Vähemmän ruokajätettä: EU:n toimet
Ruokahävikki on yksi keskeisistä esteistä kiertotalouden saavuttamiselle. Katso, millaisia ratkaisuita parlamentti ehdottaa.
Arviolta noin 10 % EU-kansalaisten saatavilla olevasta ruoasta päätyy jätteeksi. Samaan aikaan yli 37 miljoonalla ihmisellä EU:ssa ei ole varaa laadukkaaseen ateriaan joka toinen päivä.
Ruokäjätteen ja ruokahävikin vähentäminen ovat kaksi keskeistä tavoitetta EU:ssa kiertotalouden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.
Ruokahävikin syyt
Puutteellinen ruokaostosten ja aterioiden suunnittelu, ”rumat” hedelmät ja vihannekset, heräteostokset supermarkettien tarjousten vuoksi ja vääränkokoiset pakkaukset ovat vain muutamia syitä kotitalouksien ruokahävikkiin. Valtaosa ruokahävikistä syntyy juuri kotitalouksissa.
Standardikokoiset annokset ja kävijöiden määrän yliarviointi ovat puolestaan syitä ravintoloiden ja ruokapalveluiden hävikkiin.
Euroopan komission tekemän tutkimuksen mukaan elintarvikkeiden päiväysmerkinnät (kuten ”parasta ennen” tai ”viimeinen käyttöpäivä”) ovat myös yksi syy ruokajätteen syntyyn. Merkintöjen parempi ymmärtäminen voisi vähentää ruokajätettä jopa 10 %.
Miksi ruokajätteen vähentäminen on tärkeää?
Ruokajätteen vähentäminen on tarpeen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Se aiheuttaa noin 16 % kaikesta EU:n elintarvikesektorin kasvihuonekaasupäästöistä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan myöhemmin jätteeksi joutuvan ruoan tuottaminen ja kuljettaminen tuottaa 8 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Jos ruokahävikki olisi maa, se tuottaisi kolmanneksi eniten päästöjä maailmassa Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.
EU:n lainsäädäntö ruokajätteen vähentämiseksi
EU:n pellolta pöytään -strategian tavoitteisiin kuuluu pakkausmerkintöjen muuttaminen selkeämmäksi ja niiden väärän käytön kieltäminen, jotta vähemmän ruokaa päätyisi jätteeksi. Strategiaan kuuluu myös se, että komissio tutkii ruokahävikin syntymistä koko tuotantoketjun osalta.
Elintarvikkeiden lahjoittaminen on yksi keino vähentää ruokajätettä. EU:n elintarvikkeiden lahjoittamista koskevat ohjeet hyväksyttiin vuonna 2017. Tavoitteena oli helpottaa turvallisen, syömäkelpoisen ruoan keräämistä ja uudelleenjakamista niille, jotka sitä tarvitsevat.
Lisäksi vuonna 2019 hyväksyttiin yhteinen metodologia elintarvikejätteen määrän mittaamiseksi tuotantoketjun joka vaiheessa. Näin ruokahävikkiä on helpompi valvoa ja sen määrää raportoida eri puolilla EU:ta.
EU:n jätedirektiivin päivitys
Komissio esitti heinäkuussa 2023 EU:n jätepuitedirektiivin päivitystä erityisesti ruoka- ja tekstiilijätteen vähentämiseksi. Esitettyjen muutosten joukossa oli ehdotus sitovista tavoitteista jätteen määrän vähentämiseksi kansallisella tasolla vuoteen 2030 mennessä. Ruoan käsittelyssä ja valmistuksessa jätettä tulisi vähentää 10 %, kun taas vähittäiskaupassa, ravintoloissa, ruokapalveluissa ja kotitalouksissa tavoite olisi 30 %.
Maaliskuussa 2024 parlamentti hyväksyi kantansa esitykseen. Parlamentti haluaa vähentää jätteen määrää käsittelyssä ja valmistuksessa vähintään 20 % ja vähittäiskaupassa, ravintoloissa, ruokapalveluissa ja kotitalouksissa vähintään 40 %. Komission tulisi arvioida, otetaanko korkeampia tavoitteita (30 % ja 50 %) käyttöön vuodelle 2035.
”Parlamentti on esittänyt kohdennettuja toimia ruokahävikin vähentämiseksi, kuten rumien vihannesten ja hedelmien mainostamista, epäoikeudenmukaisten kaupan menettelyjen valvomista, päiväysmerkintöjen selventämistä ja syömäkelpoisen, myymättä jääneen ruoan lahjoittamista”, sanoi esitystä parlamentissa luotsaava puolalaismeppi Anna Zalewska (EKR).
Seuraavaksi
Neuvottelut lainsäädännön lopullisesta muotoilusta EU-maiden hallitusten kanssa hoitaa seuraava parlamentti, joka valitaan EU-vaaleissa kesäkuussa 2024.
