Miten EU aikoo saavuttaa kiertotalouden vuoteen 2050 mennessä?
Lue EU:n kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta ja siitä, millä lisätoimenpiteillä mepit haluavat vähentää jätettä ja tehdä tuotteista kestävämpiä.
Rajalliset luonnonvarat ja ilmastokysymykset edellyttävät siirtymistä ”ota, valmista, hävitä” -yhteiskunnasta hiilineutraaliin, ympäristön kannalta kestävään, myrkyttömään ja täysin kiertoon perustuvaan talouteen vuoteen 2050 mennessä.
Koronakriisi toi esiin materiaali- ja arvoketjujen heikkoudet, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin ja teollisuuteen. Kiertotalous vähentää hiilidioksidipäästöjä ja edistää samalla talouskasvua ja luo työpaikkoja.
Uusi kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma
Komissio esitti maaliskuussa 2022 kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa luvatun ensimmäisen toimenpidepaketin, joilla halutaan vauhdittaa siirtymää kiertotalouteen. Esitettyihin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa ekosuunnittelusääntöjen soveltaminen suurempaan joukkoon tuotteita, kuluttajien voimaannuttaminen ja kestäviä tekstiilejä koskeva strategia. Toimintasuunnitelma on EU:n vuodeksi 2050 asettaman ilmastoneutraaliustavoitteen mukainen, ja tavoite on osa vihreän kehityksen ohjelmaa.
Marraskuussa 2022 komissio julkisti toisen toimenpidepaketin, johon kuului esitys uusista EU:n laajuisista säännöistä pakkauksille sekä esitys EU:n hiilenpoistojen sertifioinnista.
Kolmas paketti esiteltiin maaliskuussa 2023. Se sisälsi esityksen säännellä viherväitteitä sekä tuotteiden korjausoikeuden takaamisen.
Heinäkuussa 2023 komissio esitti EU:n jätedirektiivin päivitystä, jotta tekstiilejä ja ruokajätettä käsiteltäisiin jatkossa kestävämmällä tavalla
Lokakuussa 2022 parlamentti hyväksyi muutoksia pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeviin sääntöihin, jotta vaarallisten kemikaalien määrää jätteessä ja tuotantoprosesseissa voidaan vähentää. Uusissa säännöissä asetetaan tiukempia raja-arvoja, kielletään tiettyjen kemikaalien käyttö ja estetään saasteiden pääsy kierrätykseen.
Huhtikuussa 2024 parlamentti hyväksyi EU:n laajuisen hiilenpoistojen sertifiointijärjestelmän, joka takaa, että hiilenpoistoja mitataan luotettavasti ja että talteen otettu hiilidioksidi säilytetään mahdollisimman pitkään.
Kestäviin tuotteisiin siirtyminen
Mikä tahansa tuotantoprosessi alkaa raaka-aineista, ja covid-19-pandemia vaikutti voimakkaasti globaaleihin toimitusketjuihin. Vuonna 2021 parlamentin jäsenet pyysivät laatimaan kriittisiä raaka-aineita koskevan kattavan EU-strategian, joka perustuu kestäviin hankintoihin ja korkeisiin ympäristö-, sosiaali- ja ihmisoikeusnormeihin. Mepit halusivat vähentää EU:n riippuvuutta muutamasta EU:n ulkopuolisesta maasta ja edistää kriittisten raaka-aineiden kierrätystä ja talteenottoa. Kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös, jolla pyritään näihin tavoitteisiin, hyväksyttiin joulukuussa 2023.
Komissio ehdottaa ekosuunnitteludirektiivin soveltamisalan laajentamista muihin kuin energiaan liittyviin tuoteryhmiin luodakseen EU:n markkinat kestäville, ilmastoneutraaleille ja resurssitehokkaille tuotteille. Lisäksi tuotteille tulisi kehittää digitaalinen tuotepassi, jossa jaetaan kaikki tarvittavat tiedot tuotteen elinkaaresta. Parlamentti ja neuvosto pääsivät yhteisymmärrykseen uusista säännöistä, jotka parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2024.
Mepit tukivat myös aloitteita, joilla pyritään torjumaan suunniteltua vanhenemista, parantamaan tuotteiden kestävyyttä ja korjattavuutta sekä vahvistamaan kuluttajien oikeuksia korjauttamisoikeuden avulla. Parlamentti hyväksyi direktiivin huhtikuussa 2024. Uusilla säännöillä on määrä varmistaa, että tuotteiden korjaaminen on helpompaa ja halvempaa kuin uusien ostaminen.
Tammikuussa 2024 mepit hyväksyivät neuvoston kanssa saavutetun sovun kuluttajia koskevista säännöistä, joissa muun muassa kielletään viherpesu ja taataan kuluttajille lisää tietoa tuotteiden kestävyydestä.
Parlamentti hyväksyi maaliskuussa 2024 myös kantansa yritysten viherväitteitä koskevaan direktiiviin. Uusi parlamentti jatkaa lainsäädännön valmistelua.
Keskeiset alat ottavat kiertotalouden käyttöön
Kiertokulku ja kestävyys on sisällytettävä arvoketjun kaikkiin vaiheisiin täydellisen kiertotalouden aikaansaamiseksi suunnittelusta tuotantoon ja aina kuluttajalle asti. Euroopan komission toimintasuunnitelmassa vahvistetaan seitsemän keskeistä alaa, jotka ovat välttämättömiä kiertotalouden saavuttamiseksi: muovit, tekstiilit, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, elintarvikkeet, vesi ja ravinteet, pakkaukset, akut ja ajoneuvot sekä rakentaminen ja rakennukset.
Muovit
Mepit kannattavat muoveja kiertotaloudessa koskevaa EU:n strategiaa, jossa mikromuovin käyttö lopetettaisiin vaiheittain.
Tekstiilit
Tekstiilituotannossa käytetään paljon raaka-aineita ja vettä, joista alle 1 prosentti kierrätetään.
Komission maaliskuussa 2022 esittelemän kestäviä tekstiilejä koskevan EU-strategian tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä EU-markkinoille tulevien tekstiilituotteiden on oltava pitkäikäisiä ja kierrätettäviä, niissä on käytettävä mahdollisimman paljon kierrätyskuituja, eikä lainkaan vaarallisia aineita.
Elektroniikka ja tieto- ja viestintätekniikka
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on EU:ssa nopeimmin kasvava jätevirta. Mepit haluavat EU:n edistävän tuotteiden käyttöiän pidentämistä uudelleenkäytettävyyden ja korjattavuuden avulla.
Elintarvikkeet, vesi ja ravinteet
Noin 10 prosenttia EU:ssa saatavilla olevista elintarvikkeista menee hukkaan tai jätteeksi. Mepit vaativat ruokahävikin puolittamista vuoteen 2030 mennessä Pellolta pöytään -strategian mukaisesti.
Pakkaukset
Pakkausjätteen määrä Euroopassa kasvaa. Jokainen EU-alueen asukas tuotti keskimäärin 189 kg pakkausjätettä vuonna 2021. Huhtikuussa 2024 parlamentti hyväksyi neuvoston kanssa sovitun pakkauksia ja pakkausjätettä koskevien sääntöjen päivityksen, jolla halutaan vähentää jätteen määrää ja edistää uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
Akut ja ajoneuvot
Mepit ovat hyväksyneet uudet säännöt, jotka edellyttävät, että kaikkien EU:n markkinoilla olevien akkujen ja niihin käytettyjen raaka-aineiden hiilijalanjälki on pieni ja niiden tuotannossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja noudatetaan sosiaalisia ja ekologisia normeja.
Rakentaminen & rakennukset
Rakentamisen osuus jätteen kokonaismäärästä EU:ssa on yli 35 prosenttia. Mepit haluavat nostaa rakennusten käyttöikää ja asettaa materiaalin hiilijalanjälkeä koskevia vähennystavoitteita sekä resurssi- ja energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia.
Parlamentti hyväksyi maaliskuussa 2024 rakennusten energiatehokkuutta koskevien sääntöjen päivityksen, jolla pyritään luomaan ilmastoneutraali rakennusala vuoteen 2050 mennessä.
Jätehuolto ja jätteen siirto
Vuosittain EU:ssa syntyy 2,1 miljardia tonnia jätettä. EU vei vuonna 2022 jätettä EU:n ulkopuolisiin maihin 32,1 miljoonaa tonnia. Suurin osa kuljtetusta jätteestä on rautametalleja (rautaa ja terästä), joista suuri osa menee Turkkiin. EU vei myös paljon paperijätettä (15 %), jonka tärkein kohdemaa oli Intia.
Helmikuussa 2024 parlamentti hyväksyi tiukemmat säännöt jätteiden viennille EU:n ulkopuolisiin maihin. Säännöillä kielletään muovijätteen vienti OECD:n ulkopuolisiin maihin ja tiukennetaan vientiehtoja OECD-maihin. Jätteen kuljettaminen toiseen EU-maahan on mahdollista vain poikkeustapauksissa.
