Hiilidioksidipäästöjä vähentämässä: EU:n tavoitteet ja toimet
Mitä Euroopan unioni on tehnyt vähentääkseen hiilidioksidipäästöjään eri aloilla ja estääkseen ilmastonmuutosta? Lue alta kooste EU:n toimista.
Sisällysluettelo
EU:n ilmastotavoitteet ja vihreän kehityksen ohjelma
Ehkäistäkseen ilmastonmuutosta Euroopan parlamentti hyväksyi Euroopan ilmastolain, joka nostaa EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen aiemmasta 40 prosentista 55 prosenttiin ja tekee ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä laillisesti sitovan tavoitteen.
Ilmastolaki on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, eli EU:n tiekarttaa kohti ilmastoneutraaliutta. Saavuttaakseen tavoitteensa Euroopan unioni työstää kunnianhimoista lakipakettia, joka tunnetaan nimellä Fit for 55. Siihen kuuluu lukuisia uusia ilmastoa ja energiaa koskevia lakiesityksiä ja olemassa olevan lainsäädännön päivitystä.
Päästökauppaa teollisuudelle
EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) tavoitteena on vähentää teollisuuden hiilidioksidipäästöjä velvoittamalla yritykset hankkimaan päästöoikeuden jokaiselle tuottamalleen hiilidioksiditonnille. Päästöoikeudet myydään yrityksille huutokaupalla. Järjestelmässä on mukana myös kannustimia innovaatioille alalla.
ETS oli maailman ensimmäinen hiilidioksidipäästöjen kauppajärjestelmä ja se on edelleen maailman suurin. Sen piiriin kuuluu noin 40 % EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 10 000 teollisuus- ja energiantuotantolaitosta.
Jotta päästökauppa olisi linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman päästövähennystavoitteiden kanssa, parlamentti hyväksyi järjestelmän uudistuksen huhtikuussa 2023. Uudistuksen myötä päästökauppasektorin päästöjen tulee laskea 62 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.
Liikenteen päästöjen vähentäminen
Lentokoneiden ja laivojen päästöt
Lentoliikenne tuottaa noin 13,4 % EU:n liikenteen päästöistä. Huhtikuussa 2023 parlamentti puolsi lentoliikenteen päästökaupan lisäämistä päästökaupan alle. Jatkossa päästökauppa koskee kaikkia Euroopan talousalueelta lähteviä lentoja - mukaan lukien lennot, jotka laskeutuvat alueen ulkopuolelle.
Syyskuussa 2023 parlamentti hyväksyi uudet säännöt, joiden myötä lentokoneiden polttoaineena käytetään jatkossa muun muassa käytettyä ruokaöljyä, synteettistä polttoainetta tai jopa vetyä. Kestävää polttoainetta tulee olla tarjolla vuodesta 2025 alkaen ja sen osuuden tulee nousta 70 prosenttiin kaikesta EU:n lentokentillä käytetystä polttoaineesta vuoteen 2050 mennessä.
Laivojen päästöt siirtyvät myös päästökaupan alaisuuteen.
Tieliikenteen päästöt
Henkilö- ja pakettiautot tuottavat 15 % EU:n päästöistä. Parlamentti tuki komission esitystä päästöttömästä tieliikenteestä vuoteen 2035 mennessä. Välitavoitteena on henkilöautoille 55 prosentin ja pakettiautoille 50 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä.
Jotta tavoitteeseen voidaan päästä, kaikkien EU:ssa myytävien uusien autojen tulee olla päästöttömiä vuoteen 2035 mennessä. Säännöt eivät vaikuta vanhojen autojen käyttöön.
Siirtymää päästöttömiin autoihin tulee tukea lisäämällä kestävien polttoaineiden infrastruktuuria. Neuvoston kanssa käydyissä neuvotteluissa mepit varmistivat, että jatkossa sähköauton latauspisteitä on vähintään 60 kilometrin välein EU:n pääväylillä vuoteen 2026 mennessä ja 120 kilometrin välein busseille ja rekoille vuoteen 2028 mennessä. Vetytankkauspisteitä tulee olla vähintään 200 kilometrin välein pääväylillä vuoteen 2031 mennessä.
Erillinen päästökauppajärjestelmä tieliikenteelle ja rakennuksille aloittaa toimintansa vuodesta 2027 (vuodesta 2028 jos energian hinta on poikkeuksellisen korkealla).
Energiasektorin päästövähennykset
Energiantuotanto synnyttää yli kolme neljäsosaa EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Energian kulutuksen vähentäminen ja puhtaampien energian lähteiden kehittäminen ovat keskiössä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Samalla voidaan vähentää riippuvuutta tuonnista EU:n ulkopuolisista maista.
Energiankulutuksen vähentäminen
Heinäkuussa 2023 parlamentti hyväksyi uudet säännöt, joilla halutaan säästää energiaa. EU-maiden tulee yhdessä vähentää energiankulutusta vähintään 11,7 % vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoden 2020 ennusteeseen vuoden 2030 kulutuksesta). Jäsenmaiden tulee myös vähentää vuosittaista energiankulutustaan keskimäärin 1,5 % vuoden 2030 loppuun asti.
Rakennusten lämmittäminen ja viilentäminen käyttää 40 % kaikesta EU:ssa kulutetusta energiasta. Parlamentti työstää rakennusten energiatehokkuutta koskevia sääntöjä, joiden tavoitteena on, että EU:n rakennuskanta ei tuota lainkaan päästöjä vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteeseen pyritään muun muassa remontointistrategian ja aurinkopaneelien asentamisen avulla.
Uusiutuvan energian lisääminen
Puhtaampien energian lähteiden kehittäminen fossiilisten polttoaineiden tilalle auttaa EU:ta vähentämään päästöjään. Tällä hetkellä yli 20 % EU:ssa käytetystä energiasta tulee uusiutuvista lähteistä.
Joulukuussa 2022 mepit vaativat, että uusiutuvan energian tuotantolaitoksille, kuten tuulimyllyille tai aurinkovoimaloille, myönnettäisiin lupia nopeammalla aikataululla.
Syyskuussa 2023 parlamentti antoi tukensa sovulle uusiutuvien energianlähteiden käytön vauhdittamisesta. Uusilla säännöillä pyritään nostamaan uusiutuvan energian osuus 42,5 prosenttiin EU:n energiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä. EU-maita kannustetaan tähtäämään jopa suurempaan osuuteen, eli 45 prosenttiin.
Hiilitulleja tuontitavaroille
Hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi asettaisi tietyille EU:n ulkopuolelta tuoduille tuotteille hiilitulleja. Näin varmistetaan, ettei ympäristön kustannuksella tuotettu tuontitavara ole halvempaa kuin EU:ssa tehdyt vastaavat tuotteet.
Osana Fit for 55 -pakettia EU perustaa hiilirajamekanismin, joka asettaa hiilitullin tietyille EU:n ulkopuolelta maahantuoduille tuotteille. Mekanismin alaisuuteen kuuluvat energiaintensiivisten alojen tuotteet, kuten teräs, betoni, alumiini, lannoitteet ja vety.
Maahantuojien tulee maksaa tuotantomaan hiilimaksun ja EU:n päästökauppajärjestelmän hiilimaksun välillä.
Hiilitullimekanismi otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2026 ja 2034 välillä samaan aikaan, kun EU:n päästökauppajärjestelmän alla jaetut ilmaiset päästöoikeudet vähitellen katoavat. Parlamentti hyväksyi säännöt huhtikuussa 2023.
Muiden alojen päästövähennykset
Kaikki toimialat eivät kuulu nykyisen päästökauppajärjestelmän piiriin. Päästökaupan ulkopuolelle jäävät mm. liikenne, maatalous, rakentaminen ja jätehuolto, jotka yhdessä tuottavat noin 60 % EU:n päästöistä. Komissio esitti, että näiden alojen päästöjä tulisi vähentää 40 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.
Tavoitteeseen pyritään kansallisten päästötavoitteiden avulla, jotka lasketaan jäsenmaan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen perusteella. Köyhemmille EU-maille tarjotaan tukea tavoitteiden saavuttamiseksi.
Maaliskuussa 2023 parlamentti hyväksyi kansallisten päästövähennysten tavoitteen nostamisen 30 prosentista 40 prosenttiin verrattuna vuoden 2005 tasoon.
Metsienhoidolla ilmastonmuutosta vastaan
Metsät ovat luontaisia hiilinieluja, sillä ne sitovat enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin päästävät sinne. Euroopan unionin metsät sitovat vuosittain noin 7 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Tätä etua halutaan käyttää hyväksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Maaliskuussa 2023 parlamentti hyväksyi maankäyttöä ja metsien hiilinieluja koskevien sääntöjen uudistuksen, joka kasvattaa EU:n hiilinieluja 15 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen vaikuttavat EU:n ympäristötavoitteisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan ja biodiversiteetin köyhtymiseen, mutta myös ihmisoikeuksiin, rauhaan ja turvallisuuteen. Tämän vuoksi EU pyrkii torjumaan maailmanlaajuista metsäkatoa.
Parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2023 uudet säännöt, joilla yritykset velvoitetaan varmistamaan, että Euroopan markkinoilla myytävät tuotteet eivät ole edistäneet metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä missään päin maailmaa.
Muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi EU pyrkii vähentämään myös muita kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidia. Näitä ovat muun muassa metaani, fluoratut kaasut ja otsonikerrosta tuhoavat aineet. Vaikka niitä on vähemmän ilmakehässä kuin hiilidioksidia, niillä on merkittävä lämmittävä vaikutus ja ne kuuluvat Pariisin sopimuksen alaisuuteen.
