Tekstiilituotannon ja -jätteen vaikutus ympäristöön

Pikamuodin myötä vaatteita valmistetaan ja heitetään pois kasvavaa vauhtia. Miten ilmiö vaikuttaa ympäristöön, entä mitkä ovat EU:n ratkaisut?

Kierrätystä odottavia vaatteita tiukasti kasaan puristettuna

Pikamuoti tarkoittaa halpamuodin tarjontaa jatkuvalla syötöllä. EU haluaa puuttua ilmiön ympäristövaikutuksiin vähentämällä tekstiilijätteen määrää, pidentämällä vaatteiden elinikää ja lisäämällä tekstiilien kierrätystä. Suunnitelman on määrä osaltaan auttaa kiertotalouden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

Lue kiertotalouden määritelmästä sekä sen merkityksestä ja hyödyistä

Infografiikka tekstiilien kulutuksen ympäristövaikutuksesta (maankäyttö, vesi, raaka-aineet ja hiilijalanjälki) EU:ssa per henkilö vuonna 2022

Luonnonvarojen ylikulutus

Tekstiilituotannossa käytetään paljon vettä sekä maata puuvillan ja muiden kuitujen kasvattamiseen.

Yhden puuvillaisen t-paidan valmistamiseen tarvitaan arviolta 2 700 litraa makeaa vettä eli yhden henkilön 2,5 vuoden juomavesitarpeen verran.

Tekstiiliala oli kolmanneksi suurin syy vesistöjen laadun heikentymiseen ja maankäyttöön vuonna 2020. Kyseisenä vuonna jokaisen EU-kansalaisen kenkien ja vaatteiden materiaalien tuottamiseen kului keskimäärin yhdeksän kuutiometriä vettä, 400 neliömetriä maata ja 391 kilogrammaa raaka-aineita.


Veden pilaantuminen

Tekstiilituotannon värjäys- ja viimeistelytuotteiden arvioidaan aiheuttavan noin 20 prosenttia maailman puhtaan veden pilaantumisesta.

Tekokuitujen pesussa vapautuu arviolta 0,5 miljoonaa tonnia mikrokuitua valtameriin joka vuosi.

Koneellisesta polyesterivaatepyykkiä voi vapautua 700 000 mikromuovikuitua, jotka voivat päätyä elintarvikeketjuun.

Valtaosa tekstiilien mikromuoveista irtoaa muutaman ensimmäisen pesun aikana. Pikamuoti perustuu massatuotantoon, alhaisiin hintoihin ja isoihin myyntimääriin, mikä puolestaan johtaa siihen, että vaatteita pestään ensimmäistä kertaa entistä useammin.

Synteettisten materiaalien pesusta on syntynyt yli 14 miljoonaa tonnia mikromuovia, joka on kertynyt valtameriin. Tämän maailmanlaajuisen ongelman lisäksi vaatteiden tuotannolla on tuhoisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, eläimiin ja ekosysteemeihin siellä, missä tehtaat sijaitsevat.

Kasvihuonekaasupäästöt

Muotiteollisuuden osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on arviolta 10 prosenttia, eli enemmän kuin kansainväliset lennot ja merikuljetukset yhteensä.

Euroopan ympäristökeskuksen mukaan tekstiilihankinnoista EU:ssa aiheutui vuonna 2020 noin 270 kiloa CO2-päästöjä henkeä kohti. Tämä tarkoittaa, että tekstiilituotannon hiilidioksidipäästöt EU:ssa olivat yhteensä 121 miljoonaa tonnia.

Tekstiilijäte kaatopaikoilla

Tapa, jolla ihmiset pyrkivät eroon ei-toivotuista vaatteista, on myös muuttunut. Tavaroita heitetään pois eikä lahjoiteta.

Alle puolet käytetyistä vaatteista kerätään uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten ja vain 1 % kierrätetään uusiksi vaatteiksi. Teknologioita, joiden avulla vaatteita voidaan kierrättää takaisin kuiduksi, on alkanut vasta nyt tulla markkinoille.

1 %

käytetyistä vaatteista kierrätetään uusiksi vaatteiksi

Eurooppalaiset kuluttavat keskimäärin lähes 26 kiloa ja heittävät pois noin 11 kiloa tekstiilejä joka vuosi. Käytetyt vaatteet voidaan viedä EU:n ulkopuolelle, mutta suurin osa (87 %) poltetaan tai viedään kaatopaikalle.

Pikamuoti on ollut keskeinen tekijä kulutuksen lisääntymisessä, ja sitä on osaltaan vauhdittanut sosiaalinen media. Vaateteollisuus on voinut levittää muotitrendejä isommalle joukolle kuluttajia nopeammin kuin aiemmin.

Ongelmaan pyritään vastaamaan uusilla strategioilla, joihin kuuluu muun muassa vaatevuokrausyritysten kehittäminen, tuotteiden suunnitteleminen siten että uudelleenkäyttö ja kierrätys helpottuu (muodin kiertotalous), kuluttajien ohjaaminen ostamaan vähemmän ja laadukkaampia vaatteita (hidas muoti) ja yleisesti kulutustottumusten ohjaaminen kohti kestävämpiä vaihtoehtoja.

Infografiikka tekstiilituotannon kasvusta (58 miljoonaa tonnia vuonna 2000, 109 miljoonaa tonnia vuonna 2020 ja ennusteen mukaan 145 miljoonaa tonnia vuonna 2030)

EU:n tekstiilistrategia

Osana kiertotalouden toimintasuunnitelmaa Euroopan komissio esitteli maaliskuussa 2022 uuden tekstiilistrategian, jolla on määrä tehdä tekstiileistä kestävämpiä, korjattavampia, uudelleenkäytettävämpiä ja kierrätettävämpiä, puuttua pikamuotiin ja vauhdittaa alan innovaatioita.

Uuteen strategiaan sisältyy vaatimuksia tekstiilien ekologisemmasta suunnittelusta, selkeämmästä tiedon jakamisesta sekä digitaalisesta tuotepassista. Lisäksi yrityksiä vaaditaan kantamaan vastuunsa ja toimimaan hiili- ja ympäristöjalanjälkensä minimoimiseksi.

Kesäkuussa 2023 mepit esittivät tiukempia EU-toimia tekstiilien liiallisen tuotannon ja kulutuksen pysäyttämiseksi. Parlamentti vaati, että tekstiilien tuotannossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia sekä sosiaalisia ja työntekijöiden oikeuksia samoin kuin ympäristöä ja eläinten hyvinvointia.

Tekstiilijätettä koskevat EU-toimet

EU:lla on oma ympäristömerkki, jonka tiettyjä ympäristönormeja noudattavat valmistajat voivat antaa tuotteelleen. Näin voidaan tuoda esiin tuotteita, jotka sisältävät vähemmän haitallisia aineita sekä saastuttavat vähemmän vesistöjä ja ilmaa.

Komission strategian toimenpiteillä myös puututaan vaarallisiin kemikaaleihin, vaaditaan valmistajia ottamaan vastuu tuotteistaan niiden koko elinkaaren ajan jätteeksi asti ja autetaan kuluttajia valitsemaan kestäviä tekstiilejä.

Euroopan parlamentti esitti muutoksia tekstiilijätettä koskeviin sääntöihin maaliskuussa 2024. Jätedirektiivin päivitys toisi mukanaan lisää vastuuta valmistajille, eli käytännössä tekstiilien (kuten vaatteiden, kenkien, hattujen ja asusteiden) valmistajien sekä näitä tuotteita EU:n sisämarkkinoille tuovien yritysten tulee maksaa tekstiilien keräämisen, lajittelun ja kierrätyksen kulut.

Komission esityksen mukaan laajennettu tuottajavastuu tulisi ottaa käyttöön 30 kuukautta direktiivin voimaanastumisen jälkeen, mutta mepit vaativat sen käyttöönottoa jo 18 kuukauden jälkeen. Lisäksi EU-maiden tulee erilliskerätä tekstiilit uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten tammikuun 2025 alusta alkaen.

”Vaadimme tavoitetta tekstiilijätteen vähentämiselle sekä käytettyjen tekstiilien viennin valvomista”, sanoi parlamentissa lakiesitystä luotsaava puolalaismeppi Anna Zalewska (EKR). Hän vaati myös parempaa infrastruktuuria tekstiilien keräykseen sekä yhdyskuntajätteen tehokkaampaa lajittelua, jotta kierrätykseen kelpaavat materiaalit poistetaan poltettavaksi tai kaatopaikalle päätyvän jätteen joukosta.

Seuraavaksi

Neuvottelut lainsäädännön lopullisesta muotoilusta neuvoston kanssa jäävät seuraavalle parlamentille, joka valitaan 9. kesäkuuta järjestettävissä EU-vaaleissa.

Lisätietoa jätteistä EU:ssa:

Linkit

Jaa tämä artikkeli aiheesta: