|
EUROOPPA-NEUVOSTO
WIEN
11. ja 12. joulukuuta 1998
PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT: LIITTEET
LIITE I
Eurooppa-neuvoston päätöslauselma
Tuskin kaksi sukupolvea tuhoisan sodan jälkeen, 21. vuosisadan kynnyksellä, maanosamme kansat voivat tarkastella ennennäkemätöntä eurooppalaisen yhdentymisen menestystarinaa.
Olemme historiallisen hetken edessä, jolloin otamme käyttöön yhteisen eurooppalaisen valuutan. Tässä yhteydessä voimme todeta, että yksittäisten ihmisten omistautuminen asialle vaikuttaa usein merkittävästi historian kulkuun.
Tämä pitää erityisesti paikkansa tohtori Helmut Kohlin kohdalla ja hänen toiminnassaan Saksan liittotasavallan liittokanslerina viimeisten 16 vuoden aikana.
Koti ja nuoruusajan kokemukset sodan aikana ja sodan jälkeen tekivät häneen lähtemättömän vaikutuksen, ja hän piti aina järkkymättä ja lujasti kiinni nuorena omaksumastaan vakaumuksesta. Erityisesti hänen vakaa uskonsa yhä tiiviimmän Euroopan taloudellisen ja poliittisen unionin rauhaa luovaan voimaan sekä hänen isänmaansa yhdistymisen mahdollisuuteen on saanut tunnustuksen hänen virkakautensa ainutlaatuisten tapahtumien ansiosta. Hän taisteli samalla vakaumuksella myös maanosamme tuhoisaa jakautuneisuutta vastaan.
Hän ei milloinkaan antanut vastoinkäymisten, epäilysten ja vastustuksen estää itseään pyrkiessään väsymättömästi näihin politiikkansa perustavoitteisiin.
Luotettavuutensa, rehellisyytensä, peräänantamattomuutensa, sydämellisyytensä ja myötätuntoisuutensa ansiosta tohtori Helmut Kohlista tuli meille, hänen virkaveljilleen esimerkki menestyneestä, mutta inhimillisestä poliitikosta. Hänen suurten saavutustensa salaisuus Euroopan ja Euroopan yhdentymisen hyväksi on paljolti näiden luonteenpiirteiden ansiota.
Saksan yhdistyminen ja Euroopan yhtenäisyyden vahvistaminen talous- ja rahaliittoon saakka ovat tohtori Helmut Kohlin elämäntyö.
Tämän elämäntyön vuoksi me, Euroopan unionin valtion- ja hallitusten päämiehet sekä Euroopan komission puheenjohtaja, osoitamme hänelle vilpittömän kiitoksemme ja syvän ihailumme.
Tästä syystä Wienissä kokoontuva Eurooppa-neuvosto on päättänyt nimetä entisen liittokanslerin, Saksan liittopäivien jäsenen, tohtori Helmut Kohlin Euroopan kunniakansalaiseksi.
Wienissä 11. joulukuuta 1998
LIITE II
Selonteko Eurooppa-neuvostolle
talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valmisteluista, erityisesti
yhteisön ulkoisen edustuksen osalta
- Useita vuosia kestäneiden perusteellisten valmistelujen jälkeen Euroopan unioni on valmis siirtymään talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen 1. tammikuuta 1999. Yksitoista Euroopan unionin jäsenvaltiota ottaa yhteiseksi rahakseen euron. Lähentymisen toteuttamisessa on tehty merkittävästi työtä. Ecofin- neuvosto on lisäksi laatinut valtion- ja hallitusten päämiesten hyväksyttäväksi puitteet talous- ja rahaliiton tehokkaan toiminnan varmistamiseksi, mukaan lukien vakaus- ja kasvusopimus sekä talouspoliittista koordinointia koskevat menettelyt (katso liite). Vielä on tehtävä päätöksiä avoinna olevasta kysymyksestä yhteisön ulkoisesta edustuksesta. Luxemburgissa joulukuussa 1997 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa valtion- ja hallitusten päämiehet antoivat tärkeän sysäyksen tälle työlle ja pyysivät Cardiffin Eurooppa- neuvostossa "neuvostoa toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet yhteisön euroalueen jäsenvaltioiden ulkoisen edustuksen tehokkuuden varmistamiseksi".
- Komissio ja Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) sekä Euroopan keskuspankki (EKP) ovat asiaa koskevan toimivaltansa puitteissa merkittävästi avustaneet neuvostoa ulkoisen edustuksen käsittelyssä. Neuvoston käsiteltäväksi on annettu komission ehdotus yhteisön edustamisesta kansainvälisellä tasolla talous- ja rahaliittoon liittyvissä asioissa".
- Yhteisön ulkoinen edustus EMU:n kolmannessa vaiheessa edellyttää muutoksia kansainvälisten foorumien nykyisiin järjestelyihin. Sen vuoksi kolmannet maat ja instituutiot on saatava hyväksymään Euroopan unionin ehdottamat ratkaisut. Neuvosto katsoo, että pragmaattinen lähestymistapa saattaa olla paras tapa, jolla voitaisiin minimoida nykyisten sääntöjen ja käytäntöjen mukauttamistarve edellyttäen tietysti, että tällainen lähestymistapa tuottaisi ratkaisun, jossa asianmukaisesti tunnustettaisiin euron asema.
- Perustamissopimuksen nojalla on erotettava toisistaan:
- yhteisön edustus kansainvälisellä tasolla talous- ja rahaliiton kannalta erityisen merkittävissä kysymyksissä (109 artiklan 4 kohta) ja
- edustus kysymyksissä, jotka eivät kuulu yhteisön toimivaltaan, mutta joista jäsenvaltioiden kenties kannattaa ilmaista yhteinen kantansa.
5. Mitä tulee 4 kohdan ensimmäiseen luetelmakohtaan - yhteisön edustus kansainvälisellä tasolla EMU:n kannalta erittäin merkittävissä asioissa - neuvosto uskoo, että, samalla kun yritetään varhaisessa vaiheessa löytää käytännön ratkaisuja kansainvälisten kumppaneiden kanssa, kyseisiä ratkaisuja on aikaa myöten kehitettävä seuraavia periaatteita noudattaen:
- yhteisön on esiinnyttävä yksimielisenä,
- yhteisön on oltava edustettuna poliittisella ja keskuspankkitasolla (1)
- komissio "otetaan mukaan yhteisön ulkoiseen edustukseen siinä määrin kuin sille perustamissopimuksessa määrätyn tehtävän suorittaminen edellyttää". (2)
Mitä tulee toiseen luetelmakohtaan - kysymykset, jotka eivät kuulu yhteisön toimivaltaan - neuvoston mielestä on hyödyllistä kehittää ulkoiseen edustukseen liittyviä käytännön ratkaisuja.
6. Näitä käytännön ratkaisuja kehittäessään neuvosto keskitti työnsä kolmeen tärkeään alueeseen:
- edustus G7-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien ryhmässä
- edustus kansainvälisessä valuuttarahastossa
- kolmansiin maihin virkamatkoille lähtevien Ecofin-valtuuskuntien kokoonpano.
1. Yhteisön edustus G7-valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien ryhmässä
7. Sen osalta, osallistuuko Euroopan keskuspankki yhteisön edustamiseen G7-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien ryhmässä, muut kuin eurooppalaiset kumppanit ovat jo hyväksyneet, että EKP:n pääjohtaja on läsnä niissä ryhmän kokouksissa, joissa keskustellaan EMU:un liittyvistä kysymyksistä, esimerkiksi monenvälisestä valvonnasta ja vaihtokursseista, ja joissa hyväksytään julkaistavan lausunnon asiaa koskevat kohdat.
8. Ministeritasolla EMU-asioissa tapahtuvan yhteisön edustuksen osalta sopi ehdottavansa muille G7- kumppaneille, että yhteisöä edustaa Ecofin-neuvoston puheenjohtaja tai, jos puheenjohtaja edustaa euroalueeseen kuulumatonta jäsenvaltiota, Euro 11 -ryhmän puheenjohtaja. Jos Euro 11 -ryhmän puheenjohtaja edustaa G7-ryhmään kuulumatonta mutta euroalueeseen kuuluvaa valtiota, hän osallistuu euroalueeseen kuuluvien, jo läsnä olevien Ecofin-jäsenten lisäksi.
Siirtymävaiheessa yksi niistä euroalueen ministereistä, jotka osallistuvat G7-ryhmään pysyvästi, toimii vuorotellen vuoden ajan Ecofin-neuvoston ja Euro 11 -ryhmän puheenjohtajan tukena jatkuvuuden varmistamiseksi.
9. Komission yhteisön edustukseen osallistumisen osalta neuvostossa sovittiin, että muille G7-ryhmän kumppaneille ehdotetaan, että komission edustaja on yhteisön valtuuskunnan jäsen avustaen Ecofin- neuvoston ja Euro 11 -ryhmän puheenjohtajaa.
10. Ottaen huomioon edeltäviä kohtia koskevat päätökset on edelleen käsiteltävä valmisteleviin (avustajien) kokouksiin osallistumista. Neuvosto sopi, että EMU-asioiden epävirallinen valmistelu Euro 11 -ryhmässä ennen kokouksia on olennainen osa yhteisön edustusta G7-ryhmässä. Neuvosto korosti myös, että sen jäsenten välillä tarvitaan tehokasta viestintäverkkoa.
Tätä tarkoitusta varten tutkitaan ja edistetään pikaisesti mahdollisuutta luoda nykyaikainen viestintävälineverkko (audio- ja videokonferessit) viidentoista talous- ja valtiovarainministeriön, Euroopan komission, EKP:n sekä talous- ja rahoituskomitean sihteeristön välille. Tätä verkkoa ei luonnollisestikaan voida käyttää oikeudellisesti sitovien säädösten antamiseen.
11. G7-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien ryhmää varten löydetyt ratkaisut toimivat perustana etsittäessä ratkaisuja muille ryhmittymille.
12. Neuvosto totesi, että G7-ryhmä keskustelee varsin usein kansainvälisistä kysymyksistä, joihin yhteisön toimivalta ei riitä ja jotka eivät koske pelkästään Euro 11 -alueen jäsenvaltioita, vaan kaikkia jäsenvaltioita. Myös näissä asioissa, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, saattaa olla aiheellista laatia ja esittää yhteinen näkemys. Mallina voitaisiin käyttää äskettäisissä Ecofin-neuvostoissa esimerkiksi Venäjästä ja kansainvälisestä rahoitusjärjestelmästä käytyjä keskusteluja ja niistä sovittuja yhteisiä näkemyksiä. Joka tapauksessa nämä yhteiset näkemykset muodostavat perustan G7-ryhmässä ja muissa ryhmissä esitettäville kannoille.
2. Edustus Kansainvälisessä valuuttarahastossa
13. Neuvosto katsoo, että EMU:n kannalta erityisen merkittävien kysymysten esittämisen osalta saattaa olla tarpeen yrittää löytää käytännön ratkaisuja, jotka eivät edellytä IMF:n sopimusartiklojen muuttamista:
- ensimmäinen tarvittava askel on jo otettu, sillä IMF:n johtokunta päätti antaa EKP:lle tarkkailijan aseman kyseisessä johtokunnassa,
- toiseksi Euroopan yhteisön / EMU:n näkökantoja edustaisi IMF:n johtokunnassa Euro 11 -ryhmän puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion toiminnanjohtajan viraston asiaankuuluva jäsen komission edustajan avustamana.
3. Ecofin-neuvoston ja Euro 11 -ryhmän valtuuskuntien kokoonpano kolmansiin maihin tehtäviä matkoja varten
14. Ecofin-neuvoston ja Euro 11 -ryhmän valtuuskuntien kokoonpano kolmansiin maihin tehtäviä matkoja varten saattaa vaihdella olosuhteiden ja tavoitteiden mukaan. Neuvoston / Euro 11 -ryhmän puheenjohtaja vastaa tarvittavista järjestelyistä.
LIITEEN II liite
Kertomus Eurooppa-neuvostolle talouspolitiikan yhteensovittamisesta
Talouspolitiikan yhteensovittamisen tarve
- Siirtyminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen liittää euron käyttöön ottavien jäsenvaltioiden taloudet tiiviimmin yhteen. Ne soveltavat yhtenäistä rahapolitiikkaa ja yhtenäistä valuuttakurssia. Talouspolitiikka ja palkkojen määräytyminen pysyvät kuitenkin edelleen jäsenvaltioiden kansallisena asiana, ellei perustamissopimuksen 104 c artiklan sekä vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksistä muuta johdu. Siltä osin kuin jäsenvaltioiden kansantalouden kehityksellä on vaikutusta euroalueen inflaatio-näkymiin, se vaikuttaa myös alueen rahapoliittiseen tilanteeseen. Tämä on tärkein syy siihen, miksi yhteiseen rahaan siirryttäessä yhteisön on valvottava ja yhteensovitettava euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa entistä tiiviimmin. Lisäksi tiiviillä yhteistyöllä olisi pyrittävä saamaan aikaan poliittisten toimien sopiva tasapaino perustamissopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen yhteisön tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi.
- Euroalueeseen kuuluvien ja siihen osallistumattomien jäsenvaltioiden taloudellinen ja rahapoliittinen keskinäinen riippuvuus tulee myös olemaan voimakas, sillä ne kaikki osallistuvat yhteismarkkinoihin. Koska on tarpeen varmistaa jatkuva lähentyminen ja yhteismarkkinoiden moitteeton toiminta, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava mukana talouspolitiikan yhteensovittamisessa. Keskinäinen riippuvuus on lisäksi erityisen voimakasta niiden euroalueeseen osallistumattomien jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat uuteen valuuttakurssimekanismiin.
Yhteisymmärrys talouspolitiikan yhteensovittamisesta
3. Neuvosto (Ecofin) tunnusti tarpeen vahvistaa kansallisten talouspolitiikkojen yhteensovittamista ja tarkasteli asiaa yksityiskohtaisesti Luxemburgissa joulukuussa 1997 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle antamassaan kertomuksessa. Eurooppa-neuvosto hyväksyi kertomuksen ja antoi päätöslauselman muun muassa talouspolitiikan yhteensovittamisesta talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa. Lisäksi Cardiffissa viime kesäkuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto, joka katsoi, että Euroopan kansalaiset voivat saavuttaa täyden hyödyn EMU:sta ja Euroopan yhteismarkkinoista vain työllisyyttä edistävällä strategialla, jolla lisätään kilpailukykyä ja taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta makrotaloudellisen vakauden puitteissa, määritteli talousuudistuksen jatkamista koskevan Euroopan unionin strategian päätekijät kasvun, vaurauden ja työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi ja piti myönteisenä jäsenvaltioiden päättäväisyyttä varmistaa talouspolitiikan tehokas yhteensovittaminen.
Talouspolitiikan yhteensovittamisen alat
4. Sittemmin lähes kaikki talouspolitiikan yhteensovittamisen tekijät on määritelty ja niitä kokeillaan. Järjestelyt osoittautuvat menestyksekkäiksi, erityisesti koska neuvosto siirtyy valmisteltuun, vuosittain tapahtuvaan yhteensovittamisprosessiin. Toissijaisuusperiaatetta noudatetaan, mutta kansallinen talouskehitys ja -politiikka, palkkapolitiikka mukaan lukien, saavat täyden huomion, jotta ne voisivat osaltaan edistää yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Neuvosto keskittyy niihin politiikkoihin, joilla voi olla vaikutusta raha- ja finanssipoliittiseen tilanteeseen koko euroalueella, euron vaihtokurssiin, sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan sekä investoinnin, työllisyyden ja kasvun edellytyksiin yhteisössä.
Tähän kuuluu:
- seurataan tarkasti jäsenvaltioiden makrotaloudellista kehitystä jatkuvan lähentymisen varmistamiseksi
- seurataan tarkasti euron ja muiden EU:n valuuttojen vaihtokurssikehitystä, sillä yleensä sitä pitäisi tarkastella tuloksena muusta talouspolitiikasta
- tiukennetaan rahoitusasemien ja budjettipolitiikan valvontaa perustamissopimuksen ja vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti
- seurataan nimellis- ja reaalipalkkojen kehitystä ottaen huomioon talouspolitiikan laajat suuntaviivat
- tarkastellaan yksityiskohtaisesti työllisyyttä koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia, joissa käsitellään erityisesti aktiivista työmarkkinapolitiikkaa työllisyyspolitiikan suuntaviivojen ja parhaiden käytäntöjen välittämisen mukaisesti
- seurataan jäsenvaltioiden rakennepolitiikkoja työ-, tavara- ja palvelumarkkinoilla ja kustannus- ja hintakehitystä, erityisesti silloin, kun ne vaikuttavat mahdollisuuksiin aikaansaada kestävää kasvua inflaatiota kiihdyttämättä ja mahdollisuuksiin luoda työpaikkoja.
Talouspolitiikan yhteensovittamisen yksityiskohtaiset säännöt
5. Neuvosto soveltaa perustamissopimuksen mukaisia talouspolitiikan yhteensovittamisen välineitä täysimääräisesti ja tehokkaasti. Sen toiminta keskittyy 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettuihin talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin, joista kehitetään tehokas väline jäsenvaltioiden jatkuvan taloudellisen lähentymisen varmistamiseksi. Kunkin jäsenvaltion ja yhteisön talouspolitiikkaa ja kehitystä seurataan tarkasti monenvälisellä valvonnalla 103 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ja niitä arvioidaan talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen pohjalta.
Tarvittaessa neuvosto antaa 103 artiklan 4 kohdan mukaisesti suosituksia jäsenvaltiolle, jos tämän talouspolitiikka ei ole talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaista tai se voi vaarantaa EMU:n moitteettoman toiminnan.
6. Euro 11 -ryhmä perustettiin, jotta otettaisiin huomioon euroalueeseen osallistuvien jäsenvaltioiden erityiset yhteistyön tarpeet, ja se on kokoontunut useita kertoja käyden hyödyllistä keskustelua. Myös euroalueen ulkopuolelle jäävät jäsenvaltiot kutsuttiin syyskuussa 1998 keskustelemaan yhteistä etua koskevista asioista.
7. Yhteisön sopusointuinen taloudellinen kehitys EMU:n kolmannessa vaiheessa edellyttää niin ikään jatkuvaa ja tuloksellista neuvoston ja EKP:n vuoropuhelua, johon komissio osallistuu ja jossa EKPJ:n riippumattomuutta kunnioitetaan kaikilta osin. Neuvosto ja euro 11 -ryhmä ovat käynnistäneet tämän keskustelun ja ovat tarvittaessa valmiita sitoutumaan siihen lujemmin.
8. Ecofin-neuvosto kutsui Euroopan työmarkkinaosapuolet vaihtamaan säännöllisesti näkemyksiä tuloksellisen keskustelun herättämiseksi ja tiedottaakseen niille vakauteen tähtäävän makrotalouspolitiikan puitteiden määrittelystä.
Talouspolitiikan yhteensovittamisen uusien järjestelyjen täytäntöönpano
9. Talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja koskevan säännöllisen työnsä lisäksi neuvosto aloitti keväällä työllisyyttä koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien yksityiskohtaisen tarkastelun. Cardiffin Eurooppa- neuvoston ohjeiden mukaisesti neuvosto luo lisäksi kevyen menettelyn, jonka puitteissa jäsenvaltiot ja komissio toimivaltansa mukaisesti antavat vuoden lopussa lyhyitä kertomuksia tavara- ja pääomamarkkinoista. Toissijaisuusperiaatetta noudatetaan täysimääräisesti, ja tällä menettelyllä helpotetaan parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja täydennetään jo työllisyyttä koskevista kansallisista toimintasuunnitelmista ja vakaus/lähentymisohjelmista saatavia tietoja. Menettely toteutetaan ensimmäisen kerran tänä vuonna.
10. Toukokuun 1. päivänä annetun julkilausuman mukaisesti neuvosto tarkasteli yksityiskohtaisesti menneenä kesänä jäsenvaltioiden nykyistä ja mahdollista budjettipolitiikan kehitystä. Neuvosto tutkii parhaillaan vakaus- ja lähentymisohjelmia siltä kannalta, miten yhdenmukaisia ne ovat talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja vakaus- ja kasvusopimuksen sekä neuvoston toukokuun 1. päivän julkilausuman sitoumusten kanssa.
11. Näiden kertomusten analyysin tulosten olisi täydennettävä talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen vuosittaista ajantasaistamista ja edistettävä niiden kehittymistä talouspolitiikan yhteensovittamisprosessin tehokkaaksi, keskeiseksi välineeksi.
12. Jatkuvat ponnistelut ovat tarpeen, jotta suuntaviivat toteutetaan täysimääräisesti ja uudet politiikan edellytykset otetaan asianmukaisesti huomioon siirryttäessä talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Kunnianhimoinen tavoite varmistaa tehokas talouspolitiikkojen yhteensovittaminen merkitsee sitä, että kaikkien prosessissa mukana olevien on osallistuttava aktiivisemmin, mukaan lukien euro 11 -ryhmässä kokoontuvat ministerit, neuvosto ja valtion- tai hallitusten päämiehet.
LIITE III
Neuvoston päätelmät Euroopan unionin laajentumisesta
(Yleisten asiain neuvosto 7. joulukuuta 1998)
Neuvosto on tyytyväinen komission Luxemburgin ja Cardiffin Eurooppa-neuvostojen päätelmien mukaisesti laatimiin ensimmäisiin edistymistä arvioiviin kertomuksiin. Neuvosto toteaa, että komission arviointi perustui samoihin objektiivisiin liittymiskriteereihin, jotka määriteltiin Kööpenhaminan ja Madridin Eurooppa-neuvostoissa ja joita sovellettiin komission heinäkuussa 1997 antamissa lausunnoissa, ja katsoo, että komission käyttämillä menetelmillä edistymistä voitiin arvioida objektiivisesti, tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Neuvosto panee tyytyväisenä merkille hakijamaiden jäsenyysvalmisteluissa saavuttaman merkittävän edistymisen ja kannustaa niitä jatkamaan ponnistelujaan liittymisprosessin aikana. Neuvosto totesi, että vaikka edistyminen yhteisön lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä vaihtelee huomattavasti hakijavaltioiden ja eri alojen välillä, erot neuvottelut aloittaneiden ja muiden hakijavaltioiden välillä ovat yleisesti ottaen kaventuneet. Neuvosto pani myös merkille komission näkemykset siitä, että muutamat valtiot, joiden joukossa on niitä, joiden kanssa neuvottelut on jo aloitettu, edistyvät vaihtelevasti Kööpenhaminan arviointiperusteiden täyttämisessä. Neuvosto pani merkille Latvian ja Liettuan erityisen edistymisen sekä Slovakian vaalien jälkeisen uuden tilanteen, joka on hyvä merkki sen yhdentymisestä Euroopan yhteisön rakenteisiin. Se pani myös merkille Bulgarian edistymisen ja Romanian uudistuspyrkimykset. Neuvosto rohkaisi kaikkia hakijamaita tehostamaan jäsenyysvalmistelujaan. Neuvosto yhtyi yleisesti komission Turkkia koskevaan analyysiin ja totesi, että Turkilta edellytetään erityisiä ponnisteluja, jotta oikeusvaltion periaate voidaan varmistaa demokraattisessa yhteiskunnassa Kööpenhaminan arviointiperusteiden ja asiaan liittyvien Eurooppa-neuvostojen päätelmien mukaisesti; neuvosto painotti myös sitä, että suhteita Turkkiin olisi kehitettävä edelleen vakaalta ja rakentavalta pohjalta. Neuvosto vakuutti, että Turkkia koskeva eurooppalainen strategia on tässä prosessissa tärkeä. Neuvosto totesi pitävänsä vähemmistöjen kohtelua erittäin tärkeänä asiana ja alana, johon on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. Neuvosto korostaa sitä, että lainsäädännön lähentäminen on toteutettava nopeammin ja samalla kehitettävä asianmukaisia täytäntöönpanovalmiuksia. Yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ei sinänsä riitä, vaan se on myös saatettava tehokkaasti voimaan ja pantava täytäntöön. Sen vuoksi hallinto- ja oikeusjärjestelmien toimintakyvyn kehittämisellä on ratkaiseva merkitys liittymisen valmistelussa, ja luotettavat ja toimivat rakenteet ja instituutiot ovat tulevan jäsenyyden välttämätön edellytys. Neuvosto korosti olevan tärkeätä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ennen liittymistä sovelletaan kaikkia yhteismarkkinoita koskevan lainsäädännön osia toimivan valtiontukien valvontajärjestelmän perustaminen mukaan lukien. Noudatettavien politiikkojen olisi edistettävä taloudellista ja yhteiskunnallista lähentymistä. Muita aloja, joihin on kiinnitettävä huomiota, ovat ympäristö, ydinvoima-ala sekä oikeus- ja sisäasiat. Neuvosto totesi tässä yhteydessä pitävänsä ensisijaisen tärkeänä Keski- ja Itä-Euroopan maiden vahvistettua liittymistä edeltävää strategiaa sekä Kyproksen erityistä liittymistä edeltävää strategiaa. Myös assosiaatiosopimusten elinten merkitystä yhteisön säännöstön omaksumisen ja täytäntöönpanon seurannassa korostettiin jälleen. Neuvosto kehotti komissiota kiinnittämään jatkossakin erityistä huomiota niihin hakijavaltoihin, joiden kanssa neuvotteluja ei ole vielä aloitettu, auttamalla niitä tehostamaan jäsenyysvalmistelujaan, ja kannusti kyseisiä hakijavaltioita hyödyntämään täysimääräisesti ns. catch-up -välinettä. Neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että liittymiskumppanuudet ovat jo antaneet Keski- ja Itä-Euroopan hakijavaltioille ja unionille mahdollisuuden keskittyä ensisijaisiin aloihin ja sopeuttaa ne käytettävissä oleviin varoihin. Tätä lähestymistapaa vahvistaa kahden uuden liittymistä edeltävän välineen käyttöönotto vuodesta 2000 lähtien, ja se lisää tarvetta luoda selkeä yhteys varojen ja painopisteiden välille.
Neuvosto pani tyytyväisenä merkille teknisen avun tiedotustoimiston (TAIEX) toimeksiannon laajentamisen koskemaan koko yhteisön säännöstöä. Neuvosto pani tyytyväisenä merkille, että Eurooppa-konferenssi, josta päätettiin Luxemburgissa, on osoittautunut jo kahdessa ensimmäisessä kokouksessaan menestyksekkääksi monenväliseksi foorumiksi laajentumisprosessissa. Neuvosto pani merkille komission aikomuksen esittää ensi vuoden alussa ajan tasalle saatetun myönteisen lausunnon vuonna 1993 annetusta Maltan jäsenyyshakemuksesta, jota neuvosto asianmukaisesti käsittelee. Neuvosto hyväksyi yleisesti ottaen komission selvityksen, myös kokoavassa asiakirjassa esitetyn arvioinnin. Neuvosto pani merkille komission aikomuksen ehdottaa neuvottelujen aloittamista Latvian kanssa ennen vuoden 1999 loppua edellyttäen, että muutosvauhti pysyy samana. Neuvosto pani merkille myös komission näkemyksen, jonka mukaan komissio voisi Liettuan huomattavan edistymisen vuoksi ehdottaa neuvottelujen aloittamista sillä edellytyksellä, että äskettäin tehtyjen päätösten toteuttamisesta käytännössä varmistutaan. Lisäksi neuvosto pani merkille komission näkemyksen, jonka mukaan Slovakian vaalien jälkeisen uuden tilanteen perusteella on mahdollista harkita neuvottelujen aloittamista sillä ehdolla, että voidaan vakuuttua Slovakian instituutioiden säännöllisestä, vakaasta ja demokratiaan perustuvasta toiminnasta. Neuvosto pani tyytyväisenä merkille komission aikomuksen esittää sille uusia edistymistä koskevia kertomuksia ensi vuonna. Neuvosto ei kuitenkaan antanut tässä vaiheessa Eurooppa-neuvostolle suosituksia liittymisneuvottelujen laajentamisesta.
LIITE IV
Wienin Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi toimitetut asiakirjat
· Eurooppa-neuvoston päätöslauselma entisen liittokanslerin, Saksan liittopäivien jäsenen, tohtori Helmut Kohlin nimeämisestä Euroopan kunniakansalaiseksi
(SN 5336/3/98)
· Selonteko Eurooppa-neuvostolle talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valmisteluista, erityisesti yhteisön ulkoisen edustuksen osalta
(13693/98)
· Ecofin-neuvoston selonteko Wienissä kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vahvistamisesta
(13692/98)
· Ecofin-neuvoston kertomus edistymisestä Eurooppa-neuvostolle: tehostettu yhteistyö veropolitiikan alalla
(13349/98)
· Yhteinen työllisyysraportti 1998
(13720/98 + ADD 1 + COR 1 (en))
· Ehdotus jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskeviksi suuntaviivoiksi vuonna 1999
(13721/98)
· Wienissä järjestettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen johdosta laadittu kertomus keinoista, joilla voidaan parantaa Euroopan työllisyysstrategian mukaisen kehityksen seurantaan ja arviointiin käytettävien tilastojen vertailtavuutta
(13931/98)
· Kuinka hallita muutosta: Teollisuuden muutosten taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevä korkean tason työryhmän loppukertomus
(13947/98)
· Komission tiedonanto: Julkiset investoinnit talouspoliittisessa strategiassa
(13914/98)
· Työllisyysmahdollisuudet tietoyhteiskunnassa
(13907/98)
· Komission valmisteluasiakirja: Euroopan unionin toimet vuoteen 2000 liittyvän tietokoneongelman johdosta
(13560/98)
· AGENDA 2000: Neuvoston selvitys Eurooppa-neuvostolle
(13621/98 AGENDA 229)
- ADD 1 Toimielinten välinen sopimus
- ADD 2 Rakennerahastot
- ADD 3 Maatalous
- ADD 4 Liittymistä edeltävät välineet
- ADD 5 Euroopan laajuiset verkot ja lainanannon takuurahasto
· Laajentuminen: Neuvoston 7. joulukuuta 1998 antamat päätelmät Euroopan unionin laajentumisesta
(13944/98)
· Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen ja kestävän kehityksen toteuttaminen yhteisessä maatalouspolitiikassa
(13091/98)
· Cardiffin Eurooppa-neuvoston päätelmien seuranta: Selvitys Wienin Eurooppa-neuvostolle ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta ja kestävän kehityksen toteuttamisesta yhteisön liikennepolitiikassa
(13811/98)
· Selvitys Eurooppa-neuvostolle ympäristön huomioon ottamisesta ja kestävästä kehityksestä energiapolitiikan alalla
(13805/98)
· YUTP: Yhteiset strategiat
(13943/98)
· Yleisten asioiden neuvoston selvitys Eurooppa-neuvostolle toissijaisuudesta
(13951/98)
· Komission kertomus: Säädöskäytännön parantaminen 1998 -yhteinen vastuu
(13940/98)
· Yleisten asioiden neuvoston tilanneselvitys Eurooppa-neuvostolle neuvoston toiminnan ja työmenetelmien parantamisesta
(13952/98)
· Neuvoston ja komission toimintasuunnitelma parhaista tavoista panna täytäntöön Amsterdamin sopimuksen määräykset vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisesta
(13844/98)
· Huumausaineita ja huumeisiin liittyviä kysymyksiä koskeva kertomus
(13844/98)
· Tilanneselvitys järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta
(11571/4/98 REV 4)
· Komission tiedonanto: Unionin politiikkojen pohjoinen ulottuvuus
(13768/98)
NOTES
(1) EKPJ:n ja EKP:n perussäännön pöytäkirjan 6 artiklan 1 kohdan mukaan "EKPJ:lle uskottuihin tehtäviin liittyvässä kansainvälisessä yhteis-työssä EKP päättää, miten EKPJ:ää on edustettava". 6 artiklan 3 kohdassa todetaan lisäksi: "6 artiklan 1 kohta (...) ei saa rajoittaa perustamissopimuksen 109 artiklan 4 kohdan soveltamista".
(2) Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätöslauselman 10 kohdan viimeinen virke.
© European Parliament: 1999
|