EUROOPPA-NEUVOSTO
MADRID 15. - 16. JOULUKUUTA 1995
SUUNNITELMA
PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMIKSI
LIITTEET 6-10
SISÄLTÖ
LIITE 6: LAAJENTUMINEN
SUHTEET ASSOSIOITUNEIHIN KIE-MAIHIN VUODEN 1995 JÄLKIPUOLISKOLLA
Vuoden 1995 jälkipuoliskolla jatkettiin Essenin Eurooppa-neuvoston 9. ja 10. joulukuuta 1994 laatiman assosioituneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden jäsenyyttä koskevan valmistautumissuunnitelman toteuttamista ja vahvistettiin unionin kahdenvälisiä suhteita sopimuskumppanimaiden kanssa.
Useat ministerikokoukset niin kahdenvälisellä (assosiointisopimukset) kuin monenväliselläkin (jäsennelty vuoropuhelu) tasolla samoin kuin näissä kokouksissa käsitellyt tärkeät aiheet vahvistavat sen, että käytetty lähestymistapa on oikea, ja todistavat keskinäisten suhteiden elinvoimasta ja kukoistuksesta.
Assosioituneet maat ovat jo useaan kertaan ilmaisseet halunsa liittyä Euroopan unioniin, ja tästä osoituksena vuonna 1995 jäsenyyshakemusten määrä kasvoi neljällä entisten, vuonna 1994 jätettyjen Unkarin ja Puolan hakemusten lisäksi.
Tämän seurauksena neuvosto päätti Romanian ja Slovakian osalta 17. heinäkuuta 1995, Latvian osalta 30. lokakuuta ja Viron osalta 4. joulukuuta 1995 panna täytäntöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen O artiklassa määrätyt menettelyt, erityisesti määräykset komission kuulemisesta ja Euroopan parlamentin puoltavasta lausunnosta.
I. KAHDENVÄLISET SUHTEET
Bulgarian, Romanian, Slovakian ja Tsekin tasavallan kanssa tehtyjen assosiointisopimusten tultua voimaan ja näiden neljän sopimuskumppanin kanssa vuoden 1995 alkupuolella pidettyjen ensimmäisten assosiointineuvoston istuntojen jälkeen Unkarin ja Puolan kanssa perustetut assosiointineuvostot pitivät toisen istuntonsa 17. heinäkuuta 1995. Eurooppa-sopimuksissa tarkoitettujen kahdenvälisten suhteiden nykytilanteen ja tulevaisuudennäkymien lisäksi assosiointineuvosto omisti kussakin näistä istunnoista merkittävän osan neuvotteluista kahdelle erityisen tärkeälle kysymykselle: sille, missä vaiheessa ollaan sopimuskumppanimaiden jäsenyyttä koskevan valmistautumissuunnitelman mukaisessa yhdentymiskehityksessä Euroopan unioniin ja toisaalta kunkin sopimuskumppanimaan alueelliselle yhteistyölle ja hyville naapuruussuhteille alueen muiden maiden kanssa.
Lisäksi assosiointikomiteat kokoontuivat kunkin assosiointisopimuksen institutionaalisten määräysten mukaisesti 14. ja 15. syyskuuta Tsekin tasavallan osalta, 12. ja 13. lokakuuta Romanian ja 9. ja 10. marraskuuta Bulgarian osalta, mikä on mahdollistanut edistymisen Eurooppa-sopimusten täytäntöönpanossa.
Kyseisenä ajanjaksona pidettiin myös parlamentaaristen assosiointivaliokuntien kokouksia Puolan kanssa 5. ja 6. syyskuuta, Bulgarian kanssa 6. - 8. syyskuuta, Romanian kanssa 16. ja 17. syyskuuta, Slovakian kanssa 23. ja 24. marraskuuta ja Unkarin kanssa 28. ja 29. marraskuuta (7). Lisäksi parlamenttien välisiä kokouksia pidettiin Liettuan (20. marraskuuta), Latvian (22. marraskuuta) ja Viron kanssa (24. marraskuuta). Näissä kokouksissa käytiin avointa ja rehellistä mielipiteidenvaihtoa tärkeistä kysymyksistä kuten assosioituneiden maiden yhdentymiskehityksestä niiden liittymisen näkökulmasta ja voitiin näin tiivistää Euroopan parlamentin ja assosioituneiden maiden kansanedustuslaitosten välisiä suhteita.
II. JÄSENNELTY VUOROPUHELU
Vuoden 1995 jälkipuoliskolla jatkettiin tiiviisti Essenissä määritellyn jäsennellyn vuoropuhelun käytännön toteutusta. Tämä kehitys huipentuu assosioituneiden maiden valtion- ja hallitusten päämiesten kutsumiseen koolle Eurooppa-neuvoston Madridin kokouksen yhteydessä. Osana tätä vuoropuhelua on pidetty useita ministerikokouksia:
Oikeus- ja sisäasiat 25. syyskuuta; maatalous 26. syyskuuta; liikenne 28. syyskuuta; koulutus 23. lokakuuta; talous ja valtiovarainhoito 23. lokakuuta; ulkoasiat 31. lokakuuta; sisämarkkinat 23. marraskuuta.
- Oikeus- ja sisäasiainministerien kokouksessa käsiteltiin erityisesti oikeusjärjestelmän mukauttamista, poliisikoulutusta, järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä kysymyksiä (huumausaineiden laiton kauppa, rahanpesu, ajoneuvojen laiton kauppa) ja laitonta maahanmuuttoa. Lisäksi hahmoteltiin yhteistä toimintaohjelmaa oikeudellisesta yhteistyöstä kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan.
- Maatalousministerien yleisen tason mielipiteidenvaihdon perusteella voitiin laatia selvitys toisaalta yhteisen maatalouspolitiikan kehittymisestä ja toisaalta assosioituneiden maiden maatalouden nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Samassa yhteydessä komissio esitti joitakin ajatuksia maatalouspolitiikan kehityksestä maailmanlaajuisesta näkökulmasta ja laajentumisen kannalta, assosioituneiden maiden ministerien kehittelemien ajatusten ja ensisijaisten tavoitteiden pohjalta. Komissio esittää Madridin Eurooppa-neuvostolle kertomuksen maataloudessa tarjolla olevista vaihtoehtoisista toimintasuunnitelmista kyseisten maiden mahdollisen jäsenyyden näkökulmasta.
- Liikenneministerien kokouksessa käsiteltiin kolmea pääkysymystä: liikennealan yhdentymiskehitystä, joka perustuu kaksikantaiseen toimintasuunnitelmaan eli markkinoiden avautumiseen samanaikaisesti lainsäädännön lähentämisen kanssa; assosioituneiden maiden liikenteen infrastruktuurit, joiden osalta onnistuttiin tekemään yhteinen tarvearviointi ensisijaisten hankkeiden määrittämisestä; yhdistetyt liikennejärjestelmät, joiden osalta olisi muotoiltava yhteinen lähestymistapa niiden kehittämiseksi siten, että assosioituneet maat osallistuvat yhteisön ohjelmiin ja toimintaan. Viimeksi mainitusta aiheesta ja seuraavaa tapaamista silmällä pitäen komissiota kehotettiin tarkastelemaan Eurooppa-sopimusten lisäpöytäkirjojen perusteella tällaisia osallistumismahdollisuuksia ja niitä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä erityisesti infrastruktuurihankkeiden rahoituksen osalta.
- Opetusministerit tutkivat assosioituneiden maiden osallistumista yhteisön SOKRATES, LEONARDO ja Nuorten Eurooppa III -ohjelmiin, jotka neuvosto hyväksyi vastikään vuosiksi 1995 - 2000. Euroopan unioni pani merkille assosioituneiden maiden halun osallistua edellä mainittuihin ohjelmiin sekä niiden ensisijaiset tavoitteet ja jokaisessa maassa toteutetut konkreettiset valmistautumistoimenpiteet. Assosioituneiden maiden osallistuminen näihin ohjelmiin toisi kokemusta ja toimisi esimerkkinä muihin yhteisön ohjelmiin osallistumiselle.
- Taloudesta ja valtiovarainhoidosta vastaavat ministerit vaihtoivat mielipiteitä rahoitusalan uudistuksesta, joka koskee erityisesti pankkialaa ja tarkemmin ottaen pankkien valvonnasta ja yksityistämisestä. Toinen tärkeä keskustelunaihe koski pääomamarkkinoiden kehitystä ja pääomaliikkeiden vapautumista. Perusteellisen mielipiteidenvaihdon aikana assosioituneet maat esittelivät näillä aloilla jo saavutettua edistystä ja osoittivat ne alat, joilla tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä, jotta ne voisivat jatkaa integroitumista yhteisön sisämarkkinoihin.
- Pysyvien edustajien komitean (Coreper) ja assosioituneiden maiden suurlähettiläiden valmistelemassa ulkoasiainministerien kokouksessa käsiteltiin ensisijaisesti PHARE-ohjelmaa ja sen tulevaa merkitystä assosioituneiden maiden liittymistä koskevien valmistautumissuunnitelmien rahoituksessa. Lisäksi käsiteltiin ajankohtaisia, Euroopan vakaiden olojen kannalta tärkeitä ulkopoliittisia kysymyksiä, kuten entisen Jugoslavian tilanne ja alueen jälleenrakentamisen haasteet, Lähi-idän rauhanprosessin eri osa-alueet, jotka liittyvät pysyvän rauhan aikaansaamiseen sekä Palestiinan uusien viranomaisten auttamiseen niiden vaikeissa tehtävissä. Seuraavia tärkeitä kysymyksiä käsiteltiin työlounaalla: Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen suhteet, vuoden 1996 hallitustenvälisen konferenssin valmistelu ja jäsennelty vuoropuhelu, josta eräät assosioituneet maat tekivät ehdotuksia.
- Sisämarkkinoista vastaavilla ministereillä oli mahdollisuus tarkastella sen assosioituneiden maiden sisämarkkinoihin integroitumista koskevan valkoisen kirjan täytäntöönpanoa, jonka komissio esitti Cannesin Eurooppa-neuvostolle. Nämä neuvottelut ovat askel eteenpäin pitkässä ja työläässä prosessissa, ja niillä pyritään ohjailemaan tällä alueella käynnissä olevia teknisiä käsittelyjä sekä optimoimaan niiden tulokset.
III. YUTP
Neuvoston päätöksellä 7. maaliskuuta 1994 perustettua vahvistettua poliittista vuoropuhelua Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa jatkettiin täysimittaisesti vuoden 1995 jälkipuoliskolla. Huomionarvoista on Kyproksen ja Maltan assosioituminen neuvoston 17. heinäkuuta 1995 tekemällä päätöksellä.
Ulkoasiainministerien 31. lokakuuta pidetyn kokouksen lisäksi järjestettiin 20. lokakuuta 1995 poliittisten osastojen päälliköiden tapaaminen. Tässä tapaamisessa, johon osallistuivat ensimmäistä kertaa myös Baltian maat, poliittisten osastojen päälliköt arvioivat vuoropuhelun toimivuutta ja tarkastelivat mahdollisuuksia vakiinnuttaa ja vahvistaa sitä edelleen.
Tämän tapaamisen perusteella poliittinen komitea vahvisti uudet yleislinjat poliittisen vuoropuhelun vahvistamiseksi assosioituneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden sekä Kyproksen ja Maltan kanssa.
Asiantuntijat kokoontuivat troikkaan tai täysistuntoon seuraavilla aloilla: terrorismi (13. heinäkuuta), YK (7. syyskuuta), aseistariisunta (12. syyskuuta), turvallisuus (19. syyskuuta), ETYJ (22. syyskuuta), ydinaseiden leviämisen estäminen (26. syyskuuta), kemiallisten ja biologisten aseiden leviämisen estäminen (4. lokakuuta), huumausaineet (13. lokakuuta), tavanomaisten aseiden vienti (23. lokakuuta), ihmisoikeudet (24. lokakuuta), entinen Jugoslavia (17. marraskuuta), Keski-Eurooppa ja Keski-Aasia (22. marraskuuta).
Tehtävien yhteensovittaminen kolmansien maiden pääkaupunkien ja kansainvälisten järjestöjen kanssa kehittyy myönteiseen suuntaan, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen ensimmäisen komitean kanssa. Vastikään pidetyssä konferenssissa vuoden 1980 niin sanotun "epäinhimillisiä aseita koskevan yleissopimuksen" tarkistamiseksi todettiin myös samansuuntaista kehitystä.
Tässä yhteydessä on mainittava myös assosioituneiden KIE-maiden liittyminen yhä useampiin julistuksiin, joita puheenjohtajavaltio julkaisee Euroopan unionin nimissä.
IV. ERITYISIÄ NÄKÖKOHTIA
Essenin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti assosioituneiden maiden kanssa neuvotellaan parhaillaan Eurooppa-sopimusten maatalousosan mukauttamisesta laajentumisen vuoksi ja Uruguayn kierroksen päätteeksi sekä kauppasuhteiden kehittämiseksi näiden maiden kanssa. Komissiolle tämän vuoden maaliskuussa antamiensa neuvotteluohjeiden lisäksi neuvosto antoi 4. joulukuuta 1995 täydentäviä ohjeita, joilla pyritään toisaalta lisäämään unionin tullikiintiöiden joustavuutta ja toisaalta korottamaan niitä.
Kaikkien, jopa tilapäisten häiriöiden välttämiseksi perinteisessä kaupankäynnissä neuvosto toteutti 8. elokuuta vuoden 1995 osalta autonomisia toimenpiteitä, jotka koskevat tiettyjä Eurooppa-sopimuksissa määrättyjä maatalouteen liittyviä myönnytyksiä Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa tehdyn maataloussopimuksen huomioon ottamiseksi. Nämä toimenpiteet tehtiin vastavuoroisesti ja "standstill"-periaatteen mukaisesti, ja ne täydentävät kahta aikaisempaa autonomisten toimenpiteiden sarjaa, jotka neuvosto toteutti aikaisemmin laajentumisen huomioon ottamiseksi. Lisäksi neuvoston päättävät elimet tutkivat parhaillaan ehdotusta asetukseksi, joka on muodoltaan koonnelma ja jolla on tarkoitus korvata 1. tammikuuta 1996 alkaen kolme nykyistä autonomisia toimenpiteitä koskevaa asetusta.
LIITE 7: JULKILAUSUMA ENTISESTÄ JUGOSLAVIASTA
Entisen Jugoslavian konflikti on jakautuneen Euroopan vaikein koetus siirryttäessä uuteen Eurooppaan, joka perustuu demokratian, suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen yhteisille arvoille. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä Bosnia-Herzegovinan rauhansopimuksen allekirjoittamiseen Pariisissa 14. joulukuuta erittäin merkittävänä askeleena tällä tiellä.
Rauhan palauttaminen Bosnia-Herzegovinaan on erittäin tärkeä edistysaskel sekä entisen Jugoslavian kansoille että myös koko kansainväliselle yhteisölle. Eurooppa-neuvosto osoittaa kunnioituksensa niitä kohtaan, jotka ponnistelullaan, solidaarisuudellaan ja päättäväisyydellään ovat myötävaikuttaneet tämän tuloksen saavuttamiseen. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston vahvistaman päätöslauselman johdosta, jolla se antaa tukensa Pariisissa allekirjoitetuille rauhansopimuksille ja panee toimeen niiden määräykset niin siviili- kuin sotilaallisella tasolla.
Nyt on konfliktin osapuolten tehtävä hoitaa rauhansopimuksen täysimääräistä soveltamista koskevat velvollisuutensa sodan lopulliseksi päättämiseksi.
Eurooppa-neuvosto vahvistaa uudelleen Euroopan unionin tahdon osallistua merkittävällä tavalla Bosnia-Hertsegovinan rauhansopimuksen täytäntöönpanoon 30. lokakuuta ja 2. joulukuuta tehdyissä neuvoston päätelmissä esitettyjen kantojen pohjalta.
Eurooppa-neuvosto hyväksyy täysin Lontoon kokouksen päätelmät ja pitää välttämättömänä sovittujen järjestelyjen mahdollisimman pikaista toteuttamista.
Lähitulevaisuutta varten Eurooppa-neuvosto määrittää seuraavat painopistealueet:
- Se pitää tärkeänä ja kiireellisenä sitä, että entisen Jugoslavian seuraajavaltiot tunnustavat toisensa.
- Se ilmaisee huolestuneisuutensa Sarajevon serbiväestön nykyisestä epävarmasta asemasta. Se muistuttaa Bosnia-Hertsegovinan viranomaisia näiden velvollisuudesta tehdä voitavansa turvallisen elämän takaamiseksi kaikille sarajevolaisille ja monikansallisen yhteisön uudelleenrakentamiseksi.
- Se toistaa Euroopan unionin olevan valmis osallistumaan rauhansopimuksen siviilejä koskevien kohtien täytäntöönpanoon. Se kehottaa myös kansainvälistä yhteisöä osallistumaan puolestaan näihin ponnisteluihin tasapuolisesti jaettavien vastuiden osalta.
Se toistaa uudelleen Euroopan unionin tahdon jatkaa humanitaarisia ponnisteluja entisessä Jugoslaviassa niin kauan kuin se on tarpeellista.
- Se korostaa Itä-Slavonian ongelman pikaisen ratkaisun tärkeyttä koko alueen rauhanprosessille. Se kehottaa osapuolia jatkamaan perussopimuksen mukaisia neuvotteluja Itä-Slavonian, Baranjan ja Länsi-Siriumin alueiden osalta. Se kehottaa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostoa takaamaan tämän sopimuksen täysimääräisen soveltamisen vahvistamalla toteutettavissa olevan toimeksiannon, joka perustuu tehokkaan väliaikaisen hallinnon järjestämiseen ja uskottavien, riittävin keinoin varustettujen kansainvälisten joukkojen käyttöön.
Todeten viime viikkoina saavutetun menestyksen historiallisen merkityksen Eurooppa-neuvosto on samalla täysin tietoinen vielä suorittamatta olevan tehtävän suuruudesta. Vielä ei ole aika hellittää ponnistelujamme, vaan sen sijaan on osoitettava lannistumattomuutta ja rohkeutta. Eurooppa-neuvosto jatkaa työskentelyään tässä hengessä.
LIITE 8: EUROOPAN UNIONIN JA VENÄJÄN FEDERAATION VÄLISET SUHTEET TULEVAISUUDESSA
1. EU:n ja demokraattisen Venäjän väliset hyvät suhteet ovat Euroopan vakauden kannalta oleellisen tärkeät. EU:n on sen vuoksi vakaasti päättänyt luoda vankan kumppanuussuhteen Venäjän kanssa demokraattisen ja taloudellisen kehityksen tukemiseksi, ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi, rauhan, vakauden ja turvallisuuden lujittamiseksi, jotta vältytään uusilta erottavilta rajoilta Euroopassa ja jotta Venäjän täysi yhdentyminen vapaiden ja demokraattisten kansakuntien yhteisöön voitaisiin saavuttaa. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus tarjoaa vankan pohjan sellaisten suhteiden rakentamiselle Venäjän kanssa.
Euroopan turvallisuusrakenteiden kehityksen on kuvastettava turvallisuuden laajaa, jakamatonta ja yhteistyölle perustuvaa luonnetta Euroopassa ja Venäjän tärkeyden tunnustamista siinä.
2. Tämän vuoksi, ja ottaen huomioon neuvoston 17. heinäkuuta 1995 tekemissä päätelmissä määritellyt neljä asiaa, EU on päättänyt seuraavista periaatteista yhteisessä suhtautumisessaan Venäjän-suhteisiin:
Myötävaikuttaminen Venäjän demokraattisiin uudistuksiin
3. - demokratian, oikeusvaltion ja moniarvoisuuden edelleenkehittymisen jatkuva tukeminen Venäjällä,
- vankan ja riippumattoman oikeusjärjestyksen tukeminen ja joukkoviestinten sananvapauden vahvistaminen,
- Venäjän mahdollisimman pian tapahtuva liittyminen Euroopan neuvostoon,
4. EU voisi tukea näiden tavoitteiden saavuttamista esimerkiksi seuraavin toimenpitein:
- säännöllinen neuvonta ja tekninen apu näillä aloilla,
- kansalaisten välisten yhteyksien ja vuorovaikutuksen aktiivinen edistäminen kaikilla tasoilla,
- alueellisen yhteistyön tukeminen mahdollisimman monilla aloilla,
- Venäjän kansanedustaja- ja presidentinvaalien tarkkailu,
- Venäjän Euroopan neuvosto-jäsenyyden tukeminen.
Taloudellinen yhteistyö
5. EU:n tulisi edistää:
- taloudellisten uudistusten peruuttamatonta vahvistamista Venäjällä, mikä taloudellisen kasvun ja elintason vakaan nousun kautta edistää vakautta venäläisessä yhteiskunnassa ja vahvistaa sen demokratiaa;
- Venäjän integroimista maailmantalouteen markkinatalouden periaatteiden mukaisesti ja Venäjän hyväksymistä Maailman kauppajärjestöön mahdollisimman pian ja sen jälkeen muihin kansainvälisiin talousalan järjestöihin, joiden jäsen se ei vielä ole,
- kaupan ja investointien sekä tasapainoisten taloussuhteiden kehittämistä osapuolten kesken markkinatalouden periaatteiden pohjalta osapuolten kestävän kehityksen edistämiseksi,
- kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa tarkoitettujen olosuhteiden luomista, jotta tulevaisuudessa tehdään mahdolliseksi Euroopan yhteisön ja Venäjän välinen vapaakauppa-alue, joka käsittää miltei kaiken niiden välisen tavarakaupan sekä sellaisten olosuhteiden luomisen, jotka edistävät yritysten sijoittautumisvapautta, yli rajojen tapahtuvan palvelujen tarjoamisen vapautta ja pääoman vapaata liikkumista,
- Venäjän asteittaista integrointia osaksi laajempaa yhteistyöaluetta Euroopassa,
- ETYJ:n periaatteiden mukaista Venäjän ja sen naapurimaiden välistä alueellista yhteistyötä,
- Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa laadittujen terveiden makrotaloudellisten toimenpiteiden toteuttamista Venäjällä,
- kansainvälisesti sovittujen ydinlaitosten turvallisuutta koskevien periaatteiden soveltamista Venäjällä,
- kestävän kehityksen periaatteen mukaisen ympäristönsuojelun tehostamista Venäjällä,
- taloudellista toimintaa koskevan lainsäädännön täydentämistä ja lujittamista sekä Venäjän lainsäädännön vähittäistä yhteensovittamista Euroopan unionin lainsäädäntöön.
6. Menetelmät:
- väliaikaisen sopimuksen sekä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mahdollisimman pikainen voimaansaattaminen ja yhteistyön tekeminen näissä sopimuksissa tarkoitetuilla erityisaloilla,
- kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa edellytettyjen kahdenkeskisten sopimusten neuvotteleminen ja tekeminen. Tällaisilla sopimuksilla on pyrittävä tiivistämään kauppayhteyksiä ja yhteistyötä Venäjän kanssa sen mukauttaessa rakenteitaan markkinatalouteen.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää markkinoille pääsyn helpottamiseen tietyillä aloilla kuten rahoituspalvelujen alalla.
- Venäjän ponnistelujen tukeminen sen pyrkiessä täyttämään jäsenyyden edellytykset Maailman kauppajärjestössä ja eräissä muissa kansainvälisissä järjestöissä, joiden jäsen se ei vielä ole,
- olisi tehtävä selvityksiä kaupankäynnin ja investointien laajentamisen tiellä olevien esteiden tunnistamiseksi. On selvitettävä tietyt asiat , erityisesti vaikutukset osapuolten kansantalouksiin ja mikä on lainsäädäntöjen lähentämisen tarve ottaen huomioon sekä Venäjän mahdollinen jäsenyys Maailman kauppajärjestössä että kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen asianomaiset määräykset EU:n ja Venäjän muodostaman vapaakauppa-alueen mahdollisesta luomisesta. Venäjän kehittymistä kohti markkinataloutta tulisi säännöllisesti tutkia,
- kaupallisia ja investointikysymyksiä koskevan vuoropuhelun molemminpuolinen edistäminen olemassaolevia kanavia käyttäen,
- Venäjän taloudellisten uudistusten jatkuva tukeminen TACIS-ohjelman avulla, jonka seurattavuutta tulee parantaa,
- Venäjän kanssa tehtävän alueellisen yhteistyön vahvistaminen Itämeren, Barentsin meren ja Mustan meren alueilla.
Yhteistyö sisä- ja oikeusasioissa
7. EU:n tulee vaalia yhteistyötä oikeus- ja sisäasioihin liittyvissä asioissa edistäessään kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tavoitteisiin pyrkimistä.
Turvallisuusasiat
8. EU:n olisi taattava avoimuus Länsi-Euroopan turvallisuutta koskevissa, erityisesti laajentumiseen liittyvissä päätöksissä Venäjän huolenaiheiden huomioon ottamiseksi, olemassaolevien väärinkäsitysten poistamiseksi ja Venäjän vakuuttamiseksi, että kyseiset päätökset eivät vaaranna sen turvallisuutta, vaan lisäävät turvallisuutta koko Euroopassa. Tähän tavoitteeseen tulee pyrkiä tavalla, joka ottaa huomioon sekä Länsi-Euroopan turvallisuusrakenteiden itsenäisyyden päätettäessä niiden institutionaalisesta kehittämisestä ja mahdollisesta laajentumisesta että jokaisen valtion ETYJ-asiakirjoissa tunnustetun suvereenin oikeuden päättää vapaasti omista turvallisuusjärjestelyistään.
9. Nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa seuraavanlaisten toimenpiteiden avulla:
- kehittämällä avoin, vakaa ja vankka vuoropuhelu- ja kumppanuussuhde olemassaolevien järjestelmien pohjalta Euroopan unionin ja Venäjän välille turvallisuuden alalla mukaan lukien asiaankuuluvin osin aseistariisunta, ydinaseiden leviämisen estäminen, aseiden viennin valvonta sekä kriisien ennaltaehkäiseminen ja selvittäminen,
- tutkimalla Venäjän kanssa yhteisten aloitteiden toteuttamiskelpoisuus molempien osapuolten etujen mukaisten, turvallisuutta ja aseistariisuntaa koskevien kysymysten sekä uusien haasteiden osalta (kuten ydinmateriaalin laittoman kaupan estäminen, yhteistyö aseiden leviämisen estämiskysymyksissä...),
- kiinnittämällä Venäjän huomio sellaisiin turvallisuuskysymyksiin liittyviin hankkeisiin, joihin on mahdollista saada EU:n tukea (sotatarviketeollisuuden muuntaminen rauhanomaiseen käyttöön, ydinturvallisuus jne.),
- tekemällä yhteistyötä yhteisen ja kattavan turvallisuusohjelman laatimiseksi 21. vuosisadan Eurooppaa varten. Jos ja kun se on hyödyllistä, Venäjän kanssa voidaan kehittää yhteisiä aloitteita ETYJ:n puitteissa,
- kannustamalla Venäjää täysin hyödyntämään osallistumistaan Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvostoon, rauhankumppanuussopimukseen ja käyttämään kehittyviä vuoropuhelukanaviaan NATO:n kanssa tarpeen mukaan,
- rohkaisemalla Venäjää käyttämään täysin hyväkseen kehittyviä yhteyksiään Länsi-Euroopan unioniin,
- kannustamalla Venäjää sekä Keski- ja Itä-Euroopan maita vahvistamaan hyviä naapuruussuhteita ja kehittämään alueellisia yhteistyöjärjestelmiä kansainvälisiä suhteita koskevien käytäntöjen mukaisesti. EU:n tulisi käyttää käytettävissään olevia keinoja tukea ja avustaa suoraan kyseisiä alueellisia hankkeita, erityisesti Itämeren alueella ja silloin, kun ne liittyvät ETYJ:n piiriin kuuluvan vakaussopimuksen seurantaan.
Ulkopolitiikka
10. - riitojen rauhanomaisen ratkaisemisen tukeminen IVY:n alueella valtioiden suvereenisuuden periaatetta kunnioittaen sekä vapaaehtoisen alueellisen ja taloudellisen yhteistyön kehittämisen tukeminen,
- Venäjän, EU:n ja muiden läntisten kumppanien välisen rakentavan vuoropuhelun sekä yhteistyön edistäminen kansainvälisissä järjestöissä,
- Venäjän kannustaminen osallistumaan rauhanturvaamistehtäviin YK:n peruskirjan ja ETYJ:n periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.
11. Nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa erityisesti seuraavien toimien avulla:
- sovittujen poliittisten neuvottelujen toteuttaminen ja edelleen tehostaminen kaikilla tasoilla, myös korkeimmalla poliittisella tasolla,
- kokemusten vaihtaminen ulkoasiain hoidon alalla. Tässä suhteessa erityisen hyödyllistä olisi kokemusten vaihtaminen ulkopolitiikan muotoilun ja ulkoasianministeriön organisoimisen alalta, esimerkiksi oikeudellisten osastojen osalta,
- säännöllisten yhteyksien kehittäminen sopivissa kansainvälisissä järjestöissä ja kahdenvälisesti,
- ETYJ:n tehokkaampi käyttäminen Venäjän kanssa käytävän yleisen poliittisen vuoropuhelun merkittävänä kehittämisfoorumina.
12. Edellä mainittujen tavoitteiden ja painotusten pohjalta neuvosto päättää toimintaohjelmasta määrittäen yksityiskohtaisesti toimenpiteet, jotka lyhyellä ja pitkällä aikavälillä voitaisiin toteuttaa.
LIITE 9: EUROOPPA-NEUVOSTON JULKILAUSUMA VENÄJÄSTÄ
Eurooppa-neuvosto katsoo, että parlamenttivaalien järjestäminen Venäjällä 17. joulukuuta on merkittävä askel kohti perustuslaillisten instituutioiden vakiinnuttamista ja demokratian periaatteiden juurruttamista maan poliittiseen elämään.
Eurooppa-neuvosto toivoo, että tämä prosessi, jonka tulisi jatkua presidentin vaaleilla vuonna 1996, vahvistaa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja rauhan vakiinnuttamista, vakautta ja turvallisuutta Euroopassa sekä hyvien suhteiden syventämistä Euroopan unionin kanssa.
Tämän vuoksi Euroopan unioni antaa täyden tukensa Venäjän pikaiselle liittymiselle Euroopan neuvostoon ja toistaa päättäväisyyttään jatkaa demokraattisten ja taloudellisten uudistusprosessien tukemista.
Eurooppa-neuvosto odottaa väliaikaisen sopimuksen voimaantuloa 1. helmikuuta 1996, mikä tarjoaa paremman pohjan suhteillemme ennen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mahdollisimman pian tapahtuvaa ratifiointia.
LIITE 10: UUSI TRANSATLANTTINEN TOIMINTAOHJELMA
Me, Amerikan yhdysvallat ja Euroopan unioni, vahvistamme vakaumuksemme siitä, että kansalaisiamme yhdistävät siteet ovat nyt yhtä vahvat kuin ne ovat olleet viimeisen puolen vuosisadan ajan. Yli viidenkymmenen vuoden ajan transatlanttinen kumppanuussuhde on ollut liikkeelle paneva voima rauhan ja vaurauden kannalta niin meillä kuin muualla maailmassa. Autoimme yhdessä muuttamaan vastustajia liittolaisiksi ja diktatuureja demokratioiksi. Rakensimme yhdessä ne instituutiot ja yhteistyömuodot, jotka ovat varmistaneet turvallisuutemme ja taloudellisen voimamme. Nämä olivat poikkeuksellisia saavutuksia.
Nyt meillä kuitenkin on uusia haasteita sekä rajojemme sisäpuolella että ulkomailla. Niihin vastataksemme meidän on edelleen vahvistettava ja mukautettava välillämme niin hyvin toiminutta kumppanuus-suhdetta. Kotimaan haasteet eivät ole tekosyy sisäänpäinkääntymiselle; voimme oppia toistemme kokemuksista ja rakentaa uusia yhteyksiä Atlantin yli. Meidän on ennen kaikkea käytettävä hyväksemme Euroopan historiallisten muutosten myötä tarjoutuvat mahdollisuudet lujittaa demokratiaa ja vapaata markkinataloutta koko mantereella.
Meillä on yhteinen strateginen näkemys Euroopan turvallisuudesta tulevaisuudessa. Olemme yhdessä viitoittaneet tien sen varmistamiseksi, että rauha jatkuu Euroopassa seuraavalle vuosisadalle. Tahdomme rakentaa uutta eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria, jossa Pohjois-Atlantin puolustusliitolla (Nato), Euroopan unionilla (EU), Länsi-Euroopan unionilla (WEU), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöllä (ETYJ) ja Euroopan neuvostolla on toisiaan täydentävät ja tukevat tehtävät.
Vakuutamme uudelleen Atlantin yli ulottuvan turvallisuuden jakamattomuutta. Nato on edelleen jäsenilleen keskeisin tekijä Atlantin yli ulottuvassa turvallisuudessa muodostaen välttämättömän yhteyden Pohjois-Amerikan ja Euroopan välille. Mukauttamalla edelleen Atlantin liiton poliittisia ja sotilaallisia rakenteita siten, että ne heijastaisivat sekä sen tehtävien täyttä kirjoa että tulevan Euroopan turvallisuus- ja puolustusidentiteetin kehittymistä, lujitetaan Atlantin liiton eurooppalaista pilaria.
Mitä tulee uusien jäsenten liittymiseen Natoon ja EU:hun, näiden itsenäisten mutta toisiaan täydentävien prosessien pitäisi myötävaikuttaa merkittävästi turvallisuuden, vakauden ja vaurauden leviämiseen koko Euroopassa. Rauhankumppanuuden ja Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston toiminnan jatkuminen sekä Naton ja Venäjän välisen ja Naton ja Ukrainan välisen turvallisuutta koskevan kumppanuussuhteen luominen johtavat aivan uudenlaiseen turvallisuusyhteistyöhön.
Vahvistamme ETYJ:ä siten, että se pystyy täyttämään tehtävänsä eli estämään tasapainoa järkyttävät alueelliset konfliktit ja edistämään rauhan, turvallisuuden, hyvinvoinnin ja demokratian näkymiä kaikille.
Yhteistä turvallisuuttamme parannetaan edelleen vahvistamalla yhä enemmän Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisiä siteitä meitä yhdistävässä yhteysverkostossa.
Taloussuhteemme tukevat turvallisuuttamme ja lisäävät vaurauttamme. Meillä on tiiviimmät kahdenväliset kauppa- ja investointisuhteet koko maailmassa. Meillä on erityinen vastuu johtaa monenkeskisiä pyrkimyksiä avoimempaa maailmanlaajuista kauppa- ja investointijärjestelmää kohti. Yhteistyömme on tehnyt mahdolliseksi kaikki maailmanlaajuiset kauppasopimukset, Kennedyn kierroksesta Uruguayn kierrokseen. G7-maiden kautta me toimimme maailmanlaajuisen kasvun edistämiseksi. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) kehitämme lisäksi strategioita rakenteellisen työttömyyden poistamiseksi ja väestömuutokseen sopeutumiseksi.
Olemme vakaasti päättäneet luoda uuden Atlantin yli ulottuvan markkina-alueen, joka laajentaa kaupankäynti- ja investointimahdollisuuksia ja moninkertaistaa työtilaisuuksia Atlantin molemmin puolin. Tämä aloite edistää myös maailmantalouden dynamismia.
Uuden vuosisadan kynnyksellä on muovattava uusi maailma, joka on täynnä mahdollisuuksia mutta myös haasteita, jotka ovat aivan yhtä tärkeitä kuin edellisten sukupolvien haasteet. Näihin haasteisiin voidaan vastata ja mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimittaisesti vain siten, että koko kansainvälinen yhteisö toimii yhdessä. Me työskentelemme muiden valtioiden kanssa kahdenvälisesti, sekä Yhdistyneissä Kansakunnissa että muilla monenkeskisillä foorumeilla.
Olemme vakaasti päättäneet lujittaa poliittista ja taloudellista kumppanuussuhdettamme siten, että se on vahva hyvinvointia edistävä voima maailmassa. Tähän pyrkiessämme alamme käyttää hyväksemme vuonna 1990 annetulla Yhdysvaltain ja Euroopan yhteisöjen julistuksella ja kesäkuussa 1995 pidetyn huippukokouksemme päätelmissä luotua laajaa neuvonantojärjestelmää ja alamme toimia yhdessä.
Hyväksymme tänään uuden transatlanttisen toimintaohjelman, joka perustuu neljään päätavoitteeseen tähtäävään toimintakokonaisuuteen:
Edistää rauhaa ja vakautta sekä demokratiaa ja kehitystä kaikkialla maailmassa. Teemme yhteistyötä yhä vakaamman ja vauraamman Euroopan puolesta, demokratian ja talousuudistusten edistämiseksi Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Venäjällä, Ukrainassa ja muissa äskettäin itsenäistyneissä valtioissa, turvaamme rauhaa Lähi-idässä, edistämme ihmisoikeuksia, torjumme aseiden leviämistä ja toimimme yhdessä kehitysyhteistyön sekä humanitaarisen avun aloilla.
Vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin. Taistelemme yhdessä kansainvälistä rikollisuutta, huumekauppaa ja terrorismia vastaan, kiinnitämme huomiota pakolaisten ja maan sisäisten pakolaisten tarpeisiin, suojelemme ympäristöä ja torjumme tauteja.
Edistää maailmankaupan laajenemista ja läheisempiä taloudellisia suhteita. Vahvistamme yhdessä monenkeskistä kauppajärjestelmää ja toteutamme käytännön toimia läheisempien taloudellisten suhteiden edistämiseksi välillämme.
Rakentaa yhteyksiä Atlantin yli. Työskentelemme yhdessä talouselämän edustajiemme, tiedemiestemme, kasvattajiemme ja muiden ryhmien kanssa yhteyksien parantamiseksi ja varmistaaksemme sen, että tulevat sukupolvet tahtovat meidän laillamme luoda täysipainoisen ja tasa-arvoisen kumppanuussuhteen.
Osana tätä kokonaisuutta olemme kehittäneet laaja-alaisen Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen yhteisen toimintasuunnitelman. Annamme tästä lähtien aina seuraavaan huippukokoukseen asti etusijan erityisesti seuraaville toimille:
I. RAUHAN JA VAKAUDEN SEKÄ DEMOKRATIAN JA KEHITYKSEN EDISTÄMINEN KAIKKIALLA MAAILMASSA
- Sitoudumme toimimaan päättäväisesti ja ripeästi, sekä yhdessä että muiden kumppanien kanssa rauhan aikaansaamiseksi, entisen Jugoslavian sodan runtelemien alueiden avustamiseksi niiden toipuessa sodan tuhoista ja taloudellisten ja poliittisten uudistusten sekä uusien demokraattisten instituutioiden tukemiseksi. Teemme yhteistyötä varmistaaksemme 1) ihmisoikeuksien sekä vähemmistöjen, pakolaisten ja maan sisäisten pakolaisten oikeuksien, erityisesti kotisijoille paluuoikeuden kunnioittamisen; 2) Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston perustaman sotarikostuomioistuimen työn kunnioittamisen rikollisten kansainvälisen edesvastuun toteutumisen varmistamiseksi; 3) vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien mahdollistavan järjestelmän käyttöönoton Bosniassa ja Hertsegovinassa heti kun tilanne sen sallii ja 4) sovitun asevalvontaa, aseidenriisuntaa ja luottamusta lisääviä toimia koskevan prosessin toteuttamisen. Jatkaessamme humanitaarisen avun antamista ja sillä edellytyksellä, että rauhansopimussuunnitelman määräyksiä pannaan täytäntöön, edistämme jälleenrakentamista jakamalla vastuun mahdollisimman laajalle muiden avunantajien kanssa ja käyttäen hyväksemme kansainvälisten instituutioiden, Euroopan komission ja muiden kahdenvälisten avunantajien kokemuksia yhteensovittamisjärjestelmässä.
- Tuemme Keski- ja Itä-Euroopan maita niiden pyrkimyksissä muuttaa taloutensa rakennetta ja vahvistaa demokraattisia ja markkinatalousinstituutioitaan. Kyseisten maiden sitoutuminen demokraattisiin hallintojärjestelmiin, vähemmistöjen kunnioitukseen, ihmisoikeuksiin, markkinatalousjärjestelmään ja hyviin naapuruussuhteisiin helpottaa niiden integroitumista instituutioihimme. Toteutamme toimia tehostaaksemme yhteistyötä, joka tähtää tiedon jakamiseen, avustusohjelmien yhteensovittamiseen ja yhteisten toimintojen kehittämiseen, suojellen ympäristöä ja varmistaen kyseisten maiden ydinvoimaloiden turvallisuuden.
- Olemme vakaasti päättäneet vahvistaa yhteistyötä demokratian ja vakauden lujittamiseksi Venäjällä, Ukrainassa ja muissa äskettäin itsenäistyneissä valtioissa. Olemme sitoutuneet työskentelemään niiden kanssa demokraattisten instituutioiden ja markkinauudistusten vahvistamiseksi, ympäristön suojelemiseksi, niiden ydinvoimaloiden turvallisuuden takaamiseksi ja niiden kansainväliseen talouteen integroitumisen edistämiseksi. Näiden kansakuntien on sisällyttävä kestävään ja vakaaseen eurooppalaiseen turvallisuusjärjestelmään. Aiomme jatkaa läheisen kumppanuuden rakentamista demokraattisen Venäjän kanssa. Itsenäinen, demokraattinen, vakaa ja ydinaseista vapaa Ukraina lisää turvallisuutta ja vakautta Euroopassa. Me toimimme yhdessä Ukrainan demokraattisten ja taloudellisten uudistusten tukemiseksi.
- Tuemme Turkin hallituksen pyrkimyksiä lujittaa demokratiaa ja edistää taloudellisia uudistuksia Turkin liittämiseksi lähemmin transatlanttiseen yhteisöön.
- Toimimme Kyproksen kysymyksen ratkaisemiseksi ottaen huomioon Kyproksen mahdollisen liittymisen Euroopan unioniin. Tuemme YK:n pääsihteerin välityspyrkimyksiä kannustamalla vuoropuhelua kyproslaisten yhteisöjen välillä ja niiden kanssa.
- Vahvistamme sitoutumisemme oikeudenmukaisen, kestävän ja kattavan rauhan aikaansaamiseen Lähi-idässä. Rauhanprosessin viimeaikaiset saavutukset lähtökohtanamme, Jordanian ja Israelin rohkeat toimet mukaan lukien, toimimme yhdessä jo tehtyjen sopimusten tukemiseksi ja rauhan laajentamiseksi. Pannen merkille Israelin ja Palestiinan väliaikaisen sopimuksen allekirjoituksella saavutetun virstanpylvään toimimme aktiivisesti palestiinalaisille annettavaa taloudellista apua käsittelevässä konferenssissa, tuemme Palestiinan vaaleja sekä toimimme kunnianhimoisin tavoittein helpottaaksemme Länsirannalta ja Gazan alueelta tulevien tuotteiden pääsyä alueillemme. Tuemme lisäksi alueittaisia osapuolia Ammanin huippukokouksen päätelmien toimeenpanossa. Jatkamme myös pyrkimyksiämme edistää rauhaa Israelin, Libanonin ja Syyrian välillä. Pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan arabien Israeliin kohdistaman boikotin purkamiseen.
- Sitoudumme tekemään tiiviimmin yhteistyötä sekä kriisejä ehkäisevässä että itse kriisitilanteisiin liittyvässä diplomatiassamme, vastaamaan tehokkaasti humanitaarisiin hätätilanteisiin, edistämään kestävää kehitystä ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamista sekä tukemaan ihmisoikeuksia.
- Olemme sopineet koordinoivamme kehitys- ja humanitaarista apua koskevia toimia sekä tekevämme yhteistyötä niiden alalla. Perustamme tätä varten korkean tason neuvoa-antavan ryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella jo aloitettujen ponnistelujen edistymistä, arvioida toimintaohjelmia ja painopisteitä sekä määritellä hankkeita ja alueita yhteistyön lujittamiseksi edelleen.
- Lisäämme yhteistyötä, jolla kehitetään suunnitelmaa YK:n taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta uudistuksesta. Toimimme yhdessä kiireellisesti tarvittavien ratkaisujen löytämiseksi YK:n järjestelmän rahoituskriisiin. Olemme vakaasti päättäneet pitää kiinni sitoumuksistamme, myös rahoitusta koskevista velvoitteistamme. YK:n on samalla ohjattava voimavaransa tärkeimpiin kohteisiin ja uudistuttava perustavoitteidensa saavuttamiseksi.
- Tuemme Korean niemimaan energiakehitysjärjestöä (KEDO) korostaen yhteistä haluamme pystyä vastaamaan tärkeisiin aseiden leviämisen estämistä koskeviin haasteisiin kaikkialla maailmassa.
II. MAAILMANLAAJUISIIN HAASTEISIIN VASTAAMINEN
- Olemme vakaasti päättäneet ryhtyä uusiin toimiin yhteisessä taistelussamme kansainvälisen rikollisuuden, huumekaupan ja terrorismin vitsauksia vastaan. Sitoudumme aktiiviseen käytännön yhteistyöhön Yhdysvaltain ja tulevan Euroopan poliisiviraston, Europolin välillä. Tuemme ja edistämme yhdessä rikoksia torjuvien viranomaisten jo aloitettuja koulutusohjelmia ja laitoksia Keski- ja Itä-Euroopassa, Venäjällä, Ukrainassa, muissa äskettäin itsenäistyneissä valtioissa sekä muualla maailmassa.
- Toimimme yhdessä tehostaaksemme monenkeskisiä pyrkimyksiä suojella maailmanlaajuista ympäristöä ja kehittääksemme ympäristöpoliittisia strategioita kestävää maailmanlaajuista kehitystä varten. Sovitamme neuvotteluissa kantamme yhteen tärkeimmistä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä, kuten ilmaston muutoksesta, otsonikerroksen ohentumisesta, pysyvistä orgaanisista saasteista, aavikoitumisesta ja eroosiosta sekä maaperän saastumisesta. Teemme yhteensovitettuja aloitteita ympäristöteknologian levittämiseksi ja vaarallisista aineista, erityisesti lyijyaltistuksesta, aiheutuvien kansanterveydellisten riskien vähentämiseksi. Lujitamme kahdenvälistä yhteistyötämme kemikaalien, bioteknologian ja ilmansaasteiden alalla.
- Olemme sitoutuneet kehittämään ja toimeenpanemaan tehokkaan, maailmanlaajuisen nopean varoitusjärjestelmän ja vastausverkon uusia ja uudelleen esiintyviä tarttuvia tauteja, kuten aidsia ja Ebola-virusta varten sekä lisäämään tämän alan koulutusta ja ammattihenkilöstön vaihtoa. Vetoamme yhdessä muihin kansoihin, jotta ne liittyisivät meihin tällaisten tautien tehokkaammaksi torjumiseksi.
III. MAAILMANKAUPAN LAAJENEMISEN JA LÄHEISEMPIEN TALOUDELLISTEN SUHTEIDEN EDISTÄMINEN
- Meillä on erityinen vastuu vahvistaa monenkeskistä kauppajärjestelmää, tukea Maailman kauppajärjestöä (WTO) ja olla tiennäyttäjänä markkinoiden avaamisessa kaupalle ja investoinneille.
- Edistämme maailmankaupan laajenemista panemalla kokonaisuudessaan täytäntöön Uruguayn kierroksella antamamme sitoumukset, toimimme keskeneräisten asioiden saattamiseksi loppuun sovittujen määräaikojen kuluessa ja tuemme Singaporessa joulukuussa 1996 pidettävän WTO:n ministeritapaamista onnistuneen ja merkittävän lopputuloksen saavuttamiseksi. Tutkimme samalla mahdollisuutta sopia molempia tyydyttävästä paketista teollisuustuotteiden tullien alentamiseksi ja tarkastelemme, onko sellaisia tulleja koskevia Uruguayn kierroksen velvoitteita, jotka voidaan panna täytäntöön nopeutetusti. Tietoyhteiskunnan tärkeyden vuoksi olemme aloittamassa erityistoimia tietotekniikkaa koskevan sopimuksen tekemiseksi.
- Työskentelemme yhdessä sen mahdollistamiseksi, että OECD:ssä tehtäisiin investointeja koskeva monenvälinen sopimus, joka tukee kansainvälisten investointien vapauttamista ja suojaamista koskevia vahvoja periaatteita. Sillä välin toimimme kehittääksemme asiaa koskevaa keskustelua kumppaniemme kanssa WTO:ssa. Otamme esiin sopivilla foorumeilla ongelmat, joissa kauppa ja ympäristöön, kansainvälisesti tunnustettuihin työnormeihin ja kilpailupolitiikkaan liittyvät huolenaiheet koskettavat toisiaan. Toimimme yhdessä uusien kauppamahdollisuuksien luomiseksi kahdenvälisesti ja kaikkialla maailmassa WTO:ssa antamiemme sitoumusten mukaisesti.
- Tämän heikentämättä monenkeskistä yhteistyötämme perustamme uuden transatlanttisen markkina-alueen pienentämällä tai poistamalla vähitellen tavaroiden, palvelujen ja pääoman liikkumisen esteitä väliltämme. Teemme yhteisen tutkimuksen siitä, kuinka tavaroiden ja palvelujen kauppaa voidaan yksinkertaistaa sekä tullitariffi- että muita kaupan esteitä pienentää edelleen tai poistaa.
- Lujitamme sääntelyä koskevaa yhteistyötämme varsinkin kannustamalla sääntelyvirastoja kiinnittämään erityistä huomiota yhteistyöhön tämän toimintasuunnitelman toisen osapuolen sääntelyvirastojen kanssa toisistaan eroavista sääntelymenettelyistä johtuvien teknisten ja muiden kuin tullien muodostamien esteiden käsittelemiseksi. Tavoitteenamme on saada aikaan sopimus yhdenmukaisuuden arvioinnin (johon kuuluvat myös varmentaminen ja testausmenettelyt) molemminpuolisesta tunnustamisesta tietyillä aloilla mahdollisimman pian. Jatkamme jo aloitettua toimintaa useilla eri aloilla ja määrittelemme muita aloja jatkotoimia varten.
- Pyrimme tekemään vuoden 1996 loppuun mennessä Euroopan yhteisön ja Yhdysvaltain välisen tulliyhteistyötä ja molemminpuolista tukea koskevan sopimuksen.
- Jotta kansalaisemme voisivat täysin käyttää hyväkseen äskettäin kehitettyjä tietotekniikkaa ja -palveluita, pyrimme toteuttamaan transatlanttisen tietoyhteiskunnan.
- Ottaen huomioon työpaikkojen luomisen ensiarvoisen tärkeyden lupaamme toimia yhdessä Detroitin työpaikkoja käsittelevän konferenssin ja G7-huippukokouksessa tehdyn aloitteen jatkovaiheissa. Odotamme lisäyhteistyötä Ranskassa pidettävää G7:n työpaikkoja käsittelevää konferenssia valmisteltaessa, seuraavassa G7-huippukokouksessa kesällä 1996 sekä muilla foorumeilla kuten OECD:ssä. Perustamme työllisyyttä ja työhön liittyviä asioita käsittelevän yhteisen työryhmän.
IV. YHTEYKSIEN RAKENTAMINEN ATLANTIN YLI
- Tunnustamme tarpeen vahvistaa ja laajentaa kumppanuutemme yleistä kannatusta. Pyrimme sen vuoksi syventämään kaupallisia, sosiaalisia, kulttuurisia, tieteellisiä ja kasvatuksellisia siteitä kansalaistemme välillä. Lupaamme vaalia nykyisissä ja tulevissa sukupolvissa sitä molemminpuolista ymmärtämystä ja yhteisten tavoitteiden tunnetta, joka on ollut tunnusomaista sotien jälkeiselle ajalle.
- Emme pysty saavuttamaan näitä kunnianhimoisia tavoitteita ilman omien liikeyhteisöjemme tukea. Tuemme ja edistämme Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välisten kaupallisten suhteiden kehittymistä olennaisena osana laajempia pyrkimyksiämme kahdenvälisen vuoropuhelumme vahvistamiseksi. Sevillassa 10. - 11. marraskuuta 1995 pidetty EU:n jäsenvaltioiden ja yhdysvaltalaisten liikemaailman johtajien menestyksekäs konferenssi oli tärkeä askel tähän suuntaan. Useita sen suosituksia on jo sisällytetty toimintasuunnitelmaamme, ja harkitsemme muihin liittyviä konkreettisia jatkotoimenpiteitä.
- Toimimme aktiivisesti uuden, laaja-alaisen tiede- ja teknologiayhteistyösopimuksen tekemiseksi Euroopan yhteisön ja Yhdysvaltain välillä vuoteen 1997 mennessä.
- Uskomme, että Euroopan yhteisön ja Yhdysvaltain välinen opetusta ja ammattikoulutusta koskeva yhteistyösopimus voi toimia liikkeellepanevana voimana laajalle kirjolle innovatiivisia yhteistyötoimia, joista on suoraa hyötyä oppilaille ja opettajille. Tarkastelemme eri tapoja lisätä koulutusalan vaihdolle annettavaa yksityistä tukea, apuraha- ja harjoitteluohjelmat mukaan lukien. Pyrimme tuomaan uutta teknologiaa luokkahuoneisiin luoden yhteyksiä Euroopan unionissa ja Yhdysvalloissa sijaitsevien oppilaitosten välille sekä edistämään toistemme kielten, historian ja kulttuurin opettamista.
Yhteydet kansanedustuslaitosten välillä
Pidämme kansanedustuslaitosten välisten yhteyksien parantamista erittäin tärkeänä. Aiomme kuulla kansanedustuslaitosten johtajien mielipiteitä Atlantin molemmin puolin uusista neuvottelumenettelyistä, myös niistä, jotka voivat perustua jo olemassa oleviin järjestelmiin, transatlanttisiin suhteisiimme liittyvien kysymysten käsittelemiseksi.
Toimintaohjelman toteuttaminen
Uudessa transatlanttisessa toimintaohjelmassa esitetään kattavasti yhteisen toimintamme ja yhteistyömme monet eri alat. Olemme uskoneet korkean tason ryhmälle tehtäväksi valvoa tämän toimintaohjelman ja erityisesti määrittämiemme ensisijaisten toimien toteuttamista. Säännöllisesti pidettävissä huippukokouksissamme arvioimme edistymistä sekä ajantasaistamme ja tarkistamme ensisijaisia tavoitteitamme.
Transatlanttisilla suhteilla on viimeisen viidenkymmenen vuoden ajan ollut keskeinen merkitys kansalaistemme turvallisuudelle ja vauraudelle. Tulevaisuuden pyrkimystemme on ylitettävä menneet saavutuksemme.
© Euroopan Parlamentti: 1998
|