Muovijäte ja kierrätys EU:ssa

EU-maat kierrättävät entistä enemmän muovijätettä, mutta myös tuottavat sitä lisääntyvissä määrin. Katso lisätietoa infografiikoistamme.

Jokainen EU-kansalainen tuotti keskimäärin 36,1 kilogrammaa muovista pakkausjätettä vuonna 2021. Määrä kasvoi noin 29 % (8,1 kilogramman lisäys per henkilö) vuosien 2010 ja 2021 välillä.

Koko EU:ssa syntyneen muovisen pakkausjätteen määrä vuonna 2021 oli 16,13 miljoonaa tonnia. Tästä noin 6,56 miljoonaa tonnia kierrätettiin.

Infografiikka, joka esittää EU:ssa tuotetun ja kierrätetyn muovijätteen määrän kehityksen vuosina 2011-2021.
EU:ssa tuotettu ja kierrätetty muovinen pakkausjäte

EU:ssa toimitaan jo muovijätteen vähentämiseksi, mutta mitä tapahtuu jätteelle, jota syntyy kaikista ponnisteluista huolimatta valtavia määriä? Entä miten muovin kierrätystä voitaisiin lisätä?

Muovijätteen käsittely Euroopassa

Euroopassa eniten käytetty tapa käsitellä muovijätettä on energian talteenotto, eli muovijätteen muuttaminen lämmöksi, sähköksi tai polttoaineeksi joko polttamalla tai muilla menettelyillä. Kierrätys on toiseksi yleisin tapa käsitellä muovijätettä.

Noin puolet kierrätykseen kerättävästä muovista viedään käsiteltäväksi EU:n ulkopuolelle, useimmiten siksi, että jätteen käsittelyyn paikallisesti ei ole riittävää kapasiteettia, teknologiaa tai varoja. Vuonna 2022 EU vei unionin ulkopuolisiin maihin 32 miljoonaa tonnia jätettä. Valtaosa tästä määrästä oli rauta- ja metalliromua sekä paperijätettä, ja merkittävimmät kohdemaat olivat Turkki, Intia ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Aiemmin valtaosa ulkomaille viedystä muovijätteestä päätyi Kiinaan. Kiinan muovijätteelle asettamat tuontirajoitukset laskevat kuitenkin EU-viennin määrää. Tämä aiheuttaa riskin muovijätteen polton ja kaatopaikalle sijoittamisen lisääntymisestä Euroopassa. EU pyrkii löytämään kierrätykseen perustuvia ja ilmastoystävällisiä tapoja muovijätteen käsittelyyn.

Muovijätteen matala kierrätysaste EU:ssa tarkoittaa tappioita niin taloudelle kuin ympäristöllekin.

Noin 22 miljoonaa tonnia muovia päätyi maaperään ja vesistöihin vuonna 2019, ja muovisaasteen odotetaan tuplaantuvan vuoteen 2060 mennessä.

Vuonna 2019 muovi aiheutti 1,8 miljardia tonnia kasvihuonekaasupäästöjä (eli 3,4 % maailmanlaajuisista päästöistä). Päästöistä 90 % on peräisin muovin valmistuksesta fossiilisista polttoaineista. Vuoteen 2060 mennessä muovin koko elinkaaren päästöjen odotetaan yli tuplaantuvan, jolloin se olisi 4,3 miljardia tonnia.

Muovin kierrätyksen ongelmat

Muovin kierrätystä hidastavat pääasiallisesti kierrätetyn tuotteen laatu ja hinta verrattuna neitseellisestä raaka-aineesta valmistettuun tuotteeseen. Muovin valmistajat tarvitsevat edulliseen hintaan suuria määriä kierrätysmuovia, joka vastaa tiukkoja laatuvaatimuksia.

Koska muovia on helppo muokata kunkin valmistajan tarpeisiin (niin funktionaalisiin kuin esteettisiinkin), kierrätykseen tuleva materiaali on erittäin vaihtelevaa, mikä tekee sen käsittelystä kallista ja vaikuttaa lopputuotteen laatuun. Kierrätysmuovin kysyntä on kuitenkin jatkuvassa kasvussa.

EU:n ratkaisut muovin kierrätysasteen parantamiseksi

Vuonna 2019 EU hyväksyi säännöt merten muovijätteen vähentämiseksi. Laki sisältää muun muassa velvoitteen, että muovipulloissa tulee olla 25 % kierrätettyä materiaalia vuoteen 2025 ja 30 % vuoteen 2030 mennessä.

Marraskuussa 2022 komissio esitti uusia EU-sääntöjä pakkauksille pakkausjätteen vähentämiseksi. Parlamentti ja neuvosto pääsivät säännöistä sopuun ja mepit hyväksyivät ne huhtikuussa 2024. Säännöissä velvoitetaan EU-maat vähentämään asukasta kohti tuottamaansa pakkausjätettä 5 % vuodesta 2018 vuoteen 2030 mennessä, 10 % vuoteen 2035 mennessä ja 15 % vuoteen 2040 mennessä.

Muovisen pakkausjätteen vähentämiselle on omia erityisiä tavoitteita. Tietyt kertakäyttöiset muovituotteet kielletään 1. tammikuuta 20230 alkaen. Lisäksi vuoteen 2029 mennessä 90 % muovisista ja metallisista kertakäyttöjuoma-astioista (korkeintaan kolmen litran vetoisista) tulee kerätä erikseen.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on nostaa pakkausmuovin kierrätysaste 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite vaatii parempaa tuotesuunnittelua, mutta meppien arvion mukaan on myös asetettava kannustimia markkinoiden luomiseksi kierrätysmuoville.

Ehdotettuja toimia ovat muun muassa:

  • Laatustandardien luominen kierrätysmuoville
  • Kierrätysmuovin sertifioimiseen kannustaminen sekä teollisuuden että kuluttajien luottamuksen lisäämiseksi
  • Pakollinen osuus kierrätysmuovia tiettyihin tuotteisiin
  • Kierrätettyjen tuotteiden arvonlisäveron vähentämiseen kannustaminen jäsenmaissa


Euroopan parlamentti on lisäksi hyväksynyt kevyiden muovipussien kiellon EU:ssa vuonna 2015.

Parlamentti on myös vaatinut komissiota ryhtymään toimiin mikromuovin vähentämiseksi.

Helmikuussa 2024 parlamentti hyväksyi tiukemmat säännöt, jotka koskevat jätteen viemistä pois unionin alueelta. Säännöt kieltävät muovijätteen viemisen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n jäsenmaiden ulkopuolelle.


Lue lisää jätehuollosta EU:ssa:

Tekstiilituotannon ja -jätteen vaikutus ympäristöön

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu EU:ssa: faktoja ja lukuja (infografiikka)

Vähemmän ruokajätettä: EU:n toimet