Metsäkadon syyt ja metsäkadon torjunta EU:ssa
Lue metsäkadon syistä ja siitä, miten EU torjuu metsäkatoalueella tuotettujen hyödykkeiden tuontia.
Metsiä häviää eri puolilla maailmaa hälyttävään tahtiin. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan vuosina 1990–2020 hävisi metsää 420 miljoonaa hehtaaria eli Euroopan unionin kokoinen ala.
Metsäkato tarkoittaa, että metsää tuhotaan, jotta maata voidaan käyttää muihin käyttötarkoituksiin. Metsien tilan heikkeneminen puolestaan on asteittaisempi prosessi, jossa metsä ei pysty tuottamaan olennaisia hyötyjä, kuten puuta tai luonnon monimuotoisuutta.
Metsiä häviää tai niiden tila heikkenee pääasiassa kolmella suurimmalla metsäalueella Amazonilla (Etelä-Amerikka), Kongossa (Keski-Afrikka) ja Kaakkois-Aasiassa. EU:ssa tapahtuu päinvastoin: metsäala kasvoi 5,3 prosenttia vuosina 2000–2021.
Metsät kattavat 31 % maailman maapinta-alasta, ja ne tarjoavat kodin suurelle osalle maapallon maanpäällisestä biologisesta monimuotoisuudesta. Ne toimivat myös hiilinieluina, sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja muodostavat elintärkeän tulonlähteen noin 25 prosentille maailman väestöstä.
Mitkä ovat metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen syyt?
Metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen johtuvat pääasiassa ihmisten toiminnasta.
Teollinen maatalous
Maatalous on tärkein metsäkadon aiheuttaja kaikilla alueilla Eurooppaa lukuun ottamatta.
Metsäkatoa aiheuttaa eniten metsien muuntaminen viljelymaaksi. FAO:n mukaan siitä johtuu vähintään 50 prosenttia maailmanlaajuisesta metsäkadosta. Pääasiallinen syy on öljypalmu- ja soijapaputuotanto.
Karjan laiduntaminen aiheuttaa lähes 40 prosenttia maailmanlaajuisesta metsäkadosta.
Euroopassa viljelymaaksi muuntaminen aiheuttaa metsäkadosta noin 15 prosenttia ja karjan laiduntaminen 20 prosenttia.
Kaupungistuminen
Kaupunkien ja infrastruktuurin kehittäminen sekä rakentaminen ja teiden laajentaminen ovat maailmanlaajuisen metsäkadon kolmanneksi suurin syy. Niiden osuus kokonaismetsäkadosta on vähän yli kuusi prosenttia. Kaupungistuminen on kuitenkin merkittävin metsäkadon aiheuttaja Euroopassa.
Puuvarojen liikakäyttö
Muita ihmisen toimintaan liittyviä vahingollisia toimia ovat muun muassa puun liikakäyttö – myös polttoaineena – sekä laiton tai kestämätön hakkuu.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen syy ja seuraus. Ilmastonmuutoksesta johtuvat ääri-ilmiöt vaikuttavat metsiin. Niitä ovat esimerkiksi tulipalot, kuivuus ja tulvat. Metsien häviäminen on puolestaan haitallista ilmastolle, sillä metsillä on merkittävä rooli puhtaan ilman tarjoamisessa, veden kiertokulun sääntelyssä, hiilidioksidin talteenotossa sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja maaperän eroosion ehkäisemisessä.
Metsäkatoalueilla tuotettujen hyödykkeiden kulutus EU:ssa
Suuri osa maatalouskäyttöön muunnetuista trooppisista metsistä tuottaa maailmanlaajuisesti kaupattuja tuotteita. EU:n kulutus aiheuttaa noin 10 prosenttia maailmanlaajuisesta metsäkadosta.
Tämä koskee pääasiassa palmuöljyä ja soijaa, joiden osuus on yli kaksi kolmasosaa.
Euroopan komission vaikutustenarvioinnin mukaan nämä ovat tärkeimmät EU:n metsäkatoalueiden tuontituotteet:
- Palmuöljy 34 %
- Soija 32,8 %
- Puu 8,6 %
- Kaakao 7,5 %
- Kahvi 7 %
- Kumi 3,4 %
- Maissi 1,6 %
EU:n asetus metsäkatoa aiheuttamattomista tuotteista
Metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen vaikuttavat EU:n ympäristötavoitteisiin, joita ovat muun muassa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen torjunta, mutta myös ihmisoikeudet, rauha ja turvallisuus. Tämän vuoksi EU pyrkii torjumaan maailmanlaajuista metsien häviämistä.
Komissio esitteli heinäkuussa 2021 EU:n uuden metsästrategian 2030, jonka tavoitteena on lisätä EU:n metsien määrää ja laatua sekä edistää niiden roolia hiilinieluina.
Parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2023 uudet säännöt, joilla yritykset velvoitetaan varmistamaan, että Euroopan markkinoilla myytävät tuotteet eivät ole edistäneet metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä missään päin maailmaa.
Sääntöjä oli alun perin tarkoitus soveltaa 30. joulukuuta 2024 alkaen, mutta marraskuussa 2024 parlamentti äänesti sen puolesta, että soveltamista lykätään vuodella. Suurten yritysten olisi nyt aloitettava vaatimusten noudattaminen 30. joulukuuta 2025 mennessä, kun taas mikro- ja pienyritysten olisi noudatettava vaatimuksia 30. kesäkuuta 2026 mennessä.
Mitä metsäkatoasetus kattaa?
Uutta lakia sovelletaan palmuöljyn, soijan, kaakaon, kahvin, karjan ja puutavaran kaltaisiin tuotteisiin sekä johdannaistuotteisiin, kuten naudanlihaan, nahkaan ja painotuotteisiin, huonekaluihin, kosmetiikkaan ja suklaaseen.
Yritysten on myös tarkistettava, ovatko nämä tuotteet ihmisoikeusnormien mukaisia, ja varmistettava, että alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioitetaan.
Parlamentti laajensi metsien tilan heikkenemisen määritelmää niin, että se kattaa aarniometsien muuttamisen tai luontaisesti uudistuvien metsien muuttamisen viljelymetsiksi tai muuksi puustoiseksi maaksi.
Seuraamukset
EU:n metsäkatolainsäädännön mukaan maat luokitellaan vähäriskisiksi, vakioriskisiksi tai suuririskisiksi. Yritykset voivat tehdä yksinkertaistettuja tarkastuksia vähäriskisistä maista peräisin oleville tuotteille.
Parlamentti ehdotti marraskuussa 2024, että otettaisiin käyttöön uusi riskittömien maiden luokka, joka määritellään maiksi, joiden metsäpinta-ala on vakaa tai kasvaa. Tällaisista maista peräisin olevia tuotteita koskevat vaatimukset eivät ole yhtä tiukkoja.
Jos yritykset eivät tee tarkastuksia, niille voidaan määrätä sakko, joka on enintään 4 prosenttia niiden vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta EU:ssa.
Parlamentin ja neuvoston on sovittava sääntöjen päivittämisestä.
Lue lisää siitä, mitä mepit tekevät metsien hyväksi:
Kestävä metsänhoito: mepit haluavat estää metsäkatoa
Ilmastonmuutos: Miten mepit haluavat sisällyttää metsät ilmastotalkoisiin
