189

tulos(ta)

Hakusana(t)
Julkaisutyyppi
Toimiala
Laatija
Hakusana
Päivämäärä

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF)

21-10-2020

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) on koheesiopolitiikan uusi rahoitusväline, jonka tarkoituksena on tukea alueita, joille ilmastoneutraaliuteen siirtyminen aiheuttaa vakavia sosioekonomisia haasteita. JTF-rahaston avulla voidaan panna helpommin täytäntöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) on koheesiopolitiikan uusi rahoitusväline, jonka tarkoituksena on tukea alueita, joille ilmastoneutraaliuteen siirtyminen aiheuttaa vakavia sosioekonomisia haasteita. JTF-rahaston avulla voidaan panna helpommin täytäntöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

Koheesiota ja Euroopan alueita tukeva elpymisapu(REACT-EU-väline)

15-10-2020

REACT-EU on lainsäädäntöehdotus covid-19-pandemian aiheuttamien sosiaalisten ja taloudellisten vahinkojen korjaamiseksi ja pohjan luomiseksi talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. REACT-EU pyrkii saamaan rakennerahastojen käyttöön 58 miljardin euron lisävarat kaudella 2020–2022 ja lisäämään koheesiopolitiikan menojen joustavuutta.

REACT-EU on lainsäädäntöehdotus covid-19-pandemian aiheuttamien sosiaalisten ja taloudellisten vahinkojen korjaamiseksi ja pohjan luomiseksi talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. REACT-EU pyrkii saamaan rakennerahastojen käyttöön 58 miljardin euron lisävarat kaudella 2020–2022 ja lisäämään koheesiopolitiikan menojen joustavuutta.

Unionin menot

01-05-2018

Neuvosto ja parlamentti hyväksyvät yhdessä talousarvion menot. Unionin vuotuisessa talousarviossa on noudatettava monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja talousarviomäärärahojen enimmäismääriä. Niitä sovelletaan eri ohjelmiin ja politiikkoihin, kuten koheesiopolitiikkaan, maatalouspolitiikkaan ja ulkosuhteisiin. Joustovälineiden avulla varmistetaan, että EU voi reagoida ennakoimattomiin tarpeisiin. Rahoitusvälineillä luodaan unionin varainkäyttöön vipuvaikutusta.

Neuvosto ja parlamentti hyväksyvät yhdessä talousarvion menot. Unionin vuotuisessa talousarviossa on noudatettava monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja talousarviomäärärahojen enimmäismääriä. Niitä sovelletaan eri ohjelmiin ja politiikkoihin, kuten koheesiopolitiikkaan, maatalouspolitiikkaan ja ulkosuhteisiin. Joustovälineiden avulla varmistetaan, että EU voi reagoida ennakoimattomiin tarpeisiin. Rahoitusvälineillä luodaan unionin varainkäyttöön vipuvaikutusta.

Varainhoidon valvonta

01-05-2018

Unionin talousarviovarojen käyttöä valvotaan jokaisessa EU:n toimielimessä ja myös jäsenvaltioissa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan parlamentti osallistuvat merkittävässä määrin eri tasojen valvontaan. Parlamentti tarkastelee vuosittain talousarvion toteuttamista ja myöntää vastuuvapauden komissiolle, muille unionin toimielimille ja unionin virastoille.

Unionin talousarviovarojen käyttöä valvotaan jokaisessa EU:n toimielimessä ja myös jäsenvaltioissa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan parlamentti osallistuvat merkittävässä määrin eri tasojen valvontaan. Parlamentti tarkastelee vuosittain talousarvion toteuttamista ja myöntää vastuuvapauden komissiolle, muille unionin toimielimille ja unionin virastoille.

Euroopan unioni ja Maailman kauppajärjestö

01-05-2018

Maailman kauppajärjestö (WTO) pyrkii takaamaan sääntöihin perustuvan kansainvälisen kauppajärjestelmän. Kauppaneuvottelujen umpikujasta huolimatta keinoja nykyaikaistaa WTO:n sääntöjä ja vastata uusiin maailmanlaajuisiin haasteisiin kartoitetaan parhaillaan. Euroopan parlamentti toimii Lissabonin sopimuksen nojalla lainsäätäjänä yhdessä neuvoston kanssa. Parlamentilla on lisäksi tärkeä rooli kansainvälisen kauppapolitiikan valvojana.

Maailman kauppajärjestö (WTO) pyrkii takaamaan sääntöihin perustuvan kansainvälisen kauppajärjestelmän. Kauppaneuvottelujen umpikujasta huolimatta keinoja nykyaikaistaa WTO:n sääntöjä ja vastata uusiin maailmanlaajuisiin haasteisiin kartoitetaan parhaillaan. Euroopan parlamentti toimii Lissabonin sopimuksen nojalla lainsäätäjänä yhdessä neuvoston kanssa. Parlamentilla on lisäksi tärkeä rooli kansainvälisen kauppapolitiikan valvojana.

Ihmisoikeudet

01-05-2018

Euroopan unioni on sitoutunut edistämään ulkosuhteissaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia unionin perusperiaatteiden eli vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti. Se pyrkii sisällyttämään ihmisoikeuskysymykset kaikkiin politiikkoihinsa ja ohjelmiinsa, ja sillä on useita ihmisoikeuspolitiikan välineitä eri toimia varten. Esimerkiksi yksittäisiä hankkeita voidaan rahoittaa unionin rahoitusvälineistä.

Euroopan unioni on sitoutunut edistämään ulkosuhteissaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia unionin perusperiaatteiden eli vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti. Se pyrkii sisällyttämään ihmisoikeuskysymykset kaikkiin politiikkoihinsa ja ohjelmiinsa, ja sillä on useita ihmisoikeuspolitiikan välineitä eri toimia varten. Esimerkiksi yksittäisiä hankkeita voidaan rahoittaa unionin rahoitusvälineistä.

Demokratian edistäminen ja vaalitarkkailu

01-05-2018

Euroopan unioni pitää ensisijaisen tärkeänä demokratian tukemista maailmanlaajuisesti. Demokratia on yhä ainoa hallintojärjestelmä, jossa ihmiset voivat käyttää täysimääräisesti ihmisoikeuksiaan, ja se on myös kehityksen ja pitkän aikavälin vakauden kannalta määräävä tekijä. Ainoana suorilla vaaleilla valittuna EU:n toimielimenä Euroopan parlamentti on erityisen sitoutunut demokratian edistämiseen.

Euroopan unioni pitää ensisijaisen tärkeänä demokratian tukemista maailmanlaajuisesti. Demokratia on yhä ainoa hallintojärjestelmä, jossa ihmiset voivat käyttää täysimääräisesti ihmisoikeuksiaan, ja se on myös kehityksen ja pitkän aikavälin vakauden kannalta määräävä tekijä. Ainoana suorilla vaaleilla valittuna EU:n toimielimenä Euroopan parlamentti on erityisen sitoutunut demokratian edistämiseen.

Euroopan talousalue, Sveitsi ja pohjoiset alueet

01-05-2018

Euroopan talousalue (ETA) perustettiin vuonna 1994. Sen tarkoituksena oli ulottaa unionin sisämarkkinat Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) maihin. Norja, Islanti ja Liechtenstein kuuluvat Euroopan talousalueeseen. Sveitsi kuuluu EFTA:an mutta ei osallistu Euroopan talousalueeseen. EU ja ETA:n EFTA-kumppanit Norja ja Islanti ovat sidoksissa toisiinsa myös erilaisten pohjoisten alueiden politiikkojen ja foorumien kautta. Niissä keskitytään Euroopan nopeasti kehittyviin pohjoisiin alueisiin ja yleisesti ...

Euroopan talousalue (ETA) perustettiin vuonna 1994. Sen tarkoituksena oli ulottaa unionin sisämarkkinat Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) maihin. Norja, Islanti ja Liechtenstein kuuluvat Euroopan talousalueeseen. Sveitsi kuuluu EFTA:an mutta ei osallistu Euroopan talousalueeseen. EU ja ETA:n EFTA-kumppanit Norja ja Islanti ovat sidoksissa toisiinsa myös erilaisten pohjoisten alueiden politiikkojen ja foorumien kautta. Niissä keskitytään Euroopan nopeasti kehittyviin pohjoisiin alueisiin ja yleisesti arktiseen alueeseen.

Talousarviomenettely

01-05-2018

Vuosina 1970 ja 1975 tehtyjen sopimusten jälkeen Euroopan parlamentin rooli talousarviomenettelyssä on asteittain korostunut. Lissabonin sopimuksen mukaisesti parlamentti päättää EU:n koko talousarviosta tasavertaisena neuvoston kanssa.

Vuosina 1970 ja 1975 tehtyjen sopimusten jälkeen Euroopan parlamentin rooli talousarviomenettelyssä on asteittain korostunut. Lissabonin sopimuksen mukaisesti parlamentti päättää EU:n koko talousarviosta tasavertaisena neuvoston kanssa.

Työterveys ja -turvallisuus

01-05-2018

Euroopan unioni on 1980-luvulta lähtien pyrkinyt edistämään työterveyttä ja -turvallisuutta. Unionin lainsäädännössä on määritelty työntekijöiden suojelun vähimmäistaso, mutta jäsenvaltiot voivat myös pitää voimassa tai ottaa käyttöön tiukempia toimenpiteitä. Lissabonin sopimuksen myötä oikeudellisesti sitovaksi tullut Euroopan unionin perusoikeuskirja korostaa entisestään tämän politiikanalan merkitystä unionin lainsäädännössä.

Euroopan unioni on 1980-luvulta lähtien pyrkinyt edistämään työterveyttä ja -turvallisuutta. Unionin lainsäädännössä on määritelty työntekijöiden suojelun vähimmäistaso, mutta jäsenvaltiot voivat myös pitää voimassa tai ottaa käyttöön tiukempia toimenpiteitä. Lissabonin sopimuksen myötä oikeudellisesti sitovaksi tullut Euroopan unionin perusoikeuskirja korostaa entisestään tämän politiikanalan merkitystä unionin lainsäädännössä.

Tulevat tapahtumat

30-11-2020
EPRS online Book Talk | How to own the room (and the zoom) [...]
Muu tapahtuma -
EPRS
30-11-2020
Hearing on Future-proofing the Tourism Sector: Challenges and Opportunities Ahead
Kuulemistilaisuus -
TRAN
30-11-2020
LIBE - FEMM Joint Hearing: Combating Gender based Violence: Cyber Violence
Kuulemistilaisuus -
FEMM LIBE

Kumppanit