Hae
Eurooppalainen kansalaisaloite
Eurooppalainen kansalaisaloite on Euroopan unionin osallistuvan demokratian keskeinen väline, jonka avulla unionin kansalaiset voivat keräämällä vähintään miljoona allekirjoitusta vähintään neljäsosasta jäsenvaltioita kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen säädökseksi perussopimusten täytäntöönpanoa varten. Kansalaisaloitetta koskevista menettelyistä ja edellytyksistä säädetään asetuksessa (EU) N:o 211/2011. Sen jälkeen kun asetusta alettiin soveltaa, komissiolle on esitetty menestyksekkäästi kolme ...
Ensimmäiset sopimukset
Toisen maailmansodan aikaansaama tuho sekä idän ja lännen välisen vastakkainasettelun jatkuva uhka tekivät Ranskan ja Saksan välisestä sovinnosta elintärkeän päämäärän. Pariisin sopimuksella vuonna 1951 toteutettu hiili- ja terästeollisuuden yhdistäminen kuuden Euroopan valtion kesken oli ensiaskel kohti Euroopan yhdentymistä. Vuoden 1957 Rooman sopimuksilla lujitettiin yhdentymisen perustaa ja ajatusta näiden kuuden valtion yhteisestä tulevaisuudesta.
Euroopan parlamentin toimivalta
Laajojen valtuuksiensa ansiosta Euroopan parlamentti osallistuu täysipainoisesti unionin politiikan määrittelemiseen. Parlamentti pyrkii turvaamaan demokratian periaatteiden noudattamisen unionissa laatimalla lainsäädäntöä, käyttämällä budjetti- ja valvontavaltaansa, osallistumalla perussopimusten tarkistusmenettelyyn ja saattamalla asioita unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Lissabonin sopimus
Tässä luvussa esitellään Lissabonin sopimuksen taustaa ja keskeisiä määräyksiä. Siinä kerrataan tämän unionin uusimman perussopimuksen syntyyn johtaneet tapahtumat ja kerrotaan, miten sopimus eroaa edeltäjistään. Sopimuksen yksittäisten artiklojen määräyksiä ja vaikutuksia unionin politiikkaan esitellään yksityiskohtaisemmin muissa luvuissa, joissa käsitellään eri politiikanaloja ja aihepiirejä.
Euroopan yhtenäisasiakirjaa edeltävä kehitys
Ensimmäisten sopimusten tärkeimmät kehitysvaiheet liittyvät yhteisön omien varojen keräämiseen, parlamentin budjettivaltuuksien vahvistamiseen ja sen valitsemiseen yleisillä ja välittömillä vaaleilla sekä Euroopan valuuttajärjestelmän perustamiseen. Vuonna 1986 tuli voimaan Euroopan yhtenäisasiakirja, jolla Rooman sopimusta muutettiin merkittävästi. Se vahvisti Euroopan yhdentymistä luomalla suuret sisämarkkinat.
Nizzan sopimus ja Euroopan tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta
Nizzan sopimuksella onnistuttiin vain osittain valmistamaan Euroopan unionia mittavaan laajentumiseen ensin itään vuonna 2004 ja sitten etelään vuonna 2007. Euroopan tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta ryhtyi etsimään vastauksia Laekenin julistuksessa esitettyihin kysymyksiin. Se pyrki luomaan unionille uuden oikeusperustan, sopimuksen Euroopan perustuslaista. Kahdessa jäsenvaltiossa järjestetyn kansanäänestyksen kielteisen tuloksen vuoksi perustuslakisopimusta ei kuitenkaan ratifioitu.
Euroopan unionin neuvosto
Neuvosto vastaa yhdessä Euroopan parlamentin kanssa Euroopan unionin lainsäädännön hyväksymisestä asetusten ja direktiivien muodossa ja antaa lisäksi päätöksiä ja ei-sitovia suosituksia. Se tekee toimivaltaansa kuuluvien alojen päätökset hyväksyttävän säädöksen oikeusperustan mukaan joko yksinkertaisella enemmistöllä, määräenemmistöllä tai yksimielisesti.
Eurooppa-neuvosto
Eurooppa-neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet. Se antaa Euroopan unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja tekee yleiset poliittiset linjaukset. Komission puheenjohtaja kuuluu Eurooppa-neuvostoon äänioikeudettomana jäsenenä. Euroopan parlamentin puhemies pitää puheen Eurooppa-neuvoston kokousten alussa. Lissabonin sopimuksella tehtiin Eurooppa-neuvostosta unionin toimielin ja otettiin käyttöön sen pitkäaikainen puheenjohtajuus.
Euroopan komissio
Euroopan unionin toimielimistä vain komissio saa tehdä lainsäädäntöaloitteita. Sillä on myös merkittävää toimeenpanovaltaa esimerkiksi kilpailua ja kansainvälistä kauppaa koskevan toimintapolitiikan aloilla. Komissio onkin unionin pääasiallinen toimeenpanoelin. Siihen kuuluu yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta. Komissio toimii unionin lainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien komiteoiden puheenjohtajana. Aiempi komiteamenettely on korvattu uusilla säädöstyypeillä eli täytäntöönpanosäädöksillä ja ...
Hallitusten väliset päätöksentekomenettelyt
Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla sekä useissa muissa yhteyksissä (kuten tiiviimpi yhteistyö, tietyt nimitykset ja perussopimusten tarkistaminen) päätöksentekomenettelyt eroavat tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä sovellettavista menettelyistä. Hallitsevana piirteenä näillä aloilla on hallitusten välisen yhteistyön painottuminen. Valtionvelkakriisi on lisännyt tällaisten päätöksentekomekanismien soveltamista etenkin Euroopan talouden ohjauksessa ja hallinnassa.