Biodiversiteettikato: mistä se johtuu ja miksi siitä pitää olla huolissaan?

Kasvi- ja eläinlajeja katoaa koko ajan kiihtyvään tahtiin ihmisen toimien vuoksi. Mistä lajien katoaminen johtuu ja miksi biodiversiteetti on niin tärkeää?

Parlamentti haluaa suojella luonnon monimuotoisuutta
© Shutterstock.com/Simon Bratt

Biodiversiteetti tai luonnon monimuotoisuus, eli biologisen elämän moninaisuus planeetallamme on heikentynyt huolestuttavan nopeasti viime aikoina. Muutos johtuu pääasiassa ihmisen toimista ja niiden seurauksista, kuten maankäytön muutoksista, saastumisesta ja ilmastonmuutoksesta.

Mepit vaativat EU:ta asettamaan laillisesti sitovia tavoitteita luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi tammikuussa 2020. Komissio esitteli EU:n uuden biodiversiteettistrategian vuoteen 2030 toukokuussa 2020.

Parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2021 mietinnön biodiveristeettistrategiasta vuoteen 2030. Strategian tavoitteena on varmistaa, että vuoteen 2050 mennessä Euroopan ekosysteemit ovat kestäviä, asianmukaisesti suojeltuja ja ennallistettuja.

Mepit vaativat 16. tammikuuta täysistunnossa hyväksytyssä päätöslauselmassa, että Kiinassa lokakuussa järjestettävässä YK:n biodiversiteettikonferenssissa sovitaan laillisesti sitovista tavoitteista biodiversiteetin katoamisen estämiseksi. Konferenssi tuo yhteen vuonna 1993 voimaan astuneen YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolet päättämään vuoden 2020 jälkeisestä strategiasta.

Parlamentti haluaa EU:n ottavan johtoaseman ja takaavan, että vähintään 30 % sen pinta-alasta on luonnonmukaisessa tilassa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kaikissa EU:n päätöksissä tulisi ottaa huomioon vaikutukset biodiversiteettiin.

Mitä biodiversiteetti on?

Biodiversiteetti tarkoittaa elämän monimuotoisuutta kaikissa muodoissaan planeetallamme. Se kattaa lajien määrän, niiden geneettisen variaation moninaisuuden sekä eri elämän muotojen vuorovaikutuksen monimutkaisissa ekosysteemeissä.

Miljoona

lajia kaikkiaan 8 miljoonasta on vaarassa kuolla sukupuuttoon, monet jo lähivuosikymmeninä.

Vuonna 2019 julkaistussa YK:n raportissa tutkijat varoittivat, että jopa miljoona lajia arvioiduista 8 miljoonasta on vaarassa kuolla sukupuuttoon, monet vain vuosikymmenissä. Joidenkin tutkijoiden mukaan elämme kuudetta sukupuuttoaaltoa Maan historiassa. Aiemmissa tunnetuissa massasukupuutoissa on kuollut 60–95 % kaikista lajeista. Ekosysteemeillä kestää miljoonia vuosia selvitä vastaavasta tuhosta.

Lue lisää uhanalaisista eliölajeista Euroopassa.

Miksi luonnon monimuotoisuudella on väliä?

 

Terveet ekosysteemit takaavat monia meille itsestään selvältä tuntuvia asioita. Kasvit muuttavat auringon energiaa muille elämän muodoille hyödynnettävään muotoon. Bakteerit ja muut eliöt hajottavat orgaanista ainetta ravintoaineiksi ja tarjoavat näin kasveille terveen kasvualustan. Pölyttäjät ovat elintärkeitä kasvien lisääntymisessä, joten ne takaavat ruoantuotantomme. Kasvit ja valtameret toimivat tärkeinä hiilinieluina. Veden kiertokulku on myös vahvasti riippuvainen elävistä organismeista.

Lyhyesti sanottuna luonnon monimuotoisuus takaa meille puhtaan ilman, makean veden, laadukkaan maaperän ja satojen pölytyksen. Se auttaa taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan ja sopeutumaan siihen sekä lieventää luonnonkatastrofien vaikutusta.

Koska eri eliölajit vaikuttavat toisiinsa monimutkaisissa ekosysteemeissä, yhden lajin katoamisella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia ravintoketjussa. On mahdotonta tietää täsmällisesti, mitä vaikutuksia massasukupuutoilla olisi ihmisiin, mutta ainakin nyt meidän hyvinvointimme on luonnon monimuotoisuuden ansiota.

Biodiversiteettikadon tärkeimmät syyt

  • Muutokset maankäytössä (esim. metsäkato, tehomaanviljely, kaupungistuminen)
  • Suora hyödyntäminen, kuten metsästys ja ylikalastus
  • Ilmastonmuutos
  • Saastuminen
  • Haitalliset vieraslajit

Miten parlamentti haluaa ratkaista ongelman?

Mepit kannattavat voimakkaasti tavoitteita, joiden mukaan vähintään 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista tulee suojella. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi metsät, kosteikot, turvesuot, niityt ja rannikkoekosysteemit. Lisäksi vähintään 10 prosenttia EU:n maa- ja merialueista tulee suojella tiukasti, turvaten kaikki jäljellä olevat aarnio- ja ikimetsät sekä muut hiilipitoiset ekosysteemit.

Parlamentin mukaan tavoitteiden tulee olla sitovia. Jäsenmaiden tulisi panna ne täytäntöön kansallisella tasolla yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa.

Parlamentti vaatii lisäksi pölyttäjiä koskevien EU-toimien kiireellistä tarkastamista. Pölyttäjien väheneminen on merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle.

Lue lisää EU:n toimista luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.