BERLIININ EUROOPPA-NEUVOSTO
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Otsake 3 (sisäiset politiikat) (milj. euroa, v. 1999 hinnat) |
||||||
| 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 |
| 5900 | 5950 | 6000 | 6050 | 6100 | 6150 | 6200 |
60. Olisi edelleen pyrittävä löytämään sopiva tasapaino unionin ulkoisten sitoumusten maantieteellisessä jakaantumisessa siten, että otetaan huomioon unionin politiikkaan liittyvät sitoumukset, poliittiset painopisteet sekä eniten tarvitsevat maat. Rahoitusnäkymien otsakkeeseen 4 kuuluvien unionin ulkoisten politiikkojen maksusitoumusten taso saa olla enintään:
|
Otsake 4 (ulkoinen toiminta) (milj. euroa, v. 1999 hinnat) |
||||||
| 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 |
| 4.550 | 4560 | 4570 | 4580 | 4590 | 4600 | 4610 |
61. Kun otetaan huomioon hallinnollisten menojen nykyisen tason määrittävät objektiiviset tekijät, jäsenvaltioiden hallintobudjetteihin kohdistuvat rajoitukset sekä säästöt, joita voidaan saada ottamalla käyttöön uutta tekniikkaa sekä tehostamalla kiinteistöjen hallinnointia ja henkilöstöhallintoa, unionin hallinnollisten menojen maksusitoumusten taso kyseessä olevalla kaudella saa olla enintään:
|
Otsake 5 (hallinnolliset menot) (milj. euroa, v. 1999 hinnat) |
||||||
| 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 |
| 4560 | 4600 | 4700 | 4800 | 4900 | 5000 | 5100 |
62. Talousarviota koskevan kurinalaisuuden periaatetta olisi sovellettava tasapuolisesti kaikkiin toimielimiin.
63. Rahoitusvaraus olisi poistettava asteittain vuoden 2002 loppuun mennessä seuraavasti:
|
(milj. euroa, v. 1999 hinnat) |
||
| 2000 | 2001 | 2002 |
| 500 | 500 | 250 |
64. Hätäapuvaraus saisi olla enintään:
|
Hätäapuvaraus (milj. euroa, v. 1999 hinnat) |
||||||
| 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 |
| 200 | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 |
65. Otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahat on vahvistettu ottaen huomioon varauksen vähennyksen määrä sen varmistamiseksi, että otsakkeeseen 4 kuuluvaa toimintaa koskevia kohtia ei rahoiteta tästä varauksesta talousarviota laadittaessa. Hätäapuvarausta olisi käytettävä ainoastaan aidosti uusiin ja ennakoimattomiin humanitaarisen avun tarpeisiin.
66. Ottaen huomioon tarkistetusta lainatakuuvarauksesta annetussa asetuksessa tarkoitettu tavoitesumma ja tappiovarauksen prosenttimäärä, joista on jo saavutettu poliittinen yhteisymmärrys (vrt. asiak. 13261/98 ADD 5, liite II), lainatakuuvaraus saisi olla enintään:
|
Lainatakuuvaraus (milj. euroa, v. 1999 hinnat) |
||||||
| 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 |
| 200 | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 |
67. Unionin omien varojen järjestelmän avulla on varmistettava, että unionin politiikkojen asianmukaiselle kehittämiselle on riittävästi varoja ottaen huomioon tiukan talousarvion kurinalaisuuden tärkeys. Järjestelmän olisi oltava oikeudenmukainen, avoin, kustannustehokas ja yksinkertainen. Näitä neljää yleisesti hyväksyttyä tavoitetta ei saisi haitata muihin tavoitteisiin, kuten taloudelliseen itsemääräämisoikeuteen, pyrkiminen. Järjestelmän on perustuttava sellaisiin kriteereihin, joista käy parhaiten ilmi kunkin jäsenvaltion kyky osallistua rahoitukseen.
68. Vaikka onkin selvää, että unionin jäsenyyden kaikkia etuja ei voi mitata pelkästään talousarvion kannalta, Fontainebleaun Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan talousarvion epätasapainon olemassaolon olevan mahdollista. Se olisi mahdollisuuksien mukaan ratkaistava menoja koskevalla politiikalla, vaikka samalla olisikin oltava käytössä mahdollisuus korjausjärjestelmään niitä jäsenvaltioita varten, joiden kannettavana on niiden suhteelliseen vaurauteen nähden liiallinen rahoitusrasite. Eurooppa-neuvosto toteaa, että talousarvion epätasapainoon vaikuttaa suoraan tai välillisesti useita tekijöitä, joita ovat esimerkiksi kokonaismenojen taso, politiikkaa koskevien uudistusten sisältö, menojen koostumus ja omien varojen rakenne.
69. Pitäen mielessä edellä mainitut periaatteet Eurooppa-neuvosto on päättänyt rahoituspuitteiden tasapuolisuuden parantamiseksi seuraavasta toimenpiteiden yhdistelmästä vuodesta 2000 lähtien.
70. Eurooppa-neuvosto on päättänyt joukosta menopuolta koskevia toimenpiteitä, jotka astuvat välittömästi voimaan ja joilla turvataan unionin politiikkojen kehittäminen tulevana kautena ja valmistaudutaan ottamaan uudet jäsenvaltiot vastaan. Unionin omien varojen yläraja pysyy nykyisellä tasolla, joka on 1,27 prosenttia EU:n bruttokansantulosta. Tästä lähtien unionin kokonaismenojen taso vakautetaan vahvistettuihin puitteisiin sopimalla uusista rahoitusnäkymistä sen varmistamiseksi, että unionin talousarviossa noudatetaan samanlaista kurinalaisuutta kuin jäsenvaltioissa ja että EU:n menot eivät kasva nopeammin kuin jäsenvaltioiden julkiset menot. Erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan perusteellinen, todellinen ja oikeudenmukainen uudistaminen tuottajien ja kuluttajien eduksi kurinalaisen taloudenhoidon parametrien mukaisesti siten, että menot asteittain vähenevät kyseisenä kautena, edistää merkittävästi kokonaistavoitteena olevaa oikeudenmukaisempien rahoituspuitteiden saavuttamista.
71. Omia varoja koskevaa päätöstä muutetaan siten, että ratifioimisprosessi voidaan saattaa päätökseen voimaantulon mahdollistamiseksi vuoden 2002 alusta. Jotta otettaisiin edelleen huomioon eri jäsenvaltioiden valmius osallistua rahoitukseen ja jotta nykyisen järjestelmän taannehtiva vaikutus korjattaisiin vähävaraisimpien jäsenvaltioiden osalta, alv-varan enimmäistarvetta vähennetään 0,75 prosenttiin nykyisestään vuonna 2002 ja 0,50 prosenttiin vuonna 2004. Perinteiset omat varat säilytetään ja jäsenvaltioiden pidättämien perimiskulujen osuutta lisätään 25 prosenttiin vuodesta 2001 alkaen.
72. Yhdistyneen kuningaskunnan hyvitys säilytetään. Vuoden 1988 Brysselin ja vuoden 1992 Edinburghin Eurooppa-neuvostojen päätelmissä esitettyjen periaatteiden mukaisesti hyvityksen määrään eivät sisälly poikkeukselliset hyödyt, jotka aiheutuvat rahoitusjärjestelmään tehtävistä muutoksista. Näin ollen uuteen omia varoja koskevaan päätökseen tehtävillä teknisillä mukautuksilla neutraloidaan kuten ennenkin poikkeukselliset hyödyt, jotka ovat seurausta alv-varan asteittaisesta vähentämisestä ja nyt jäsenvaltioiden itselleen perimiskuluina pidättämän perinteisten omien varojen osuuden lisäämisestä. Samoin laajentumisen ajankohtana tehtävällä mukautuksella vähennetään kokonaismenoja summalla, joka vastaa liittyvien valtioiden saaman liittymistä edeltävän tuen vuosittaista määrää, ja tällä varmistetaan se, että menot, joita ei hyvitetä, jäävät edelleen hyvittämättä.
73. Näiden kahden toimenpiteen kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan 220 miljoonaa euroa vuoteen 2006 mennessä.
74. Muiden jäsenvaltioiden suorittamaa Yhdistyneen kuningaskunnan hyvityksen rahoitusta muutetaan, jotta Itävalta, Saksa, Alankomaat ja Ruotsi voivat vähentää rahoitusosuuttaan 25 prosenttiin tavanomaisesta osuudestaan. Rahoitusosuuksien mukauttaminen tapahtuu mukauttamalla BKTL-perusteita. Kyseiset mukautukset toteutetaan jo uuden omia varoja koskevan asetuksen ensimmäisenä soveltamisvuotena edellisen vuoden lukujen pohjalta.
75. Viitatessaan talousarvion epätasapainoon komissio käyttää esitysteknisistä syistä pohjana toimintamenoja.
76. Euroopan neuvosto pyytää komissiota tekemään ennen 1 päivää tammikuuta 2006 omia varoja koskevan järjestelmän yleistarkistuksen, jossa otetaan huomioon myös laajentumisen vaikutukset. Osana tätä tarkistusta olisi tarkasteltava myös kysymystä uuden autonomisen oman varan luomisesta.
| Miljoonaa euroa - v. 1999 hinnat — Maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 |
| 1. MAATALOUS | 40920 | 42800 | 43900 | 43770 | 42760 | 41930 | 41660 |
| YMP:n menot (maaseudun kehittämistä lukuun ottamatta) | 36620 | 38480 | 39570 | 39430 | 38410 | 37570 | 37290 |
| Maaseudun kehittäminen ja liitännäistoimenpiteet | 4300 | 4320 | 4330 | 4340 | 4350 | 4360 | 4370 |
| 2. RAKENNETOIMINTA | 32045 | 31455 | 30865 | 30285 | 29595 | 29595 | 29170 |
| Rakennerahastot | 29430 | 28840 | 28250 | 27670 | 27080 | 27080 | 26660 |
| Koheesiorahasto | 2615 | 2615 | 2615 | 2615 | 2515 | 2515 | 2510 |
|
3. SISÄISET POLITIIKAT | 5900 | 5950 | 6000 | 6050 | 6100 | 6150 | 6200 |
|
4. ULKOINEN TOIMINTA | 4550 | 4560 | 4570 | 4580 | 4590 | 4600 | 4610 |
|
5. HALLINTO | 4560 | 4600 | 4700 | 4800 | 4900 | 5000 | 5100 |
|
6. VARAUKSET | 900 | 900 | 650 | 400 | 400 | 400 | 400 |
| Rahoitusvaraus | 500 | 500 | 250 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hätäapuvaraus | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 |
| Lainatakuuvaraus | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 |
| 7. LIITTYMISTÄ EDELTÄVÄ TUKI | 3.120 | 3.120 | 3.120 | 3.120 | 3.120 | 3.120 | 3.120 |
| Maatalous | 520 | 520 | 520 | 520 | 520 | 520 | 520 |
| Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline | 1.040 | 1.040 | 1.040 | 1.040 | 1.040 | 1.040 | 1.040 |
| PHARE (hakijamaat) | 1.560 | 1.560 | 1.560 | 1.560 | 1.560 | 1.560 | 1.560 |
|
MAKSUSITOUMUKSIIN KÄYTETTÄVÄT MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ | 91995 | 93385 | 93805 | 93005 | 91465 | 90795 | 90260 |
|
MAKSUMÄÄRÄYKSIIN KÄYTETTÄVÄT MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ | 89590 | 91070 | 94130 | 94740 | 91720 | 89910 | 89310 |
|
Maksumääräyksiin käytettävät määrärahat prosentuaalisena osuutena BKTL:sta | 1,13% | 1,12% | 1,13% | 1,11% | 1,05% | 1,00% | 0,97% |
|
LIITTYMISTÄ VARTEN KÄYTETTÄVISSÄ (maksumääräyksiin käytettävät määrärahat) | 4.140 | 6.710 | 8.890 | 11.440 | 14.220 | ||
| Maatalous | 1.600 | 2.030 | 2.450 | 2.930 | 3.400 | ||
| Muut menot | 2.540 | 4.680 | 6.640 | 8.510 | 10.820 | ||
|
MAKSUMÄÄRÄYKSIIN KÄYTETTÄVIEN MÄÄRÄRAHOJEN YLÄRAJA | 89590 | 91070 | 98270 | 101450 | 100610 | 101350 | 103530 |
|
Maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen yläraja prosentuaalisena osuutena BKTL:sta | 1,13% | 1,12% | 1,18% | 1,19% | 1,15% | 1,13% | 1,13% |
|
Liikkumavara | 0,14% | 0,15% | 0,09% | 0,08% | 0,12% | 0,14% | 0,14% |
|
Omien varojen yläraja | 1,27% | 1,27% | 1,27% | 1,27% | 1,27% | 1,27% | 1,27% |
| Miljoonaa euroa - v. 1999 hinnat — Maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 |
| 1. MAATALOUS | 40920 | 42800 | 43900 | 43770 | 42760 | 41930 | 41660 |
| YMP:n menot (maaseudun kehittämistä lukuun ottamatta) | 36620 | 38480 | 39570 | 39430 | 38410 | 37570 | 37290 |
| Maaseudun kehittäminen ja liitännäistoimenpiteet | 4300 | 4320 | 4330 | 4340 | 4350 | 4360 | 4370 |
| 2. RAKENNETOIMINTA | 32045 | 31455 | 30865 | 30285 | 29595 | 29595 | 29170 |
|
Rakennerahastot | 29430 | 28840 | 28250 | 27670 | 27080 | 27080 | 26660 |
| Koheesiorahastot | 2615 | 2615 | 2615 | 2615 | 2515 | 2515 | 2510 |
|
3. SISÄISET POLITIIKAT | 5900 | 5950 | 6000 | 6050 | 6100 | 6150 | 6200 |
|
4. ULKOINEN TOIMINTA | 4550 | 4560 | 4570 | 4580 | 4590 | 4600 | 4610 |
|
5. HALLINTO | 4560 | 4600 | 4700 | 4800 | 4900 | 5000 | 5100 |
|
6. VARAUKSET | 900 | 900 | 650 | 400 | 400 | 400 | 400 |
| Rahoitusvaraus | 500 | 500 | 250 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hätäapuvaraus | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 |
| Lainatakuuvaraus | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 | 200 |
| 7. LIITTYMISTÄ EDELTÄVÄ TUKI | 3.120 | 3.120 | 3.120 | 3.120 | 3.120 | 3.120 | 3.120 |
| Maatalous | 520 | 520 | 520 | 520 | 520 | 520 | 520 |
| Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline | 1.040 | 1.040 | 1.040 | 1.040 | 1.040 | 1.040 | 1.040 |
| PHARE (hakijamaat) | 1.560 | 1.560 | 1.560 | 1.560 | 1.560 | 1.560 | 1.560 |
| 8. LAAJENTUMINEN | 6.450 | 9.030 | 11.610 | 14.200 | 16.780 | ||
| Maatalous | 1.600 | 2.030 | 2.450 | 2.930 | 3.400 | ||
| Rakennetoiminta | 3.750 | 5.830 | 7.920 | 10.000 | 12.080 | ||
| Sisäiset politiikat | 730 | 760 | 790 | 820 | 850 | ||
| Hallinto | 370 | 410 | 450 | 450 | 450 | ||
|
MAKSUSITOUMUKSIIN KÄYTETTÄVÄT MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ | 91995 | 93385 | 100255 | 102035 | 103075 | 104995 | 107040 |
|
MAKSUMÄÄRÄYKSIIN KÄYTETTÄVÄT MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ | 89590 | 91070 | 98270 | 101450 | 100610 | 101350 | 103530 |
|
joista: laajentuminen | 4.140 | 6.710 | 8.890 | 11.440 | 14.210 | ||
|
Maksumääräyksiin käytettävät määrärahat prosentuaalisena osuutena BKTL:sta | 1,13% | 1,12% | 1,14% | 1,15% | 1,11% | 1,09% | 1,09% |
|
Liikkumavara | 0,14% | 0,15% | 0,13% | 0,12% | 0,16% | 0,18% | 0,18% |
|
Omien varojen yläraja | 1,27% | 1,27% | 1,27% | 1,27% | 1,27% | 1,27% | 1,27% |
I Valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat panneet kunnioittavasti merkille komission eroamisen ja ilmaisseet kiitoksensa Euroopan hyväksi tehdystä työstä.
Yhteisestä sopimuksesta he päättivät pyytää Romano Prodia ottamaan vastaan tärkeän tehtävän toimia seuraavan Euroopan komission puheenjohtajana.
Amsterdamin sopimuksen menettelyjen mukaisesti tämä päätös ilmoitetaan nykyiselle Euroopan parlamentille hyväksymistä varten. Tämän hyväksymisen jälkeen Prodin olisi pyrittävä lujasti valmistelemaan mahdollisimman ripeästi uuden komission nimittämistä yhteistyössä jäsenvaltioiden hallitusten kanssa. Jäsenvaltioiden hallitusten on yhteisellä sopimuksella Prodin kanssa nimettävä muut henkilöt, jotka ne aikovat nimittää komission jäseniksi. Kesäkuun vaalien jälkeen vastavalitun Euroopan parlamentin on tarkoitus hyväksyä sekä komission puheenjohtajan että komission jäseniksi ehdotetut henkilöt. Vastavalitun Euroopan parlamentin on tarkoitus aloittaa työskentelynsä uuden komission nimittämismenettelystä jo heinäkuussa. Vastavalitun Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen komission puheenjohtaja ja muut jäsenet nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella. Eurooppa-neuvosto toivoo, että se voi valtuuttaa uuden komission aloittamaan työskentelynsä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja jatkamaan työtä koko toimikauden vuoden 2000 tammikuusta alkaen seuraavien viiden vuoden ajan.
II Euroopan unioni tarvitsee mahdollisimman pian vahvan komission, joka kykenee toimimaan mutta noudattaa kuitenkin kansalaisiin nähden avoimuuden ja läheisyyden vaatimuksia. Romano Prodia pyydetään valmistelemaan ohjelma, jossa hahmotellaan uuden komission työskentelytavat. Uudistusohjelmasta käydään alustavaa keskustelua valtioiden ja hallitusten päämiesten sekä Prodin kesken lähiviikkoina ja joka tapauksessa ennen kuin nykyinen Euroopan parlamentti hänet hyväksyy.
Uuden komission olisi nopeasti toteutettava tarvittavat uudistukset erityisesti organisaationsa, hallintonsa ja varainhoitonsa valvonnan parantamiseksi.
Tätä varten seuraavan komission olisi asetettava aivan etusijalle pitkälle menevän uudenaikaistamis- ja uudistamisohjelman käynnistäminen. Erityisesti olisi käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja sen varmistamiseksi, että aina kun komissio hallinnoi yhteisön rahastoja, ohjelmia tai hankkeita, sen yksiköillä on soveltuva rakenne, jonka avulla turvataan hallinnon yhtenäisyyden ja tehokkuuden tiukimpien vaatimusten noudattaminen.
Eurooppa-neuvosto on syvästi huolestunut erityislähettiläs Holbrooken sekä kolmen Rambouilletin prosessin neuvottelijan, lähettiläiden Hill, Majorski ja Petritsch, välitysyritysten epäonnistumisesta Jugoslavian liittotasavallan presidentti Slobodan Milosevicin kanssa. Näiden pyrkimysten yhteisenä tavoitteena oli saada Jugoslavian liittotasavalta hyväksymään Kosovon tulitauko ja poliittinen ratkaisu Kosovon konfliktiin humanitaarisen katastrofin pysäyttämiseksi Kosovossa.
Tällä hetkellä yli neljännesmiljoona kosovolaista on jäänyt kodittomiksi Belgradin turvallisuusjoukkojen sortotoimien vuoksi. 65 000 on karkotettu kodeistaan viimeksi kuluneen kuukauden aikana ja 25 000 sen jälkeen kun rauhanneuvottelut kariutuivat Pariisissa viime perjantaina. Vaikka Kosovon albaanit allekirjoittivat Rambouilletin sopimukset, Belgradin joukot tunkeutuivat Kosovoon aloittaen uuden hyökkäyksen. Vihollisuuksien alettua Kosovossa maaliskuussa 1998 noin 440 000 ihmistä eli yli viidennes Kosovon väestöstä on paennut tai joutunut siirtymään kotiseudultaan. Uusia uhreja tulee joka päivä. Vihollisuuksien kohteena on siviiliväestö.
Kansainvälinen yhteisö on tehnyt kaiken voitavansa rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi Kosovon konfliktiin. Rambouilletissa ja viimeksi Pariisissa on kuukausien valmistelutyön pohjalta ponnisteltu tiiviisti sellaisen Kosovon itsehallintoa koskevan sopimuksen neuvottelemiseksi, joka olisi oikeudenmukainen konfliktin molemmille osapuolille ja varmistaisi rauhanomaisen tulevaisuuden niin Kosovon serbeille, Kosovon albaaneille kuin kaikille muillekin kansallisille yhteisöille. Kosovon albaanien Pariisissa allekirjoittama sopimusluonnos täyttää nämä vaatimukset: Jugoslavian suvereeniuteen ja alueelliseen yhtenäisyyteen perustuen se turvaa Kosovolle laajan itsehallinnon, takaa Kosovon kaikille kansalaisille korkeimpien eurooppalaisten normien mukaiset yksilön ihmisoikeudet, merkitsee laajoja oikeuksia kaikille Kosovon kansallisille yhteisöille ja luo perustan sodan runteleman alueen tarvitsemalle jälleenrakentamiselle.
Jugoslavian johto presidentti Milosevicin alaisuudessa on kieltäytynyt itsepintaisesti sitoutumasta vakavasti poliittisen ratkaisun etsintään. Se on antanut Jugoslavian kansalle vääristyneen kuvan asioista ja neuvottelujen kulusta. Lisäksi Serbian poliisi ja Jugoslavian liittoarmeijan joukot ovat viime viikkoina vahvistaneet mittavasti läsnäoloaan Kosovossa ja täten ylittäneet edelleen enimmäismäärät, joista sovittiin 12. lokakuuta 1998 tehdyssä Holbrooken ja Milosevicin välisessä sopimuksessa. Lisäksi Jugoslavian turvallisuusjoukot harjoittavat sotilastoimia Kosovon siviiliväestöä vastaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman n:o 1199 vastaisesti.
Eurooppa ei voi 21. vuosisadan kynnyksellä sallia humanitaarista katastrofia keskellä Eurooppaa. Ei voida sallia, että keskisessä Euroopassa Kosovon väestön valtaosa on kollektiivisesti vailla oikeuksiaan ja joutuu kokemaan vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Meillä, Euroopan unionin mailla, on moraalinen velvollisuus varmistaa, että syrjintä ja väkivalta, jotka konkretisoituivat Racakin joukkoteloituksessa tammikuussa 1999, eivät toistu. Meillä on velvollisuus varmistaa, että sadattuhannet pakolaiset ja kotiseudultaan siirtymään joutuneet voivat palavat koteihinsa. Väkivaltatoimia ei saa hyväksyä. Hyökkääjän on tiedettävä, että hänen on maksettava korkea hinta. Tämä läksy on opittava 21. vuosisadan tapahtumien perusteella.
Kansainvälinen yhteisö ei myöskään suvaitse rikoksia ihmiskuntaa vastaan. Ne, jotka nyt jatkavat itsepintaisesti Kosovon konfliktia, eivät saisi unohtaa, että Haagin tuomioistuimelle on annettu valtuudet Kosovon osalta. Heitä ja heidän johtajiaan tullaan pitämään henkilökohtaisesti vastuullisina toimistaan.
Olemme loppujen lopuksi vastuulliset varmistamaan rauhan ja yhteistyön alueella. Täten turvataan eurooppalaiset perusarvomme eli ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien, kansainvälisen oikeuden, demokraattisten instituutioiden ja rajojen loukkaamattomuuden kunnioittaminen.
Politiikkamme ei kohdistu Jugoslavian tai Serbian väestöä vastaan tahi Jugoslavian liittotasavaltaa tai Serbitasavaltaa vastaan. Se kohdistuu Jugoslavian vastuutonta, presidentti Milosevicin alaisuudessa toimivaa johtoa vastaan. Se kohdistuu turvallisuusjoukkoja vastaan, jotka taistelevat kyynisesti ja raa'asti oman väestönsä osaa vastaan. Haluamme saada nämä väkivaltaisuudet loppumaan. Presidentti Milosevicin on lopetettava serbien väkivalta Kosovossa ja allekirjoitettava Rambouilletin sopimukset, joihin sisältyy Naton johdolla toimivat rauhanpalauttamisjoukot vakauden aikaansaamiseksi.
Vetoamme presidentti Milosevicin alaisuudessa toimivaan Jugoslavian johtoon, jotta se tässä kriittisessä vaiheessa kokoaisi rohkeutensa ja muuttaisi perinpohjaisesti omaa politiikkaansa. Vielä ei ole liian myöhäistä lopettaa sisäisiä tukahduttamistoimia ja hyväksyä kansainvälisen yhteisön välitystyötä. Kansainvälisen yhteisön ainoana tavoitteena on löytää Jugoslavian liittotasavallan suvereeniuden ja alueellisen yhtenäisyyden pohjalta Kosovolle sellainen poliittinen tulevaisuus, joka tekee oikeutta Kosovon koko väestön huolenaiheille ja pyrkimyksille.
Kosovon albaanit osoittivat sitoutuvansa rauhanomaiseen ratkaisuun allekirjoittamalla Rambouilletin sopimukset. On ensisijaisen tärkeää, että he osoittavat tässä vaiheessa mahdollisimman suurta maltillisuutta.
Korostamme, että tarkoituksenamme ei ole jättää Jugoslavian liittotasavaltaa eristyneisyyteen, jonka se on itse valinnut, suhteessa Eurooppaan ja muuhun maailmaan. Päinvastoin haluaisimme lopettaa Jugoslavian liittovaltion eristyneisyyden Euroopassa. Jotta tämä olisi mahdollista, presidentti Milosevicin on valittava rauhan tie Kosovossa ja edistettävä uudistuksia ja demokratisoitumista, mukaan luettuna tiedotusvälineiden vapaus koko Jugoslaviassa.
Eurooppa-neuvosto toi aiemmin tänään julkilausumassaan esiin ponnistelut, joita kansainvälinen yhteisö on toteuttanut välttääkseen tarvetta turvautua sotilaalliseen väliintuloon. Vetosimme presidentti Milosevicin alaisuudessa toimivaan Jugoslavian johtoon, jotta se tässä kriittisessä vaiheessa kokoaisi rohkeutensa ja muuttaisi perinpohjaisesti omaa politiikkaansa. Pohjois-Atlantin liitto on nyt ryhtynyt toimenpiteisiin sotilaskohteita vastaan Jugoslavian liittotasavallassa humanitaarisen katastrofin lopettamiseksi Kosovossa.
Jugoslavian liittotasavalta on nyt niiden äärimmäisen vakavien seurausten edessä, joista sitä on toistuvasti varoitettu ja jotka johtuvat siitä, että se ei ole onnistunut työskentelyssään kansainvälisen yhteisön kanssa Kosovon kriisin ratkaisemiseksi rauhanomaisella tavalla. Presidentti Milosevicin on nyt otettava täysi vastuu tapahtumista. Hän voi pysäyttää sotilaalliset toimet lopettamalla välittömästi johtamansa väkivaltaisuudet Kosovossa ja hyväksymällä Rambouilletin sopimukset.
Euroopan unionin valtioiden ja hallitusten päämiehet vahvistavat uudelleen tukensa neuvotellulle Lähi-idän ratkaisulle, joka heijastaa "maata rauhan vastineeksi" -periaatetta ja varmistaa turvallisuuden Israelin ja Palestiinan kansoille sekä kollektiivisella että yksilön tasolla. Tässä yhteydessä Euroopan unioni ilmaisee tyytyväisyytensä Palestiinan kansallisneuvoston ja siihen liittyvien elinten päätökseen, jolla vahvistetaan uudelleen Palestiinan kansallisen peruskirjan niiden määräysten mitätöiminen, joissa vaaditaan Israelin tuhoamista, ja jossa vahvistetaan uudelleen sitoumus tunnustaa Israel ja elää rauhassa sen kanssa. Euroopan unioni on kuitenkin edelleen huolestunut rauhanprosessin pysähtymisestä ja vetoaa osapuoliin, jotta ne panisivat täydellisesti ja viipymättä täytäntöön Wye-joen sopimuksen.
Euroopan unioni vetoaa myös osapuoliin, jotta ne vahvistaisivat sitoutuvansa edelleen perusperiaatteisiin, jotka on vahvistettu Madridin, Oslon ja sen jälkeisten sopimusten puitteissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien n:o 242 ja 338 mukaisesti. Se kehottaa painokkaasti osapuolia sopimaan Oslon sopimuksissa määrätyn siirtymäkauden pidentämisestä.
Euroopan unioni kehottaa erityisesti ryhtymään varhain jo tulevina kuukausina pysyvää asemaa koskeviin neuvotteluihin nopeutetulla tavalla, ja siihen, että ne saatetaan ripeästi päätökseen jatkamatta niitä määrittämättömän pitkään. Euroopan unioni uskoo, että neuvottelut olisi voitava saattaa päätökseen vuoden kuluessa. Se ilmaisee valmiutensa työskennellä neuvottelujen ripeän päätökseen saattamisen helpottamiseksi.
Euroopan unioni kehottaa voimakkaasti molempia osapuolia pidättymään toimista, jotka rajoittavat kyseisten pysyvää asemaa koskevien neuvottelujen lopputulosta, ja kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista, kuten kaikki asutustoiminta, ja torjumaan yllytystä ja väkivaltaa.
Euroopan unioni vahvistaa uudelleen Palestiinan jatkuvan ja varauksettoman itsemääräämisoikeuden, valtion mahdollisuus mukaan luettuna, ja toivoo tämän oikeuden pikaista toteutumista. Se vetoaa osapuoliin, että ne pyrkisivät vilpittömästi neuvotteluratkaisuun olemassaolevien sopimusten perusteella, tämän rajoittamatta kyseistä oikeutta, jota minkäänlainen veto-oikeus ei koske. Euroopan unioni on vakuuttunut, että demokraattisen, elinkelpoisen ja rauhanomaisen suvereenin Palestiinan valtion luominen nykyisten sopimusten perustalta ja neuvottelujen avulla olisi paras tae Israelin turvallisuudelle ja Israelin hyväksymiselle tasaveroiseksi kumppaniksi alueella. Euroopan unioni ilmoittaa olevansa valmis tarkastelemaan Palestiinan valtion tunnustamista aikanaan edellä mainittujen perusperiaatteiden mukaisesti.
Lisäksi Euroopan unioni kehottaa käynnistämään Lähi-idän rauhanprosessia koskevista Syyrian ja Libanonin linjoista käytävät neuvottelut varhaisessa vaiheessa; tämän on tarkoitus johtaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien n:o 242, 338 ja 425 täytäntöönpanoon.
Eurooppa-neuvosto hyväksyi Etelä-Afrikan kanssa tehdyn kauppa- ja yhteistyösopimuksen, josta on neuvoteltu jo jonkin aikaa. Se ilmaisi tyytyväisyytensä tähän historialliseen hetkeen ja antoi neuvoston tehtäväksi toteuttaa kiireellisesti tarvittavat toimenpiteet sopimuksen virallista tekemistä varten. Sopimus on tärkeä edistysaskel Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan välisen lujan kumppanuuden vakiinnuttamisessa ja vahvistamisessa politiikan, talouden ja kaupan aloilla. Eurooppa-neuvosto katsoo, että tämä historiallinen sopimus ilmentää Euroopan ja Etelä-Afrikan kansojen välillä vallitsevia lujia ystävyyteen ja yhteisvastuullisuuteen perustuvia yhteyksiä.
Agenda 2000:sta 24. ja 25. maaliskuuta saavutetun ratkaisun myötä Eurooppa-neuvosto haluaa lähettää rohkaisevan viestin liittymisestä neuvotteleville maille. Laajentuminen on edelleen Euroopan unionille historiallinen painopiste. Liittymisneuvottelut jatkuvat kunkin hakijan osalta omassa tahdissaan ja mahdollisimman ripeästi. Eurooppa-neuvosto vetoaa neuvostoon ja komissioon, jotta nämä varmistaisivat neuvottelujen etenemisen vastaavalla tavalla.
© Euroopan parlamentti: 1999