Ilmastonmuutos: Miten mepit haluavat sisällyttää metsät ilmastotalkoisiin
EU haluaa käyttää metsien kykyä sitoa kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Katso lisää infografiikoista.
EU on ryhtynyt lukuisiin toimiin vähentääkseen kasvihuonekaasupäästöjään. Metsillä on merkittävä rooli hiilinieluina, eli ne sitovat ilmakehästä hiilidioksidia, joka muuten edistäisi ilmastonmuutosta. Tämän vuoksi EU:ssa päivitetään parhaillaan sääntöjä, joilla pyritään kasvattamaan hiilinieluja.
Maaliskuussa 2023 parlamentti hyväksyi uudet, kunnianhimoiset säännöt, joilla säännellään maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta EU:ssa. Päivityksen myötä EU:n hiilinielujen on määrä kasvaa 15 % vuoteen 2030 mennessä.
Lue alta keskeisiä faktoja metsistä EU-maissa sekä parlamentin kannasta metsien ja maankäyttösektorin hiilinielujen vahvistamiseksi.
Metsät EU:ssa
EU:n metsät sitovat yhteensä 7 prosenttia EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä joka vuosi.
Euroopan unionissa on 159 miljoonaa hehtaaria metsää, ja metsät kattavat 43,5 prosenttia sen maapinta-alasta. Metsäpinta-ala vaihtelee kuitenkin huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen, Maltan reilusta 10 prosentista Suomen lähes 70 prosenttiin.
Sen lisäksi, että metsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä, ne tarjoavat lukuisia palveluja ekosysteemille: ne auttavat suojelemaan maaperää eroosiolta, ja niillä on keskeinen merkitys veden kierrossa. Metsät ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla monille lajeille elinympäristön ja säätelevät paikallista ilmastoa.
Mihin aloihin lainsäädäntö vaikuttaa?
Päivitettävät säännöt koskevat maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta, joista käytetään lyhennettä LULUCF, ja ne kattavat lähinnä metsä- ja maatalousmaan sekä maan, jonka käyttö on muuttunut.
Myös tästä alasta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Niitä aiheutuu esimerkiksi maankäytön muutosten seurauksena. Syynä voi olla erityisesti metsien muuttaminen viljelymaaksi, metsänhakkuu tai eläinten laiduntaminen maatalousmaalla.
Tämä on kuitenkin ainoa ala, joka voi poistaa hiilidioksidia ilmakehästä pääasiassa metsien ansiosta.
Mitä uudet säännöt sisältävät?
Uusilla säännöillä kasvatetaan EU:n luonnollisia hiilinieluja muun muassa kosteikkojen ja soiden ennallistamisella sekä metsittämisellä ja metsäkadon pysäyttämisellä. Tämän pitäisi käytännössä johtaa EU:n vuoden 2030 vähintään 55 prosentin päästövähennyksen kasvamiseen. Hiilinielut sitoisivat vähintään 310 miljoonaa tonnia hiiliidoksidiekvivalentteja, jolloin päästövähennys olisi 57 %.
Vuodesta 2026 alkaen EU-mailla on sitovia kansallisia tavoitteita vuodelle 2030 maankäyttö- ja metsätaloussektorin päästöille ja päästöjen sitomiselle. Tavoitteet perustuvat aiempaan poistojen tasoon sekä mahdollisuuteen kasvattaa potentiaalia. Vuoteen 2026 asti maiden tulee varmistaa, että sektorin päästöt eivät ylitä sen poistoja.
Säännöillä parannetaan myös valvontaa ja tarjotaan lisää joustoja EU-maille esimerkiksi metsäpalojen kaltaisten luonnonkatastrofien tapauksessa. Lisäksi jäsenmaa voivat maankäyttösektorilla sidotuilla päästöillä hyvittää taakanjakoasetuksen alle kuuluvia päästöjä.
EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä
Maankäyttö- ja metsätaloussektorin sääntöjen päivitys on osa Fit for 55 -lainsäädäntöpakettia, jonka avulla on tarkoitus saavuttaa EU:n ilmastolaissa asetettu vuoden 2030 päästövähennystavoite, eli 55 prosentin vähennys verrattuna vuoteen 1990.
Fit for 55 -pakettiin kuuluu myös esityksiä muun muassa päästökaupasta, EU-maiden välisestä taakanjaosta, autojen päästöistä, uusiutuvasta energiasta ja energiatehokkuudesta.
Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2017, ja sitä päivitetään aika ajoin.
