Eurooppalainen digitaalinen identiteetti helpottaa pääsyä verkkopalveluihin
EU:n digitaalista identiteettiä koskevia sääntöjä parannettiin, jotta kaikkialla EU:ssa voi käyttää julkisia palveluja ja tehdä verkko-ostoksia huoletta.
Yhä useammista julkisista ja yksityisistä palveluista on tullut koronapandemian aikana digitaalisia. Tämä edellyttää turvallisia ja luotettavia digitaalisia tunnistusjärjestelmiä. Euroopan parlamentti hyväksyi helmikuussa 2024 eurooppalaisen digitaalisen identiteetin päivityksen.
Lue lisää digitaalisesta muutoksesta, joka on yksi EU:n prioriteeteista.
Mikä on eurooppalainen digitaalinen identiteetti?
Eurooppalaisen digitaalisen identiteetin (sähköinen henkilöllisyys) ansiosta kansalliset sähköiset tunnistusjärjestelmät voidaan tunnustaa yli rajojen. Euroopan kansalaiset voivat tunnistautua ja todentaa henkilöllisyytensä verkossa ilman, että heidän tarvitsee turvautua kaupallisiin palveluntarjoajiin.
Kansallisen sähköisen henkilökortin avulla voi käyttää muiden EU-maiden verkkopalveluja.
Mitä hyötyä on eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä?
Eurooppalaista digitaalista identiteettiä voi käyttää, kun
- pyytää esimerkiksi syntymätodistusta tai lääkärintodistusta tai kun ilmoittaa osoitteenmuutoksen julkisissa palveluissa
- avaa pankkitilin
- tekee veroilmoituksen
- hakee yliopistoon kotimaassa tai toisessa EU-maassa
- tallentaa lääkemääräyksen, jota voidaan käyttää kaikkialla Euroopassa
- todistaa ikänsä
- vuokraa auton sähköisen ajokortin avulla
- kirjautuu hotelliin
Parannetut säännöt
Vuonna 2014 annettiin sähköistä tunnistamista, todentamista ja luottamuspalveluja koskeva asetus (eIDAS-asetus). Siinä edellytettiin, että EU:n jäsenvaltiot ottavat käyttöön kansalliset sähköisen tunnistamisen järjestelmät, jotka täyttävät tietyt tekniset ja turvallisuusstandardit. Nämä kansalliset järjestelmät liitetään toisiinsa, jotta kansallisen sähköisen henkilökortin avulla pääsee muiden EU-maiden verkkopalveluihin.
Komissio esitti vuonna 2021 eIDAS-kehykseen perustuvan ehdotuksen. Tavoitteena on, että digitaalisen identiteetin ansiosta vähintään 80 prosenttia kansalaisista voi käyttää keskeisiä julkisia palveluja EU:n rajojen yli vuoteen 2030 mennessä.
Parlamentti korosti lainsäädäntöä neuvoteltaessa tarvetta varmistaa, että kansalliset järjestelmät toimivat keskenään, niitä on helppo käyttää ja kansalaiset voivat hallita henkilötietojaan.
Neuvoston kanssa käydyissä neuvotteluissa lainsäädännön päivityksen lopullisesta muotoilusta mepit vaativat kansalaisten oikeuksien turvaamista sekä oikeudenmukaista verkkoympäristöä, mukaan lukien takuuta siitä, että ketään ei syrjitä, siksi että he eivät halua käyttää digitaalista palvelua.
Parlamentti hyväksyi neuvoston kanssa solmitun alustavan sovun helmikuussa 2024.
