukaisesti ja puheenjohtajavaltion selvityksen perusteella komission kokoa ja koostumusta, äänten painottamista neuvostossa ja määräenemmistöpäätösten käytön mahdollista lisäämistä neuvostossa sekä muita perussopimuksiin tarvittavia muutoksia, jotka liittyvät unionin toimielimiin edellä mainittujen asioiden yhteydessä ja pantaessa täytäntöön Amsterdamin sopimusta. Seuraava puheenjohtajavaltio antaa Eurooppa-neuvostolle selvityksen konferenssin etenemisestä ja voi ehdottaa asioita lisättäväksi konferenssin asialistalle.

17. Yleisten asioiden neuvoston jäseninä toimivilla ministereillä on poliittinen kokonaisvastuu konferenssista. Valmisteluista huolehtii työryhmä, jossa kunkin jäsenvaltion hallituksella on edustaja. Komission edustaja on mukana poliittisella ja valmistelutasolla. Konferenssin käytännön järjestelyistä vastaa neuvoston pääsihteeristö.

18. Euroopan parlamentti on tiiviisti mukana ja osallistuu konferenssin työskentelyyn. Valmisteluryhmän kokouksiin voi osallistua kaksi Euroopan parlamentin tarkkailijaa. Kutakin hallitustenvälisen konferenssin ministerikokousta edeltää keskustelu Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa, jota avustaa kaksi Euroopan parlamentin edustajaa. Hallitustenvälistä konferenssia käsitteleviä, valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla pidettäviä kokouksia edeltävät Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa käytävät keskustelut.

19. Puheenjohtajavaltio ryhtyy tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että ehdokasvaltioille annetaan nykyisillä foorumeilla säännöllisesti tietoja neuvottelujen edistymisestä ja tilaisuus esittää oma kantansa käsiteltävistä asioista. Tietoja annetaan myös Euroopan talousalueen valtioille.

 

Tehokkaat toimielimet

20. Neuvoston työskentelymenetelmiä on tarpeen muuttaa merkittävästi. Muutokset on tehtävä asteittain tästä hetkestä alkaen siten, että neuvosto laajentumisen hetkellä mukautuu kitkattomasti suurempaan jäsenmäärään. Eurooppa-neuvosto hyväksyy liitteessä III olevat toimintasuositukset. Neuvosto, puheenjohtajavaltio ja pääsihteeri/korkea edustaja vastaavat siitä, että näitä suosituksia noudatetaan ja ne pannaan käytännössä täytäntöön. Tämä ei kuitenkaan saa haitata seuraavan puheenjohtajavaltion jo suorittamia järjestelyjä ja suunnittelutyötä.

21. Eurooppa-neuvosto muistuttaa sitoumuksestaan tukea komission hallinnon, erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnon uudistamista, jolla pyritään lisäämään tehokkuutta, avoimuutta ja vastuullisuutta ja siten turvaamaan julkishallinnon mahdollisimman korkea taso. Komissio esittää laajan hallinnonuudistusohjelman alkuvuodesta 2000. Eurooppa-neuvosto kehottaa toteuttamaan nämä hallinnonuudistukset nopeasti.

Avoimuus

22. Unionin toimielinten avoimuus on tärkeää tuotaessa unionia lähemmäksi kansalaisia ja lisättäessä tehokkuutta. Suomen puheenjohtajakaudella on edistytty erityisesti asiakirjojen saatavuudessa ja nykyaikaista tietotekniikkaa hyödyntävässä nopeassa viestinnässä. Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että komissio aikoo antaa tammikuussa 2000 ehdotuksen yleisistä periaatteista, jotka koskevat oikeutta tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin.

Toissijaisuusperiaate ja säädöskäytännön parantaminen

23. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen komission kertomukseen "Säädöskäytännön parantaminen", jossa vahvistetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen ja asiaa koskevan perussopimuksen pöytäkirjan täysimääräisen soveltamisen ensisijaisuus.

Petostentorjunta

24. Euroopan unionin petostentorjuntaviraston (OLAF) perustaminen on tärkeä edistysaskel petosten torjunnassa. Komissio esittää kesäkuuhun 2000 mennessä tiedonannon kattavan strategian kehittämisestä edelleen yhteisön taloudellisten etujen suojelemiseksi.

[Top] [Previous] [Next]

II. EUROOPAN YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA

25. Eurooppa-neuvosto hyväksyy puheenjohtajavaltion kaksi tilanneselvitystä (ks. liite IV) unionin sotilaallisen ja ei-sotilaallisen kriisinhallinnan voimavarojen kehittämisestä osana vahvistettua Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

26. Euroopan unioni edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti. Euroopan unioni tunnustaa, että ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämisestä on Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolla.

27. Eurooppa-neuvosto korostaa aikovansa päättäväisesti kehittää itsenäiset valmiudet tehdä päätöksiä ja siinä tapauksessa, ettei Nato kokonaisuutena ole mukana, käynnistää ja toteuttaa EU-johtoisia sotilaallisia operaatioita vastauksena kansainvälisiin kriiseihin. Tällä prosessilla vältetään tarpeetonta päällekkäisyyttä, eikä se merkitse eurooppalaisen armeijan perustamista.

28. Eurooppa-neuvosto on päättänyt Kölnin Eurooppa-neuvostossa laadittujen suuntaviivojen ja puheenjohtajavaltion selvitysten perusteella erityisesti seuraavaa:

  • U-johtoisiin operaatioihin vapaaehtoisesti osallistuvien jäsenvaltioiden on kyettävä vuoteen 2003 mennessä saattamaan 60 päivässä toimintavalmiuteen kaikkiin Petersbergin tehtäviin kykenevät joukot aina 50 000—60 000 sotilaan vahvuuteen saakka ja ylläpitämään niitä vähintään vuoden ajan,
  • neuvostoon perustetaan uusia poliittisia ja sotilaallisia elimiä ja rakenteita, jotta unioni voi varmistaa tarvittavan poliittisen ohjauksen ja strategisen johdon tällaisille operaatioille yhteisen toimielinjärjestelmän rajoissa,
  • laaditaan menettelyt EU:n ja Naton väliselle täydelle neuvonpidolle, yhteistyölle ja avoimuudelle, ottaen huomioon kaikkien EU:n jäsenvaltioiden edut,
  • määritellään asianmukaiset järjestelyt, joiden perusteella EU:n ulkopuoliset Naton eurooppalaiset jäsenet ja muut asiasta kiinnostuneet valtiot voivat osaltaan edistää EU:n sotilaallista kriisinhallintaa unionin päätöksenteon riippumattomuutta kunnioittaen,
  • perustetaan ei-sotilaallinen kriisinhallintajärjestelmä, jolla koordinoidaan ja tehostetaan unionin ja jäsenvaltioiden käytössä olevia erilaisia siviilikeinoja ja -voimavaroja rinnan sotilaallisten keinojen ja voimavarojen kanssa.

29. Eurooppa-neuvosto pyytää seuraavaa puheenjohtajavaltiota yhdessä pääsihteerin/korkean edustajan kanssa viemään yleisten asioiden neuvostossa eteenpäin kaikkien selvityksissä esitettyjen näkökohtien käsittelyä ensisijaisen tärkeänä asiana, mukaan lukien konfliktinesto ja siviilikriisinhallintakomitea. Seuraavaa puheenjohtajavaltiota pyydetään laatimaan ensimmäinen tilanneselvitys Lissabonin Eurooppa-neuvostolle ja esittämään Feiran Eurooppa-neuvostolle yhteenveto, joka sisältää asianmukaisia suosituksia ja ehdotuksia sekä näkemyksen siitä, pidetäänkö perussopimuksen muuttamista tarpeellisena. Yleisten asioiden neuvostoa pyydetään aloittamaan näiden päätösten täytäntöönpano perustamalla perustamissopimuksen nykyisten määräysten mukaisesti neuvostoon sovitut väliaikaiset elimet ja järjestelyt, jotka ovat toiminnassa maaliskuusta 2000 alkaen.

[Top] [Previous] [Next]

III. KILPAILUKYKYINEN, UUSIA TYÖPAIKKOJA LUOVA, KESTÄVÄ TALOUS

Talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista koskevan politiikan koordinointi

30. Talouden elpyminen unionissa on päässyt vauhtiin ja ulottuu yhä laajemmalle. Elpymisen perustana ovat terveet talouden perustekijät: edellytykset investoinneille ovat hyvät, inflaatio on edelleen alhainen ja julkinen talous on kohentunut. Uusia työpaikkoja syntyy ja työttömyys on vähenemässä, vaikka se onkin vielä liian korkealla. Suotuisia näkymiä tukevat euron onnistunut käyttöönotto, ja niitä olisi edelleen tuettava julkisen talouden vakauttamiseen ja talouden uudistamiseen, erityisesti vapauttamiseen ja verouudistukseen, tähtäävillä jäsenvaltioiden toimilla sekä palkkakehityksellä, joka on sopusoinnussa hintavakauden ja uusien työpaikkojen luomisen kanssa.

31. Väestörakenteen muutokset edellyttävät ikääntyviä henkilöitä aktivoivaa politiikkaa ja lisää tehokkuutta julkisella ja yksityisellä sektorilla muutosten aiheuttaman taloudellisen taakan kantamiseksi. Meneillään oleva globalisoituminen lisää kilpailua ja tarvetta edistää innovaatiota ja rakennesopeutusta. Unionin ja jäsenvaltioiden on aktiivisesti edistettävä uusien teknologioiden yhä laajempaa käyttöä ja kehitettävä tietoyhteiskuntaa kilpailukyvyn, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi. Myös taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen välisen yhteyden vuoksi on tärkeää taata riittävät sosiaaliset turvajärjestelyt.

32. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen neuvoston selvitykseen talouspolitiikan koordinoinnista ja korostaa sen keskeistä merkitystä talous-, työllisyys- ja rakennepolitiikan koordinoinnin tehostamisessa, jotta yhtenäismarkkinoiden ja yhteisen rahan tarjoamista mahdollisuuksista voitaisiin saada täysi hyöty. Nyt olisi keskityttävä nykyisten prosessien ja järjestelyjen tehokkaaseen soveltamiseen ja yksinkertaistamiseen sekä politiikan toteuttamisen tiiviiseen seurantaan. Politiikan yleiset tavoitteet ja suuntaukset määritellään talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa. Näiden suuntaviivojen, työllisyyden suuntaviivojen ja rakenneuudistuksen valvonnan yhteisvaikutusta olisi lisättävä edelleen Eurooppa-neuvoston poliittisia ohjeita noudattaen. Ecofin-neuvoston osuutta talouspolitiikan koordinoinnissa olisi vahvistettava samalla kun varmistetaan johdonmukaisuus neuvoston eri kokoonpanojen toiminnassa. Yhteistä rahaa koskevaan yhteiseen vastuualueeseen liittyvää yhteistyötä olisi Euro 11 -maiden välillä kehitettävä edelleen Luxemburgin Eurooppa-neuvoston joulukuussa 1997 antamien päätelmien mukaisesti.

33. Lissabonissa 23.—24. maaliskuuta 2000 järjestettävä Eurooppa-neuvoston erityiskokous antaa mahdollisuuden jatkaa näiden asioiden käsittelyä tarkastelemalla sitä, mitä tavoitteita on nykyisillä prosesseilla ja välineillä, joilla pyritään edistämään työllisyyttä, talousuudistusta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tietopohjaisessa taloudessa.

Veropaketti

34. Kaikkien jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa asuvien kansalaisten olisi maksettava kaikista säästötuloistaan perittävät verot.

35. Tarkastellessaan sitä, miten Euroopassa voitaisiin tätä periaatetta parhaiten noudattaa, Eurooppa-neuvosto on päättänyt, että korkean tason työryhmä pohtii erityisesti sitä, miten periaate voidaan panna tehokkaimmalla mahdollisella tavalla täytäntöön, ja sitä, voidaanko asian käsittelyä jatkaa puheenjohtajavaltion ja komission 7. joulukuuta 1999 näiden pohdintojen lähtökohdaksi esittämän asiakirjan perusteella.

36. Se tarkastelee myös Yhdistyneen kuningaskunnan tekemiä ehdotuksia, mm. tiedonvaihtoa.

37. Työryhmä ottaa tässä huomioon kaikki neuvoston päätökset, mukaan lukien lähestymistavat, jotka esitettiin 29. marraskuuta 1999 päivätyssä asiakirjassa.

38. Se antaa neuvostolle selonteon, jossa esitetään mahdollisia ratkaisuja edellä mainittuihin kysymyksiin sekä käytännesääntöjä ja koroista ja rojalteista annettavaa direktiiviä koskevaa kokonaisratkaisua varten. Neuvosto antaa näistä asioista selvityksen Eurooppa-neuvostolle viimeistään kesäkuussa 2000.

Työllisyys

39. Luxemburgissa käynnistetyn prosessin mukaisesti jäsenvaltiot ovat kahtena viime vuotena laatineet työllisyyden suuntaviivoihin perustuvat kansalliset toimintasuunnitelmat. Tulokset ovat olleet selvästi myönteisiä. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen komission ehdotukseen vuoden 2000 työllisyyden suuntaviivoiksi sekä kullekin jäsenvaltiolle erikseen osoitettuihin suosituksiin, jotka ovat tukena niiden laatiessa omia ratkaisujaan työllisyyshaasteeseen kansallisissa toimintasuunnitelmissaan. Eurooppa-neuvosto hyväksyy Ecofin- sekä työ- ja sosiaaliasioiden neuvoston yhteisen istunnon tulokset, jotka koskevat kyseisiä suuntaviivoja ja suosituksia. On erityisen tärkeätä, että sekä työmarkkinaosapuolet että Euroopan parlamentti, jota on nyt ensimmäisen kerran virallisesti kuultu työllisyyden suuntaviivoista, osallistuisivat entistä enemmän tähän prosessiin.

40. Toteuttaessaan työmarkkinauudistuksia jäsenvaltioiden olisi kansallisissa toimintasuunnitelmissaan kiinnitettävä erityisesti huomiota vero- ja etuusjärjestelmiinsä, työllisyyteen palvelualalla, työn organisointiin, elinikäiseen oppimiseen sekä naisten ja miesten yhtäläisiin mahdollisuuksiin.

41. Työllisyyden saavutustason indikaattorien ja niihin liittyvien tietojen kehittämisessä ja käyttämisessä on edistytty. Eurooppa-neuvosto pyytää jäsenvaltioita ja komissiota jatkamaan työnsä kehittämistä tällä alalla.

Sisämarkkinat, kilpailukyky, innovaatio ja tietoyhteiskunta

42. Mahdollisimman hyvin toimivat sisämarkkinat ovat välttämättömät eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn sekä kasvun ja työllisyyden kannalta. Tuote-, palvelu- ja pääomamarkkinoiden toiminnan tehostaminen on olennainen osa kattavaa talousuudistusta. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen komission tiedonantoon Euroopan sisämarkkinoiden strategiasta, jonka se katsoo edistävän merkittävästi kyseisen tavoitteen saavuttamista. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota ja neuvostoa kehittämään ja selkeyttämään Euroopan unionin kokonaisvaltaisen kilpailukykypolitiikan merkitystä, tavoitteita ja toimenpiteitä talouspolitiikan koordinoinnin puitteissa.

43. Informaatio- ja viestintäteknologian tehokas hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää maailmanlaajuisessa kilpailussa. Kölnin Eurooppa-neuvosto asetti Euroopan tavoitteeksi saavuttaa johtava asema tietoyhteiskunnassa, mikä edellyttää lisäinvestointeja innovaatioon, tutkimukseen ja koulutukseen. Erityisesti on korostettava tarvetta vastata kasvaviin vaatimuksiin, joita tietoyhteiskunta asettaa työmarkkinoille.

44. Toimivat sähköiset markkinat edellyttävät avoimia ja kilpailukykyisiä televiestintämarkkinoita sekä lainsäädäntöä, jolla sähköistä liiketoimintaa tuetaan ottaen samalla huomioon sekä yritysten että kuluttajien edut. Eurooppa-neuvosto panee merkille sähköistä kaupankäyntiä koskevan lainsäädäntötyön viimeaikaisen edistymisen ja kehottaa neuvostoa saattamaan päätökseen keskeneräisen työn tällä alalla. Komissiota pyydetään ripeästi valmistelemaan ehdotuksia muutoksiksi, joita yhteisön viestintälainsäädäntöön on tekniikan ja markkinoiden kehityksen vuoksi tehtävä.

45. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission "e-Europe"-aloitteen, jolla pyritään tekemään Euroopasta todellinen tietoyhteiskunta kaikille. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota laatimaan "e-Europe"-toimintasuunnitelman yhdessä neuvoston kanssa, antamaan selvityksen edistymisestä Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 pidettävälle Eurooppa-neuvoston erityiskokoukselle sekä saamaan toimintasuunnitelman valmiiksi kesäkuuhun 2000 mennessä.

Ympäristö ja kestävä kehitys

46. Strategioista ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseksi maatalouden, liikenteen ja energian aloilla on päästy yhteisymmärrykseen. Vastaavia strategioita on ryhdytty laatimaan sisämarkkina-, kehitys- ja teollisuusneuvostoissa, joiden alustavat selvitykset ovat jo saatavilla, sekä yleisten asioiden, Ecofin- ja kalastusneuvostoissa. Neuvostoa pyydetään saattamaan kyseinen työ kokonaisuudessaan päätökseen ja esittämään Eurooppa-neuvostolle kesäkuussa 2001 kattavat strategiat, joihin voi sisältyä aikataulu tuleville toimenpiteille ja indikaattorit kyseisille aloille.

47. Alakohtaiset strategiat olisi valmistumisen jälkeen pantava viipymättä täytäntöön. Strategioita on säännöllisesti arvioitava, seurattava ja valvottava, jotta niitä voitaisiin mukauttaa ja tehostaa. Komissiota ja neuvostoa kehotetaan kehittämään asianmukaisia välineitä ja tuottamaan käyttökelpoisia tietoja näitä tarkoituksia varten.

48. Politiikkojen ja toimenpiteiden valmistelua, mukaan luettuna kansalliset ja yhteisön lainsäädäntötoimet, olisi jatkettava siten, että voitaisiin vahvistaa edellytykset, joilla sekä Euroopan yhteisö että jäsenvaltiot voivat ratifioida Kioton pöytäkirjan ennen vuotta 2002. Eurooppa-neuvosto kehottaa kaikkia yleissopimuksen sopimuspuolia ratifioimaan pöytäkirjan vuoteen 2002 mennessä, jotta se voi tulla voimaan. Ympäristönäkökohtien ja kestävän kehityksen huomioon ottaminen politiikkojen määrittelyssä ja toteutuksessa on olennaisen tärkeää Kioton pöytäkirjan mukaisten yhteisön sitoumusten täyttämisessä. Haagin konferenssissa pyritään kaikin tavoin saamaan aikaan johdonmukaisia ja uskottavia päätöksiä.

49. Eurooppa-neuvosto panee merkille komission esittämän viidennen ympäristöalan toimintaohjelman kokonaisarvioinnin sekä ympäristö- ja yhdentämisindikaattoreita koskevan kertomuksen. Se pyytää komissiota laatimaan vuoden 2000 loppuun mennessä ehdotuksen kuudenneksi ympäristöalan toimintaohjelmaksi.

50. Komissiota pyydetään laatimaan vuoden 2001 kesäkuussa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle esitettävä ehdotus pitkän aikavälin strategiaksi, jossa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen politiikat sovitetaan tiiviisti toisiinsa. Strategia muodostaa myös yhteisön osuuden Rion prosessin kymmenvuotistarkistukseen, joka on määrä suorittaa vuonna 2002.

[Top] [Previous] [Next]

IV. MUUT SISÄISET POLITIIKAT, JOILLA ON SUORA VAIKUTUS KANSALAISIIN

Kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus

51. Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu on varmistettava kaikkien yhteisön politiikkojen määrittelyssä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä terveellisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden varmistamiseen kaikille kansalaisille tiukentamalla laatuvaatimuksia ja tehostamalla valvontajärjestelmiä koko elintarvikeketjussa aina tilalta kuluttajalle asti. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa tarkastelemaan kiireellisesti pian ilmestyvää elintarvikkeiden turvallisuutta koskevaa komission valkoista kirjaa, jossa esitetään myös riippumattoman elintarvikeviraston perustamista ja tukea kansallisille elintarvikkeiden turvallisuutta koskeville toimenpiteille, sekä ennalta varautumisen periaatetta koskevaa komission tiedonantoa. Seuraava puheenjohtajavaltio esittää Feiran Eurooppa-neuvostolle selvityksen jo saavutetusta edistymisestä.

Järjestäytyneen rikollisuuden ja huumausaineiden vastaiset toimet

52. Eurooppa-neuvosto on pannut merkille selvityksen, joka koskee Amsterdamin Eurooppa-neuvostossa vuonna 1997 vahvistetun, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman toteuttamisen päätökseen saattamista ja arviointia. Se kehottaa Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät huomioon ottaen neuvostoa laatimaan kyseisen toimintasuunnitelman jatkoksi EU:n strategian järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisystä ja torjunnasta.

53. Eurooppa-neuvosto panee merkille Euroopan unionin huumausainestrategian vuosiksi
2000—2004. Se kehottaa niitä toimielimiä ja elimiä, joita strategia koskee, panemaan sen ripeästi täytäntöön ja raportoimaan ensimmäisistä tuloksista vuoden 2002 loppuun mennessä.

[Top] [Previous] [Next]

V. ULKOSUHTEET

54. Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on saanut uuden sysäyksen pääsihteerin/korkean edustajan Javier Solanan astuttua virkaansa. Yhteiset strategiat tarjoavat uusia toimintamahdollisuuksia, joiden avulla voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri yhtenäisyys, lisäarvo ja tehokkuus unionin ulkoisessa toiminnassa, mukaan lukien niiden Amsterdamin sopimuksen määräysten asianmukainen soveltaminen, jotka koskevat määräenemmistöpäätösten käyttöä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamista koskevissa asioissa. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa toteuttamaan, pääsihteerin/korkean edustajan ja komission työpanoksen pohjalta, tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että kaikkia Euroopan unionin käytettävissä olevia eri keinoja hyödynnetään mahdollisimman hyvin unionin ulkoisen toiminnan tehostamiseksi ja kokonaisvaltaistamiseksi.

Tšetšenia

55. Eurooppa-neuvosto hyväksyi 10. joulukuuta 1999 erillisen julkilausuman Tšetšeniasta (ks. liite II).

Yhteiset strategiat

56. Eurooppa-neuvosto on tehnyt päätöksen Ukrainaa koskevasta Euroopan unionin yhteisestä strategiasta (ks. liite V). Eurooppa-neuvosto korostaa siten pitävänsä tärkeänä demokraattisen, vakaan, avoimen ja taloudellisesti menestyvän Ukrainan nousemista merkittäväksi toimijaksi uudessa Euroopassa. Yhteisessä strategiassa otetaan huomioon Ukrainan Eurooppaan liittyvät pyrkimykset ja Eurooppa-myönteinen valinta.

57. Eurooppa-neuvosto on arvioinut yleisesti unionin yhteisiä strategioita. Se muistutti päättäneensä Tšetšeniaa koskevassa julkilausumassaan, että Venäjää koskevan yhteisen strategian täytäntöönpanoa on tarkistettava. Se pani merkille, että Välimeren aluetta koskevan yhteisen strategian valmistelut ovat edistyneet pitkälle ja totesi, että Länsi-Balkania koskevan yhteisen strategian valmisteluja on jatkettava. Se kannustaa neuvostoa jatkamaan valmisteluja ja kehittämään yhteisten strategioiden käsitettä sekä pohtimaan tulevien yhteisten strategioiden aiheita, erityisesti temaattisia aiheita, sekä strategioiden ajoitusta.

Kaakkois-Euroopan vakaus

58. Euroopan unioni aikoo päättäväisesti omaksua johtavan aseman vakauden, turvallisuuden ja taloudellisen kehityksen edistämisessä Kaakkois-Euroopassa vakaussopimuksen yleisiin tavoitteisiin perustuvan tiiviin kumppanuuden mukaisesti alueen maiden ja muiden maiden kanssa. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen puheenjohtajavaltion ja komission yhteiseen selvitykseen, jossa tuodaan esiin jatkotoimien tärkeimmät alueet. Se pyytää pääsihteeriä/korkeaa edustajaa esittämään yhdessä komission kanssa neuvostolle poliittis-taloudellisen analyysin alueen tulevaisuudennäkymistä tulevaa kiireellistä tarkastelua varten. Eurooppa-neuvosto pitää myös erityisen tärkeänä, että rahoitusavulla on yhdet sääntelypuitteet, tarkoituksena tehostaa paikalla toteutettavaa toimintaa ja alueellista yhteistyötä. Eurooppa-neuvosto ilmaisee kiitollisuutensa Bodo Hombachin tekemästä työstä.

59. Vakaus- ja assosiaatiosopimusten avulla pyritään mahdollistamaan läheisemmät suhteet alueen kaikkien valtioiden välillä kaikilla aloilla. Unionin tuki riippuu Kaakkois-Euroopan maiden selkeästä ja näkyvästä sitoutumisesta yhteistyöhön yhteisten ensisijaisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Eurooppa-neuvosto korostaa, että erityisen tärkeää on Kaakkois-Euroopan maiden keskinäisten suhteiden parantaminen ja kaupan ja henkilöiden liikkuvuuden esteiden poistaminen. Se muistuttaa Tonavan jokiuoman nopean raivaamisen tärkeydestä.

60. Unioni haluaa edistää Jugoslavian liittotasavallan demokratisoitumista osana Kaakkois-Euroopan vakauttamispyrkimyksiään. Se aikoo tehostaa vuoropuheluaan Serbian demokraattisten voimien ja Montenegron demokraattisesti valitun hallituksen kanssa. Unioni aikoo tutkia jatkokeinoja Montenegron poliittisen ja taloudellisen uudistusohjelman tukemiseksi.

61. Unioni on sitoutunut olojen ennalleen palauttamiseen ja jälleenrakennukseen Kosovossa. Se on tyytyväinen Kosovon jälleenrakennus- ja elvytysohjelmaan ja unionin 500 miljoonan euron suuruiseen sitoumukseen jälleenrakennusta varten vuodesta 2000 alkaen, mikä tulee jäsenvaltioiden kansallisten maksuosuuksien lisäksi. Kaikkien osapuolten on pantava YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1244 täytäntöön täysimääräisesti sen kaikilta osin. Jos YK:n Kosovon siviilioperaation (UNMIK) toimeksiantoa ei noudateta ja KFOR:n kanssa ei toimita yhteistyössä, on tästä vakavia seurauksia EU:n sitoutumiselle Kosovossa. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto esittää kiitoksensa Bernard Kouchnerille tämän suorittamasta työstä.

Pohjoinen ulottuvuus

62. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Helsingissä 11. ja 12. marraskuuta 1999 pidetyn pohjoista ulottuvuutta käsitelleen ulkoministerikonferenssin päätelmiin ja tulevan puheenjohtajavaltion Ruotsin aikomukseen järjestää asiasta korkean tason seurantakokous. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota laatimaan yhteistyössä neuvoston kanssa ja kumppanuusmaita kuullen Euroopan unionin ulkoisten ja rajat ylittävien politiikkojen pohjoista ulottuvuutta koskevan toimintasuunnitelman, joka annetaan Feiran Eurooppa-neuvostolle hyväksyttäväksi kesäkuussa 2000.

 

Meksiko

63. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että neuvottelut vapaakauppasopimuksesta Meksikon kanssa on saatu päätökseen.

Ihmisoikeudet

64. Eurooppa-neuvosto panee merkille puheenjohtajavaltion selvityksen ihmisoikeuksista ja ilmaisee tyytyväisyytensä Euroopan unionin julkilausumassa 10. joulukuuta 1998 tehtyjen toimenpide-ehdotusten seurantaan. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan aktiivisesti näiden toimenpiteiden toteuttamista ja kehittämään vuosittaisen ihmisoikeusraportin ja ihmisoikeuksia käsittelevän keskustelufoorumin muotoa ja sisältöä sekä tutkimaan, onko tarpeellista vahvistaa analyysia ja arviointia ihmisoikeuksien alalla. Tässä yhteydessä kannustetaan säännölliseen vuoropuheluun ihmisoikeuksista kansalaisyhteiskunnan kanssa.

65. Eurooppa-neuvosto pitää erityisen tärkeänä, että kaikilla yksilöillä on yhtäläiset ihmisoikeudet. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota niiden ryhmien aseman parantamiseen, jotka eivät ole enemmistönä missään valtiossa, mukaan lukien romanit. Euroopan unioni on sitoutunut työskentelemään tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhdessä Euroopan neuvoston ja Etyjin kanssa.

 

Lähi-idän rauhanprosessi

66. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen uuteen sysäykseen kohti oikeudenmukaista, kokonaisvaltaista ja kestävää rauhaa Lähi-idässä ja vahvistaa Euroopan unionin tukevan sitä täysin.

67. Eurooppa-neuvosto on erityisen tyytyväinen presidentti Assadin ja pääministeri Barakin rohkeaan päätökseen jatkaa neuvotteluja Syyrian osalta Washingtonissa joulukuun puolivälissä. Se odottaa, että Israel ja Syyria pääsevät pian sopimukseen, jolla valmisteltaisiin neuvottelujen jatkamista ja myös Libanonin kysymyksen ratkaisua.

68. Eurooppa-neuvosto korostaa Israelin ja palestiinalaisten tähänastisten toimien merkitystä Sharm el Sheikhin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Edistymisen jatkuminen olisi varmistettava siten, että sopimuspuolet täyttävät sovitussa ajassa kaikki hyväksymänsä velvoitteet. Eurooppa-neuvosto kehottaa molempia osapuolia pidättymään kaikista yksipuolisista toimista.

69. Rauhanprosessin monenvälisten neuvotteluiden kaikkia osapuolia pyydetään työskentelemään sen hyväksi, että toiminta alalla voitaisiin aloittaa uudelleen mahdollisimman pian ja koko laajuudessaan. Rinnakkainen edistyminen kaikilla linjoilla pitäisi rauhanprosessin nykyvaiheessa olla kaikkien edun mukaista.

WTO

70. Eurooppa-neuvosto pahoittelee Seattlessa pidetyn Maailman kauppajärjestön (WTO) ministerikokouksen epäonnistumista. Se vahvistaa uudelleen sitoutuneensa nykyiseen monenväliseen kauppajärjestelmään ja kattavaan monenväliseen kauppaneuvottelukierrokseen. Se hyväksyy yleisten asioiden neuvoston 3. joulukuuta 1999 antamat päätelmät.

 

Macao

71. Macaon Kiinalle siirtymisen kynnyksellä Eurooppa-neuvosto korostaa pitävänsä tärkeänä Macaon vakautta ja hyvinvointia Kiinan erityishallintoalueena sekä sen erityisidentiteetin ja kansalaisten oikeuksien ja vapauksien säilyttämistä Kiinan ja Portugalin vuonna 1987 antaman yhteisen julkilausuman ja erityishallintoalueen perustuslain mukaisesti.

[Top] [Previous]

VI. POHJOIS-IRLANTI

72. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen vallan siirtämiseen Pohjois-Irlantiin ja pitkänperjantain sopimuksen mukaisten Ison-Britannian ja Irlannin sekä pohjoisen ja etelän välisten toimielinten perustamiseen ja toteaa, että nämä tapahtumat merkitsevät hyvin huomattavaa edistymistä kohti sopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa. Eurooppa-neuvosto onnittelee poliittisia puolueita, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin hallituksia sekä senaattori George Mitchelliä tämän edistysaskelen saavuttamisesta. Eurooppa-neuvosto vahvistaa uudelleen poliittisen ja käytännön tukensa Pohjois-Irlannille sekä pohjoisen ja etelän väliselle yhteistyölle.


© Euroopan parlamentti: 1999