EU:n päästökauppajärjestelmä ja sen uudistaminen

EU:n päästökauppajärjestelmän tavoitteena on teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Miten järjestelmä toimii ja miten sitä on uudistettu?

EU:n päästökauppajärjestelmä perustuu "saastuttaja maksaa" -periaatteeseen

Mikä on EU:n päästökauppajärjestelmä?

 EU:n hiilidioksidipäästöt ovat maailman kolmanneksi suurimmat. EU on kuitenkin asettanut kunnianhimoisen tavoitteen vähentää päästöjä 55 % vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.

Vuonna 2005 käyttöön otettu päästökauppajärjestelmä on yksi keinoista, jolla pyritään kohti hiilineutraaliutta. Järjestelmän kohteena on erityisesti teollisuus.

Miten järjestelmä toimii?

Päästökauppajärjestelmä perustuu niin sanottuun "saastuttaja maksaa" -periaatteeseen, ja sen piirissä on yli 10 000 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta. Niiden on hankittava lupa jokaista ilmaan päästämäänsä hiilidioksiditonnia kohden. Tämän on tarkoitus kannustaa yrityksiä saastuttamaan vähemmän: mitä vähemmän saastutat, sitä vähemmän maksat. Yritykset ostavat päästöoikeutensa huutokaupalla, ja hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Osa luvista on kuitenkin myönnetty ilmaiseksi. Tämä koskee etenkin aloja, joilla yritykset herkästi siirtävät tuotantoa löyhemmin päästöjä rajoittaviin maihin.

Päästöjen hinnan säänteleminen

Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen päästöoikeudet olivat erittäin halpoja, koska niiden kysyntä oli laskenut, mutta tarjonta pysynyt vakaana.

Suuri ylijäämä ja alhaiset hinnat jarruttavat yrityksiä investoimasta vihreään teknologiaan. Niinpä järjestelmä ei pystynyt enää riittävän tehokkaasti torjumaan ilmastonmuutosta.

Ratkaisuna ongelmaan vuonna 2015 kehitettiin niin kutsuttu markkinavakausvaranto. Sen tavoitteena on sovittaa päästöoikeuksien kysyntä ja tarjonta paremmin yhteen ottamalla ylimääräisiä päästöoikeuksia varantoon, josta niitä voidaan vapauttaa, jos niistä tulee pulaa.

Maaliskuussa 2023 markkinavakausvarannon toimintaa päätettiin jatkaa vuoteen 2030 asti, jotta EU:ta voidaan suojata laskevalta hiilen hinnalta koronapandemian kaltaisten kriisien varalta. Päästöoikeuksien hinnan lasku tarkoittaisi, että teollisuudella olisi vähemmän kannustimia leikata päästöjään.

Vihreän kehityksen ohjelma ja päästökaupan päivitys

EU:ssa päätettiin joulukuussa 2022 päivittää päästökauppajärjestelmää, jotta se olisi linjassa EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa sovittujen aiempaa tiukempien päästötavoitteiden kanssa. Päästöjä on tarkoitus vähentää päästökauppasektorilla 62 % vuoteen 2030 mennessä.

Mitä uudistus pitää sisällään?

Mepit halusivat asettaa kunnianhimoisempia tavoitteita kuin komissio alkuperäisessä esityksessään. Parlamentin ja EU-maiden sopimassa tekstissä järjestelmää uudistetaan seuraavalla tavalla:


  • Vuosittaista päästöoikeuksien määrää vähennetään vuoteen 2030 asti alkuperäistä esitystä enemmän, jotta saavutetaan 62 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Esitetty tavoite oli 61 %.
  • Lisää rahoitusta ohjataan innovatiiviselle teknologialle ja energiajärjestelmän uudistamiseen innovaatio- ja modernisaatiorahastojen kautta. Osa päästökaupan tuotoista ohjataan sosiaaliseen ilmastorahastoon, jolla pyritään tukemaan kotitalouksia ja yrityksiä energiaköyhyyden välttämisessä.
  • Ilmaiset päästöoikeudet poistuvat vähitellen markkinoilla vuoteen 2034 mennessä, jolloin EU:n hiilirajamekanismi on puolestaan täysin käytössä siirtymäajan jälkeen. Mekanismilla asetetaan hinta tuontituotteiden hiilidioksidipäästöille ja pyritään estämään yrityksiä siirtämästä tuotantoa maihin, joiden ilmastolainsäädäntö on löyhempää.
  • Meriliikenne lisätään päästökaupan piiriin.
  • Yhdyskuntajätteen polttamisesta syntyvät päästöt lisätään päästökaupan piiriin vuodesta 2024.
  • Erillinen päästökauppajärjestelmä kattaa vuodesta 2027 alkaen kaupallisessa käytössä olevat rakennukset ja tieliikenteen. Yksityishenkilöiden liikenne ja asunnot liitetään järjestelmään vasta vuodesta 2029, mihin vaaditaan uusi esitys komissiolta.

Kaikki päästökaupan tuotot on määrä käyttää ilmastotoimiin.


Taustaa

Parlamentti ja EU-maiden hallituksia edustava neuvosto pääsivät sopuun kunnianhimoisemmasta päästökauppajärjestelmästä joulukuussa 2022. Huhtikuussa 2023 sekä parlamentti että neuvosto hyväksyivät lopullisen lain, ja se astui voimaan toukokuussa 2023.

EU:n toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

 EU pyrkii myös muilla toimilla saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteensa ja vähentämään päästöjään kaikilla talouden aloilla:


Katso, miten EU on edistynyt vuoden 2020 päästövähennystavoitteidensa saavuttamisessa

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin vuonna 2017 ja sitä on päivitetty viimeksi heinäkuussa 2023.