EUROOPPA-NEUVOSTO
KÖLN

PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT

3. ja 4. kesäkuuta 1999

[Top] [Next]

I JOHDANTO

1. Eurooppa-neuvosto kokoontui Kölnissä 3. ja 4. kesäkuuta 1999 keskustelemaan Amsterdamin sopimuksen jälkeisistä tärkeistä tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

2. Eurooppa-neuvosto kutsui Euroopan komission puheenjohtajaksi nimitetyn Romano Prodin neuvotteluihin keskustellakseen hänen kanssaan Euroopan unionin seuraavien vuosien politiikan keskeisistä kysymyksistä. Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille Romano Prodin esittämät tulevan komission työ- ja uudistusohjelman peruslinjat. Eurooppa-neuvosto vahvisti uudelleen näkemyksensä, että uuden komission valintamenettelyä on jatkettava ripeästi Euroopan parlamentin vaalien jälkeen ja että menettely on saatettava päätökseen mahdollisimman pian.

3. Kokouksen aluksi vaihdettiin näkemyksiä Euroopan parlamentin puheenjohtajan José María Gil- Roblesin kanssa tärkeimmistä käsiteltävistä asioista.

[Top] [Previous] [Next]

II HENKILÖVALINNAT

4. Eurooppa-neuvosto teki useita tärkeitä henkilövalintoja. Eurooppa-neuvosto nimesi Javier Solana Madariagan Amsterdamin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyen neuvoston pääsihteerin ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan uuteen virkaan. Neuvoston varapääsihteeriksi nimettiin Pierre de Boissieu.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

III TYÖLLISYYS, KASVU, KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KEHITYS

5. Kun euro otettiin käyttöön 1. tammikuuta 1999, Euroopan unioni saavutti taloudellisen yhdentymisensä tähän mennessä kehittyneimmän vaiheen. Samalla perustettiin USA:n ohella suurin yhtenäinen talous- ja valuutta-alue. Euro mahdollistaa Euroopalle aseman, jossa se voi toimia taloudellisen painoarvonsa mukaisena tekijänä maailmantaloudessa. Vakaa euro vahvistaa Euroopan kykyä edistää kasvua ja työllisyyttä.

6. Eurooppa-neuvosto sitoutuu siihen globaaliseen vastuuseen, jota euron käyttöönotto Euroopalle merkitsee. Eurooppa-neuvosto korostaa uudelleen tarvetta vakauttamis- ja kasvusopimuksen määräysten tiukkaan soveltamiseen. Siihen kuuluu realististen ja uskottavien budjettitavoitteiden selkeä noudattaminen kunakin varainhoitovuonna, mihin voidaan päästä luotettavalla tavalla vain julkisen talouden kunnianhimoisilla tervehdyttämistoimilla. Kokonaistaloudellinen vakaus- ja kasvupolitiikka edellyttää lisäksi kasvuun tähtäävää veropolitiikkaa, erityisesti työhön kohdistuvan vero- ja sivukulurasituksen keventämistä, ja työllisyysnäkökohdat huomioon ottavaa työehtosopimuspuolten palkkapolitiikkaa.

Euroopan työllisyyssopimus

7. Työllistäminen on edelleen ensisijainen tavoite Euroopassa. Eurooppa-neuvosto tekee sen vuoksi Euroopan työllisyyssopimusaloitteen työttömyyden vähentämiseksi kestävällä tavalla. Euroopan työllisyyssopimuksessa kootaan yhteen kaikki unionin työllisyyspoliittiset toimenpiteet kokonaisvaltaisen lähestymistavan pohjalta. Eurooppa-neuvosto antaa tukensa Euroopan työllisyyssopimuksen kolmelle osa-alueelle ja katsoo, että kyseessä ovat keskenään yhteensovitettavat pitkän aikavälin prosessit, joilla pyritään

  • koordinoimaan talouspolitiikkaa ja parantamaan palkkakehityksen sekä raha-, budjetti- ja finanssipolitiikan vastavuoroista yhteisvaikutusta makrotaloudellisen vuoropuhelun avulla, jotta luotaisiin kasvudynamiikka, joka saa aikaan kestävää kasvua inflaatiota aiheuttamatta (Kölnin prosessi)
  • kehittämään ja panemaan tehokkaammin täytäntöön yhteensovitettua työllisyysstrategiaa, jolla parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta edistämällä työllistyvyyttä, yrittäjyyttä, yritysten ja niiden työntekijöiden sopeutumiskykyä sekä naisten tasavertaista osallistumista ansiotyöhön (Luxemburgin prosessi)
  • uudistamaan ja nykyaikaistamaan perusteellisesti rakenteet tavara-, palvelu- ja pääomamarkkinoiden innovaatiokyvyn ja tehokkuuden parantamiseksi (Cardiffin prosessi).

8. Eurooppa-neuvosto katsoo, että makrotaloudellisella vuoropuhelulla, johon osallistuvat neuvoston, komission, Euroopan keskuspankin ja työmarkkinaosapuolten edustajat, voidaan vaikuttaa merkittävästi jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaiseen kasvuun ja vakauteen tähtäävän makrotalouspolitiikan täytäntöönpanoon. Eurooppa- neuvosto katsoo vuoropuhelun muodostavan perustan kaikkien osapuolten väliselle tehokkaalle yhteistyölle. Eurooppa-neuvosto hyväksyy Euroopan työllisyyssopimuksen ja muistion "Nuoret ja Eurooppa — tulevaisuutemme". Eurooppa-neuvosto vahvistaa Euroopan työllisyyssopimuksesta annetun päätöslauselmansa ja panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille työmarkkinaosapuolten julkilausuman.

9. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota Luxemburgin ja Cardiffin prosessien täytäntöönpanon yhteydessä

  • esittämään tähän mennessä tehtyjen parhaita käytäntöjä koskevien vertailujen pohjalta konkreettisia suosituksia työllisyyttä edistäviksi jäsenvaltioiden toimenpiteiksi ja antamaan kertomuksen Helsingin Eurooppa-neuvostolle
  • tekemään syyskuussa 1999 ehdotuksen yhteiseksi työllisyyskertomukseksi ja uusiksi työllisyyspolitiikan suuntaviivoiksi vuodelle 2000.

10. Lisäksi Eurooppa-neuvosto pitää erityisen tärkeinä:

  • palveluyhteiskuntaan johtavan rakennemuutoksen täysimääräistä hyödyntämistä, erityisesti työpaikkoja luovien alojen määrittelyä ja niiden hyödyntämistä sekä esteiden poistamista laajasti työllistäviltä palvelualoilta
  • työllisyyttä edistäviä ja yhteiskunnallisestikin merkittäviä innovaatioita työmarkkinoilla.
    • Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan, voidaanko ja millä tavoin
    • saada työpaikkojen luominen palvelusektorin työvoimavaltaisille aloille työllisyyden kannalta merkittävämmäksi
    • tehdä Luxemburgin prosessista entistä tehokkaampi todennettavia lisätavoitteita asettamalla
    • saavuttaa Luxemburgin prosessin puitteissa suurin mahdollinen avoimuus työllisyyttä koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien sisältämien toimenpiteiden ja vaikutustapojen osalta
    • vaikuttaa työn organisoinnin muutoksilla ja muutetuilla työaikajärjestelyillä uusien työpaikkojen syntymiseen.

11. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille päätöksen kutsua Portugalin puheenjohtajakaudella alkuvuodesta 2000 koolle Eurooppa-neuvoston ensimmäinen erityisistunto, jonka teemana on "työllisyys, talousuudistus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus - kohti innovaation ja tiedon Eurooppaa" ja jossa tarkastellaan Kölnin, Cardiffin ja Luxemburgin prosesseissa saavutettua edistystä. Tarkastelun tuloksia arvioidaan jäsenvaltioiden hallitusten, komission, Euroopan parlamentin, työmarkkinaosapuolten ja Euroopan keskuspankin edustajien kokouksessa.

12. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission kertomuksen työllisyysindikaattoreista sekä pyytää komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan asiaa koskevaa työtä.

13. Eurooppa tarvitsee investointialoitteen. Eurooppa-neuvosto päätti työllisyyttä ja investointeja lisäävistä täydentävistä toimista. Kyseiseen toimenpidekokonaisuuteen kuuluvat Euroopan investointipankin toimien laajentaminen, yhteisön politiikkojen suuntaaminen Berliinin Eurooppa- neuvoston päätelmien pohjalta työllisyystavoitteeseen tähtääviksi sekä innovaatioiden lisääminen.

14. Eurooppa-neuvosto kehottaa Euroopan investointipankkia toteuttamaan seuraavat kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita koskevat toimet:

  • Ottamaan käyttöön 500 miljoonan euron lisämäärän nykyisistä riskipääomarahoituksen rahoituspuitteista, mikä mahdollistaa Euroopan teknologiaohjelman määrärahojen kaksinkertaistamisen. Jos tämä toteutetaan nopeasti, syntyy uusia työllistämismahdollisuuksia.
  • Varaamaan miljardi euroa riskipääomarahoitusta pienten ja keskisuurten yritysten huipputeknologiainvestointeihin vuosille 2000—2003, mikä on myös tarkoitus toteuttaa yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa. Siten voidaan vaikuttaa olennaisella tavalla kasvuvoimaisten pienten ja keskisuurten yritysten oman pääomapohjan vahvistamiseen ja työllisyyden luomiseen.
  • Jatkamaan ja lisäämään luotonantoa kaupunkien uudistamisen, koulutuksen ja terveyden sekä ympäristön suojelun aloilla sekä uusiutuvien energiavarojen käytön edistämisessä.
  • Antamaan tukensa yhteisön rakenne- ja aluetuelle ja täydentämään sitä erityisesti alueilla, jotka eivät tulevaisuudessa ole enää tukikelpoisia. Rakennetukiuudistus antaa lisää toimintamahdollisuuksia, joiden puitteissa alueiden kehitysmahdollisuuksia voidaan tukea lainarahoituksen avulla.
  • Tukemaan yhteisön liittymistä edeltävää strategiaa lisäämällä luotonantoa jäsenyyttä hakeville valtioille. Näiden valtioiden voimakkaalla talouskasvulla on myönteisiä vaikutuksia myös Euroopan unionin työllisyyteen.

15. Berliinin Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta on erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa kasvua ja työllisyyttä toteuttamalla yhteisön politiikkoja tehokkaasti:

  • Rakennetuet: Euroopan rakenne- ja koheesiorahastojen varoja on käytettävissä 213 miljardia euroa vuosina 2000—2006. Jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan laatimaan pikaisesti uudet tukiohjelmat, jotta tuen myöntämistä voidaan jatkaa keskeytyksettä vuodesta 2000 lähtien. Tuen tavoitteena on mahdollisimman suuri työllistävä vaikutus.

    Sosiaalirahaston toimilla on tuettava Euroopan työllisyysstrategiaa ja kansallisia toimintasuunnitelmia. Aluekehitys- ja koheesiorahastotuella edistetään infrastruktuurien kehittämistä ja talouden kilpailukyvyn parantamista. Maaseudun kehittämistoimilla luodaan maatalousalan ulkopuolisia työllistämismahdollisuuksia.

  • Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiseen vuoteen 2006 saakka varattuja määrärahoja on lisätty 4,6 miljardiin euroon. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita
    • esittämään laajennetun luettelon ensisijaisista hankkeista
    • nopeuttamaan hankkeiden hyväksymistä
    • tarkastelemaan yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa, miten julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoitusta voitaisiin käyttää tehokkaammin
    • tutkimaan, missä määrin institutionaalisten sijoittajien investointeja voitaisiin helpottaa
    • kiinnittämään vakaus- ja lähentymisohjelmiensa puitteissa enemmän huomiota julkisen sektorin infrastruktuuri-investointeihin.
    • Neuvostoa ja Euroopan parlamenttia kehotetaan päättämään pikaisesti niiden hyväksyttävänä olevista ohjelmista (Sokrates, Nuorten Eurooppa), erityisesti jotta niiden työllistävät vaikutukset nopeutuisivat.

16. Innovaatiot ja tietoyhteiskunta luovat huomispäivän työpaikat.

  • Yhteisön viidennellä tutkimuksen puiteohjelmalla, jonka rahoituspuitteet ovat 15 miljardia euroa, nopeutetaan innovaatioprosessia ja hyödynnetään yhteisön kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksia. Mitä kilpailukykyisempi Eurooppa on huipputeknologian alalla, sitä enemmän syntyy mahdollisuuksia suurta lisäarvoa tuottavaan työllistämiseen.
  • Euroopan satelliittinavigointijärjestelmän (Galileo) kehittämistä on tarkasteltava perusteellisesti sen strategisen merkityksen vuoksi. Neuvostoa kehotetaan jatkamaan viipymättä kyseistä järjestelmää koskevan komission tiedonannon käsittelyä ja pyrkimään siihen, että järjestelmä rahoitetaan suurelta osin yksityisellä pääomalla.
  • Euroopalla on oltava johtava asema tietoyhteiskunnassa:
    • Kaikkiin kouluihin on saatava mahdollisimman pian Internet-yhteydet.
    • Euroopan johtavan aseman kehittämiseksi sähköisen kaupankäynnin alalla on parannettava politiikkojen yhteensovittamista suotuisan toimintaympäristön aikaansaamiseksi ja annettava viipymättä talouselämän tarpeita vastaava direktiivi.

17. Eurooppa-neuvosto antaa komission ja jäsenvaltioiden tehtäväksi määrittää yhdessä talouselämän edustajien kanssa tietotekniikan nopeaa kehittämistä ja soveltamista estävät tekijät ja laatia ratkaisuehdotuksia. Tässä yhteydessä on otettava huomioon standardoinnin ja sääntelyn purkamisen tarpeellisuus.

Talouspolitiikan laajat suuntaviivat

18. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin ja suosittelee neuvostolle niiden hyväksymistä. Lisäksi erityisen tärkeä merkitys on maakohtaisilla suosituksilla, joiden tavoitteena on tehostaa kunkin jäsenvaltion omia talouspoliittisia pyrkimyksiä.

19. Eurooppa-neuvosto katsoo, että avaintekijä jatkuvan, inflaatiota kiihdyttämättömän kasvun aikaansaamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi on yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla tapahtuva, kasvuun ja vakauteen tähtäävän makrotalouspolitiikan sekä laajojen rakenneuudistusten koordinoitu yhteentoimivuus. Eurooppa-neuvosto arvioi, että talous- ja rahaliiton onnistuminen kestävällä tavalla edellyttää politiikan perusteellista ja tarkoituksenmukaista yhteensovittamista sekä vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten ja Euroopan keskuspankin kanssa. Euroopan työllisyyssopimus edesauttaa tätä merkittävästi.

20. Euroalueella myös Euro 11 —maiden vuoropuhelun vahvistaminen edistää osaltaan tasapainoisemman politiikkakokonaisuuden toteuttamista. Eurooppa-neuvosto kehottaa hallituksia ja työmarkkinaosapuolia tukemaan rahapolitiikkaa ja sen ensisijaista vakauspoliittista tehtävää. Erityisen tärkeitä ovat lisäksi jatkuvat pyrkimykset lähellä tasapainoa olevaan tai ylijäämäiseen talousarvioon keskipitkällä aikavälillä, maltillinen palkkakehitys sekä syvälliset rakenneuudistukset.

Veropolitiikka

21. Eurooppa-neuvosto panee merkille yritysverotukseen sovellettavia käytännesääntöjä käsittelevän työryhmän toisen väliraportin ja toteaa tyytyväisenä, että säästöjen verotusta koskevien direktiiviehdotusten käsittely on edennyt hyvin. Se suhtautuu myönteisesti rakentaviin keskusteluihin Euroopan kolmansien maiden kanssa korkotulojen verotuksen tehostamisesta.

22. Eurooppa-neuvosto korostaa, että Euroopan verojärjestelmien on oltava työllisyyttä edistäviä ja että haitallista verokilpailua on torjuttava. Vahvistaen Wienin Eurooppa-neuvoston päätelmät Eurooppa-neuvosto katsoo, että

  • neuvoston on jatkettava säästöjen verotusta sekä korko- ja rojaltimaksujen verojärjestelmää koskevien direktiiviehdotusten käsittelyä, jotta niistä voidaan päästä yhteisymmärrykseen jo ennen Helsingin Eurooppa-neuvostoa,
  • neuvoston on jatkettava energiaverotuksen puitteiden käsittelyä Ecofin-neuvoston kertomuksen pohjalta ja otettava siinä yhteydessä huomioon myös energiaverotuksen ympäristövaikutukset,
  • yritysverotukseen sovellettavia käytännesääntöjä käsittelevän työryhmän työskentely olisi saatettava päätökseen viimeistään ennen Helsingin Eurooppa-neuvostoa.

23. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti neuvoston toiseen tilannekatsaukseen veropoliittisen yhteistyön tehostamisesta ja pyytää neuvostoa esittämään kolmannen tilannekatsauksen ennen Helsingin Eurooppa-neuvostoa.

24. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa käsittelemään direktiivin amtamiseksi komission ehdotusta direktiiviksi, jonka mukaan jäsenvaltiot voisivat halutessaan ottaa kokeiluluontoisesti käyttöön alemman arvonlisäverokannan työvaltaisissa palveluissa, jotka eivät ole rajatylittäviä.

Yhtenäiset rahoitusmarkkinat

25. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti neuvoston selontekoon ja Euroopan komission tiedonantoon, jotka käsittelevät toimintasuunnitelmaa yhtenäisten rahoitusmarkkinoiden luomiseksi. Ottaen huomioon kilpailun kasvavat vaatimukset rahoitusmarkkinoilla ja niiden kokonaistaloudellisen merkityksen talouskasvun ja työllisyyden kannalta Eurooppa-neuvosto katsoo, että pikainen edistyminen tällä alalla on välttämätöntä. Eurooppa-neuvosto kannattaa periaatteessa toimintasuunnitelmaan sisältyviä ehdotuksia ja painopisteitä, joita olisi tarkasteltava yksityiskohtaisesti toimivaltaisissa asiantuntijakomiteoissa.

26. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota jatkamaan työtään rahoituspalvelujen työryhmän keskustelujen pohjalta, joka käsittelee edelleen strategiakysymyksiä ja laajempaa monialaista kehitystä sekä seuraa toimintasuunnitelman puitteissa saavutettua edistystä.

Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän toiminnan parantaminen

27. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille neuvoston kertomuksen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän toiminnan parantamisesta ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä ehdotusten täytäntöönpanemiseksi. Eurooppa-neuvosto pitää erityisen tärkeänä sitä, että yksityinen sektori osallistuu aiempaa enemmän rahoituskriisien torjuntaan ja ratkaisemiseen. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto huomauttaa, että on tehostettava yksityisen sektorin rahoitusmarkkinahäiriöiden kustannuksiin osallistumista koskevien tehokkaampien sääntöjen laatimista. Eurooppa-neuvosto tukee myös ponnisteluja rahoitusmarkkinavalvonnan järjestämiseksi tehokkaammin erityisesti uusissa teollistuvissa maissa; näiden ponnistelujen olisi ulotuttava myös rahoituslaitoksiin, joiden riski/omapääoma -suhde on korkea sekä niin sanottuihin verokeitaisiin. Eurooppa-neuvosto pitää rahoitusmarkkinoiden valvontaa käsittelevän foorumin perustamista tärkeänä askeleena tähän suuntaan ja korostaa, että kansainvälisen rahoitusjärjestelmän toimintaa on parannettava aina nykyisten Bretton Woods -järjestelmän elinten puitteissa, ja korostaa myös kansainvälisen valuuttarahaston keskeistä merkitystä.

Köyhimpien maiden velkaantuminen

28. Köyhimpien maiden velkaantumisongelmien ratkaisemiseksi on löydettävä kestävä ratkaisu. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen pahiten velkaantuneiden köyhien maiden velanhoitoaloitteen parantamista koskevasta yhteisestä eurooppalaisesta linjasta, sekä kannattaa köyhimpien maiden velan vähentämisprosessin nopeuttamista ja sen laajuutta koskevia kunnianhimoisia tavoitteita. Se korostaa, että velan vähentämisen ja köyhyyden torjuntastrategian on liityttävä tiiviimmin toisiinsa. Jäsenvaltiot ovat valmiit tukemaan kaupallisten luottojen anteeksiantoasteen korottamista Pariisin klubin puitteissa 90 prosenttiin ja sitäkin suuremmaksi ja kannattavat virallisena kehitysapuna myönnettyjen velkojen lisähelpotuksia. Eurooppa on siten valmis osallistumaan tasasuhtaisen

taakan jaon pohjalta omalla kohtuullisella osuudellaan parannetun velanhoitoaloitteen rahoitukseen.

Ilmastopolitiikka, ympäristö ja kestävä kehitys

29. Eurooppa-neuvosto korostaa, että Euroopan unioni haluaa täyttää Kiotossa tehdyt sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä vaikuttaa kaikin tavoin siihen, että Buenos Airesissa sovitun toimintasuunnitelman puitteissa luodaan edellytykset Kioton pöytäkirjan pikaiselle ratifioinnille. Neuvoston päätelmissä 17. toukokuuta 1999 esitetty Euroopan unionin neuvottelukanta vahvistetaan. Eurooppa-neuvosto katsoo, että Kioton pöytäkirjan ratifiointi ja täytäntöönpano ovat tärkeitä edistysaskelia, mutta korostaa myös kiireellisten lisätoimenpiteiden tarvetta erityisesti teollisuusmaissa.

30. Eurooppa-neuvosto korostaa, että jäsenvaltioiden ponnisteluja täydentävien yhteisön yhteisten ja yhteensovitettujen politiikkojen ja toimenpiteiden kehittäminen on erittäin tärkeää. Kaikkien asianomaisten alojen on osallistuttava kattavan ilmastonsuojelustrategian täytäntöönpanemiseen. Ilmastopolitiikka on tärkein esimerkki Amsterdamin sopimuksen mukaisesta neuvoston velvoitteesta sisällyttää ympäristönäkökohdat ja kestävä kehitys yhteisön muihin politiikkoihin.

31. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ottamaan ympäristökysymyksen huomioon kaikilla aloilla, erityisesti valmistellessaan integraatiostrategioita Eurooppa-neuvoston Helsingissä pidettävää kokousta varten. Se katsoo, että erityisesti on neuvoteltava vähemmän päästöjä aiheuttavien ympäristöystävällisten liikennemuotojen käytön edellytyksistä sekä uusiutuvien energialähteiden tehostetusta, esteettömästä käytöstä ja niiden lisäämisestä. Eurooppa-neuvosto pitää myös tarpeellisena asianmukaisten puitteiden luomista energiaverotukselle ja kehottaa talous- ja raha- asioiden neuvostoa tekemään asiasta päätöksen pikaisesti. Eurooppa-neuvosto panee merkille tulevan puheenjohtajavaltion aikomuksen tehostaa yhteisön toimintaa ympäristötoimien alalla.

32. Eurooppa-neuvosto panee merkille komission kertomuksen "Ympäristönäkökohtien sisällyttäminen kaikkiin politiikanaloihin" sekä Wienin kokouksen jälkeen neuvostossa saavutetun edistyksen. Se vahvistaa aikomuksensa tarkastella joulukuussa 1999 Helsingissä pidettävässä kokouksessaan edistymistä kokonaisuudessaan ja muistuttaa pyydetyistä kertomuksista. Se kehottaa neuvostoa (yleiset asiat, talous ja raha-asiat sekä kalastus) esittämään vuonna 2000 kertomuksen ympäristöseikkojen ja kestävän kehityksen huomioon ottamisesta kaikilla politiikan aloilla.

Euroopan petostentorjuntavirasto

33. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Euroopan parlamentin 6. toukokuuta 1999 sekä talous- ja raha-asioiden neuvoston 25. toukokuuta 1999 tekemiin päätöksiin Euroopan petostentorjuntaviraston perustamisesta. Se on erityisen tyytyväinen esimerkillisen tiiviistä ja rakentavasta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisestä yhteistyöstä, joka teki mahdolliseksi luoda lyhyessä ajassa oikeusperustat viraston työn aloittamiseksi suunnitelmien mukaisesti 1. kesäkuuta 1999. Siten annettiin oikealla hetkellä poliittinen osoitus siitä, että Euroopan unioni on toimintakykyinen myös petosten, korruption ja väärinkäytösten torjunnassa.

34. Viraston on saatava käyttöönsä tarpeellinen henkilöstö ja rahoitus, jotta yhteisön taloudelliset edut voidaan suojata tehokkaasti eurooppalaisten veronmaksajien edun mukaisesti. Vain siten voidaan torjua tehokkaasti tukien väärinkäyttöä ja sääntöjenvastaisuuksia jäsenvaltioissa sekä Euroopan unionin toimielimissä ja elimissä ja samalla palauttaa kansalaisten luottamus kansallisiin ja eurooppalaisiin virkamiehiin.

35. Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että edellä mainittujen toimielinten lisäksi myös useimmat muut laitokset, virastot ja toimistot, jotka ovat syntyneet yhteisön perussopimusten perusteella, ovat ilmoittaneet olevansa valmiita mahdolliseen petostentorjuntaviraston suorittamaan sisäiseen tarkastukseen. Eurooppa-neuvosto pitää periaatteessa toivottavana, että kaikki yhteisön toimielimet ja laitokset liittyvät tähän toimielintenväliseen järjestelyyn ja pyytää siten Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta, tilintarkastustuomioistuinta, Euroopan keskuspankkia ja Euroopan investointipankkia mahdollisimman pian tutkimaan, millä edellytyksin virasto voi suorittaa sisäiset tarkastukset myös niissä ja miten yhteistyö viraston kanssa yleisesti ottaen voidaan toteuttaa.

Vuoden 2000 tietokoneongelma

36. Eurooppa-neuvosto toi Cardiffin ja Wienin kokouksissaan esiin tietotekniset ongelmat, joita vuosituhannen vaihtuminen voi aiheuttaa, ja kehotti jäsenvaltioita ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin, joilla mahdolliset häiriöt saataisiin mahdollisimman vähäisiksi. Ongelman käsittelyyn on jo paneuduttu tuloksekkaasti. Eurooppa-neuvosto pyytää lähestyvän vuosituhannen vaihtumisen johdosta komissiota tehostamaan pyrkimyksiään ja kutsumaan koolle korkean tason työryhmä, joka voi tehdä ehdotuksia Euroopan unionissa mahdollisesti tarvittaviksi strategisiksi päätöksiksi, joilla varmistetaan keskeisten infrastruktuurialojen kitkaton toiminta vuosituhannen vaihtumisen yhteydessä syntyvistä mahdollisista tietotekniikkaongelmista huolimatta. Eurooppa- neuvosto pyytää lisäksi komissiota kokoamaan tietoa maailmanlaajuisesti toteutetuista ennakoivista toimista ja saattamaan tiedot julkisuuteen kaikkien käytettäväksi.

Liikenneturvallisuus

37. Eurooppa-neuvosto kehottaa Euroopassa tapahtuneiden traagisten tunnelionnettomuuksien johdosta liikenneneuvostoa käsittelemään tunnelien turvallisuutta ja vaarallisten aineiden kuljetuksia ja antamaan mahdollisimman pian suosituksia turvallisuuden parantamiseksi ja Euroopan laajuisten yhtenäisen tiukkojen turvallisuusnormien kehittämiseksi edelleen.

Syrjäisimmät alueet

38. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota antamaan neuvostolle vuoden 1999 loppuun mennessä kertomuksen, jossa määritellään toimenpidekokonaisuus EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan syrjäisimpiä alueita koskevien määräysten täytäntöönpanemiseksi.

[Top] [Previous] [Next]

IV EUROOPAN UNIONIN KEHITTÄMINEN

39. Kuluneina kuukausina on saavutettu merkittäviä edistysaskelia Euroopan unionin tiellä kohti 21. vuosisataa: Agenda 2000:sta saavutetulla yhteisymmärryksellä päätettiin laajentumisen edellyttämistä uudistuksista ja varmistettiin unionin rahoituspuitteet seuraaviksi seitsemäksi vuodeksi.

40. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille Berliinin Eurooppa-neuvoston jälkeisen edistymisen Agenda 2000:n täytäntöönpanossa, erityisesti asiaa koskevien säädösten hyväksymisessä ja toimielinten välisen sopimuksen tekemisessä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota antamaan mahdollisimman pian ehdotuksen omia varoja koskevaksi uudeksi päätökseksi, jotta päätös voisi tulla voimaan vuoden 2002 alussa, kuten Berliinin päätelmissä edellytettiin.

41. Euroopan yhdentymiseen kuuluu myös tietoisuus kulttuurisesta yhteenkuuluvuudesta. Sen vuoksi EU tukee kulttuuriyhteistyötä ja kulttuurivaihtoa. Eurooppalaisten kulttuurien moninaisuutta ja syvällisyyttä on pidettävä yllä ja edistettävä. Eurooppa-neuvosto ilmaiseekin tyytyväisyytensä saavutettuun yhteisymmärrykseen keskeisistä toimista Euroopan kulttuurin tukemiseksi tulevina vuosina. Näitä ovat "Eurooppalainen kulttuuripääkaupunki" ja uusi puiteohjelma "Kulttuuri 2000". Eurooppa-neuvosto kannattaa kulttuurihankkeiden tukemista rakennerahastoista, jos hankkeilla edistetään pysyvien työpaikkojen luomista.

42. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että kulttuurin puiteohjelmassa tuetaan erityisesti Euroopan kansojen kulttuurien ja historian tuntemusta ja että kirjalla on tässä yhteydessä merkittävä rooli kulttuuriomaisuutena kuten neuvosto vahvisti 8. helmikuuta 1999 antamassaan päätöslauselmassa.

Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue

43. Eurooppa-neuvosto palauttaa mieleen Wienissä hyväksymänsä toimintasuunnitelman vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisesta ja kehottaa toimielimiä nopeasti edistämään toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Se ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Euroopan parlamentti hyväksyi Wienin toimintasuunnitelmaa koskevan päätöslauselman ja kiinnitti yhdessä jäsenvaltioiden parlamenttien jäsenten kanssa aiheeseen asiaankuuluvaa huomiota 22. ja 23. maaliskuuta 1999 pitämänsä konferenssin yhteydessä. Eurooppa-neuvosto aikoo myös tämän konferenssin tulokset huomioon ottaen vahvistaa Euroopan tulevan oikeus- ja sisäpolitiikan poliittiset suuntaviivat erityisistunnossaan Tampereella 15. ja 16. lokakuuta 1999.

Euroopan unionin perusoikeuskirja

44. Eurooppa-neuvosto katsoo, että Euroopan unionin nykyisessä kehitysvaiheessa unionin tasolla voimassaolevat perusoikeudet olisi koottava peruskirjaksi ja siten tuotava näkyvämmin esille.

45. Tätä varten se on tehnyt liitteessä IV olevan päätöksen. Tulevaa puheenjohtajavaltiota pyydetään luomaan edellytykset päätöksen täytäntöönpanemiseksi Eurooppa-neuvoston Tampereella 15. ja 16. lokakuuta 1999 pidettävään erityisistuntoon mennessä.

Ihmisoikeudet

46. Eurooppa-neuvosto panee merkille puheenjohtajavaltion kertomuksen ihmisoikeuksista. Se kehottaa tarkastelemaan kysymystä unionin ihmisoikeus- ja demokratiaviraston perustamisen aiheellisuudesta.

Toimielinten toimintatavat

47. Eurooppa-neuvosto korostaa pitävänsä tärkeänä komission ja Euroopan yhteisöjen hallinnon sisäistä uudistamista ja nykyaikaistamista. Se arvostaa virkaatekevän komission toteuttamia toimenpiteitä. Se ilmaisee tyytyväisyytensä komission tulevan puheenjohtajan aikomukseen toteuttaa tarvittavat perusteelliset uudistukset, jotta komissio voisi täyttää tehtävänsä tehokkaasti yhteisymmärrykseen ja yhteistyöhön pyrkivällä tavalla.

48. Eurooppa-neuvosto tulee toimimaan läheisessä yhteistyössä komission tulevan puheenjohtajan kanssa ja tukemaan häntä sellaisen komission luomisessa, jolle on ominaista aiempaa parempi raha- ja henkilöstöasioiden hallinto, korkeat riippumattomuus- ja avoimuusvaatimukset sekä kevyt hallinto, jossa toimivalta ja vastuu on jaettu selkeällä tavalla. Sen vuoksi uuden komission rakenteessa ja tehtävien jaossa pitäisi ottaa huomioon uudet vaatimukset ja todellisen uudistuksen tarve. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä komission tulevan puheenjohtajan aikomukseen esittää vuoden 2000 alussa tähän liittyviä konkreettisia uudistussuunnitelmia.

49. Eurooppa-neuvosto palauttaa mieliin, että palkkojen mukauttamismenetelmän voimassaolo päättyy 30. kesäkuuta 2001. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen tehdä hyvissä ajoin tähän liittyviä uudistusehdotuksia sekä samalla myös selvittää käsityksiään henkilöstöpolitiikan uudistamisesta.

50. Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että neuvoston pääsihteeri on esittänyt selvityksen

neuvoston toiminnasta laajenevassa unionissa. Se kehottaa yleisten asioiden neuvostoa tämän selvityksen huomioon ottaen esittämään Helsingin Eurooppa-neuvostoon mennessä konkreettisia ehdotuksia neuvoston toimintatapojen parantamiseksi laajentumista silmällä pitäen.

51. Eurooppa-neuvosto kehottaa uutta Euroopan parlamenttia saattamaan Euroopan parlamentin jäsenten ohjesäännön käsittelyn pikaisesti päätökseen.

Toimielinkysymyksiä käsittelevä hallitustenvälinen konferenssi

52. Euroopan unionin toimielinten tehokkaan toiminnan varmistamiseksi myös laajentumisen jälkeen Eurooppa-neuvosto vahvisti aikomuksensa kutsua vuoden 2000 alussa koolle jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin. Konferenssin tarkoitus on selvittää ne Amsterdamissa avoimiksi jääneet toimielimiä koskevat kysymykset, jotka on ratkaistava ennen laajentumista. Konferenssi on saatettava päätökseen ja tarvittavista perussopimuksen muutoksista on päästävä yhteisymmärrykseen vuoden 2000 lopussa.

53. Hallitustenvälisen konferenssin tehtäviin kuuluu Amsterdamin sopimukseen liitetyn, Euroopan unionin laajentumista silmällä pitäen toimielimistä tehdyn pöytäkirjan sekä siitä annettujen julistusten mukaisesti seuraavat aiheet:

  • Euroopan komission koko ja sen kokoonpano
  • äänimäärien painotus neuvostossa (uudelleenpainotus, kaksinkertaisen enemmistön käyttöönotto, määräenemmistöpäätösten edellyttämä äänimäärä)
  • kysymys mahdollisesta määräenemmistöäänestysten laajemmasta käytöstä neuvostossa.

Lisäksi voidaan käsitellä muita tarvittavia perussopimuksen muutoksia, jos ne Euroopan unionin toimielinten osalta liittyvät edellä mainittuihin kysymyksiin ja Amsterdamin sopimuksen täytäntöönpanoon.

54. Eurooppa-neuvosto pyytää tulevaa puheenjohtajavaltiota itsenäisesti laatimaan Helsingin Eurooppa-neuvostoa varten laajan raportin tarkasteltavien kysymysten ratkaisuvaihtoehtojen selvittämiseksi ja arvioimiseksi. Tässä yhteydessä puheenjohtajavaltio ottaa huomioon jäsenvaltioiden, Euroopan komission ja Euroopan parlamentin tekemät ehdotukset. Sen lisäksi puheenjohtajavaltio voi selvittää tarvetta lisäneuvotteluihin. Hakijavaltioiden kanssa on käytävä olemassaolevilla foorumeilla tähän liittyvää mielipiteiden vaihtoa.

Euroopan unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

55. Eurooppa-neuvosto jatkoi keskustelua Euroopan unionin yhteisestä turvallisuus- ja

56. The European Council invites the Council (General Affairs) to deal thoroughly with all discussions on aspects of security, with a view to enhancing and better coordinating the Union's and Member States' non-military crisis response tools. Deliberations might include the possibility of a stand-by capacity to pool national civil resources and expertise complementing other initiatives within the common foreign and security policy.

Laajentumisprosessi

57. Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että liittymisneuvottelujen dynamiikka on edelleen parantunut ja että ne etenevät hyvin. Se on tyytyväinen myönteisiin tuloksiin, joita on saavutettu vuoden 1999 alkupuoliskolla varsinaisten asianeuvottelujen toisella kierroksella Viron, Puolan, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Kyproksen kanssa useista tärkeistä ja ongelmallisista luvuista. Eurooppa-neuvosto korostaa pyrkivänsä päättäväisesti pitämään edelleen yllä neuvottelujen tahtia. Euroopan unioni aikoo siten mahdollisimman pian ensi vuonna aloittaa neuvottelut kaikista neuvotteluluvuista.

58. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että Bulgarian, Latvian, Liettuan, Romanian ja Slovakian kanssa tehtävä yhteisön säännöstön analyyttinen tarkastelu on siirtynyt monenvälisestä vaiheesta ratkaisevaan kahdenväliseen vaiheeseen, mikä tekee näille maille mahdolliseksi nopeuttaa liittymisvalmisteluja. Helsingin Eurooppa-neuvostossa tarkastellaan mahdollisten hakijavaltioiden edistymistä ja tehdään sen perusteella aiheelliset johtopäätökset.

59. Eurooppa-neuvosto korostaa jälleen Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätöksiä, joiden mukaan ratkaisut uusien neuvottelujen aloittamisesta voidaan tehdä ainoastaan Kööpenhaminan Eurooppa- neuvoston vahvistamien arviointiperusteiden pohjalta. Samalla se korostaa liittymismahdollisuuden merkitystä myös niille mahdollisille hakijavaltioille, joiden kanssa ei vielä neuvotella. Tämän vuoksi se pyytää komissiota seuraavan tilanneselvityksensä yhteydessä selvittämään, millä toimilla tämä mahdollisuus saataisiin kullekin mahdolliselle hakijavaltiolle konkreettisemmaksi. Eurooppa- neuvosto panee tyytyväisenä merkille hakijavaltioiden jatkuvan edistymisen ja kannustaa niitä jatkamaan uudistuksiaan ja mukauttamispyrkimyksiään.

60. Eurooppa-neuvosto korostaa tiukkojen ydinturvallisuusnormien merkitystä Keski- ja Itä- Euroopassa. Se painottaa tämän kysymyksen merkitystä unionin laajentumisen yhteydessä ja kehottaa komissiota tutkimaan sitä perusteellisesti seuraavissa hakijamaita koskevissa määräaikaiskertomuksissa, joiden pitäisi valmistua syksyllä 1999.

61. Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että Maltan liittymishakemusta koskevan, komission ajantasaistetun lausunnon perusteella on voitu aloittaa unionin säännöstön analyyttinen tarkastelu Maltan kanssa. Komissio aikoo esittää hyvissä ajoin ennen Helsingin

Eurooppa-neuvostoa myös Maltan edistymisestä liittymistä silmällä pitäen kertomuksen, joka yhdessä muita hakijamaita koskevien vastaavien kertomusten kanssa tulee olemaan perustana Helsingin Eurooppa-neuvoston mahdollisille päätöksille.

[Top] [Previous]

V ULKOSUHTEET

Kosovo

62. Eurooppa-neuvosto hyväksyi liitteenä olevan julkilausuman Kosovosta.

Länsi-Balkan

63. Euroopan unioni on ollut koko kriisin ajan ensimmäisten joukossa, kun on pyritty helpottamaan pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden hätää. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot haluavat edelleen kaikin tavoin tukea alueen maita ja humanitaarisia avustusjärjestöjä niiden täyttäessä tärkeää humanitaarista tehtäväänsä. Tässä yhteydessä se arvostaa alueen maiden, erityisesti Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian poikkeuksellisen suuria ponnisteluja väliaikaisen suojan ja majoituksen tarjoamiseksi siirtymään joutuneille henkilöille raskaasta taloudellisesta ja sosiaalisesta rasitteesta huolimatta.

64. Eurooppa-neuvosto korostaa unionin sitoutumista alueen vakauden säilyttämiseen ja lupausta tukea alueen maita ja auttaa niitä selviytymään Kosovon kriisin niille aiheuttamasta taakasta. Eurooppa-neuvosto palauttaa mieliin alueen maille osoitetun 100 miljoonan euron rahoitustuen.

65. Eurooppa-neuvosto toistaa Euroopan unionin sitoumuksen johtaa Kosovon jälleenrakennusta, ja se vetoaa muihin avunantajiin, jotta ne osallistuisivat anteliaasti jälleenrakentamistoimiin. Tätä varten on tarpeen perustaa alueelle selkeä ja toimiva siirtymäkauden hallinto poliittisen ratkaisun puitteissa. Siirtymäkauden hallinnolla, jota Euroopan unioni voisi johtaa, olisi oltava toimivalta ja valmius toimia kansainvälisen yhteisön vastapuolena, jotta tehokas jälleenrakennus- ja kunnostusprosessi olisi mahdollista.

66. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota laatimaan ensi tilassa ehdotuksia suunnitellun jälleenrakennusavun organisoinnista, erityisesti parhaista keinoista ja tarvittavista järjestelyistä sekä prosessin edellyttämistä henkilö- ja rahoitusresursseista.

67. Tietoisena siitä poikkeuksellisen suuresta jälleenrakentamistyöstä alueella kriisin päätyttyä sekä tarpeesta nopeasti aloittaa tehokkaat toimenpiteet, Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota valmistelemaan ennen kesäkuun loppua ehdotuksia yhteisön jälleenrakennusohjelmien täytäntöönpanosta vastaavan viraston perustamiseksi. Neuvostoa, Euroopan parlamenttia ja tilintarkastustuomioistuinta kehotetaan tekemään kaikkensa, jotta virasto voisi aloittaa toimintansa kesän loppuun mennessä.

68. Eurooppa-neuvosto kehottaa tulevia tarpeita silmällä pitäen komissiota esittämään mahdollisimman pian ehdotukset pakolaisten auttamista ja paluuta koskevista ylimääräisistä henkilö- ja rahoitusresursseista, mukaan luettuna tarvittaessa ehdotukset Euroopan yhteisön tämän vuoden talousarviossa olevan 196 miljoonan euron varauksen käyttöönotosta, siirroista muista budjettikohdista tai tekemään ehdotuksen lisätalousarviosta vuodelle 1999. Seuraaville vuosille on tehtävä tilanteenmukaiset ratkaisut.

69. Eurooppa-neuvosto toivoo voivansa hyväksyä Länsi-Balkania koskevan yhteisen strategian Wienin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti, ja kehottaa neuvostoa jatkamaan tiiviisti tarpeellisia valmisteluja.

70. Eurooppa-neuvosto vahvisti Jugoslavian liittotasavallan kanssa järjestettäviä urheilutapahtumia koskevan Euroopan unionin kannan. Neuvosto tarkastelee asiaa uudelleen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman antamisen jälkeen.

Kaakkois-Eurooppaa koskeva vakaussopimus

71. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille Kaakkois-Eurooppaa koskevan vakaussopimuksen laatimisessa saavutetun edistyksen ja toivoo, että Kölnissä 10. kesäkuuta pidettävässä ministerikokouksessa päästään sopimukseen. Vakaussopimus edistää rauhaa, vakautta ja vaurautta alueen maissa ja niiden välistä yhteistyötä. Jugoslavian liittotasavallan osallistumista tähän prosessiin tarkastellaan myöhemmin sen jälkeen, kun se on täyttänyt kansainvälisen yhteisön Kosovoa koskevat ehdot. Kosovon kriisin ratkaisu on sen ennakkoedellytys. Lisäksi Eurooppa- neuvosto muistuttaa, että demokraattisten vapauksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisessa on tapahduttava edistystä.

72. Eurooppa-neuvosto vahvistaa uudelleen Euroopan unionin valmiuden saattaa alueen maat lähemmäs mahdollisuutta integroitua kokonaan sen rakenteisiin. Tämä tapahtuu uudenlaisella sopimussuhteella, jossa otetaan huomioon kunkin maan tilanne, mukaan lukien edistyminen alueellisessa yhteistyössä, ja joka voi johtaa Euroopan unionin jäsenyyteen Amsterdamin sopimuksen mukaisesti edellyttäen, että Kööpenhaminassa kesäkuussa 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston määrittämät arviointiperusteet täyttyvät.

73. Euroopan unioni tekee kaikkensa tukeakseen demokraattisen hallituksen johtamaa Montenegron tasavaltaa, jotta se voisi hyötyä vakaussopimuksesta heti alusta alkaen.

74. Eurooppa-neuvosto korostaa vakaata päätöstään siitä, että Euroopan unionin tulisi johtaa vakaussopimuksen täytäntöönpanoa. Se kehottaa neuvostoa ja komissiota antamaan tarvittavien täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamiselle ensisijaisen aseman. Unioni avustaa aktiivisesti alueen maita niiden pyrkimyksissä saavuttaa vakaussopimuksen tavoitteet. Johtotehtävänsä mukaisesti Euroopan unioni nimittää vakaussopimuksen erityiskoordinaattorin kuultuaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtajaa ja muita sopimuspuolia.

75. Eurooppa-neuvosto panee merkille komission ja Maailmanpankin toimet yhtenäisen kansainvälisen avustusstrategian kehittämiseksi ja avunantajakonferenssin nopeaksi valmistelemiseksi Kaakkois- Eurooppaa varten strategian on perustuttava yhteiseen realistiseen arvioon alueen keskipitkän ja pitkän aikavälin taloudellisen jälleenrakennuksen edellyttämästä rahoituksesta.

76. Eurooppa-neuvosto vahvistaa halukkuutensa osallistua huomattavalla osuudella tähän jälleenrakennustyöhön ja kehottaa muita avunantajia osallistumaan siihen avokätisesti.

77. Eurooppa-neuvosto korostaa uudelleen komission, kansainvälisten rahoituslaitosten ja kahdenvälisten avunantajien välisen tehokkaan koordinoinnin merkitystä. Tässä yhteydessä vakaussopimuksen erityiskoordinaattorilla tulee olemaan merkittävä asema.

Yhteinen Venäjän-strategia

78. Eurooppa-neuvosto päätti Euroopan unionin yhteisestä Venäjän-strategiasta. Tällä ensimmäisellä yhteisellä strategialla vahvistetaan Venäjän ja Euroopan unionin välistä strategista kumppanuutta, jonka merkitys on ratkaiseva puolustettaessa rauhaa ja turvallisuutta Euroopassa ja koko maailmassa sekä vastattaessa Euroopan yhteisiin haasteisiin. Euroopan unioni odottaa tätä päämäärää silmällä pitäen yhteistyötä sellaisen Venäjän kanssa, jolle on leimaa antavaa avoimuus, moniarvoisuus, demokratia ja vakaus ja jossa noudatetaan vaurastuvan markkinatalouden perustana olevia oikeusvaltion periaatteita. Tämä yhteistyö vahvistaa Euroopan unionin ja Venäjän kumppanuutta ja antaa sille laajan, tulevalle vuosisadalle ulottuvan perspektiivin.

79. Yhteinen strategia on nyt hyväksytty ja tätä Amsterdamin sopimuksella perustettua yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uutta tärkeää välinettä sovelletaan muutaman viikon kuluttua ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun sopimus tuli voimaan. Yhteinen strategia, joka mahdollistaa enemmistöpäätökset, lujittaa unionin, komission ja jäsenvaltioiden toiminnan yhtenäisyyttä ja toimivuutta.

Muut yhteiset strategiat

80. Eurooppa-neuvosto viittaa uudelleen siihen, että se kehotti Wienin kokouksessaan neuvostoa laatimaan yhteiset strategiat myös Ukrainalle, Välimeren alueelle Barcelonan prosessin ja Lähi-idän rauhanprosessin erityisesti huomioon ottaen sekä Länsi-Balkanille. Wienin kokouksesta kuluneen kuuden kuukauden aikana on selvästi yhä uudelleen eri tavoin korostunut, kuinka merkittäviä mainitut alueet ovat Euroopan unionille ei pelkästään unionin ulkosuhteisiin kuuluvina kumppaneina, vaan myös maanosamme ja siihen rajoittuvien alueiden turvallisuuden ja vakauden kannalta. Euroopan unionilla on sekä erityinen vastuu että erityisasema sen tehdessä yhteistyötä kaikkien naapurimaidensa kanssa tiiviissä kumppanuudessa tämän päämäärän toteuttamiseksi täydennyksenä yhteiselle Venäjän-strategialle. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen tehtyihin valmisteluihin ja kehottaa neuvostoa jatkamaan tiiviisti kolmen muun yhteisen strategian laatimista Wienin päätösten mukaisesti, jotta niistä kaikista voidaan päättää mahdollisimman pian. Vahvistettaessa yhteisten strategioiden uusia aloja olisi tarkasteltava myös sellaisia temaattisia kysymyksiä kuin ihmisoikeudet ja demokratia.

Ukraina

81. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen tiiviimpään yhteistyöhön Ukrainan kanssa suhteisiin maaliskuussa 1998 voimaan tulleen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa, joka järjesti maidenväliset suhteet uudelle tasolle. Sopimuksen tarjoamia laajoja mahdollisuuksia on käytettävä tehokkaasti hyödyksi Ukrainan lähentämiseksi Euroopan unioniin. Eurooppa-neuvosto rohkaisee Ukrainaa jatkamaan uudistuspolitiikkaansa ja takaa sille jatkuvan tukensa.

82. Eurooppa-neuvosto muistuttaa Tšernobylin ydinvoimalan sulkemista koskevasta Ukrainan ja G7- maiden yhteisymmärryspöytäkirjasta. Se korostaa olevan välttämätöntä pyrkiä sopimuksen mukaisesti kaikin mahdollisin keinoin voimalan sulkemiseen vuonna 2000 ja kehottaa kansainvälistä yhteisöä toimenpiteisiin, jotka auttavat Ukrainaa selviytymään Tšernobylin ydinvoimalan sulkemisen aiheuttamista seurauksista.

83. Eurooppa-neuvosto korostaa Euroopan unionin yhteisen strategian keskeistä merkitystä Euroopan unionin ja Ukrainan välisten suhteiden jo nyt tiiviin verkoston kehittämisessä.

Transatlanttiset suhteet

84. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen tiiviiseen transatlanttiseen yhteistyöhön tärkeissä kansainvälisissä kysymyksissä kuten Kosovon kriisissä. Euroopan unionin ja Kanadan huippukokous 17. kesäkuuta sekä Euroopan unionin ja Yhdysvaltain huippukokous 21. kesäkuuta ovat uusi mahdollisuus syventää kansainvälisen vakauden kannalta ratkaisevan merkittäviä transatlanttisia suhteita ja varmistaa, että suhteissa ilmenevät ongelmat ratkaistaan molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Siten Eurooppa-neuvosto katsoo, että molempien osapuolten on vielä ponnisteltava muun muassa luomalla toimiva ennakkovaroitusjärjestelmä sen estämiseksi, että usein toistuvat ja syvät kahdenväliset kauppariidat vaikuttavat kahdenvälisten suhteiden yleiseen ilmapiiriin. Niiden henkilöiden ja järjestöjen, joita poliittiset päätökset koskevat, osallistumisella transatlanttiseen vuoropuheluun on tässä entistä suurempi merkitys. Eurooppa-neuvosto korostaa transatlanttisen toimintasuunnitelman merkitystä ja sen yhteydessä transatlanttista talouskumppanuutta.

Euroopan unionin ja Japanin väliset suhteet

85. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Euroopan unionin ja Japanin väliseen tiiviiseen yhteistyöhön erityisesti poliittisen vuoropuhelun tasolla sekä kahden- ja monenvälisissä taloussuhteissa. Euroopan unionin ja Japanin huippukokouksessa 20. kesäkuuta syvennetään tiivistä yhteistyötä entisestään. Japani on Euroopan unionille erityisen tärkeä poliittinen ja taloudellinen kumppani Aasiassa. Eurooppa-neuvosto korostaa lisäksi Euroopan unionin ja Japanin yhteisiä Aasian, Euroopan ja koko maailman rauhaa, vakautta ja hyvinvointia koskevia etuja.

Lähi-itä

86. Israelin vaalien jälkeen Eurooppa-neuvosto vahvistaa Berliinissä (25. maaliskuuta 1999) antamansa julkilausuman ja korostaa neuvotteluratkaisun merkitystä Lähi-idässä. Se vetoaa israelilais- ja palestiinalaisosapuoliin kehottaen näitä panemaan tinkimättä ja viivyttelemättä täytäntöön Wye- River-sopimuksen ja aloittamaan mahdollisimman nopeasti uudelleen lopullista asemaa koskevat neuvottelut kokonaisvaltaisen, oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan luomiseksi alueelle.

87. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen myös äskettäin valitun Israelin pääministerin aikomukseen aloittaa uudelleen neuvottelut palestiinalaisten ja Syyrian kanssa ja hänen tähän liittyviin suunnitelmiinsa etsiä nopeaa ratkaisua Israelin joukkojen vetämiseksi Libanonista. Eurooppa- neuvosto tukee edelleen rauhanprosessia monenvälisellä tasolla ja kannustaa työryhmiä työskentelemään alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen kehittämiseksi. Eurooppa-neuvosto vahvistaa uudelleen Euroopan unionin päättäväisyyden osallistua rauhanprosessiin täysimääräisesti sekä antaa tunnustuksensa Euroopan unionin erikoislähettilään Miguel-Angel Moratinoksen työlle.

Euro—Välimeri-kumppanuus

88. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille Stuttgartissa 15. ja 16. huhtikuuta 1999 pidetyn kolmannen Euro—Välimeri-konferenssin tulokset. Eurooppa-neuvosto arvostaa sitä, että tänä alueelle poliittisesti erityisen vaikeana aikana on onnistuttu vahvistamaan kaikkien osanottajien täysi sitoutuminen Barcelonan julistuksessa määriteltyihin tavoitteisiin ja periaatteisiin sekä antamaan kumppanuudelle merkittävää lisäpontta sen kehittämiseksi edelleen kaikilla kolmella alalla. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota ensisijaisesti panemaan käytännössä täytäntöön Stuttgartissa tehdyt päätökset, erityisesti alueen sisäisen yhteistyön parantamiseksi kaikilla kumppanuusaloilla, sekä hallitusten ulkopuolisten toimijoiden osallistumisen lisäämiseksi.

Latinalainen Amerikka ja Karibian alue

89. Eurooppa-neuvosto panee erityisen tyytyväisenä merkille Rio de Janeirossa 28. ja 29. kesäkuuta 1999 järjestettävän Euroopan unionin, Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden valtion- ja hallitusten päämiesten ensimmäisen huippukokouksen. Tässä historiallisessa tapahtumassa, joka korostaa näiden alueiden välisiä erinomaisia ja tiiviitä suhteita, perustetaan uusi strateginen kumppanuus, jonka avulla on tarkoitus syventää alueidemme välistä molemminpuolista ymmärtämystä politiikan, talouden ja kulttuurin alalla.

90. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille meneillään olevan neuvotteluprosessin Meksikon kanssa ja toivoo, että yhteisymmärryksen voidaan päästä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa tämän vuoden aikana.

91. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille neuvoston päätöksen 250 miljoonan euron osoittamisesta Keski-Amerikan jälleenrakennus- ja kunnostussuunnitelman rahoitukseen ja antaa komissiolle tehtäväksi panna suunnitelman mahdollisimman pian täytäntöön.

Pohjoinen ulottuvuus

92. Eurooppa-neuvosto katsoo neuvoston vahvistamien Euroopan unionin politiikan pohjoista ulottuvuutta koskevien suuntaviivojen olevan sopiva perusta Euroopan unionin painoarvon lisäämiseksi alueella. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille tulevan puheenjohtajavaltion aikomuksen järjestää 11. ja 12. marraskuuta 1999 pohjoista ulottuvuutta käsittelevä ministerikonferenssi. Pohjoisen ulottuvuuden käsitteen tavoitteena on lisätä hyvinvointia, vahvistaa turvallisuutta sekä torjua päättäväisesti ympäristön saastumisen, ydinriskien ja rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden vaarat yhdessä alueen maiden kanssa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Eurooppa-neuvosto katsoo, että marraskuussa järjestettävän konferenssin jälkeen olisi tarkasteltava mahdollisuutta laatia toimintasuunnitelma. Koska suuntaviivat on vahvistettu, olisi nyt sopiva ajankohta ottaa asianomaiset hakijamaat, Venäjän federaatio sekä Norja ja Islanti tiiviimmin mukaan asian tulevaan valmisteluun.

Taka-Kaukasian huippukokous

93. Eurooppa-neuvosto korostaa Taka-Kaukasian alueen merkitystä vakaudelle Euroopan ja Aasian liittymäkohdassa ja pitää arvossa tämänhetkisiä suhteita. Eurooppa-neuvosto odottaa Luxemburgissa 22. kesäkuuta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen voimaantulon johdosta järjestettävän Euroopan unionin ja kolmen Taka-Kaukasian valtion presidenttien tapaamisen antavan tulevaisuuteen tähtääviä virikkeitä Euroopan unionin suhteille Armenian, Azerbaidzanin ja Georgian kanssa. Eurooppa-neuvosto on vakuuttunut, että tämä edistää myös alueellista yhteistyötä ja näin ollen kestävien ratkaisujen hakemista alueella vielä jatkuvien konfliktien ratkaisemiseksi.

Itä-Timor

94. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille Itä-Timoria koskevan New Yorkin sopimuksen allekirjoittamisen, mikä merkitsee mahdollisuutta päästä pitkään jatkuneessa kansainvälisessä konfliktissa oikeudenmukaiseen ratkaisuun järjestämällä kansanäänestys, jossa Itä-Timorin väestö saa vapaasti ilmaista tahtonsa. Eurooppa-neuvosto arvostaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin ja osapuolten menestyksekkäitä ponnisteluja tämän historiallisen tuloksen saavuttamiseksi.

95. Eurooppa-neuvosto yhtyy Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin turvallisuusneuvostolle antamassa kertomuksessa ilmaisemaan vakavaan huoleen Itä-Timorissa jatkuvasta jännittyneestä ja epävakaasta tilanteesta.

96. Eurooppa-neuvosto toistaa tukevansa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin ehdotuksia YK:n avustusryhmän sijoittamisesta Itä-Timoriin organisoimaan kansanäänestystä (UNAMET). Se pyytää neuvostoa tutkimaan mahdollisuutta lähettää Itä-Timoriin eurooppalainen tarkkailijaryhmä kansanäänestyksen menettelytavoista tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti.

Macao

97. Eurooppa-neuvosto odottaa, että Macaon siirtymäprosessi saatetaan päätökseen samassa myönteisessä hengessä, joka on ollut ominaista koko prosessille. Eurooppa-neuvosto uskoo, että Kiinan ja Portugalin vuonna 1987 antaman yhteisen julistuksen täysimääräinen täytäntöönpano takaa vastuun harmonisen siirtymisen 20. joulukuuta 1999, sekä katsoo, että tulevan erityishallintoalueen suuri autonomia sekä jatkuvuus Macaon oman yhteiskunta-, talous-, oikeus- ja kulttuuri-identiteetin osalta tulevat olemaan alueen vakauden ja hyvinvoinnin perusta.

98. Eurooppa neuvosto uskoo, että unionin ja Macaon väliset olemassa olevat suhteet ja nykyinen yhteistyö paranevat ja siten vaikuttavat myönteisesti alueen tulevaan kehitykseen.

Maailman kauppajärjestö (WTO)

99. Eurooppa-neuvosto katsoo monenvälisen kauppajärjestelmän vahvistamisen olevan erittäin tärkeää ja korostaa, että monenvälinen kaupan vapauttaminen edelleen on paras tapa vastata haasteisiin, joita nopeat ja laajalle ulottuvat talouden muutokset ja lisääntyvä globalisaatio aiheuttavat.

100.Eurooppa-neuvosto kannattaa päättäväisesti ajatusta, että Seattlessa vuoden 1999 lopulla järjestettävässä WTO:n kolmannessa ministerikonferenssissa käynnistetään uusi laaja WTO:n puitteissa käytävä neuvottelukierros, joka aloitetaan vuonna 2000 ja joka olisi saatettava mahdollisuuksien mukaan päätökseen kolmen vuoden sisällä. Useita aiheita, mukaan lukien työelämää koskevat säännökset, ympäristö, kehitys ja avoimuus, käsittävät neuvottelut ovat sopivin lähestymistapa merkittävien ja tasapuolisten, kaikkia WTO:n jäseniä hyödyttävien tulosten saavuttamiseksi.

101.Eurooppa-neuvosto katsoo kehitysmaiden voimakkaamman integroimisen maailmankauppaan olevan välttämätöntä kauppaan sisältyvien kasvumahdollisuuksien vuoksi ja on siksi valmis helpottamaan kyseisten maiden markkinoillepääsyä.

102.Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että WTO:hon on liittynyt uusia valtioita. Eurooppa-neuvosto tunnustaa erityisesti Kiinan ja Venäjän tähänastiset ponnistelut WTO:hon liittymiseksi ja kehottaa neuvostoa ja komissiota tukemaan Kiinan pikaista liittymistä oikeudenmukaisen etujen tasapainon pohjalta sekä tukemaan Venäjän pyrkimyksiä täyttää WTO:hon liittymisen edellytykset.

Liitteet


© Euroopan parlamentti: 1999