Uusiutuva energia: Euroopan kunnianhimoiset tavoitteet

Parlamentti haluaa edistää uusiutuvien energianlähteiden käyttöä, jotta EU saavuttaisi päästövähennystavoitteensa.

Parhaillaan käynnissä oleva energiakriisi, jota Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään pahentanut, on osoittanut, kuinka tärkeää EU:n on vähentää riippuvuuttaan venäläisistä fossiilisista polttoaineista ja parantaa energiaturvallisuuttaan esimerkiksi uusiutuvien energianlähteiden avulla. Samalla EU haluaa johtaa ilmastokriisin vastaista vihreää siirtymää.

Lue lisää EU:n ratkaisuista ilmastonmuutosta vastaan.

Uusiutuvan energian lähteet

• Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan uusiutuvista, ei-fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa, geotermistä energiaa, ympäristön energiaa, vuorovesi- ja aaltoenergiaa, vesivoimaa sekä biomassaa ja biokaasua.

Uusiutuvan energian tavoitteet vuodelle 2030 EU:ssa

Euroopan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet on asetettu Fit for 55 -ilmastolakipaketissa. Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

Yksi osa lakipaketista oli EU:n uusiutuvan energian direktiivin päivitys, jossa nostettiin tavoitetta uusiutuvien energianlähteiden osuudesta EU:n energiankulutuksessa.

Syyskuussa 2023 parlamentti hyväksyi uudeksi tavoitteeksi, että uusiutuvien energialähteiden osuus olisi 42,5 % vuoteen 2030 mennessä. EU-maita kannustetaan tavoittelemaan jopa 45 prosentin osuutta, mikä olisi linjassa komission toukokuussa 2022 esittelemän RePowerEU-suunnitelman kanssa. Siinä painotetaan tarvetta siirtyä kiireisesti käyttämään puhtaita energiamuotoja ja vähentää riippuvuutta venäläisestä tuontienergiasta lisäämällä uusiutuvan energian osuutta sähköntuotannossa, teollisuudessa, rakennuksissa ja liikenteessä 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Lue lisää Fit for 55 -paketista ja vihreän kehityksen ohjelmasta.

Uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen eri aloilla

Uudistetussa uusiutuvan energian direktiivissä päivitettiin tavoitteita myös seuraaville aloille:

• rakennukset - 49 % uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä
• teollisuus - uusi tavoite 1,6 % vuosittaisesta uusiutuvan energian lisäyksestä

Mepit varmistivat, että jäsenvaltiot asettavat innovatiiviselle uusiutuvan energian teknologialle ohjeellisen tavoitteen, jonka mukaan tämän teknologian osuus asennetusta uudesta uusiutuvan energian kapasiteetista on oltava vähintään viisi prosenttia. Niiden pitää myös vahvistaa sitova kehys rajatylittäville energiahankkeille.

Mepit myös vaativat tiukempia kriteerejä biomassan käytölle, jotta EU ei tukisi kestämättömiä käytäntöjä. Biomassan korjuun yhteydessä on estettävä maaperän laadun ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen.

Uusiutuvan energian osuus lopullisesta energiankulutuksesta

Vuonna 2022 uusiutuvan energian osuus EU:n kokonaisenergiankulutuksesta oli 23,0 %, kun edeltävänä vuonna vastaava luku oli 21,8 %.

EU-maista Ruotsissa uusiutuvan energian osuus on kaikista korkein, 66,0 % vuonna 2022. Ruotsin uusiutuva energia on peräisin pääasiassa vesi- ja tuulivoimasta, kiinteistä ja nestemäisistä biopolttoaineista sekä lämpöpumpuista. Seuraavana tulevat Suomi (47,9 %, peräisin vesi- ja tuulivoimasta sekä kiinteistä biopolttoaineista) ja Latvia (43,3 %, pääasiassa peräisin vesivoimasta).

Pienimmät uusiutuvan energian osuudet olivat Irlannissa (13,1 %), Maltassa (13,4 %), Belgiassa (13,8 %) ja Luxemburgissa (14,4 %).

EU:n toimet puhtaan energian edistämiseksi kattavat myös rakennusten ja kodinkoneiden energiatehokkuuden parantamisen sekä energiaköyhyyden vähentämisen.

Artikkeli on julkaistu alun perin marraskuussa 2017, ja sitä on muokattu huomattavasti uusiutuvaa energiaa koskevan EU-lainsäädännön päivitysten myötä.

Lisätietoa

• Kysymyksiä ja vastauksia - Energiajärjestelmä ilmastotavoitteita vastaavaksi avautuu uudessa ikkunassa
• Uusiutuvan energian direktiivin päivitystä koskeva lainsäädäntöjuna
• Parlamentin tutkimuspalvelun katsaus: Renewable Energy Directive (syyskuu 2022)
• Parlamentin tutkimuspalvelun tutkimus: Revision of the Renewable Energy Directive

Artikkeleita samasta aiheesta

• Ilmastonmuutos

• Energia