Uusilla kasvinjalostuksen menetelmillä kestävämpää ruoantuotantoa

EU haluaa parantaa ruokaturvaa ja vähentää torjunta-aineiden tarvetta uusilla, kasvinjalostusteknologioita koskevilla säännöillä.

Kasvinjalostus on vanha käytäntö, joka tähtää uusien kasvilajikkeiden luomiseen olemassa olevien lajikkeiden pohjalta. Sen tavoitteena on esimerkiksi parantaa satoja, kasvin vastustuskykyä tauteja vastaan tai sen ravintoarvoja.

Nykyään uusia kasvilajikkeita voidaan kehittää nopeammin ja täsmällisemmin muokkaamalla niiden geneettistä rakennetta.

EU:ssa kaikki geenimuunnellut organismit (GMO) kuuluvat nykyisen, vuodelta 2001 peräisin olevan GMO-lainsäädännön alle. Kasvinjalostuksen teknologia on kuitenkin kehittynyt merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Uusien genomitekniikkojen ansiosta voidaan saavuttaa kohdistettuja ja täsmällisiä tuloksia nopeammin kuin perinteisillä menetelmillä.

Mitä ovat uudet genomitekniikat?

Uusilla genomitekniikoilla tarkoitetaan keinoja jalostaa kasveja tekemällä kohdistettuja muutoksia niiden DNA:han.

Monissa tapauksissa prosessiin ei liity vieraan kasvilajin geneettistä materiaalia lainkaan, mikä tarkoittaa, että vastaaviin tuloksiin voitaisiin päästä perinteisin keinoin (esimerkiksi risteyttämällä), mutta paljon hitaammin.

Uusien genomitekniikkojen avulla voitaisiin tuottaa kasveja, jotka kestävät paremmin kuivuutta ja muita äärimmäisiä ilmasto-oloja tai jotka vaativat vähemmän lannoitteita ja torjunta-aineita.

Geenimuunnellut kasvit EU:ssa

Geenimuunnellut organismit ovat eliöitä, joiden perimää on muokattu tavalla, joka ei voisi tapahtua luonnollisesti. Usein geenimuuntelussa käytetään toisten lajien perintötekijöitä.

Ennen kuin geenimuunneltu kasvilajike voi päästä EU:n markkinoille, sen täytyy käydä läpi erittäin korkean tason turvallisuustarkastus. Lisäksi GMO-tuotteiden lupia, riskiarvioita, tuotemerkintöjä ja jäljitettävyyttä valvotaan tiukkojen sääntöjen avulla.

Uudet EU-säännöt

Heinäkuussa 2023 Euroopan komissio ehdotti uusia genomitekniikoita koskevaa säädöstä, joka keventäisi lupamenettelyä niiden kasvien osalta, jotka vastaavat luonnollisesti esiintyviä lajikkeita. Säädöksen alle kuuluvien kasvien kehittämisessä ei käytettäisi vierasta perimää kasvilajeista, jotka eivät voi risteytyä luonnossa.

Muut uusilla genomitekniikoilla tuotetut kasvit noudattaisivat yhä tiukkoja, GMO-lakia mukailevia sääntöjä.

Uusia genomitekniikoita ei edelleenkään voisi käyttää luomutuotannossa, ja niiden siemenet tulisi merkitä selkeästi, jotta maanviljelijät tietävät, mitä kasvattavat.

Parlamentin kanta

Parlamentti hyväksyi kantansa komission esitykseen 7. helmikuuta 2024. Mepit kannattivat uusia sääntöjä, ja tukivat esitystä, joka keventäisi lainsäädäntöä niiden kasvilajien osalta, jotka ovat verrattavissa luonnollisesti ilmeneviin lajikkeisiin.

Parlamentti haluaa kuitenkin jatkaa kaikkien uusilla genomitekniikoilla tuotettujen kasvien selkeää merkitsemistä avoimuuden takaamiseksi.

Jotta voidaan välttyä lainsäädännölliseltä epävarmuudelta sekä tilanteelta, jossa maanviljelijät olisivat liian riippuvaisia suurista siementen myyjistä, mepit haluavat kieltää kaikki uusien geenitekniikoiden avulla kehitettyjen kasvien patentit.

Parlamentti voi seuraavaksi aloittaa neuvottelut EU-maiden hallitusten kanssa lainsäädännön lopullisesta muotoilusta.