EU:n toimet energiankulutuksen vähentämiseksi
Energian säästäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä ja EU:n energiariippuvuuden vähentämisessä.
Energiatehokkuus tarkoittaa sitä, että saman tuloksen saavuttamiseksi kulutetaan vähemmän energiaa. Sen avulla voidaan säästää energiaa ja vähentää tuotantolaitosten päästöjä.
EU on päivittänyt vuoden 2018 energiatehokkuuslakeja saavuttaakseen kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa, jotka on asetettu vihreän kehityksen ohjelmassa. Uudistuksella pyritään myös pääsemään irti Euroopan riippuvuudesta fossiilisista polttoaineista, joita tuodaan suurelta osin Venäjältä.
EU on myös päivittänyt säännöt, joilla halutaan lisätä uusiutuvan energian osuutta markkinoilla.
Uudet energiatehokkuustavoitteet
Energiatehokkuuden parantaminen voisi paitsi vähentää hiilidioksidipäästöjä myös pienentää EU:n vuosittaista 330 miljardin euron tuontienergialaskua.
Parlamentin heinäkuussa 2023 hyväksymien uusien tavoitteiden mukaan energiankulutuksen tulisi EU-tasolla laskea yhteensä vähintään 11,7 % vuoteen 2030 mennessä (verrattuna EU:n vuoden 2020 viiteskenaarioon). EU-maiden säästötavoite on keskimäärin 1,5 % vuodessa niin, että aluksi se olisi 1,3 % vuoteen 2025 asti ja nousisi asteittain 1,9 prosenttiin vuoden 2030 loppuun mennessä.
Tavoitteiden saavuttamiseksi säästötoimia täytyy toteuttaa kansallisella, paikallisella ja aluetasolla eri aloilla (esimerkiksi julkishallinnossa, rakennuksissa, yrityksissä, datakeskuksissa). Mepit vaativat yksityiskohtaisia, saavutettavissa olevia tavoitteita:
- julkishallinnon tulee vähentää energian loppukulutusta 1,9 prosentilla vuosittain
- EU-maiden tulee varmistaa, että vuosittain vähintään 3 % julkisista rakennuksista remontoidaan nollapäästöisiksi tai lähes nollapäästöisiksi
- kaukolämpöjärjestelmien energiatehokkuutta tulee parantaa
Vahvan valvonta- ja toimeenpanomekanismin avulla varmistetaan, että jäsenmaat saavuttavat tavoitteensa.
Rakennusten energiankulutuksen vähentäminen
Rakennukset kuluttavat 40 % energiasta EU:ssa ja tuottavat 36 % unionin kasvihuonekaasupäästöistä.
Parannettavaa olisi erityisesti rakennusten lämmityksessä ja viilentämisessä sekä käyttöveden lämmittämisessä, jotka vastaavat yhteensä 80 prosentista kotitalouksien energiankulutuksesta.
Maaliskuussa 2024 parlamentti hyväksyi rakennusten energiatehokkuutta koskevien sääntöjen uudistuksen, jolla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraali rakennussektori vuoteen 2050 mennessä.
Kaikkien uusien rakennusten tulisi olla päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen. Julkishallinnon käyttämien tai omistamien rakennusten osalta tavoite on voimassa vuodesta 2028.
EU-maiden tulee vähentää rakennuskantansa keskimääräisiä vuotuisia päästöjä vähintään 16 % vuoteen 2030 mennessä ja 20—22 % vuoteen 2035 mennessä.
Uudistuksen myötä fossiilisia polttoaineita käyttäviä erillisiä lämpökattiloita ei voida enää taloudellisesti tukea vuodesta 2025 eteenpäin. Taloudelliset kannustimet ovat edelleen mahdollisia hybridilämmitysjärjestelmille, esimerkiksi lämmityskattilan ja aurinkolämpölaitteiston tai lämpöpumpun yhdistelmille. Fossiilisista polttoaineista tulisi kokonaan luopua lämmityksessä ja jäähdytyksessä vuoteen 2040 mennessä.
Rakennusten remontoiminen EU:ssa
EU-maiden tulee varmistaa, että energiatehokkuudeltaan heikoimmista ei-asuinrakennuksista 16 % remontoidaan vuoteen 2030 mennessä ja 26 % vuoteen 2033 mennessä.
Rakennuksen energiatodistuksen tulee olla voimassa kymmenen vuotta. Jos rakennuksen energialuokka on huonompi kuin C, omistajille tulisi antaa remonttineuvontaa.
Todistuksessa tulisi olla mukana suosituksia edullisista keinoista parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja vähentää sen käytöstä syntyviä kasvihuonepäästöjä.
Rakennukset tuottamaan oma aurinkoenergiansa
Uudistettujen sääntöjen myötä jäsenmaita kannustetaan asentamaan aurinkoenergialaitteistoja julkisiin ja ei-asuinrakennuksiin, jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Vuoteen 2030 mennessä kaikissa uusissa asuinrakennuksissa tulee olla asennettuna aurinkoenergialaitteisto.
Marraskuussa 2023 astui voimaan uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin päivitys, jonka myötä EU-maiden tulisi käsitellä aurinkoenergian asentamiseen liittyvät lupapyynnöt kuukauden sisällä.
Tukea energialaskujen pienentämiseksi
Energiaköyhyys ja yhteiskunnalliset ongelmat ovat usein yhteydessä tehottomiin rakennuksiin. Vähävaraiset kotitaloudet käyttävät muita suuremman osuuden tuloistaan energiaan, jolloin hintojen nousu osuu niihin kaikista kovimmin.
Remontointi voi auttaa pienentämään energialaskuja ja nostamaan ihmisiä energiaköyhyydestä. Se on kuitenkin kallista, minkä vuoksi parlamentti haluaa varmistaa, että heikossa asemassa oleville kotitalouksille ei koidu liikaa kuluja kunnostamisesta.
Uudet rakennusten energiatehokkuutta koskevat säännöt sisältävät EU-maille kansalliset suunnitelmat, joiden avulla ohjataan tukea vähävaraisille kotitalouksille.
Poikkeuksia sääntöihin tietyille rakennuksille
EU-maat voivat halutessaan jättää energiatehokkuutta koskevien sääntöjen ulkopuolelle seuraavat rakennustyypit:
- arkkitehtonisten tai historiallisten arvojensa vuoksi suojellut rakennukset
- maatalouskäytössä olevat ja tekniset rakennukset
- kirkot
- tilapäisessä käytössä olevat rakennukset
- armeijan tai hallituksen omistamat rakennukset, joita käytetään maanpuolustukseen
Rahoitusta kansallisiin toimiin energiariippuvuuden lopettamiseksi
Helmikuussa 2023 astuivat voimaan RePowerEU-säännöt. Niillä velvoitetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman kautta rahoitusta saavat EU-maat ryhtymään toimiin, joilla säästetään energiaa, tuotetaan puhdasta energiaa ja monipuolistetaan toimituksia.
Kansallisten elpymissuunnitelmien tavoitteena on tukea vihreää siirtymää sekä irti pääsemistä venäläisistä fossiilisista polttoaineista. Muihin toimenpiteisiin kuuluvat:
- investoinnit energiaköyhyyden vähentämiseksi vähävaraisten kotitalouksien, pienten ja keskisuurten yritysten ja yksinyrittäjien osalta
- lisää jäsenmaiden rahoitusta rajat ylittäviin ja maiden välisiin energiahankkeisiin
Kodinkoneiden energiatehokkuus
Vuonna 2017 parlamentti hyväksyi yksinkertaistetut energiamerkinnät kodinkoneille, kuten lampuille, televisioille ja pölynimureille, jotta kuluttajien olisi helpompi vertailla niiden energiatehokkuutta.
