Ilmastonmuutoksen torjunta on maailmanlaajuinen haaste.
EU on keskeinen toimija ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Vuonna 2021 EU teki ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä laillisesti sitovan tavoitteen, ja asetti itselleen välitavoitteeksi 55 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä.
Sittemmin EU:ssa on säädetty monia energia- ja ympäristölakeja yllämainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. EU on pyrkinyt vähentämään riippuvuuttaan energian tuonnista alueen ulkopuolisista maista ja on hyväksynyt lainsäädäntöä uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseksi.
Opas ilmastoneuvotteluihin
Lue kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden tärkeimmistä virstanpylväistä interaktiivisella aikajanallamme.
Yhdysvallat vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti toisen kautensa ensimmäisenä päivässä vetävänsä maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta.
Azerbaidžanin Bakussa järjestetty COP29-ilmastokonferenssi saavuttaa sovun siitä, että kehittyneet maat antavat vuoteen 2035 mennessä vuosittain vähintään 300 miljardia Yhdysvaltain dollaria kehittyville maille tukemaan ilmastotoimia. Neuvotteluissa sovitaan myös siitä, miten maat ja yritykset voivat myydä ja ostaa päästöhyvityksiä, jotka liittyvät kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviin tai estäviin toimiin.
Dubaissa järjestetty COP28-ilmastokokous hyväksyy askelmerkit fossiilisista polttoaineista irtaantumiseksi. Neuvottelijat sopivat myös uusiutuvan energian kapasiteetin kolminkertaistamisen ja energiatehokkuuden parantamisen kaksi kertaa aiottua nopeammin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kokouksessa edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimia ja rahoitusta.
Maat päättävät perustaa menetys- ja vahinkorahaston, jolla autetaan ilmastokatastrofeista kärsiviä haavoittuvia maita. Uusista toimenpiteistä ei sovita, vaikka fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumisessa ja Pariisin sopimuksen 1,5 celsiusasteen raja-arvon saavuttamisessa on edistytty hitaasti.
COP26-kokouksessa maat sopivat ilmastoneutraaliutta koskevasta tavoitteesta, lisäävät rahoitusta haavoittuvassa asemassa oleville kehitysmaille ja vähentävät rahoitusta fossiilisia polttoaineita koskeville uusille hankkeille. Ne eivät pääse yhteisymmärrykseen hiilen käytöstä luopumisesta.
Eurooppalainen ilmastolaki: Parlamentti vahvistaa kantansa
Euroopan parlamentti hyväksyy neuvottelukantansa ilmastolakiin ja haluaa, että EU ja sen yksittäiset jäsenmaat ovat ilmastoneutraaleja viimeistään vuonna 2050. Se myös nostaa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen 60 prosenttiin.
Kaikkien aikojen pisin osapuolien välinen kokous pääsee sopimukseen päästövähennysten lisäämisen tarpeesta, mutta päätökset kansainvälisestä hiilimarkkinajärjestelmästä, konkreettisista päästövähennyksistä sekä heikoimmassa asemassa olevien maiden rahallisesta tukemisesta jätetään seuraavaan, Glasgow'ssa järjestettävään kokoukseen.
Euroopan parlamentti julistaa ilmastohätätilan Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Mepit haluavat komission huolehtivan siitä, että kaikki keskeiset lainsäädäntö- ja budjettiehdotukset vastaavat tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 1,5 asteeseen.
COP24 Puolan Katowicessa päättyy sekavin tuloksin. Osapuolet pääsevät sopimukseen, jolla Pariisin sopimus pannaan toimeen - mutta eivät ratkaise keskeisiä ongelmia, kuten kansainvälisen päästökaupan järjestämistä tai sitä, miten vastata varoituksiin lämpötilan noususta yli 1,5 astetta.
YK:n hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisee raportin, jossa tarkastellaan 1,5 celsiusasteen lämpötilan nousun vaikutuksia (verrattuna esiteolliseen aikaan). Raportissa todetaan, että päästöjä tulee vähentää enemmän kuin tutkijat aiemmin ovat arvioineet.
Pariisin ilmastosopimus on ensimmäinen maailmanlaajuinen laillisesti sitova globaali ilmastosopimus.
Sopimuksen tavoitteena on rajata lämpötilan nousu reilusti alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna sekä ponnistella lämpötilan nousun rajaamiseksi 1,5 asteeseen. Tarkoituksena on saavuttaa kasvihuonekaasupäästöjen huippu mahdollisimman pian ja rajoittaa päästöjä sekä poistaa kasvihuonekaasuja ilmakehästä vuosisadan jälkipuoliskolla.
Raportti tarjoaa katsauksen ilmastonmuutoksen tiedettä koskevaan ajankohtaiseen tietoon ja neljännen arviointiraportin jälkeen saatuun uuteen tietoon. Raportissa viitataan ihmisen "selkeään ja kasvavaan" vaikutukseen ilmastoon ja varoitetaan, että jos mitään ei tehdä, ilmastonmuutoksella on todennäköisesti vakavia, laajamittaisia ja peruuttamattomia vaikutuksia ihmisiin ja ekosysteemeihin.
Osapuolet sopivat aikataulusta, jossa maat esittelevät aiotut sitoumuksensa uuteen ilmastosopimukseen, sekä ilmastotoimien tehostamisesta ennen vuotta 2020.
Haavoittuvassa asemassa oleville kehitysmaille luvataan vahingonkorvauksia ilmastonmuutoksen aiheuttamiin menetyksiin.
Valtiot lupaavat myös tehostaa jo sovittujen toimien täytäntöönpanoa (esimerkiksi ilmastotoimien rahoitus) sekä raportoida päästöistä entistä avoimemmin.
Hallitukset sopivat tekevänsä töitä kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi vuoteen 2015 mennessä sekä tehostavansa ilmastotoimia luvattua enemmän ennen vuotta 2020. Kioton pöytäkirjaan hyväksytään Dohan muutos, joka lisää osallistuville valtioille uusia päästövähennystavoitteita vuosiksi 2012-2020.
Durbanissa hallitukset sitoutuvat vuoteen 2015 mennessä sopimaan uudesta, vuoden 2020 jälkeisestä kansainvälisestä ilmastosopimuksesta , johon kaikki valtiot osallistuvat kykyjensä mukaan ja josta kaikki hyötyvät yhdessä.
Raportti on laajin ja yksityiskohtaisin koskaan laadittu kooste ilmastonmuutoksesta. Sen kokoamisessa oli apuna suuri joukko tiedemiehiä ja hallitusten edustajia. Raportin päälöydökset ovat seuraavat: "ilmaston lämpeneminen on kiistatonta" ja "suurin osa todetusta ilmaston lämpenemisestä 1900-luvun puolivälin jälkeen johtuu hyvin todennäköisesti ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä ilmakehässä".
COP7-kokouksessa hyväksytään Marrakechin sopimukset, joissa sovitaan Kioton pöytäkirjan toimeenpanon säännöistä sekä rahoituksesta ja suunnittelutyökaluista. Kehittyvien valtioiden ilmastotoimia tukemaan luvataan teknologia-apua.
Presidentti George W. Bush vetää Yhdysvallat pois Kioton pöytäkirjasta
Presidentti George W. Bush vetää Yhdysvallat pois Kioton pöytäkirjasta ja perustelee päätöstä sillä, että päästövähennykset ovat enemmän teollisuusvaltioiden kuin kehittyvien valtioiden harteilla.
Kioton pöytäkirja on maailman ensimmäinen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen keskittyvä sopimus. Se sitoo laillisesti teollisuusmaat vähentämään päästöjään keskimäärin 5 % vuosiin 2008-2012 mennessä. Vaaditut vähennykset vaihtelevat maakohtaisesti.
Osapuolet ovat yhtä mieltä, että ilmastonmuutoksen puitesopimuksen sitoutumukset ovat riittämättömiä tavoitteisiin nähden. Ne sopivat merkittävämmistä sitoumuksista teollisuusvaltioille ja panevat näin alulle Kioton pöytäkirjan.
Rion ilmastokokous
Hallitukset kutsutaan hyväksymään YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus Rion ilmastokokoukseen
YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen teksti hyväksytään Toukokuu 1992
Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen, eli ilmastosopimuksen, teksti hyväksytään YK:n päämajassa New Yorkissa. Sopimus on perusta kansainväliselle yhteistyölle ilmaston lämpenemisen vastaisessa työssä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ensimmäistä kertaa teollisuusvaltioille asetetaan sitovia kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutosneuvottelukomitean ensimmäinen kokous järjestetään
IPCC jullkaisee ensimmäisen arviointiraporttinsa
Ensimmäisessä arviointiraportissaan IPCC toteaa, että ihmiskunnan päästöt lisäävät ilmakehän normaalia kasvihuonekaasujen määrää. Se alleviivaa, että ilmastonmuutos on kansainvälistä yhteistyötä vaativa ongelma, ja on näin merkittävässä roolissa YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen syntymisessä.
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) on YK:n alainen tieteellinen ja hallitustenvälinen elin, jonka tehtävä on antaa maailmalle selkeä, uusimpaan tietoon perustuva tieteellinen kuva ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista ympäristölle ja yhteiskunnalle.
Maailman ilmastokonferenssi järjestetään Genevessä
Maailman ilmastokonferenssi on yksi ensimmäisistä merkittävistä kansainvälisistä ilmastokokouksista. Konferenssiin osallistuu pääasiassa tutkijoita useilta eri aloilta, ja sen seurauksena perustetaan maailman ilmasto-ohjelma.
Yhdistyneiden kansakuntien ympäristökonferenssi järjestetään
Kyseessä on YK:n ensimmäinen merkittävä konferenssi, joka keskittyy kansainvälisiin ympäristöasioihin. Se merkitsee käännekohtaa kansainvälisen ympäristöpolitiikan kehityksessä.
