Saharov-palkinto 2024: ehdokkaat

Katso, ketkä ovat ehdolla Euroopan parlamentin myöntämän mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon saajaksi tänä vuonna.

Parlamentti myöntää vuosittain Saharov-palkinnon poikkeuksellisille henkilöille ja järjestöille, jotka puolustavat ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Vuoden 2023 palkinnonsaajat olivat Jinah Mahsa Amini ja iranilainen Nainen, elämä, vapaus -protestiliike.

Ehdokkaita voivat asettaa poliittiset ryhmät tai vähintään 40 mepin ryhmät. Tämän vuoden ehdokkaat esiteltiin ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysyhteistyövaliokunnan sekä ihmisoikeuksien alivaliokunnan yhteisessä kokouksessa 26. syyskuuta 2024.

Ehdokkaat vuoden 2024 Saharov-palkinnon saajaksi

Euroopan kansanpuolue nimitti ehdokkaakseen Venezuelan demokraattisten voimien johtajan María Corina Machadon ja presidentiksi valitun Edmundo González Urrutian. He edustavat kaikkia venezuelalaisia, jotka taistelevat vapauden ja demokratian palauttamisen puolesta sekä maan sisällä että sen ulkopuolella.

María Corina Machado voitti vuonna 2023 esivaalit asettuakseen demokraattisen opposition ehdokkaaksi seuraavan vuoden presidentinvaaleissa. Venezuelan hallinto kuitenkin hylkäsi hänet mielivaltaisesti, jolloin ehdokkaaksi tuli Edmundo González Urrutia.

Heinäkuun 2024 vaalien alla toteutettiin laajamittaisia sortotoimia, kuten oikeudenmenetyksiä, pidätyksiä ja ihmisoikeusloukkauksia. Venezuelan nykyinen presidentti Nicolás Maduro julisti vaalivoiton, mutta riippumattomat tarkkailijat, kuten YK, kiistivät tulokset. Euroopan parlamentti tunnusti syyskuussa 2024 antamassaan päätöslauselmassa Edmundo Gonzálezin Venezuelan lailliseksi presidentiksi.

Mielenosoitusten ja poliittisen sorron keskellä Machado piiloutui peläten henkensä puolesta. Venezuelalainen tuomioistuin antoi 2. syyskuuta 2024 Edmundo Gonzálezista pidätysmääräyksen, joka tuomittiin kansainvälisesti. Hän muutti Espanjaan, jossa hänelle myönnettiin turvapaikka.

Myös Euroopan konservatiivit ja reformistit nimittivät Edmundo González Urrutian ehdokkaakseen.

“Rauhaa lietsovat naiset” ("Women Wage Peace") ja “Auringon naiset” ("Women of the Sun") sekä järjestöjen perustajat Yael Admi ja Reem Hajajreh ovat sosialistien ja demokraattien ryhmän ehdokas.

Auringon naiset on vuonna 2021 perustettu riippumaton palestiinalaisten naisten yhdistys, johon kuuluu naisia, nuoria ja lapsia Länsirannalta, Gazan alueelta ja laajemmin Palestiinan diasporasta. Ne pyrkivät levittämään kulttuurista ja kansallista tietoisuutta yhteisöjen välisestä rauhasta.

Rauhaa lietsovat naiset on vuonna 2014 perustettu arabien ja juutalaisten järjestö. Sen tavoitteena on edistää väkivallattomia, kunnioittavia ja molemminpuolisesti hyväksyttyjä ratkaisuja Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin siten, että naiset osallistuvat aktiivisesti neuvottelujen kaikkiin vaiheisiin.

Maaliskuussa 2022 nämä kaksi järjestöä ilmoittivat tekevänsä yhteistyötä verenvuodatuksen lopettamiseksi. Järjestöjen johtajat ovat saaneet lukuisia kunnianosoituksia ja ovat ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Myös Uudistuva Eurooppa -ryhmä nimitti ehdokkaakseen Rauhaa lietsovat naiset ja Auringon naiset.

Euroopan patriootit sekä Suvereenien kansakuntien Eurooppa -ryhmä nimittivät ehdokkaakseen Elon Muskin, SpaceX:n ja Teslan toimitusjohtajan, X:n (entinen Twitter) omistajan ja useiden yritysten, mukaan lukien Neuralink ja OpenAI, perustajan. Musk osti Twitterin vuonna 2022 ja ilmoitti aikovansa suojella sananvapautta. Vuonna 2024 hän palautti kiellettyjä tilejä perustelunaan, että kiistanalaisistakin mielipiteistä tulee keskustella demokratian turvaamiseksi.

Musk paljasti myös sensuurikäytäntöjä "Twitter Files" -paljastusten kautta ja kannatti sääntelyä, joka suojaisi erilaisia mielipiteitä. Lisäksi hän on sitoutunut laajentamaan Internet-yhteyksiä syrjäisillä alueilla, edistämään digitaalista osallisuutta ja tasa-arvoa tiedonsaannissa.

Vihreät/EVA-ryhmän nimeämä tohtori Gubad Ibadoghlu on azerbaidžanilainen korruption vastainen aktivisti. Hänet pidätettiin vuonna 2023 sen jälkeen, kun hän oli arvostellut maan öljy- ja kaasuteollisuutta ja perustanut hyväntekeväisyysjärjestön varastettujen julkisten varojen palauttamiseksi. Nyt hän on kotiarestissa, ja häntä odottaa jopa 17 vuoden vankeustuomio.

Hänen pidätyksensä oli alku akateemikkoihin ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuville jatkuville tukahduttamistoimille ennen COP29-ilmastokokousta, jota maan pääkaupunki Baku isännöi marraskuussa. Huhtikuussa 2024 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti kehotti luopumaan Ibadoghlua vastaan nostetuista syytteistä ja kumoamaan hänen matkustuskieltonsa.

Vasemmisto nimesi ehdokkaakseen toimittajat Palestiinassa (Hamza & Wael Al-Dahdouh, Plestia Alaqad, Shireen Abu Akleh ja Ain Media - Yasser Murtajan & Roshdi Sarraj’n kunniaksi). Gazan kaistalla on 7. lokakuuta 2023 jälkeen kuollut ainakin 116 toimittajaa, joista 111 on palestiinalaisia. Useita toimittajia on pahoinpidelty, pidätetty tai uhkailtu, he ovat kadonneet tai heitä on sensuroitu ja he ovat joutuneet kyberhyökkäysten kohteeksi.

Konfliktin aikana surmansa saaneiden joukossa ovat Shireen Abu Akleh, Hamza Al-Dahdouh, Yasser Murtaja ja Roshdi Sarraj. Vaaroista huolimatta toimittajat jatkavat työtään kertoakseen totuuden Gazan tilanteesta, usein ilman suojelua tai kansainvälistä valvontaa.

Taustaa

Euroopan parlamentti on joka vuosi vuodesta 1988 alkaen myöntänyt Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon ihmisoikeuksia ja perusvapauksia puolustaville henkilöille tai järjestöille. Neuvostoliittolaisen fyysikon ja poliittisen toisinajattelijan Andrei Saharovin mukaan nimetyn palkinnon arvo on 50 000 euroa.

Aikataulu

• 17. lokakuuta: ulkoasiain- ja kehitysvaliokunnat valitsevat kolme finalistia yhteiskokouksessaan
• 24. lokakuuta: parlamentin puhemies Roberta Metsola ja poliittisten ryhmien johtajat valitsevat voittajan
• 18. joulukuuta: Saharov-palkintoseremonia järjestetään Strasbourgissa