Euroopan vihreän kehityksen ohjelma: avain ilmastoneutraaliin EU:hun

Vihreän kehityksen ohjelma on EU:n vastaus käynnissä olevaan ilmastokriisiin. Lue lisää tästä ilmastoneutraalin Euroopan etenemissuunnitelmasta.

Sisällysluettelo

• EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet ja hyödyt
• Fit for 55 -lainsäädäntöpaketti
• Kiertotalouden tehostaminen
• Kestävän ruokajärjestelmän luominen
• Biodiversiteetin suojelu
• Vihreän siirtymän rahoittaminen

Marraskuussa 2019 parlamentti julisti ilmastohätätilan ja pyysi komissiota varmistamaan, että kaikissa sen uusissa ehdotuksissa otetaan huomioon tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 1,5 °C:seen ja että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään huomattavasti.

Vastauksena pyyntöön komissio julkisti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman. Se on etenemissuunnitelma toimille, joiden avulla Euroopasta tulee ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

• Lue lisää EU:n ratkaisuista ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi

EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet ja hyödyt

Parlamentti hyväksyi EU:n ilmastolain 24. kesäkuuta 2021. Lain myötä EU:n tavoitteista, eli 55 prosentin päästövähennyksestä vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä, tulee laillisesti sitovia. EU tavoittelee lisäksi päästönegatiivisuutta vuodesta 2050 eteenpäin. Nämä toimet vahvistavat EU:n asemaa maailmanlaajuisena suunnannäyttäjänä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Ilmastolain avulla tavoitteita on helpompi tuoda osaksi lainsäädäntöä. Lain edellyttämien muutosten odotetaan tuovan mm. seuraavia hyötyjä: puhtaampaa ilmaa, vettä ja maaperää, energianhinnan alenemista, kunnostettuja koteja, parempaa joukkoliikennettä, lisää latauspisteitä sähköautoille, terveellisempää ruokaa sekä parempaa terveyttä nykyisille ja tuleville sukupolville.

Lain odotetaan myös luovan työpaikkoja esimerkiksi uusiutuvan energian ja energiatehokkaan rakentamisen aloille.

• Lue aikajanalta lisää siitä, miten EU on edistänyt maailmanlaajuisia ilmastotoimia

Fit for 55 -lainsäädäntöpaketti

Jotta EU voisi saavuttaa vuoden 2030 tavoitteen, se hyväksyi vuonna 2023 uutta ja tarkistettua lainsäädäntöä, joka tunnetaan nimellä 55-valmiuspaketti (englanniksi Fit for 55). Siihen kuuluu useita toisiinsa liittyviä tarkistettuja lakeja sekä uutta lainsäädäntöä.

Vähemmän päästöjä teollisuudesta, liikenteestä ja muilta aloilta

Mepit ovat hyväksyneet seuraavat lakiesitykset:

• päästökauppajärjestelmän tarkistus, jotta se kattaa saastuttavat alat, kuten rakennukset ja tieliikenteen vuodesta 2027 alkaen sekä meriliikenteen. Uudistuksilla poistetaan asteittain ilmailun maksuttomat päästöoikeudet vuoteen 2026 mennessä ja edistetään kestävien lentopolttoaineiden käyttöä
• markkinavakausvarannon uudelleentarkastelu, jotta voidaan korjata EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien tarjonnan ja kysynnän välinen rakenteellinen epätasapaino
• hiilivuotoa koskevan välineen täytäntöönpano. Siinä asetetaan hiilen hinta EU:n ulkopuolisista, hiili-intensiivisistä teollisuudenaloista tuoduille tuotteille. Siten torjutaan tuotannon siirtämistä maihin, joiden ilmastotavoitteet ovat vähemmän kunnianhimoisia
• taakanjako EU-maiden välillä, jotta kansallisia päästövähennystavoitteita voidaan nostaa 29 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla aloilla, erityisesti liikenteen, maatalouden, rakennusten ja jätehuollon aloilla
• sääntöjen tiukentaminen, jotta voidaan lisätä hiilenpoistoa maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden aloilla
• ehdotus, jonka mukaan taataan, että EU:ssa uudet henkilö- ja pakettiautot ovat päästöttömiä vuonna 2035
• ilmailun päästöoikeuksien tarkistus siten, että järjestelmään sisällytetään kaikki Euroopan talousalueelta lähtevät lennot ja mahdollinen ratkaisu EU:n ulkopuolisille lennoille (järjestelmä tunnetaan nimellä Corsia)

• lataus- ja tankkauspisteiden määrän lisääminen vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäville henkilöautoille ja raskaan liikenteen ajoneuvoille

• velvoite siirtyä vähitellen kestävämpiin lentopolttoaineisiin

• uusia tavoitteita energiankulutuksen vähentämiseksi EU:ssa vuoteen 2030 mennessä

• uusiutuvan energian osuuden nostaminen 42,5 prosenttiin EU:n energiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä

• laivojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähitellen sekä siirtyminen puhtaampiin polttoaineisiin meriliikenteessä

• Lue lisää nykyisistä EU:n toimista, joilla se pyrkii vähentämään päästöjä

• Lue, miten EU vähentää muita kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidia

EU-rahasto tukemaan kotitalouksia vihreässä siirtymässä

Parlamentti hyväksyi

• sosiaalisen ilmastorahaston täytäntöönpanon. Sitä rahoitetaan päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien huutokaupalla. Tarkoituksena on varmistaa oikeudenmukainen energiasiirtymä auttamalla haavoittuvia kotitalouksia, pienyrityksiä ja liikenteen käyttäjiä torjumaan energia- ja liikenneköyhyyttä.

Kiertotalouden tehostaminen

Komissio esitteli maaliskuussa 2020 kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman. Se sisältää tuotteiden koko elinkaarta koskevia toimenpiteitä, joilla edistetään kiertotalousprosesseja, tuetaan kestävää kulutusta ja taataan jätteen väheneminen. Sen painopisteitä ovat

• elektroniikka sekä tieto- ja viestintätekniikka
• akut ja ajoneuvot
• pakkaukset ja muovi
• tekstiilit
• rakennusala ja rakennukset
• ruoantuotanto

Uudelleen käytettävyyttä edistäviin sääntöihin kuuluu muun muassa EU:n sopimus yhteislaturista. USB-C-tyypistä tulee useimpien elektronisten laitteiden yleislaturi EU:ssa vuoden 2024 loppuun mennessä. Kannettavat tietokoneet on varustettava USB -C-tyypin latausportilla 28. huhtikuuta 2026 mennessä.

Huhtikuussa 2024 parlamentti hyväksyi uudet säännöt, jotka koskevat tavaroiden korjaamista ja uudelleenkäytön edistämistä. Säännöt velvoittavat myyjät korjaamaan tuotteet lakisääteisen takuun puitteissa, ellei niiden korvaaminen uudella ole halvempaa. Takuun lisäksi korjauksista tehdään helpompia ja halvempia.

Parlamentti hyväksyi syyskuussa 2022 kantansa EU:n uuden teollisuusstrategian täytäntöönpanoon. Strategialla autetaan yrityksiä selviytymään koronakriisistä, mukauttamaan menot politiikkaan ja siirtymään vihreämpään kiertotalouteen.

Marraskuussa 2021 parlamentin jäsenet kehottivat laatimaan kattavamman kriittisiä raaka-aineita koskevan EU:n strategian. Sen avulla vähennetään Euroopan riippuvuutta sellaisten kriittisten raaka-aineiden tuonnista, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä sen strategisille teollisuudenaloille. Joulukuussa 2023 parlamentti hyväksyi kriittisiä raaka-aineita koskevan EU:n säädöksen. Sen tarkoituksena on varmistaa riittävä ja monipuolinen tarjonta Euroopan digitaalitaloudelle ja vihreälle siirtymälle siten, että uudelleenkäyttö ja kierrätys asetetaan etusijalle.

• Lue lisää kiertotalouden hyödyistä

• Lue lisää EU:n toimista muovijätteen vähentämiseksi

Kestävän ruokajärjestelmän luominen

Elintarvikeala on yksi ilmastonmuutoksen merkittävimmistä taustatekijöistä. Vaikka EU:n maatalous on maailman ainoa merkittävä maataloussektori, joka on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään (20 prosentilla vuodesta 1990), se tuottaa edelleen noin 10 prosenttia päästöistä (joista 70 prosenttia on eläinten tuottamia päästöjä).

Komissio esitti toukokuussa 2020 Pellolta pöytään -strategian, jonka tavoitteena on varmistaa oikeudenmukainen, terveyttä edistävä ja ympäristöä säästävä elintarvikejärjestelmä ja taata maanviljelijöiden toimeentulo. Se kattaa koko elintarvikeketjun, ja sen tavoitteet ulottuvat torjunta-aineiden käytön ja mikrobilääkkeiden myynnin puolittamisesta ja lannoitteiden käytön vähentämisestä aina luomuviljelyn lisäämiseen.

Lokakuussa 2021 hyväksytyssä päätöslauselmassa parlamentti kiitti EU:n Pellolta pöytään -strategiaa, mutta antoi suosituksia siitä, miten strategiaa voitaisiin parantaa entisestään. Parlamentti painotti erityisesti, että Fit for 55 -paketin tulisi sisältää kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita maanviljelylle ja siihen liittyvälle maankäytölle.

Biodiversiteetin suojelu

Samaan aikaan EU pyrkii puuttumaan biodiversiteetin vähenemiseen ja siihen kuuluvaan miljoonan eliölajin vaaraan kuolla sukupuuttoon. Komission toukokuussa julkaiseman vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on suojella luontoa sekä pysäyttää ekosysteemien rappeutuminen ja biodiversiteetin väheneminen.

Parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2021 mietinnön biodiveristeettistrategiasta. Mepit vaativat, että strategian tulee olla linjassa muiden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa.

Metsillä on keskeinen rooli hiilipäästöjen sitomisessa ja kompensoimisessa. Parlamentti hyväksyi siksi uudet säännöt, joilla varmistetaan, että EU:hun tuodut tavarat eivät ole osasyynä metsäkatoon tai metsien tilan heikkenemiseen missään maailmassa. Asetuksella varmistetaan myös, että tuotteiden valmistuksessa noudatetaan ihmisoikeusnormeja ja varmistetaan, että alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioitetaan.

• Lue lisää tilastoja ja tietoja ilmastonmuutoksesta

Vihreän siirtymän rahoittaminen

Komissio esitti tammikuussa Kestävä Eurooppa -investointiohjelman. Se on strategia Euroopan vihreän kehityksen rahoittamiseksi keräämällä vähintään tuhat miljardia euroa julkisten ja yksityisten investointien kauttaseuraavien kymmenen vuoden aikana.

Investointiohjelmaan kuuluvan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin avulla on tarkoitus lieventää siirtymän sosioekonomisia vaikutuksia työntekijöihin ja yhteisöihin, joihin muutos eniten vaikuttaa. Komissio ehdotti toukokuussa 2020 julkista lainajärjestelyä, jolla tuetaan vihreitä investointeja fossiilisista polttoaineista riippuvaisilla alueilla. Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotuksen kesäkuussa 2021.

Parlamentti ja neuvosto sopivat uusien tulolähteiden käyttöönotosta EU:n talousarvion ja covid-19-elpymissuunnitelman rahoittamiseksi. Näihin kuuluvat tulot, joita saataisiin päästökauppajärjestelmästä ja hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista, jossa tietyistä tuontituotteista perittäisiin veroa.

Parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2020 uudet säännöt kestäville investoinneille ympäristön kannalta kestävien investointitoimien kannustamiseksi ja ”viherpesun” estämiseksi. Marraskuussa 2020 mepit kehottivat myös siirtymään kestämättömästä taloudellisesta toiminnasta kohti kestävää toimintaa, mikä on edellytys EU:n pitkän aikavälin strategisen riippumattomuuden kehittämiselle ja selviytymis- ja palautumiskyvyn parantamiselle.

• Lue lisää siitä, miten oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla autetaan EU:n alueita siirtymään vihreämpään talouteen

Lisätietoa

• Komissio: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma avautuu uudessa ikkunassa
• Euroopan vihreän kehityksen ohjelman käsittelyaikataulu
• Interaktiivinen infografiikka ilmastotoimista (englanniksi)
• Facebook-livehaastattelu ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pascal Canfinin kanssa (toukokuussa 2021) avautuu uudessa ikkunassa
• Parlamentin tutkimuspalvelun briefing: Fit for 55 package (kesäkuu 2022)