BERLIININ EUROOPPA-NEUVOSTO
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Otsake 7 (liittymistä edeltävä tuki)(milj. euroa, v. 1999 hinnat) |
|||||||
| 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | |
| Liittymistä edeltävät välineet | 3.120 | 3.120 | 3.120 | 3.120 | 3.120 | 3.120 | 3.120 |
| PHARE | 1.560 | 1.560 | 1.560 | 1.560 | 1.560 | 1.560 | 1.560 |
| Maataloustukiväline | 520 | 520 | 520 | 520 | 520 | 520 | 520 |
| Rakennetukiväline | 1.040 | 1.040 | 1.040 | 1.040 | 1.040 | 1.040 | 1.040 |
9. Eurooppa-neuvosto toteaa, että on olemassa poliittinen yhteisymmärrys kolmesta asiakirjassa 6886/99 olevasta asetuksesta. Se kehottaa neuvostoa antamaan ne mahdollisimman pian sen jälkeen kun tämä on saanut Euroopan parlamentin lausunnot.
10. Viidentoista jäsenvaltion EU:lle laadituissa rahoitusnäkymissä (Taulukko A) "liittymistä varten käytettävissä oleva" määrä olisi pidettävä erillään omien varojen ylärajan alla vuodesta 2002 vuoteen 2006 enimmäismääräisinä maksumäärärahoina uusien valtioiden liittymisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi kyseisenä ajanjaksona. Liittymisestä johtuvien menojen kattamiseen tarkoitettujen maksumäärärahojen enimmäismäärien ei tulisi ylittää seuraavia:
|
Käytettävissä liittymistä varten (maksumäärärahat) (milj. euroa, v. 1999 hinnat) |
|||||
| 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | |
|
Maksumäärärahat | 4.140 | 6.710 | 8.890 | 11.440 | 14.210 |
|
Maatalous Muut menot | 1.6002.540 | 2.0304.680 | 2.4506.640 | 2.9308.510 | 3.40010.810 |
11. Oheisessa taulukossa B esitetyt 21 jäsenvaltion EU:ta koskevat ohjeelliset rahoituspuitteet olisi liitettävä rahoitusnäkymiin. Rahoituspuitteisiin olisi otettava mukaan kuuden uuden jäsenvaltion liittymisen tuottamat uudet omat varat, ja niissä olisi oltava ylimääräinen otsake 8 (laajentuminen), josta käy ilmi laajentumisen kokonaiskustannukset kunakin ajanjakson 2002—2006 vuonna maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärinä ilmaistuina maatalouden, rakennetoimenpiteiden, sisäisten politiikkojen ja hallinnon osalta seuraavasti:
|
Otsake 8 (laajentuminen) (maksusitoumusmäärärahat) (milj. euroa, v. 1999 hinnat) |
|||||
| 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | |
|
Otsake 8 (laajentuminen) | 6.450 | 9.030 | 11.610 | 14.200 | 16.780 |
|
Maatalous Rakennetoimenpiteet Sisäiset politiikat Hallinto | 1.6003.750730370 | 2.0305.830760410 | 2.4507.920790450 | 2.93010.000820450 | 3.40012.080850450 |
12. Eurooppa-neuvosto vahvistaa Cardiffin Eurooppa-neuvoston päätelmissä esitetyn vaatimuksen siitä, että rahoituspuitteiden esittämisessä ja täytäntöönpanossa on pidettävä selvästi erillään unionin nykyisen kokoonpanon menot ja uusille jäsenmaille varatut menot, myös laajentumisen jälkeen. Uudessa toimielinten välisessä sopimuksessa tämä vaatimus olisi tuotava riittävän hyvin esille seuraavalla tavalla.
13. 15 jäsenvaltion EU:n menoihin tarkoitettuja varoja (otsakkeet 1—6) ei voida käyttää liittymistä edeltävään tukeen (otsake 7) eikä 15 jäsenvaltion EU voi vastaavasti käyttää liittymistä edeltävää tukea.
14. Liittymistä varten käytettävissä olevaa määrää voidaan käyttää ainoastaan suoraan laajentumisesta aiheutuvien menojen kattamiseen, eikä sillä voida kattaa 15 jäsenvaltion EU:n ennakoimattomia menoja tai liittymistä edeltäviä menoja (otsakkeet 1—7). Kääntäen ilmaistuna 15 jäsenvaltion EU:ta varten merkittyjä menoja tai liittymistä edeltäviä menoja (otsakkeet 1—7) ei voida käyttää lisänä uusien liittymisten aiheuttamien kustannusten kattamiseen.
15. Jos suoraan uusien jäsenvaltioiden liittymisestä aiheutuvat nykyiset menot kehittyvät laajentumisen jälkeen siten, että ne todennäköisesti ylittävät taulukossa A esitetyt uusia liittymisiä koskevien maksumäärärahojen enimmäismäärän, rahoitusnäkymissä 15 jäsenvaltion EU:lle hyväksyttyjä maksusitoumuksia on noudatettava.
16. Laajentumisen myötä 15 jäsenvaltion EU:n rahoitusnäkymiä olisi mukautettava ottaen huomioon liittyvien maiden todellinen lukumäärä ja ohjeellisen taulukon B otsakkeessa 8 esitetyt enimmäismäärät. Neuvosto päättää tästä mukautuksesta määräenemmistöllä.
17. Koska nykyiset rahoituspuitteet ja toimielinten välinen sopimus ovat osoittaneet arvonsa siten, että niiden ansiosta on vuosittain voitu varmistaa talousarviomenettelyn joustava valmistuminen, Eurooppa-neuvosto toivoo, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kesken voidaan tehdä uusi sopimus, jolla varmistetaan tiukka talousarviota koskeva kurinalaisuus, samalla kun säilytetään toimielinten välinen toimivallan kokonaistasapaino ja erotetaan selkeästi toisistaan liittymistä edeltävät ja liittymisestä aiheutuvat menot rahoitusnäkymien koko keston ajaksi.
18. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa pyrkimään Euroopan parlamentin ja komission kanssa yhteisymmärrykseen uudesta toimielinten välisestä sopimuksesta yhteisen kannan pohjalta ja edellyttäen, että hyväksyttävistä ehdoista sovitaan. Sopimuksen olisi heijastettava näitä päätelmiä, mukaan luettuna mahdollisuus ottaa mukaan määräys, jonka tarkoituksena on varmistaa tietty joustavuus rahoitusnäkymissä vuosittaisen talousarviomenettelyn aikana aina 200 miljoonan euron ylärajaan asti vuodessa.
19. Maatalouden päälinjaus pysyy ennallaan. Sitä tarkistetaan komission neuvostolle antaman selvityksen perusteella ennen unionin ensimmäistä laajentumista kaikkien tarpeellisiksi katsottujen mukautusten tekemiseksi. Päälinjauksen kattavuuden osalta rahoitusnäkymissä maataloustukivälineelle otsakkeessa 7 osoitetut määrät ja "liittymistä varten käytettävissä olevan" määrän maatalousmenoja koskeva määrä jäävät päälinjauksella asetetun ylärajan alle.
20. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä yhteisen maatalouspolitiikan oikeudenmukaista ja kannattavaa uudistamista koskevaan sopimukseen, johon maatalousneuvosto pääsi maaliskuun istunnossaan. Tämän uudistuksen sisältö takaa sen, että maatalous on monitoiminnallista, kestävää, kilpailukykyistä ja että sitä harjoitetaan kaikkialla Euroopassa, mukaan lukien alueilla, joilla on erityisiä vaikeuksia; tällaisessa maataloudessa voidaan lisäksi säilyttää maaseutua, suojella luontoa ja sillä voidaan edistää olennaisesti maaseudun elinkelpoisuutta; tällainen maatalous vastaa kuluttajien huolenaiheisiin ja vaatimuksiin, jotka koskevat elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta, ympäristönsuojelua ja eläinten hyvinvoinnin vaalimista.
21. Eurooppa-neuvosto katsoo, että kyseinen uudistus voidaan panna täytäntöön rahoituspuitteissa, joiden keskimääräinen taso on 40,5 miljardia euroa, johon lisätään kyseisenä kautena 14 miljardia euroa(1) maaseudun kehittämistä sekä eläinlääkintäalaa ja kasvinsuojelua koskevia toimenpiteitä varten. Tämä olisi paremmin sopusoinnussa maatalouden menojen nykyisten tasojen kanssa, ja sen tarkoituksena on maatalousmenojen vakauttaminen kyseisenä kautena.
22. Maatalousmenojen reaalimääräistä vakauttamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi Eurooppa-neuvosto on päättänyt seuraavasta toimenpiteistä:
23. Näiden päätösten perusteella Eurooppa-neuvosto katsoo, että rahoitusnäkymien otsakkeeseen 1 sisällytettävien määrien ei tule ylittää seuraavia määriä:
|
Otsake 1 (maatalous)2 (milj. euroa, v. 1999 hinnat) |
||||||
| 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 |
| 40920 | 42800 | 43900 | 43770 | 42760 | 41930 | 41660 |
|
YMP:n menot (paitsi maaseudun kehittämistä koskevat toimenpiteet ja liitännäistoimenpiteet)3 |
||||||
| 36620 | 38480 | 39570 | 39430 | 38410 | 37570 | 37290 |
|
Maaseudun kehittämistä koskevat toimenpiteet ja liitännäistoimenpiteet |
||||||
| 4300 | 4320 | 4330 | 4340 | 4350 | 4360 | 4370 |
Toimielinten väliseen sopimukseen olisi sisällyttävä määräys, jolla varmistetaan, että kaikki sen osapuolet noudattavat maatalouden rahoitusnäkymien ylärajaa.
24. Eurooppa-neuvosto panee merkille yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanossa talousarvion kurinalaisuuden noudattamisen puolesta toteutetut mittavat ponnistelut, joista Agenda 2000:n yhteydessä on päätetty. Nimenomaan tukihintojen alentamisena toteutetut ponnistelut merkitsevät Euroopan yhteisön olennaista osallistumista maatalouden maailmanmarkkinoiden vakauttamiseen. Eurooppa-neuvosto katsoo, että YMP:n uudistamista koskevat Agenda 2000:n puitteissa tehdyt päätökset ovat olennaisia tekijöitä määriteltäessä komission neuvotteluvaltuuksia tulevia WTO:ssa käytäviä monenvälisiä kauppaneuvotteluja varten.
25. Yksi Agenda 2000:n uudistusten keskeisiä osia on rakennerahastojen ja koheesiorahaston toiminnan tehostaminen siten, että niiden avulla voidaan päästä perussopimukseen kirjattuun taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteeseen. Tämä tavoite on pidettävä mielessä tulevaisuudessakin painopisteiden muuttuessa yhä monimuotoisemmassa unionissa ottaen huomioon tavoite keskittää rakennetukea enemmän, kohentaa rakennerahastojen varainhoitoa ja yksinkertaistaa niiden toimintaa ja hallintoa.
26. Rakennerahastosta maksettavan tuen suurempi keskittäminen sitä eniten tarvitsevilla alueilla saadaan aikaan vähentämällä tavoitteiden määrää kolmeen. Yhteisö, joka pyrkimällä näihin tavoitteisiin edistää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, vaikuttaa samalla myönteisesti taloudellisen toiminnan yhdenmukaiseen, tasapainoiseen ja kestävään kehitykseen, työllisyyteen ja inhimillisten voimavarojen kehittämiseen, ympäristön suojeluun ja parantamiseen, epätasa-arvon poistamiseen sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseen. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että rahaston varoin rahoitetut toimet ovat perussopimuksen määräysten ja sen nojalla hyväksyttyjen välineiden mukaisia ja yhdenmukaisia muiden yhteisön politiikkojen ja toimintojen kanssa.
Otsakkeen 2 määrärahojen kokonaistaso
27. Ottaen huomioon, että taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat edelleen ensisijaisia ja perussopimuksen tämän tavoitteen mukaisen rakennerahastomenojen paremmin kohdennetun keskittämisen johdosta Eurooppa-neuvosto katsoo, että otsakkeeseen 2 sisällytettävien rakennerahastojen ja koheesiorahaston kokonaismäärät saisivat olla yhteensä 213 miljardia euroa kyseisenä ajanjaksona jaettuna seuraavasti:
|
Otsake 2 (rakennetoimet) (milj. euroa, v. 1999 hinnat) |
||||||
| 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 |
| 32045 | 31455 | 30865 | 30285 | 29595 | 29595 | 29170 |
28. Tämän kokonaismenotason avulla unioni voi säilyttää tuen nykyiset keskimääräiset tasot ja näin vahvistaa nykyistä toimintaa kokonaisuudessaan tällä alalla.
29. Eurooppa-neuvosto katsoo, että rahoitusnäkymiin rakennerahastoja varten, mukaan lukien siirtymäkauden tuki, yhteisöaloitteet ja innovatiiviset toimet, sisällytettävät maksusitoumusmäärärahat saisivat olla 195 miljardia euroa jaettuna seuraavasti:
|
Rakennerahastot (milj. euroa, v. 1999 hinnat) |
||||||
| 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 |
| 29430 | 28840 | 28250 | 27670 | 27080 | 27080 | 26660 |
30. 69,7 prosenttia rakennerahastojen määrärahoista myönnetään tavoitteelle 1, mukaan lukien 4,3 prosenttia siirtymäkauden tuelle (eli yhteensä 135,9 miljardia euroa).
11,5 prosenttia rakennerahastojen määrärahoista myönnetään tavoitteelle 2, mukaan lukien 1,4 prosenttia siirtymäkauden tuelle (eli yhteensä 22,5 miljardia euroa).
12,3 prosenttia rakennerahastojen määrärahoista myönnetään tavoitteelle 3 (eli yhteensä 24,05 miljardia euroa).
31. Meneillään olevan ajanjakson lopussa erääntyvät maksamattomat sitoumukset olisi suoritettava budjettivallan käyttäjän tekemän päätöksen perusteella. Eurooppa-neuvosto toteaa komission arvioineen työolettamuksena, että suoritettavien osuuksien olisi oltava 45 prosenttia, 25 prosenttia, 20 prosenttia ja 10 prosenttia uusien rahoitusnäkymien kunakin ensimmäisenä neljänä vuotena.
32. Tavoitteella 1 tuetaan kehityksestä jäljessä olevien alueiden kehitystä ja rakenteellista sopeuttamista. Tavoitteen 1 mukainen asema vuosina 2000—2006 annetaan seuraavasti:
33. Tavoitteella 2 tuetaan taloudellista ja sosiaalista uudistamista alueilla, joilla on rakenteellisia ongelmia. Tällaisia ovat alueet, joiden teollisuus- ja palvelualoilla tapahtuu taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia, taantuvat maaseutualueet, vaikeuksissa olevat kaupunkialueet ja kalastuksesta riippuvaiset kriisialueet, jotka on määritelty säädöksissä vahvistettujen objektiivisten perusteiden pohjalta.
34. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle luettelon objektiiviset perusteet täyttävistä alueista, ja tässä kuhunkin jäsenvaltioon sovelletaan väestön enimmäismäärää. Komissio vahvistaa väestön enimmäismäärän kunkin jäsenvaltion osalta yhteisön perusteet täyttävien alueiden väestön kokonaismäärän perusteella, ja rakenteellisten ongelmien vakavuuden perusteella, joka puolestaan määritellään tavoitteen 1 mukaisten alueiden ulkopuolella vallitsevan kokonaistyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden mukaan.
35. Unionin väestöstä enintään 18 prosenttia tulee kuulumaan uuden tavoitteen 2 piiriin. Ohjeellisesti yhteisön väestön olisi jakauduttava eri tyyppisille alueille seuraavasti: teollistuneet alueet 10 prosenttia, maaseutualueet 5 prosenttia, kaupunkialueet 2 prosenttia ja kalastuksesta riippuvaiset alueet 1 prosenttia. Kussakin jäsenvaltiossa tavoitteen 2 piiriin kuuluvasta väestöstä vähintään 50 prosenttia on asuttava asetuksessa säädetyt yhteisön perusteet täyttävillä teollisuus- ja maaseutualueilla, paitsi jos se on objektiivisesti katsoen mahdotonta.
36. Jotta varmistettaisiin se, että jokainen jäsenvaltio osallistuu tasapuolisesti kokonaiskeskittämispyrkimyksiin, tavoitteen 2 piiriin kuuluvaa väestöä koskeva enimmäisvähennys verrattuna nykyisiin tavoitteisiin 2 ja 5b kuuluviin alueisiin ei saa ylittää 33 prosenttia. Aiemmin tavoitteisiin 2 ja 5b kuuluneita alueita, jotka ovat kelpoisia saamaan tavoitteen 1 mukaista tukea uudella kaudella, ei oteta huomioon laskettaessa uuden tavoitteen 2 piiriin kuuluvan väestön enimmäisvähennystä.Aiemmin tavoitteeseen 1 kuuluneita alueita, jotka saavat siirtymäkauden tukea ja jotka täyttävät tavoitteen 2 yhteisön tukikelpoisuusedellytykset, ei otetahuomioon.
37. Kaikkiin tavoitteeseen 2 kuuluviin alueisiin sovelletaan samaa asukaslukuun suhteutettua tuen osuutta koko yhteisössä (lukuun ottamatta tavoitteen 3 määrärahoja); kullekin jäsenvaltiolle tavoitteen 2 mukaisesti annettavat kokonaismäärärahat riippuvat siten suoraan siitä, mikä on kunkin jäsenvaltion suhteellinen osuus unionin tavoitteen 2 tukikelpoisuusedellytykset täyttävästä kokonaisväestöstä.
38. Tavoite 3 tukee koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien politiikkojen ja järjestelmien mukauttamista ja uudenaikaistamista. Sitä sovelletaan tavoitteen 1 ulkopuolella. Kukin jäsenvaltio saa siten osuuden tavoitteeseen 3 käytettävissä olevista kokonaisvaroista sen perusteella, mikä on sen osuus unionin kokonaiskohdeväestöstä 45 kohdassa lueteltujen objektiivisten perusteiden mukaan valittujen indikaattoreiden pohjalta.
39. Eurooppa-neuvosto katsoo, että tavoitteen 3 mukaisessa keskimääräisessä asukaslukuun suhteutetun tuen tasossa olisi otettava huomioon työllisyydelle ja koulutukselle annettu etusija.
40. Tavoitteen 1 mukaisten alueiden ulkopuolella kalastusalan toimille myönnetään kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) avulla jakson aikana tukea 1,1 miljardia euroa, joista 875 miljoonan euron olisi oltava otsakkeen 1 mukaista rahoitusta.
41. Ottaen huomioon yhteisöaloitteista yleisten tavoitteiden lisäksi saatavan arvonlisäveron, yhteisöaloitteettteet vähennetään seuraaviin kolmeen: INTERREG (rajojen yli tapahtuva, valtioiden ja alueiden välinen yhteistyö); EQUAL (valtioiden välinen yhteistyö työmarkkinoiden kaikkien syrjinnän ja epätasa-arvon muotojen torjumiseksi) ja LEADER (maaseudun kehittäminen). 5 prosenttia rakennerahastojen maksusitoumusmäärärahoista olisi varattava erikseen yhteisöaloitteille. Vähintään 50 prosenttia määrärahoista jaetaan INTERREGille, jonka mukaan rajojen ylitse ulottuvaan toimintaan olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota, erityisesti laajentumista ajatellen, niille jäsenvaltioille, joilla on laajamittaiset rajat jäsenyyttä hakeneiden maiden kanssa, sekä PHARE-, TACIS- ja MEDA-ohjelmien paremmalle yhteensovittamiselle. Asianmukaista huomiota on kiinnitettävä turvapaikanhakijoiden yhteiskunnalliseen ja ammatilliseen integroimiseen EQUAL-ohjelman puitteissa. Sovitaan, että kolmen uuden yleisen tavoitteen olisi katettava kaikkien sellaisten nykyisten yhteisöaloitteiden soveltamisala, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi, mutta jotka eivät enää jatku sellaisinaan.
Yhteistyö äärialueiden kanssa otetaan niin ikään asianmukaisesti huomioon.
1 prosentti myönnettävistä rakennerahoista varataan innovatiivisille toimille ja tekniselle avulle.
42. Rakennerahastojen suurempaan keskittämiseen liittyy väistämättä asianmukainen siirtymäkauden tuki alueille, jotka eivät ole enää tukikelpoisia, jotta ei vesitettäisi rakennetuella entisillä tavoitteen 1 mukaisilla alueilla aikaansaatuja tuloksia ja jotta tuettaisiin uudistusprosessin päättymistä alueilla, jotka eivät ole enää tukikelpoisia tavoitteen 2/5 b mukaisesti.
43. Siirtymäkauden tukea myönnetään kaikille alueille, jotka eivät enää täytä asiaankuuluvia tukikelpoisuusedellytyksiä. Rakennerahastoista siirtymäkauden tukena myönnettävien kokonaismäärärahojen tulisi olla 11 142 miljardia euroa, jonka ohjeellisesta jakautumisesta jäsenvaltioiden kesken komissio antaa selvityksen. Kaikilla alueilla, joilla tuki poistuu asteittain, siirtymäkauden tuki on vuonna 2000 alhaisempi kuin vuonna 1999 ja loppuu kokonaan sekä entisillä tavoitteen 1 että tavoitteen 2/5 b mukaisilla alueilla vuoden 2005 loppuun mennessä. Siirtymäkauden tuen rakenne voidaan sovittaa yksittäisten alueiden erityistarpeiden mukaan komission suostumuksella edellyttäen, että kullekin alueelle myönnettyä määrärahaa noudatetaan. Vuonna 2006 entisille tavoitteen 1 mukaisille alueille myönnetään tuet, joihin ne ovat oikeutettuja kyseisenä ajankohtana asiaa koskevien yhteisön tason tai kansallisten perusteiden nojalla.
44. a) Lissabonin alueen kehittämiseksi myönnetään tavoitteen 1 osalta erityinen 500 miljoonan euron asteittaisen poistamisen tuki.
b) Ottaen huomioon Pohjois-Irlannissa rauhanprosessin puolesta tehdyt erityisponnistelut, PEACE-ohjelmaa jatketaan viidellä vuodella siten, että käytettävä määrä on 500 miljoonaa euroa, josta 100 miljoonaa euroa myönnetään Irlannille. Kyseinen ohjelma toteutetaan noudattaen täysimääräisesti rakennerahastotukitoimien täydentävyyttä. EU:n rahoitusosuus Irlannin kansainväliselle rahastolle (15 miljoonaa euroa vuodessa otsakkeesta 3) uudistetaan kolmeksi vuodeksi. Komissiota kehotetaan antamaan tarvittavat ehdotukset.
c) Alueiden uuden luokittamisen vuoksi tavoitteen 1 osalta Irlannin siirtymäkauden alueelle määrätään erityinen 100 miljoonan euron asteittaisen poistamisen tuki. Uudelleenluokittamisen seurauksena Irlannille myönnetään 550 miljoonan euron lisätuki tavoitteen 1 mukaisesti.
d) Alankomaissa vallitsevan työmarkkinoille osallistumisen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi myönnetään 500 miljoonaa euroa tavoitteen 3 mukaista tukea.
e) Tavoitteen 3 mukaisesti Ruotsin osalta vahvistetaan yhteensä 150 miljoonan euron erityistukiohjelma kaudeksi 2000—2006. Niille Ruotsin NUTS II —alueille, jotka täyttävät Ruotsin liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan mukaiset perusteet, vahvistetaan yhteensä 350 miljoonan erityistukiohjelma.
f) Itä-Berliinin muutosprosessin aiheuttamien erityisongelmien huomioon ottamiseksi myönnetään 100 miljoonaa euroa lisätukea Itä-Berliinin siirtymäkaudelle (tavoite 1).
g) Turvaverkkoa koskevien säännösten muuttaminen aiheuttaa Italian osalta 96 miljoonan euron ja Belgian osalta 64 miljoonan euron lisäyksen asteittaista poistamista koskevaan määrärahaan tavoitteen 2 osalta.
h) Hainaut'n alueelle Belgiassa määrätään 15 miljoonan euron lisämäärä tavoitteen 1 mukaisena asteittaisen poistamisen tukena.
i) Ottaen huomioon alhaisesta väestöntiheydestä ja korkeasta köyhyysasteesta aiheutuvat erityiset rakenteelliset ongelmat Skotlannin Ylämaan ja saarten osalta toteutetaan yhteensä 300 miljoonan euron erityinen asteittaisen poistamisen ohjelma.
j) Kreikalle, Irlannille, Portugalille ja Espanjalle myönnetään erityinen rahoitusavustus, jotta kaudella 2000—2006 voitaisiin pitää yllä vuonna 1999 saavutettu asukaslukuun suhteutetun tuen keskimääräinen kokonaistaso. Kyseessä olevat määrät ovat 450 miljoonaa euroa Kreikan osalta, 450 miljoonaa euroa Portugalin osalta, 40 miljoonaa euroa Irlannin osalta ja 200 miljoonaa euroa Espanjan osalta.
k) Itävallalle myönnetään yhteensä noin 350 miljoonaa euroa yhteisöaloitteiden puitteissa.
l) Alankomaille myönnetään yhteensä noin 550 miljoonaa euroa yhteisöaloitteiden puitteissa.
m) Tavoitteen 2 mukaisen tukikelpoisuuden tarkastelun yhteydessä erityistä huomiota kiinnitetään Abruzzien alueisiin, jotka ovat lähellä tavoitteen 1 mukaisia alueita.
45. Komission ehdotuksen mukaisesti varojen jakaminen jäsenvaltioille tavoitteisiin 1 ja 2 perustuu avoimia menettelyitä käyttäen seuraaviin objektiivisiin perusteisiin: tukikelpoinen väestö, alueellinen vauraus, kansallinen vauraus ja rakenteellisten ongelmien vakavuus, erityisesti työttömyysaste. Alueellisen ja kansallisen vaurauden välille on löydettävä sopiva tasapaino. Tavoitteen 3 osalta varojen jakaminen jäsenvaltioiden kesken perustuu pääasiassa tukikelpoiseen väestöön, työllisyystilanteeseen ja sellaisten ongelmien vakavuuteen kuten sosiaalinen syrjäytyminen, koulutustaso sekä naisten osallistuminen työmarkkinoille, komission esittämän suhteellisen painotuksen mukaisesti.
46. Varat, jotka jäsenvaltio vuosittain saa rakennetoimien nojalla (mukaan lukien koheesiorahastosta), eivät saisi ylittää 4:ää prosenttia sen BKTL:stä.
47. Pitäen mielessä, että käytännössä sovelletut rakennerahastojen tuen todelliset asteet ovat usein enimmäismääriä alhaisempia, Eurooppa-neuvosto on yhtä mieltä siitä, että rahastojen tuen osuutta koskevat seuraavat enimmäisrajoitukset:
a) enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja pääsääntöisesti vähintään 50 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista tavoitteen 1 piiriin kuuluvilla alueilla toteutettavissa toimenpiteissä. Jos kyseiset alueet sijaitsevat koheesiorahastosta tuetussa jäsenvaltiossa, yhteisön osuus voi olla asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa enintään 80 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja enintään 85 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista syrjäisimmillä alueilla sekä Kreikan syrjäisillä saaristoalueilla, jotka kärsivät syrjäisestä sijainnistaan,
b) enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja pääsääntöisesti vähintään 25 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista tavoitteiden 2 tai 3 piiriin kuuluvilla alueilla toteutettavissa toimenpiteissä.
48. Yritysinvestointien tapauksessa rahastojen tuen on noudatettava valtion tuelle vahvistettuja tuen määrän ja tukiyhdistelmien enimmäismääriä. Eurooppa-neuvosto kannattaa myös komission ehdottamia alhaisempia asteita tuloja synnyttävien perusrakenneinvestointien ja yritysinvestointien tuen osalta.
49. Rakennerahastojen hallintoa olisi huomattavasti yksinkertaistettava siten, että päätöksenteon hajauttaminen toteutetaan käytännössä ja yksinkertaistamisen ja joustavuuden välille löydetään sopiva tasapaino, jotta varmistettaisiin maksujen nopea ja tehokas suorittaminen. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden, niiden kumppaneiden ja komission vastuualueita selkiytetään, virkavaltaisuutta vähennetään sekä seurantaa, arviointia ja valvontaa tehostetaan varmistaen näin parempi ja moitteeton varainhoito.
50. Eurooppa-neuvosto katsoo, että koheesiorahaston perustavoitteet, jotka asetettiin unionin taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuullisuuden edistämiseksi ympäristöä ja Euroopan laajuisia verkkoja koskevien hankkeiden rahoituksen muodossa, ovat yhä ajankohtaisia. Eurooppa-neuvosto katsoo, että neljän nykyisen edunsaajan olisi vuonna 2000 edelleenkin kuuluttava rahaston tuen piiriin, toisin sanoen tarkoitetaan jäsenvaltioita, joiden asukaskohtainen BKTL on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta ja joilla on ohjelma, joka johtaa taloutta koskevien lähentymisvaatimusten täyttymiseen.
51. Koska todellisen lähentymisen suhteen on edistytty jatkuvasti ja ottaen huomioon uusi makrotaloudellinen tilanne, jossa koheesiorahasto nyt toimii, euroon osallistuvien jäsenvaltioiden kokonaistukea mukautetaan, jotta otettaisiin huomioon edellisellä kaudella saavutettu kansallisen vaurauden kasvu.
52. Eurooppa-neuvosto katsoo näin ollen, että koheesiorahastosta sitoumuksiin käytettävissä olevien varojen kokonaismäärä saisi olla 18 miljardia euroa, joka jakautuisi seuraavasti:
|
Koheesiorahasto (milj. euroa, v. 1999 hinnat) |
||||||
| 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 |
| 2615 | 2615 | 2615 | 2615 | 2515 | 2515 | 2510 |
53. Tukikelpoisuus, joka perustuu kriteeriin 90 prosenttia keskimääräisestä BKTL:sta, tarkistetaan jakson puolivälissä vuonna 2003. Jäsenvaltion tukikelpoisuusasteen heiketessä koheesiorahastolle myönnettäviä varoja vähennetään vastaavasti.
54. Nykyisiä makrotaloudellisia edellytyksiä koskevia määräyksiä sovelletaan edelleen taloudellisen lähentymiskriteerin osalta. Näin ollen rahastosta ei rahoiteta uusia hankkeita tai hankkeisiin sisältyviä uusia vaiheita jäsenvaltiossa, jos neuvosto määräenemmistöllä toteaa komission suosituksesta, että jäsenvaltio ei ole noudattanut vakaus- ja kasvusopimusta.
55. Koheesiorahastosta myönnettävän yhteisön tuen osuus säilyy muuttumattomana 80-85 prosentissa julkisista tai vastaavista menoista. Osuutta voidaan alentaa hankkeen tuloja synnyttävän vaikutuksen ja saastuttaja maksaa -periaatteen soveltamisen huomioon ottamiseksi. Eurooppa-neuvosto toteaa, että komissio varmistaa sen, että jäsenvaltiot maksimoivat rahaston varojen vaikutuksen edistämällä yksityisten rahoituslähteiden laajempaa käyttöä, laatii saastuttaja maksaa -periaatteen soveltamista koskevia täytäntöönpanomenettelyjä ja toteuttaessaan niitä ottaa huomioon kunkin edunsaajajäsenvaltion erityistilanteen.
56. Eurooppa-neuvosto katsoo, että varainhoito- ja valvontasäännösten olisi oltava rakennerahastoasetuksen asiaa koskevien säännösten mukaisia edellyttäen, että koheesiorahaston erityispiirteet otetaan asianmukaisesti huomioon.
57. Eurooppa-neuvosto katsoo, että edellä mainittuja poliittisia kysymyksiä koskeva yhteisymmärrys edellyttää, että päästään sopimukseen seuraavien rakennerahastoja ja koheesiorahastoa koskevien säädösten sisällöstä:
58. Eurooppa-neuvosto, joka muistuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston ilmoittaneen Cardiffin Eurooppa-neuvostossa olevansa valmiita hyväksymään säädökset ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja, kehottaa molempia toimielimiä toteuttamaan tarvittavat toimet varmistaakseen, että säädökset annetaan kyseiseen määräaikaan mennessä, erityisesti jotta voitaisiin valmistella joustavaa siirtymistä uuteen rakennerahastoja koskevaan ohjelmakauteen 1. tammikuuta 2000.
(1) KOR:lle alle 875 miljoonaa euroa (katso 40 kohta)
(2) Näiden määrien muuttamisessa nykyhinnoiksi käytetään 2 prosentin deflaatiokerrointa.
(3) Sisältää eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät toimenpiteet