Asumisen hinnan nousu EU:ssa (infografiikka)
Asuntojen ja talojen hintojen sekä vuokrien nousu ovat tärkeä huolenaihe monille eurooppalaisille. Tutustu faktoihin ja lue lisää aiheesta.
Mitä on kohtuuhintainen asuminen?
Yksi tapa mitata, ovatko asumiskustannukset liian korkeat, on verrata asumisen hintaa asukkaan tuloihin. Jos asumiskustannukset ovat yli 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, on kotitalouksilla usein ongelmia asumisen kanssa.
Vuonna 2023 EU:ssa 10,6 prosentilla kaupunkien kotitalouksista ja 7 prosentilla maaseutualueiden kotitalouksista asumiskustannukset ylittivät 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Yli neljäsosalla (31 %) kaupungeissa asuvista kreikkalaisista asumiskustannukset olivat yli 40 prosenttia tuloista, kun taas vain noin 6 prosentilla kaupunkien slovakeista oli sama ongelma.
Asumiskustannusten kasvaminen EU:ssa
Alle kymmenessä vuodessa, vuosina 2015–2023, asuntojen hinnat nousivat EU:ssa keskimäärin 48 prosenttia. Eniten hinnat nousivat Unkarissa, 173 prosenttia, ja vähiten Suomessa, vain 5 prosenttia.
5 %
keskimääräinen asunnon hinnan nousu Suomessa 2015–2023
Tärkeimmät syyt hintojen nousuun ovat korkeammat rakennuskustannukset ja asuntolainojen korot sekä rakennustoiminnan väheneminen, joka rajoitti tarjontaa. Lisäksi kiinteistöjä hankittiin aiempaa enemmän lisätuloja tuottavana investointina.
Vuokraamisesta tuli myös kalliimpaa EU:ssa. Vuosina 2010–2022 vuokrat nousivat keskimäärin 18 prosenttia, mikä johtui osittain lyhytaikaisen vuokraamisen lisääntymisestä, mikä vei taloja ja asuntoja pois markkinoilta.
Asuinolot Euroopassa
Monet eurooppalaiset ovat huolissaan hintojen noususta, elinkustannuksista ja taloudellisesta tilanteesta. Heinäkuussa 2024 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan nämä olivat tärkeimmät syyt, joiden vuoksi ihmiset äänestivät Euroopan parlamentin vaaleissa.
Miten valtaosa eurooppalaisista asuu?
- Yli kaksi kolmannesta eurooppalaisista asuu kotitaloudessa, joka omistaa kotinsa.
- Hiukan yli puolet asuu talossa.
- Huoneita on keskimäärin 1,6 asukasta kohden.
- Keskimääräiseen kotitalouteen kuuluu 2,3 henkilöä.
- 17 % eurooppalaisista asuu kodissa, jossa ei ole riittävästi tilaa (vähintään yksi huone aikuista pariskuntaa, yksinasuvaa aikuista, kahta 12-17-vuotiasta samaa sukupuolta olevaa sisarusta tai kahta alle 12-vuotiasta sisarusta kohden).
- 34 % eurooppalaisista asuu kodissa, jossa on enemmän tilaa kuin mikä on määritelty riittäväksi (katso edellinen kohta).
- Lähde: Eurostat (2023)
Nuoret eurooppalaiset muuttavat omilleen vanhempiensa kodista keskimäärin 26,3-vuotiaana. Erot EU-maiden välillä ovat suuria: Kroatiassa lapsuudenkoti jätetään keskimäärin 31,8-vuotiaana, Suomessa taas 21,4-vuotiaana.
Miten EU toimii kohtuuhintaisen asumisen takaamiseksi?
Parlamentti hyväksyi vuonna 2021 päätöslauselman, jossa se kehotti EU-maita tunnustamaan asianmukaisen asumisen perusihmisoikeudeksi, jota voidaan valvoa lainsäädännöllä. Kaikilla pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet kunnolliseen, "terveelliseen" asuntoon, joka on yhteydessä laadukkaaseen juomaveteen, riittävään jätehuoltoon, viemäröintiin ja luotettavaan energiaan, mepit sanoivat.
Heinäkuussa 2024 parlamentti valitsi Ursula von der Leyenin toiselle toimikaudelle Euroopan komission puheenjohtajaksi. Ennen äänestystä antamassaan julkilausumassa von der Leyen ilmoitti, että asuminen on yksi EU:n prioriteeteista uudella vaalikaudella, ja totesi, että EU:lla olisi ensimmäistä kertaa asumisesta vastaava komissaari.
Lokakuussa 2024 parlamentin jäsenet keskustelivat kestävän, kunnollisen ja kohtuuhintaisen asumisen tarpeesta komission varapuheenjohtajan Margaritis Schinasin kanssa. He ilmaisivat huolensa asunnottomuudesta ja siitä, että nuoret eivät voi ostaa omaa asuntoa, ja totesivat, että on tärkeää investoida sosiaaliseen asuntotuotantoon.
Euroopan parlamentti hyväksyi joulukuussa 2024 uuden, asuntokriisiä koskevan erityisvaliokunnan perustamisen. Valiokunnan on määrä ehdottaa ratkaisuja siihen, miten EU:n olisi käsiteltävä asumiseen liittyviä kysymyksiä. Sen toiminta-aika on yksi vuosi.
