Taantuvat alueet : uusi väestörakenteellinen ja alueellinen suuntaus
Tämänhetkisten tietojen mukaan kaikista maailman alueista väestö kasvaa tulevina vuosina hitaimmin Euroopan unionissa, Venäjällä ja Japanissa. Tämä vaikuttaa paitsi ulkopolitiikkaan myös alueelliseen ja paikalliseen kehitykseen. Siispä tämä nykyaikainen demografinen ilmiö vaikuttaa taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesiopolitiikkaan. Ilmiö, joka koskee kokonaisten alueiden väestömäärän pienenemistä, poikkeaa kehityseroja koskevista ongelmista, jotka ovat olleet perinteisesti keskeinen osa EU:n koheesiopolitiikkaa, ja toisinaan nämä asiat sekoitetaan keskenään. Tutkimuksen tekijät katsovat, että tämän ilmiön vuoksi koheesiopolitiikan kaikkia ulottuvuuksia – taloudellista, sosiaalista, ekologista ja ennen kaikkea alueellista ulottuvuutta – pitäisi tarkistaa. Siispä väestön vähenemistä koskevaan ongelmaan puututtaisiin ottamalla käyttöön monitasoinen hallintomalli, johon kuuluisi ylialueellisia (Euroopan unioni, valtiot), alialueellisia (paikallisviranomaiset, taajamat) ja alueiden välisiä (rajat ylittävät alueet, sisäiset reuna-alueet) toiminnan tasoja.
Tutkimus
Yhteenveto
Ulkopuolinen laatija
Claude Grasland, Ronan Ysebaert, Bernard Corminboeuf, Nicolas Gaubert, Nicolas Lambert, Isabelle Salmon (UMS RIATE - Université Paris Diderot) ; Myriam Baron, Sophie Baudet-Michel, Estelle Ducom, Dominique Rivière, Camille Schmoll, Christine Zanin (Géographie-cités - CNRS Paris-A) ; Jérome Gensel, Jean-Marc Vincent, Christine Plumejeaud (LIG - Université Joseph Fourier) ; Gilles Van Hamme (IGEAT - Université Libre de Bruxelles) ;Einar Holm, Magnus Strömgren (Université d’Umeå) ; Pasquale Coppola, Alessia Salaris (Université de Naples) ; Octavian Groza, Ionel Muntele, George Turcanasu et Oana Stoleriu (CUGUAT – TIGRIS - Université Alexandru Ioan Cuza)