Puhe
Euroopan parlamentin puhemiehen
José María GIL-ROBLESin puhe
Eurooppa-neuvostolle
Torstaina 3. kesäkuuta 1999
KÖLN

Kirjallinen versio


Hyvät Eurooppa-neuvoston jäsenet

On luonnollista, että haluan tässä toimikauden viimeisessä puheessa osoittaa kiitollisuuteni siitä huomaavaisuudesta, jota olen saanut osakseni Teiltä niin virkaani kuin henkilökohtaisiin seikkoihin liittyvissä asioissa näissä kahden ja puolen vuoden aikana järjestetyissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa ja henkilökohtaisissa tapaamisissa.

Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston yhteistyö ja toisaalta parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston yhteistyö on ollut tänä aikana suurenmoista. Kahden valtakeskuksen ymmärrettävät jännitteet ja erimielisyydet on voitettu ja kanavoitu todellisessa yhteistyöhengessä, ja siitä meidän on oltava tyytyväisiä.

Tämä yhteistyö on merkinnyt muiden saavutusten ohella sitä, että Amsterdamin sopimuksen ansiosta demokratia unionissa on lisääntynyt, euro on otettu käyttöön, neuvottelut unionin laajentumisesta ovat käynnistyneet, Agenda 2000 -asiakirjasta ja rahoitusnäkymistä on päästy tyydyttävään sopimukseen. Avoimuudessa ja huonon hallinnon ja petosten torjunnassa on edistytty ja työllisyyspolitiikkaa koordinoidaan paremmin.

Unionin viisikymmenvuotisen olemassaolon aikana ei ole ollut näin kiivastahtista tärkeiden päätösten ja tekojen ajanjaksoa, jonka aikana unioni olisi ollut näin suureksi hyödyksi eurooppalaisille.

Ennen kuin siirryn käsittelemään niitä tärkeitä kysymyksiä, joihin neuvoston on tartuttava tässä kokouksessa, olen katsonut tarpeelliseksi tehdä yhteenvedon menneistä tapahtumista, jotta nykyinen tilanne ei saisi meitä unohtamaan niitä haasteita, joihin unioni on vastannut. Kyky edetä ja tehdä yhteistyötä on paras perusta sille, että kohtaamme tulevaisuuden toiveikkaina.

***

Euroopan ongelmista kansalaistemme tunteita ja tietoisuutta ravistelee tällä hetkellä eniten Kosovon kriisi.

Tämä neuvosto ei ole se taho, jonka on tehtävä operationaaliset päätökset, mutta olisi erittäin hyvä, että Amsterdamin sopimuksen tarjoamia uusia mahdollisuuksia käytettäisiin hyväksi, jotta määriteltäisiin ainakin viidentoista jäsenvaltion yhteinen strategia, joka mahdollistaa vihanmielisyyksien lopettamisen.

Yhteistä strategiaa tarvitaan, jotta saavutetaan unionin tavoite, joka on Kosovon albaanien paluu takasin kotiseudulleen turvallisissa olosuhteissa, jotka mahdollistavat maan jälleenrakentamisen. Vain täten, eikä suinkaan siten, että rauha saavutetaan millä tahansa hinnalla, voimme voittaa yritykset tuhota kansa ja avata tien oikeuden soveltamiselle.

Tämän strategian avulla koordinoidaan unionin maiden toimintaa Natossa ja sen ulkopuolella, yksimielisesti ja samanlaisin aloittein, selkeästi ja tehokkaasti. Strategiaa on täydennettävä kattavalla jälleenrakennus-, demokratia- , kehitys- ja integraatio-ohjelmalla Kaakkois-Euroopassa.

Euroopan parlamentti pyysi jo 14. toukokuuta 1998 antamassaan päätöslauselmassa Itä-Euroopan integroimista Euroopan unioniin ennen vuoden 2000 päättymistä ja tämän toimikauden viimeisessä täysistunnossa se vaati seuraavaa:

  • tässä Eurooppa-neuvostossa nimitetään henkilö, joka kykenee hoitamaan tärkeää poliittista virkaa YUTP:n korkea-arvoisena edustajana;
  • neuvosto selkeyttää tämän korkea-arvoisen edustajan ja uuden poliittisesta suunnittelusta ja nopeasta palautteesta vastaavan yksikön tehtävät muiden toimielinten, erityisesti komission suhteen.

Päätöslauselmassa parlamentti pyysi, että tuleva, yhteisestä ulkopolitiikasta vastaava henkilö esittäytyisi ulkoasiain valiokunnassa, jotta parlamentti voisi antaa hänelle hyväksyntänsä ja poliittisen tukensa, jotka saattavat olla hänelle erittäin hyödyllisiä.

Parlamentti totesi myös puhemiehensä tukevan neuvoston aloitetta laatia Euroopan unionin ja Venäjän suhteita koskeva yhteinen strategia, josta parlamenttia on kuultava perustamissopimuksen 21 artiklan mukaisesti.

Hyvät Eurooppa-neuvoston jäsenet

Televisiomme täyttävät kuvat kärsimyksestä, väkivallasta ja kuolemasta osoittavat sen rauhan arvon, jonka Euroopan unionin ansiosta olemme keskenämme saavuttaneet. Mutta nämä kuvat edellyttävät myös sitä, että unionillemme on annettava uusi ulottuvuus: meidän on yhdessä pyrittävä estämään kriisit ja ylläpidettävä rauhaa. Pystymme vastaamaan tähän haasteeseen samoin kuin olemme vastanneet aikaisempiinkin haasteisiin. Meidän on tehtävä se. Olemme aina sanoneet kansalaisillemme, että pääsyy Euroopan rakentamiselle oli rauha. Osoittakaamme se nyt teoilla eikä ainoastaan sanoilla.

***

Kaikkien tiedossa on, että työttömyysongelma on kansalaisillemme polttava, ja neljä ja puoli vuotta sitten Essenissä kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa tehtiinkin ensimmäiset päätökset työllisyyspolitiikan koordinoinnista.

Edistystä on varmasti tapahtunut. Työllisyyttä koskevan luvun sisällyttäminen Amsterdamin sopimukseen, työllisyyspolitiikkojen suuntaviivojen vahvistaminen, kansalliset toimintasuunnitelmat ja niiden jälkikäteen tapahtuva arviointi eivät ole väheksyttäviä seikkoja.

Euroopan parlamentti on myötävaikuttanut näihin edistysaskeleihin Eurooppa-neuvostossa ja Noordwijkin, Luxemburgin, Cardiffin, Pörstchachin, Wienin ja Berliinin epävirallisissa huippukokouksissa esittämillään konkreettisilla ehdotuksilla. Samoin se on Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätösten perusteella ohjannut lisävaroja työllisyyteen. Toukokuisessa päätöslauselmassaan se on myös esittänyt uusia konkreettisia ehdotuksia.

Parlamentti on ollut myös tyytyväinen siitä, että puheenjohtajavaltio Saksa on tehnyt aloitteen vahvistaa Kölnissä eurooppalainen työllisyyssopimus, ja korostanut sitä, että tämän aloitteen olisi perustuttava kaikkien päätöksenteosta vastaavien todelliseen poliittiseen sopimukseen.

Mikäli työttömyyttä halutaan merkittävästi vähentää ja saavuttaa myös suhteellisen lyhyessä ajassa muut taloudelliset tavoitteet, mukaan lukien Maastrichtin velkakriteerit, on jäsenvaltioissa ja unionissa sovellettava keskipitkän aikavälin strategioita. Hallitusten, Euroopan parlamentin, työmarkkinaosapuolien ja Euroopan keskuspankin on yhdessä tuettava näitä strategioita, jotka antavat kaikille taloudellisille toimijoille luottamusta menestyä ja näin ollen luottamusta tulevaisuuteen.

Sen takia on valitettavaa eikä ole selitettävissä, että Euroopan parlamentti on jätetty tämän sopimuksen valmistelujen ja sen tulevan arvioinnin ulkopuolelle ja näin on tarkoitus tehdä vastakin. Luotan siihen, että teidän poliittinen ymmärryksenne saa aikaan, että tämä tilanne muuttuu nopeasti.

***

Euroopan unionin uudistamisessa on otettava huomioon kolme merkittävää tavoitetta.

Ensinnäkin on käsiteltävä kaikkia niitä mahdollisia parannuksia yhteisön toimielinten toiminnassa, joiden käyttöönotto ei vaadi perustamissopimusten muuttamista.

Komissio on uppoutunut tiiviiseen keskusteluun hallintotavoista ja organisaatiosta. Euroopan parlamentti on suuressa määrin vaikuttanut tämän keskustelun käynnistymiseen (3. joulukuuta 1998 annettu päätöslauselma). Parlamentti ehdottaa, että hallintotapoja parannetaan riippumattoman asiantuntijakomitean toisen kertomuksen avulla. Tässä yhteydessä on korostettava kolmen toimielimen sopimuksesta tapahtunutta riippumattoman valvontaelimen OLAF:n, jonka alainen on myös itse parlamentti, äskettäistä perustamista.

Parlamentti on jo uudistanut rakennettaan viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana hyväksymällä avoimuutta ja rahoituksen valvontaa koskevia sääntöjä. Lisäksi se on esittänyt neuvostolle luonnokset jäsenten ohjesäännöksi ja avustajia koskeviksi säännöiksi.

Toisena merkittävänä tavoitteena on ratkaista Amsterdamin huippukokouksessa avoimiksi jääneet institutionaaliset kysymykset ja muut asiat, jotka parlamentti on esittänyt 19. marraskuuta 1997 antamissaan päätöslauselmissa ja talouspolitiikan valvontaa koskevissa mietinnöissään.

Kolmas tavoite on luonteeltaan materiaalinen ja se vaikuttaa Euroopan unionin toimivaltuuksiin. Tässä kysymyksessä Euroopan parlamentti on keskittänyt vaatimuksensa YUTP:n ja oikeus- ja sisäasioiden asteittaiseen siirtämiseen yhteisöpilareiden piiriin. Myös sisäpolitiikassa, jossa osa toimivaltuuksista on siirretty yhteisölle, käsitellään yhä hallitustenvälisinä asioina ongelmia, jotka ovat koko unionin aluetta koskevia ja jotka ovat Euroopan kansalaisten pääasiallisia huolenaiheita. Näitä kysymyksiä ovat siirtolaispolitiikka, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, terrorismi tai huumekauppa.

Yhteenvetona todettakoon, että kyseessä on Euroopan unionin demokraattisen vakauden edistäminen ja päätösmekanismien tehostaminen laajentumista silmällä pitäen.

Nämä uudistukset, joista seuraa perustamissopimusten muuttaminen, on toteutettava ennen kuin ensimmäinen ehdokasvaltio liittyy unioniin.

Parlamentti on ehdottanut seuraavaa aikataulua:

  • valmistelutöiden aloitus ja jatko vuoden 2000 aikana
  • hallitusten välisen konferenssin koolle kutsuminen vuoden 2001 alussa
  • konferenssin saattaminen päätöksen ennen vuoden 2001 päättymistä

Näennäisesti hidas aikataulu perustuu kahteen seikkaan:

  • toimielimiin liittyviä ongelmia on käsiteltävä perusteellisesti ja tarkistettujen perustamissopimusten on oltava käyttökelpoisia pitkään eli on vältettävä tilannetta, että ennen kuin perustamissopimusten ratifiointi on saatettu päätökseen on jo tarpeen käynnistää uusi tarkistuskierros;
  • on hyödyllistä hyväksyä yhteisön toimintatapa, jotta eivät hallitusten välisen konferenssin tuloksena olisi jälleen kerran minimaaliset uudistukset.

Tämän toimintatavan mukaan prosessin käynnistäminen kuuluu komissiolle. Siten sille kuuluu ensimmäisen valmistelevan asiakirjan laatiminen.

Komissio voi kääntyä riippumattomista arvovaltaisista henkilöistä ja asiantuntijoista muodostetun ryhmän puoleen edellyttäen, että sille kuuluu selkeä poliittinen vastuu koko valmisteluprosessin ajan.

Toimintatavan yhteisöllinen luonne merkitsee myös, että erityisesti parlamentin ja komission on neuvoteltava keskenään siten, että hallitusten välisen konferenssin pohja-asiakirja on molempien toimielinten yhteinen sopimus.

Euroopan parlamentti ehdottaa valmistelutöiden demokraattisen tehokkuuden takaamiseksi sitä, että järjestetään laajamittainen kuulemisprosessi, johon jäsenvaltioiden hallitukset voivat osallistua esimerkiksi lainsäädännön laatua käsittelevässä ryhmässä. Tämä ryhmä perustettiin parlamenttien puhemiesten konferenssissa, jonka viimeisin kokous oli vain kymmenisen päivää sitten Lissabonissa.

Parlamentin ehdottama uusi järjestelmä on siis ensimmäisessä vaiheessa samankaltainen kuin parlamentin ja neuvoston välinen yhteispäätösmenettely ja sitä täydennetään HVK:ssa hyväksytyillä lopullisilla päätöksillä ja jäsenvaltioiden parlamenttien hyväksynnällä.

Me tarvitsemme tämän uuden tarkastelutavan demokratian legitiimiyden ja institutionaalisen logiikan vuoksi. Perustamissopimusten uudistuksessa on tultava esille Euroopan rakentamisen kaksoisluonne: kyseessä on samanaikaisesti valtioiden liitto ja Euroopan kansalaisten liitto.

***

Arvoisat Eurooppa-neuvoston jäsenet

Euroopan rakentamisen nykytilassa ei instituutioita saisi uudistaa ilman, että samanaikaisesti täydennetään perustamissopimuksen määräyksiä perusoikeuksilla.

Rooman sopimuksesta lähtien olemme kulkeneet kohti tätä suuntaa. Perustamissopimusten peräkkäisten tarkistusten, tuomioistuimen oikeudenkäyttövallan, yhteisten julistusten ja ihmisoikeuksien suojeluun selvästi sitoutuneen ulkoisen toimintalinjan kehittämisen avulla olemme vähän vähältä edistyneet.

Mutta on tullut hetki mennä eteenpäin.

Euroopan parlamentti, jolla on ollut edelläkävijän rooli, ei voi muuta kuin onnitella ja tukea puheenjohtajavaltio Saksan aloitetta. Haluamme siis työskennellä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden parlamenttien ja neuvoston kanssa tässä kysymyksessä.

Sillä välin meidän on jatkettava politiikkamme kehittämistä pienin askelin vakauttamalla ja edistämällä niitä Amsterdamin sopimukseen sisältyviä oikeuksia, joista unionin kansalaiset eivät vielä ole päässeet nauttimaan.

Tämän ja niiden välittömien vaikutusten vuoksi, jotka näillä seikoilla on tavalliselle ihmiselle, olisi hyvä esittää aloitteita tasa-arvoon tähtäävien oikeuksien kehittämiseksi perustamissopimuksen uuden 13 artiklan mukaisesti. Samoin on kehitettävä oikeusturvaa esimerkiksi avioliitto-oikeuden alalla ja muilla yksityisoikeudellisilla aloilla.

Haluan kiittää Teitä tuestanne Wienin Eurooppa-neuvostossa esittämälleni aloitteelle armahtaa mielipidevangit kaikkialla maailmassa, mikä juhlistaisi vuosituhannen vaihtumista. Haluan tänään pyytää Eurooppa-neuvostoa osoittamaan selvästi, että se haluaa saavuttaa tämän tavoitteen. Se olisi todella tehokas yhteinen toimi.

Hyvät Eurooppa-neuvoston jäsenet, päätän puheeni tähän. Tämän toimikauden alussa viisi vuotta sitten näytti hyvin vaikealta, jollei jopa mahdottomalta, vastata puheen alussa mainitsemiini haasteisiin. Olemme kuitenkin onnistuneet siinä ja osoittaneet jälleen kerran, että tulevaisuus ei ole ennustajien, vaan meidän, jotka luotamme mahdollisuuksiin.

Olen kahden ja puolen vuoden ajan tuonut Euroopan parlamentin näkemyksen kokouksiinne. Tämä näkemys on tarkoitettu vastaamaan Euroopan suureen haasteeseen yhdistää erilaiset mutta yhteenpunoutuneet historiamme yhteiseksi tulevaisuudeksi. Näin olemme aina halunneet sytyttää aamun valon yön hämäryyteen.

Kiitos vielä kerran huomiostanne.


© Euroopan parlamentti: 3 kesäkuuta 1999