Miten EU edistää uusiutuvaa energiaa
Energia on suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde EU:ssa. Lue, miten EU haluaa lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja vähentää alan hiilipäästöjä.
Sisällysluettelo
- Nostetaan uusiutuvan energian käyttöä koskevia EU:n tavoitteita
- Nopeutetaan lupien myöntämistä uusiutuvan energian tuotantolaitoksille
- Uusiutuvan vedyn käyttö
- Edistetään merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa
- Valitaan vaihtoehtoisia polttoaineita
- Rahoitetaan vihreän energian infrastruktuureja
- Varmistetaan oikeudenmukainen energiasiirtymä kaikille
- Tuetaan vihreää teknologiaa
Energian osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on yli kolme neljäsosaa. Se kattaa sähköntuotannon, lämmityksen ja liikenteen, jotka ovat kaikki arkielämän kannalta välttämättömiä. Uusiutuvan energian lisääminen on olennaisen tärkeää, jotta sähköalan päästöjä voidaan vähentää merkittävästi ja EU voi saavuttaa kunnianhimoisen tavoitteensa olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
Uusiutuvien energialähteiden kehittäminen on myös keino, jonka avulla EU-maat ovat vähemmän riippuvaisia energian tuonnista ja vähemmän alttiita häiriöille, jotka voivat vaikuttaa hintoihin.
EU kehittää samaan aikaan energiansäästötoimenpiteitä.
Nostetaan uusiutuvan energian käyttöä koskevia EU:n tavoitteita
Yli 20 prosenttia EU:ssa kulutetusta energiasta on peräisin uusiutuvista energialähteistä. Määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2004 jälkeen. EU:n aiempi tavoite, eli 32 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, päivitettiin syyskuussa 2023, kun parlamentti hyväksyi uudeksi uusiutuvan energian osuuden tavoitteeksi 42,5 % vuoteen 2030 mennessä. Jäsenmaita kannustetaan tavoittelemaan jopa 45 % osuutta.
Vuonna 2022 uusiutuvan energian osuus EU:n energiankulutuksesta oli 23,0 %, kun edeltävänä vuonna vastaava luku oli 21,8 %.
Nopeutetaan lupien myöntämistä uusiutuvan energian tuotantolaitoksille
Parlamentti hyväksyi joulukuussa 2022 lisätoimenpiteitä, joilla uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvua nopeutetaan hyvissä ajoin ennen vuotta 2030. Syynä oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja halu vähentää EU:n riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista.
Parlamentin jäsenet kehottivat myöntämään nopeammin lupia uusille tai mukautetuille uusiutuvan energian laitoksille, myös aurinkopaneelille ja tuulivoimaloille.
Kukin EU-maa määrittää uusiutuvan energian ydinkehittämisalueet, joilla uusien laitosten pitäisi saada lupa yhdeksän kuukauden kuluessa. Kunkin EU-maan olisi myös ilmoitettava, pystyykö se asentamaan uusiutuvan energian lähteitä nopeammin. Jos toimivaltainen viranomainen ei vastaa määräaikaan mennessä, se katsotaan hyväksynnäksi.
Näiden alueiden ulkopuolella sijaitseville uusille laitoksille hyväksyntä olisi myönnettävä enintään 18 kuukauden kuluessa. Olemassa olevia laitoksia koskeva prosessi ei puolestaan saisi ylittää kuutta kuukautta.
EU-maiden määrittämät uusiutuvan energian ydinkehittämisalueet eivät saisi vaikuttaa kielteisesti ympäristöön tai tällaista vaikutusta olisi vähennettävä. Natura 2000 -alueiden kaltaiset suojelualueet, luonnonpuistot ja luonnonsuojelualueet sekä eläinten muuttoreitit olisi jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle. Euroopan parlamentin jäsenet haluavat kansalaisten osallistuvan päätöksiin, jotka koskevat laitosten asentamista ja uusiutuvan energian alueiden valintaa.
Parlamentin jäsenet hyväksyivät myös velvoitteen, jonka mukaan EU-maissa luvat aurinkoenergialaitteiden asentamiseksi rakennuksiin myönnetään kuukauden kuluessa. Pienempien, alle 50 kW:n järjestelmien osalta yksinkertainen ilmoitusmenettely olisi riittävä. Parlamentin jäsenet päättivät myös, että aurinkoenergialaitteiden asennuksen yhteydessä ei tarvitse tehdä ympäristövaikutusten arviointia. Lämpöpumppujen asennusluvan myöntämisprosessi ei saa ylittää yhtä kuukautta.
Uusiutuvan vedyn käyttö
Kun vetyä käytetään energialähteenä, se ei tuota kasvihuonekaasuja. Tämä tarkoittaa, että se voisi auttaa hiilestä irtautumisessa aloilla, joilla hiilidioksidipäästöjä on vaikea vähentää. On arvioitu, että vety voisi täyttää 20–50 prosenttia EU:n energiantarpeesta liikenteessä ja 5–20 prosenttia teollisuudessa vuoteen 2050 mennessä.
Jotta vety olisi kestävää, sitä on tuotettava uusiutuvista energialähteistä tuotetulla sähköllä. Parlamentin jäsenet ovat korostaneet, että on tärkeää tehdä selkeä ero uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn välillä sekä luopua asteittain fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta vedystä.
Parlamentin jäsenet kannattavat vedyn käytön lisäämistä ja sen alkuperän takaavaa yksinkertaisempaa järjestelmää. Näin todetaan uusiutuvaa energiaa koskevien EU:n sääntöjen päivittämistä koskevissa suunnitelmissa.
Edistetään merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa
Tuulivoima on tällä hetkellä ainoa merellä tuotettavan uusiutuvan energian lähde, jota käytetään kaupallisessa mittakaavassa. EU tarkastelee parhaillaan muita lähteitä, kuten vuorovesi- ja aaltoenergiaa, kelluvaa aurinkoenergiaa ja levän käyttöä biopolttoaineena.
Euroopan komissio on ehdottanut EU:n strategiaa, jolla sähköntuotantoa lisätään merkittävästi merellä tuotettavalla uusiutuvalla energialla. Pelkästään merituulivoimakapasiteetti kasvaisi nykyisestä 12 gigawatista 300 gigawattiin vuoteen 2050 mennessä. Parlamentti vahvistaa kantansa myöhemmin.
Valitaan vaihtoehtoisia polttoaineita
Tieliikenteen osuus EU:n hiilidioksidipäästöistä on noin viidesosa. EU haluaa siksi korvata fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla ja vähähiilisillä polttoaineilla. Uusiutuvia polttoaineita ovat esimerkiksi uusiutuvista energialähteistä tuotetut biomassapolttoaineet ja biopolttoaineet sekä synteettiset ja parafiiniset polttoaineet, myös ammoniakki.
Lisäksi siirtyminen päästöttömiin ajoneuvoihin on toteutettava samanaikaisesti kattavan lataus- ja tankkauspisteinfrastruktuurin kanssa.
Heinäkuussa 2023 parlamentti hyväksyi uudet, tarvittavaa infrastruktuuria koskevat säännöt. Tavoitteena on lisätä lataus- ja tankkauspisteiden saatavuutta kaikkialla Euroopassa. EU:n pääteiden varsilla tulee olla henkilöautojen sähkölatauspisteitä vähintään 60 kilometrin välein vuoteen 2026 mennessä sekä kuorma-autojen ja linja-autojen latauspisteitä 120 kilometrin välein vuoteen 2028 mennessä.
Rahoitetaan vihreän energian infrastruktuureja
EU on tarkistanut rajatylittävien energiainfrastruktuurihankkeiden rahoitusta koskevia sääntöjään, jotta se voisi saavuttaa ilmastotavoitteensa. Uusilla säännöillä pyritään poistamaan asteittain EU:n rahoitus maakaasuhankkeille. Varoja halutaan suunnata vetyinfrastruktuuriin sekä hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin.
Säännöt tulivat voimaan kesäkuussa 2022. Euroopan parlamentin jäsenet saivat läpi vaatimuksensa lisätä merellä tuotettavan uusiutuvan energian hankkeita ja helpottaa niiden integrointia EU:n verkostoihin. Kaikkien uusien infrastruktuurihankkeiden on edistettävä vuosia 2030 ja 2050 koskevia EU:n ilmastotavoitteita. Siten lopetetaan EU:n tuki fossiilisiin polttoaineisiin perustuvalle infrastruktuurille.
Varmistetaan oikeudenmukainen energiasiirtymä kaikille
EU perustaa vuonna 2026 sosiaalisen ilmastorahaston, josta tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia ja pienyrityksiä energiasiirtymän aikana. Rahaston kokonaisbudjetti on arvioilta 86,7 miljardia euroa.
Se auttaa rahoittamaan siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin ja sisältää toimenpiteitä, joilla alennetaan energiaveroja ja -maksuja. Siihen sisältyy myös kannustimia, joilla edistetään rakennusten kunnostamista, autojen yhteiskäyttöä ja käytettyjen sähköautojen markkinoiden kehittämistä.
Parlamentti hyväksyi lakiesityksen huhtikuussa 2023.
Tuetaan vihreää teknologiaa
Uusiutuvan energian tuottaminen ja varastoiminen vaatii vihreiden teknologioiden, kuten aurinkopaneelien ja akkujen kehittämistä. Lisätäkseen EU:n kapasiteettia tuottaa tarvittavat vihreät teknologiat rajojensa sisällä parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2024 nettonollateollisuussäädöksen, joka pyrkii auttamaan yrityksiä keventämällä hallinnollista taakkaa ja tukemalla innovaatioita.
Uusiutuva energia EU:ssa
-
EU energy in figures: statistical pocketbook 2021
avautuu uudessa ikkunassa
-
Renewable energy statistics
avautuu uudessa ikkunassa
- Study: solar energy in the EU (August 2022)
- At a glance: accelerating the deployment of renewable energy during the crisis (marraskuu 2022)
- Faktatietoja EU:sta: Uusiutuvat energialähteet