CARDIFFIN EUROOPPA-NEUVOSTO
15. JA 16. KESÄKUUTA 1998

PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT

[Top] [Next]

I. JOHDANTO

1. Kuluneen puolen vuoden aikana on tehty historiallisia talous- ja rahaliittoa koskevia päätöksiä. Uusi laajentumisprosessi on alkanut. Samoin on alettu neuvotella politiikkauudistuksia ja unionin tulevaa rahoitusta koskevista Agenda 2000 -ehdotuksista. Talouden näkymät ovat parantuneet. Uusi talousuudistusprosessi ja työllisyyden edistäminen on saatu käyntiin, niin että kaikki Euroopan kansalaiset voivat nauttia EMUn ja sisämarkkinoiden tuomista eduista.

2. Cardiffin Eurooppa-neuvosto jatkoi tähän prosessiin liittyviä toimenpiteitä

  • määrittelemällä talousuudistuksen jatkamista koskevan Euroopan unionin strategian päätekijät kasvun, vaurauden ja työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi
  • määrittämällä käytännön keinot unionin saattamiseksi lähemmäs kansalaisia siten, että lisätään avoimuutta, otetaan ympäristönäkökohdat huomioon kaikessa politiikassa ja tehostetaan huumausaineiden ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia toimia
  • laatimalla yleislinjat ja aikataulun Agenda 2000:sta käytävien neuvottelujen jatkamiseksi
  • tarkastelemalla unionin kehittymistä ja sen ulkosuhteiden edistymistä
  • avaamalla unionin tulevaa kehitystä koskevan pitkän aikavälin keskustelun.

3. Eurooppa-neuvoston kokous alkoi Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa käydyllä keskustelulla, joka koski tärkeimpiä kokouksessa käsiteltäviä aiheita.

4. Eurooppa-neuvosto on erityisen tyytyväinen siihen, että Cardiffiin on saapunut Etelä-Afrikan tasavallan presidentti Nelson Mandela, joka henkilökohtaisella rohkeudellaan ja valtiomiestaidollaan on syvästi vaikuttanut maansa historiaan ja joka on ollut esimerkkinä kansalaisoikeuksien ja demokratian puolustajille kautta maailman.

[Top] [Previous] [Next]

II. TALOUS- JA RAHALIITTO

5. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen 3. toukokuuta 1998 tehtyyn historialliseen päätökseen, jolla yhdentoista jäsenvaltion vahvistettiin täyttävän yhteisen rahan käyttöönoton ehdot, sekä Euroopan keskuspankin perustamiseen 1. kesäkuuta 1998. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa, jäsenvaltioita ja yksityissektoria saattamaan nopeasti päätökseen jäljellä olevat lainsäädäntöön liittyvät ja käytännön toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että euro otetaan onnistuneesti käyttöön 1. tammikuuta 1999. Se pyytää neuvostoa varmistamaan, että eurojäsenvaltoiden alueen ulkoisesta edustuksesta huolehditaan tehokkaasti.

6. Kaikki Euroopan kansalaiset voivat täysin hyötyä EMUsta ja Euroopan sisämarkkinoista vain, jos noudatetaan työllisyyttä edistävää strategiaa, johon kuuluu kilpailukyvyn sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääminen makrotaloudellisesti vakaissa olosuhteissa. Kaikkien jäsenvaltioiden lisääntyvä taloudellinen lähentyminen ja vakaus edistävät kestävää talouskasvua ja työllisyyttä unionissa. Euron käyttöönotolla voidaan osaltaan varmistaa vakaat makrotaloudelliset olosuhteet.

Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että jäsenvaltiot ovat vakaasti päättäneet varmistaa talouspolitiikkansa tehokkaan koordinoinnin.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

III. TALOUSUUDISTUS JA TERVE JULKINEN TALOUS: KASVUN, VAURAUDEN JA TYÖLLISYYDEN PERUSTA

7. Kestävä julkisen talouden vakauttaminen ja talousuudistus ovat tärkeitä, jotta unioni voi onnistuneesti kohdata globaalistumisen, kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämisen sekä syrjäytymisen ehkäisemisen asettamat haasteet. Eurooppa-

neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä talousarvion kurinalaisuudesta ja rakenneuudistuksesta 1. toukokuuta 1998 annettuun Ecofin-neuvoston julkilausumaan. Eurooppa-neuvosto korostaa jälleen pitävänsä erittäin tärkeänä yhteisön talousarvion tiukkaa kurinalaisuutta.

8. Työmarkkinaosapuolten ja puheenjohtajavaltioiden troikan edellä esitetyistä asioista 14. kesäkuuta käymissä keskusteluissa korostettiin sitä, kuinka tärkeää on työmarkkinapuolten osallistuminen. Eurooppa-neuvosto suosii vahvaa ja laajapohjaista sosiaalista vuoropuhelua ja on tyytyväinen Itävallan aikomukseen järjestää puheenjohtajakaudellaan Wienissä työmarkkinaosapuolten kanssa sosiaalisen vuoropuhelun parantamista koskevien menetelmien tutkimiseksi seminaari, jossa on mukana pk-yritysten edustajia.

TALOUDEN LAAJOJEN SUUNTAVIIVOJEN KEHITTÄMINEN KASVUN VÄLINEINÄ

9. Eurooppa-neuvosto hyväksyy jäsenvaltioiden ja yhteisön talouden laajoja suuntaviivoja koskevat neuvoston suositukset ja kehottaa neuvostoa antamaan ne. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä kaikkien jäsenvaltioiden edistymiseen kohti hintavakautta, tervettä julkista taloutta ja talousuudistusta, jotka ovat perusta kasvun, vaurauden ja työllisyyden lisääntymiselle Euroopassa. Eurooppa-neuvosto vahvistaa näkemyksensä, että vahvat talouden perustekijät ja talouden laajoissa suuntaviivoissa määritelty terve politiikka luovat olosuhteet, joissa talouden elpyminen vahvistuu entisestään ja laajenee keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä itseään ylläpitäväksi kasvuprosessiksi, joka ei kiihdytä inflaatiota ja joka on työllisyyden huomattavan ja kestävän kohentumisen edellytys. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä valtiovarainministerien kansainvälisestä taloustilanteesta 15. kesäkuuta antamaan tiedotteeseen ( liite I).

10. Tätä prosessia on vahvistettava edelleen 1. tammikuuta 1999 jälkeen. Talouden laajojen suuntaviivojen on oltava tehokas väline seurannassa, talouspolitiikkojen yhteensovittamisessa ja kestävän lähentymisen edistämisessä.

11. Talouspolitiikassa olisi keskityttävä kasvun ja työllisyyden edistämiseen sekä makrotalouden vakauden ja työ-, hyödyke- (tavarat ja palvelut) ja pääomamarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamiseen. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen neuvoston päätökseen luoda joustava menettely, jonka puitteissa jäsenvaltiot ja komissio laativat vuoden lopussa toimivaltansa rajoissa lyhyet selvitykset hyödyke- ja pääomamarkkinoista. Menettelyssä noudatetaan täysimittaisesti toissijaisuusperiaatetta, ja sen avulla voidaan vaihtaa tietoja hyvistä käytännöistä ja täydentää työllisyyttä koskevista kansallisista suunnitelmista ja muista selvityksistä saatavia tietoja. Eurooppa-neuvosto on myös tyytyväinen komission ehdotukseen laatia kyseisen aineiston perusteella rakennekysymyksiä ja -politiikkaa koskeva kertomus, jota käsitellään neuvoston Ecofin- ja muissa istunnoissa.

TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄT TOIMET

12. Yrittäjyyttä suosivan ja kaikille avoimen yhteiskunnan on annettava kaikille kansalaisille, erityisesti nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, mahdollisuus tehdä työtä ja vaikuttaa talouden ja yhteiskunnan laaja-alaiseen kehitykseen. Kaikki viisitoista jäsenvaltiota ovat ensimmäisen kerran toimittaneet työllisyyttä koskevat toimintasuunnitelmansa, kuten Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa sovittiin. Komission ja neuvoston suorittaman toimintasuunnitelmien alustavan arvioinnin perusteella on ilmeistä, että jäsenvaltiot

  • pyrkivät vakaasti edistämään työikäisen väestön, erityisesti nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja naisten työllistyvyyttä
  • edistävät aktiivisesti ammattitaidon kehittämistä ja elinikäistä oppimista
  • pyrkivät parantamaan pk-yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien toimintaedellytyksiä
  • toteuttavat toimenpiteitä, jotta työ olisi todellinen vaihtoehto tuen varassa elämiselle.

13. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen asian edistymiseen ja kehottaa jäsenvaltioita toimeenpanemaan toimintasuunnitelmat mahdollisimman nopeasti ja siten, että niitä voidaan jatkuvasti arvioida ja saattaa ajan tasalle.

14. Sosiaaliasiain neuvoston ja Ecofin-neuvoston olisi edelleen yhteistyössä vaihdettava tietoja hyvistä käytännöistä, kehitettävä jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmia koskevaa vertaisarviointia ja käsiteltävä vuoden 1999 työllisyyden suuntaviivoja Wienin Eurooppa-neuvostoa ja tulevia Eurooppa-neuvostoja varten. Eurooppa-neuvosto korostaa, että talousuudistukseen olisi liityttävä sosiaalinen vuoropuhelu sen ymmärtämisen ja hyväksymisen lisäämiseksi.

Lisätyötä on myös tehtävä tarvittavien, edistystä mittaavien vertailukelpoisten indikaattorien määrittämiseksi sekä työmarkkinaosapuolten tosiasiallisen osallistumisen varmistamiseksi. Komissio on ottanut tehtäväkseen laatia Wienin Eurooppa-neuvostolle selvityksen siitä, miten tilastojen vertailtavuutta voidaan parantaa.

15. Työllisyyttä koskevassa työssämme meidän on jatkossa noudatettava muun muassa seuraavia yleislinjoja:

  • kehitetään työvoiman ammattitaitoa ja sopeutumiskykyä muun muassa elinikäisen oppimisen avulla; erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ikääntyviin työntekijöihin
  • tehostetaan yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevaa toimintaa varmistamalla, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo on osa kaikkea työllisyyspolitiikkaa; edistetään perhettä suosivia työkäytäntöjä mukaan lukien sopivat lastenhoitoa ja vanhempainlomaa koskevat järjestelyt
  • toteutetaan vammaisiin, etnisiin vähemmistöihin ja muihin työmarkkinoilla epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvan syrjinnän vastaisia toimia
  • edistetään uusia tapoja organisoida työtä tarkistamalla tarvittaessa nykyisiä sääntelypuitteita kaikilla tasoilla joustavuuden ja turvallisuuden yhdistämiseksi
  • tarkistetaan verotus- ja etuusjärjestelmiä, jotta työnantajien olisi helpompaa luoda uusia työpaikkoja ja jotta työntekijöiden kiinnostusta paikkojen täyttämiseen voitaisiin lisätä, ja
  • kehitetään yrittäjyyskulttuuria ja edistetään pienten yritysten kasvua.

16. Eurooppa-neuvosto panee merkille teollisuuden muutoksia käsittelevän korkean tason työryhmän välikertomuksen ja korostaa Wienin Eurooppa-neuvostoa varten tehtävän lopullisen kertomuksen merkitystä; siinä annetaan käytännön ohjeita siitä, miten Euroopan teollisuuden kykyä vastata muutoksiin voidaan parantaa. Eurooppa-neuvosto odottaa saavansa Wienissä pidettävää kokoustaan varten vuosittain ajan tasalle saatettavan raportin "Eurooppa taloudellisena kokonaisuutena".

SISÄMARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN UUSIA TYÖPAIKKOJA LUOVIKSI

17. Sisämarkkinoiden nykyaikaistamisessa, laajentamisessa ja yksinkertaistamisessa on edistytty hyvin. Vielä on tehtävä paljon, jotta sisämarkkinoista voitaisiin saada kaikki mahdollinen hyöty kilpailukyvylle, kasvulle ja työllisyydelle. Siksi Eurooppa-neuvosto

  • pitää myönteisenä, että komissio on talouden laajojen suuntaviivojen mukaisesti laatinut laajennetun tulostaulukon, jossa on tietoja markkinoiden tosiasiallista yhdentymistä kuvaavista indikaattoreista, kuten hintaeroista ja sisämarkkinatoimenpiteiden täytäntöönpanosta
  • toteaa, että sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen on äärimmäisen tärkeää onnistuneelle EMUlle; se auttaisi myös varmistamaan, että kuluttajat hyötyvät täysimääräisesti sisämarkkinoiden ja EMUn mukanaan tuomista alemmista hinnoista
  • vahvistaa uudelleen sitoumuksensa siihen, että ne sisämarkkinoita koskevat direktiivit, joiden saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on myöhässä, saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä tämän vuoden loppuun mennessä
  • kehottaa neuvostoa ja komissiota jatkamaan sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa koskevia aloitteita, joihin sisältyvät myös parannetut muutoksenhakumenettelyt ja epävirallisten menettelyjen, kuten vertaisarvioinnin laajempi käyttö
  • pitää myönteisenä jo aloitettua työtä heikompien alojen parantamiseksi, kuten standardointi, keskinäinen tunnustaminen ja julkiset hankinnat, ja pyytää neuvostoa ja komissiota jatkamaan tätä työtä aktiivisesti
  • kehottaa komissiota esittämään Wienin Eurooppa-neuvostoon mennessä toimintakehyksen rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden parantamiseksi tarkastelemalla erityisesti voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanon tehokkuutta ja tuomalla esiin heikkouksia, jotka voivat edellyttää lainsäädännön muuttamista
  • vahvistaa olevansa edelleen sitoutunut tukemaan verotuksen tehostamista ja haitallisen verokilpailun ehkäisemistä. Eurooppa-neuvosto pitää myönteisenä uuden yritysverotukseen sovellettavia menettelysääntöjä käsittelevän työryhmän perustamista ja ryhmän aikomusta toimittaa neuvostolle alustava raportti vuoden loppuun mennessä
  • pitää tärkeänä kilpailun edistämistä ja valtion tukien tapaisten vääristymien vähentämistä.

18. Eurooppa-neuvosto aikoo tarkastella näillä aloilla saavutettua edistystä seuraavissa kokouksissaan.

YRITTÄJYYDEN JA KILPAILUKYVYN EDISTÄMINEN

19. Jäsenvaltioiden ja yhteisön on yhdessä luotava edellytykset yrittäjien ja pienyritysten tukemiseen ja rohkaisemiseen. Neuvosto on alkanut yksilöidä kilpailukykyyn vaikuttavia avaintekijöitä, joita ovat työvoiman ammattitaito ja sopeutumiskyky, tehokkaat pääomamarkkinat ja yritysten perustamiselle ja innovaatioille suotuisampi toimintaympäristö. Työtä näillä aloilla olisi jatkettava yhteistyössä liike-elämän kanssa.

20. Yritysten toimintaolosuhteiden yksinkertaistamista käsittelevä työryhmä (BEST-ryhmä) on löytänyt tapoja parantaa yrittäjien toimintaympäristöä ja edistää yrittäjyyttä. Komissiota pyydetään laatimaan BEST-ryhmän raportin suositusten mukaisesti aikataulu toimenpiteille, joilla arvioidaan, missä määrin nykyisellä politiikalla rohkaistaan yrittäjyyttä.

21. Pääoman saanti on avaintekijä rohkaistaessa yrittäjiä ja pienyrityksiä hyödyntämään kaikki voimavaransa. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen riskipääoman edistämistä EU:ssa koskevaan komission raporttiin ja pyytää neuvostoa ja jäsenvaltioita harkitsemaan siinä esitettyjä suosituksia, ehdotettu toimintasuunnitelma mukaan lukien.

22. Komission raportissa "Sääntelyn vähentämisellä tehokkaampaan toimintaan: tapahtunut kehitys" osoitetaan toissijaisuusperiaatteen ja paremman sääntelyn merkitys. Vastuu on yhteinen, ja se edellyttää toimielinten ja jäsenvaltioiden yhteistyötä.

23. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen, että komissio on perustanut yrityspaneeli-pilottihankkeen kohentamaan uusista säädösehdotuksista käytävää keskustelua, ja kehottaa komissiota kehittämään järjestelmää, jolla arvioidaan säädösehdotusten vaikutuksia yrityksiin.

24. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota jatkamaan päättäväisesti sisämarkkinalainsäädännön yksinkertaistamisen kokeiluhankettaan (SLIM-hanketta) kaikilla sisämarkkinalainsäädännön aloilla. Komissiota pyydetään myös jäsenvaltioiden esitysten perusteella koordinoimaan parhaiden sääntelykäytäntöjen levittämistä.

25. Komissiota pyydetään tekemään selkoa Wienin Eurooppa-neuvostolle kaikilla näillä aloilla saavutetusta edistyksestä.

26. Innovaatio on ratkaisevan tärkeää yrittäjyyden edistämisessä. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen neuvoston edistymiseen viidennen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman osalta ja toivoo, että puiteohjelma hyväksytään hyvissä ajoin ennen vuoden 1998 päättymistä.

[Top] [Previous] [Next]

IV. UNIONI LÄHEMMÄKSI KANSALAISIA

27. Jäsenvaltioilta ja toimielimiltä edellytetään jatkuvaa ponnistelua unionin tuomiseksi lähemmäksi kansalaisia tekemällä siitä avoimempi, helpommin ymmärrettävä ja merkityksellisempi arkielämän kannalta. Eurooppa-neuvosto toivoo siksi erityisesti, että edistystä tapahtuisi toiminta-aloilla, joilla voidaan parhaiten vastata kansalaisten todellisiin huolenaiheisiin varsinkin lisäämällä avoimuutta, sekä ympäristöalalla ja oikeus- ja sisäasioissa.

AVOIMUUS

28. Euroopan unioni on sitoutunut antamaan mahdollisimman laajalti mahdollisuuden tutustua sen toimintaa koskeviin tietoihin. Tietoa Euroopan unionista annetaan Internetin välityksellä; sieltä on muun muassa pian saatavissa yleisölle tarkoitettu neuvoston asiakirjarekisteri. Komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin olisi valmisteltava Amsterdamin sopimuksessa olevien avoimuutta koskevien uusien määräysten mahdollisimman nopea täytäntöönpano.

29. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että komissio käyttää Internetiä edistääkseen todellista vuoropuhelua kansalaisten ja liikeyritysten kanssa näiden oikeuksista ja mahdollisuuksista sisämarkkinoilla.

30. Eurooppa-neuvosto pani merkille vuoden 1998 Kansalaisten Eurooppa-konferenssin tulokset. Se ilmaisi tyytyväisyytensä eri puolilta Eurooppaa saapuneiden yhteiskunnan kaikkien eri osien ja kerrosten edustajien osallistumiseen ja konferenssin vaikutukseen julkiseen keskusteluun. Eurooppa-neuvosto rohkaisi tulevia puheenjohtajavaltioita ja komissiota edistämään tällaista julkista keskustelua.

31. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa ja jäsenvaltioita pohtimaan, kuinka nuorten välisiä yhteyksiä voitaisiin lisätä esimerkiksi Internetiä käyttämällä ja kuinka nuorten sosiaalisen syrjäytymisen ongelmaan voitaisiin pureutua esimerkiksi urheilun avulla.

YMPÄRISTÖ

32. Terveellisellä ympäristöllä on elämänlaadun kannalta keskeinen merkitys. Jäsenvaltioiden on taloudessaan liitettävä yhteen vauraus ja ympäristönsuojelu. Sen takia Amsterdamin sopimuksessa korostetaan ympäristönsuojelun sisällyttämistä yhteisön politiikkoihin kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen komission ehdottamaan strategiaan ja sitoutuu tarkastelemaan sitä pikaisesti uuden sopimuksen määräysten täytäntöönpanoa silmällä pitäen. Se pyytää komissiota tekemään selkoa tuleville Eurooppa-neuvostoille yhteisön edistymisestä sopimuksen tämän määräyksen noudattamisessa ja pitää myönteisenä tulevien puheenjohtajavaltioiden Itävallan, Saksan ja Suomen sitoumusta edistyä edelleen käytännön tasolla.

33. Eurooppa-neuvosto kannattaa periaatetta, jonka mukaan komission merkittäviin politiikkaehdotuksiin olisi liityttävä arvio niiden ympäristövaikutuksista. Se panee merkille komission pyrkimykset sisällyttää ympäristönäkökohdat kaikkiin yhteisön politiikkoihin ja toteaa, että arviointia on suoritettava kaikkien yksittäisten päätösten osalta Agenda 2000:ta koskevat päätökset mukaan luettuna.

34. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa eri kokoonpanoissaan luomaan omat strategiansa ympäristön huomioon ottamiseksi ja kestävän kehityksen toteuttamiseksi omilla politiikan aloillaan. Sen on seurattava edistymistä ottaen huomioon komission ehdottamat suuntaviivat ja määrittämällä tarvittavat indikaattorit. Liikenne-, energia- ja maatalousneuvostoja kehotetaan panemaan alulle tämä prosessi. Neuvostoa ja komissiota kehotetaan seuraamaan asian toteuttamiseksi tarvittavia organisaatiojärjestelyjään. Wienin Eurooppa-neuvosto arvioi, miten asiassa on edistytty.

35. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille ilmastonmuutosta käsitelleen Kioton konferenssin seurannan edistymisen. Yhteisön ja jäsenvaltioiden on nyt laadittava strategioita Kioton pöytäkirjan mukaisten sitoumustensa noudattamiseksi. Kyseisten vaativien tavoitteiden saavuttaminen on käytännön testi siitä, miten yhteisö ja jäsenvaltiot ovat edistyneet ympäristökysymysten sisällyttämisessä politiikkoihinsa. Eurooppa-neuvosto tarkastelee asian edistymistä uudelleen vuonna 1999.

36. Eurooppa-neuvosto kehottaa sopimaan mahdollisimman pian niistä Auto Oil -kokonaisuuden yksityiskohdista, joita koskeva sovittelumenettely on parhaillaan käynnissä Euroopan parlamentin kanssa. Kyseisillä toimilla edesautetaan merkittävästi Euroopan ilmanlaadun parantamista.

OIKEUS- JA SISÄASIAT

37. Yhteistyöllä, jota tehdään rajat ylittävästä rikollisuudesta aiheutuvien yhä suurempien vaarojen torjumiseksi, on ihmisten turvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä merkitys. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa saavutetun erinomaisen edistymisen, johon sisältyvät Europol-yleissopimuksen ratifiointi kaikissa jäsenvaltioissa ja Keski-ja Itä-Euroopan maiden ja Kyproksen kanssa tehty liittymistä edeltävä sopimus. Se kehottaa neuvostoa raportoimaan Wienin Eurooppa-neuvostolle toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta kokonaisuudessaan.

38. Eurooppa-neuvosto kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet yleissopimusta Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (petoksia koskeva yleissopimus) ja 27. syyskuuta 1996 tehtyä yleissopimusta, joka koskee rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä, ratifioimaan ne viipymättä. Eurooppa-neuvosto kehottaa myös neuvostoa saattamaan päätökseen yksityisellä sektorilla tapahtuvaa lahjontaa koskevan yhteisen toiminnan käsittelyn joulukuuhun 1998 mennessä ja kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan lahjontaa koskevan yleissopimuksen joulukuuhun 1999 mennessä.

39. Eurooppa-neuvosto korostaa tehokkaan oikeudellisen yhteistyön merkitystä rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Se toteaa, että on tarpeen parantaa kansallisten oikeusjärjestelmien kykyä toimia läheisessä yhteistyössä ja pyytää neuvostoa määrittämään mahdollisuudet tuomioistuinten päätösten laajempaan vastavuoroiseen tunnustamiseen.

40. Vakavat ympäristörikokset ovat suuri ongelma, ja niiden vaikutukset ulottuvat usein yli rajojen. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa pohtimaan muilla foorumeilla tehdyn työn pohjalta läheisempää yhteistyötä ja yhteisiä toimenpiteitä, jotta ympäristöä voitaisiin suojella kussakin jäsenvaltiossa toteutettavan tehokkaan rikoslainsäädännön ja lakien noudattamisen valvonnan avulla.

41. Eurooppa-neuvosto on syvästi huolestunut huumausaineiden yhteiskunnalle aiheuttamista ongelmista. Se hyväksyy ongelman kaikkien osatekijöiden käsittelemiseksi laaditun EU:n strategian (vuodet 2000-2004) avainkohdat ja kehottaa neuvostoa ja komissiota kehittämään siitä kattavan suunnitelman, jota voidaan käyttää toiminnan perustana. Kaikkien maiden välinen yhteistyö huumeiden torjunnassa on ensiarvoisen tärkeää, ja Eurooppa-neuvosto on sen takia tyytyväinen Yhdistyneen Kansakunnan aloitteeseen pitää aiheesta YK:n yleiskokouksen erityisistunto. Yhteistyön olisi käsitettävä kaikki huumeongelmaan liittyvät asiat: luonnolliset ja synteettiset huumausaineet, huumausaineiden väärinkäytön, huumekaupan ja rahanpesun sekä hoito- ja kuntoutustoimet. Eurooppa-neuvosto korostaa, että on tärkeää ottaa lähtökohdaksi muita eri alueita koskevat EU:n aloitteet ja erityisesti kehittää edelleen yhteistyötä hakijamaiden kanssa myös Eurooppa-konferessissa.

42. Yhteisön ja jäsenvaltioiden on jatkettava toimintasuunnitelman toteuttamista Irakista ja sen lähialueilta tulevien maahanmuuttajien suuren määrän torjumiseksi ja pidettävä suunnitelma ajan tasalla. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa tukeutumaan tähän työhön varautuakseen tulevaisuudessa vastaavanlaisiin suuriin maahanmuuttajien määriin.

43. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen hallintoneuvosto on aloittanut työnsä. Eurooppa-neuvosto toivoo, että myös seurantakeskus aloittaisi toimintansa pian. Se myös suhtautuu myönteisesti komission rasisminvastaiseen toimintasuunnitelmaan ja toivoo ehdotuksia muista yhteisistä toimista.

PÄIVÄMÄÄRÄN MUUTTAMISTA KOSKEVA ONGELMA VUOSISADAN VAIHTUESSA

44. Vuodesta 2000 aiheutuvilla, tietotekniikkaa ja muita sähköisiä järjestelmiä koskevilla ongelmilla saattaa olla vakavia rajat ylittäviä seurauksia. Siksi on erityisen tärkeää, että jäsenvaltiot vaihtavat keskenään tietoja hyvistä toimintatavoista ongelman ratkaisemiseksi.

45. Kansallisten ohjelmien olisi oltava tiedottavia ja niissä olisi määrättävä toimista häiriöiden vähentämiseksi minimiin. Tällöin olisi varmistettava, että valtionhallinnon ratkaisevan tärkeät järjestelmät mukautuvat vuosituhannen vaihtumiseen, tehtävä varautumissuunnitelmat ja järjestettävä asianmukaista koulutusta, mikäli ammattitaitoista henkilöstöä ei ole riittävästi. Tätä asiaa olisi edelleen pidettävä ensisijaisen tärkeänä. Komissiota kehotetaan antamaan selvitys edistymisestä ennen Wienin Eurooppa-neuvostoa.

[Top] [Previous] [Next]

V. UNIONIN KEHITTÄMINEN

AMSTERDAMIN SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOON VALMISTAUTUMINEN

46. Amsterdamin sopimuksen ratifioiminen etenee hyvin. Eurooppa-neuvosto toivoo, että sopimus tulee pian voimaan.

47. YUTP:n toimintapolitiikan suunnittelu- ja varhaisvaroitusyksikön perustamista sekä EU:n ja WEU:n välisten suhteiden lujittamista koskevissa valmisteluissa on edistytty. Amsterdamin sopimuksessa määrätään, että neuvoston pääsihteeristöä johtaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva pääsihteeri, jota avustaa varapääsihteeri. Noudattaakseen Amsterdamissa tekemäänsä sitoumusta, jonka mukaan uuden sopimuksen on oltava täysin toimiva tullessaan voimaan, Eurooppa-neuvosto päättää tehdä asian edellyttämät päätökset Wienissä pidettävässä kokouksessaan.

48. Sen edistyksen pohjalta, jota on saavutettu Schengenin sihteeristön liittämisessä osaksi neuvoston pääsihteeristöä ja soveltuvien oikeusperustojen määrittelemisessä Schengenin säännöstölle, Eurooppa-neuvosto toivoo, että näistä asioista päästäisiin pikaisesti yhteisymmärrykseen. Se myös toivoo, että seuraavassa yleisten asioiden neuvostossa päästään sopimukseen Norjan ja Islannin kanssa käytäviä neuvotteluja koskevista valtuuksista, ja kehottaa saattamaan neuvottelut pikaisesti päätökseen. Se kehottaa neuvostoa ja komissiota esittämään Wienin Eurooppa-neuvostolle toimintasuunnitelman siitä, miten voidaan parhaiten panna täytäntöön Amsterdamin sopimuksen niitä määräyksiä, jotka liittyvät vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaan alueeseen.

49. Eurooppa-neuvosto toteaa Euroopan parlamentin laativan komission ja neuvoston tarkasteltavaksi Amsterdamin sopimuksen mukaisesti ehdotuksia Euroopan parlamentin jäsenten tehtävien suorittamista koskeviksi säännöiksi ja yleisiksi ehdoiksi.

AGENDA 2000

50. Agenda 2000 on olennaisen tärkeä Euroopan unionin tulevan kehityksen kannalta. Unionin on tehtävä keskeisiä politiikkoja ja niiden kehittämiseen liittyviä keskipitkän aikavälin rahoituspuitteita koskevia tärkeitä valintoja. Eurooppa-neuvosto toteaa, että Agenda 2000 -ehdotuksista olisi päästävä lopulliseen sopimukseen kokonaisuutena.

51. Eurooppa-neuvosto katsoo, että puheenjohtajavaltion ja neuvoston selvityksen pohjalta voidaan jo todeta hyödyllistä edistymistä tapahtuneen. Tämä ei kuitenkaan vaikuta edellä tarkoitettuun lopulliseen sopimukseen.

Uudet rahoituspuitteet

52. Uudet rahoitusnäkymät ovat edellytyksenä kurinalaiselle taloudenhoidolle, kustannustehokkuudelle sekä asianmukaisille rahoituspuitteille, jotka mahdollistavat tärkeimpien menoluokkien koordinoidun kehityksen yhteisön politiikkojen kehittämiselle määriteltyjen ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti. Laaja yhteisymmärrys vallitsee siitä, että ne olisi laadittava seitsenvuotiskaudeksi (2000-2006) siten, että säädetään niiden mukauttamisesta ensimmäisen laajentumisen yhteydessä. Rahoitusnäkymien nykyisten menoluokkien säilyttämistä tuetaan laajalti, tämän kuitenkaan vaikuttamatta liittymistä edeltävään tukeen osoitettavien määrärahojen suuruuteen. Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti rahoituspuitteissa on tehtävä selvä ero menojen esittämisessä ja toteuttamisessa sen mukaan, koskevatko menot unionia sen nykyisessä kokoonpanossa vai onko menot varattu uusille jäsenmaille siten, että tätä sovelletaan myös laajentumisen jälkeen.

53. Toimielinten välinen sopimus on ollut hyvä perusta vuosittaiselle talousarviomenettelylle. Uutta sopimusta koskevien neuvotteluiden lähtökohtana olisi pidettävä sitä, että toimielinten välinen tarkoituksenmukainen valtatasapaino säilytetään, että uuden sopimuksen tavoitteena on varmistaa kurinalainen taloudenhoito ja että siinä toteutetaan selvästi liittymistä edeltävien ja liittymisestä aiheutuvien menojen erillisbudjetointi. Neuvoston olisi nyt otettava komission ehdotukset käsiteltäväksi Euroopan parlamentin kanssa.

54. Eurooppa-neuvosto toteaa, että komission lähtökohtana oli säilyttää omien varojen nykyinen yläraja mutta että jotkut jäsenvaltiot eivät hyväksy tätä. Eurooppa-neuvosto panee merkille komission aikomuksen esittää jo syksyllä 1998 omia varoja koskeva kertomuksensa, jossa käsitellään myös suhteellista rahoitusasemaa eri alojen politiikkaa koskevien uudistusten valossa sekä kaikkia muita asioita, joista keskusteltiin Cardiffin Eurooppa-neuvostossa. Eurooppa-neuvosto toteaa tältä osin, että jotkut jäsenvaltiot ovat ilmaisseet kantansa, jonka mukaan rahoitusvastuun jaon olisi oltava tasapuolisempi, ja vaatineet talousarvion epätasapainoa korjaavan järjestelmän luomista, mutta että jotkut toiset jäsenvaltiot vastustavat tätä. Lisäksi se toteaa tässä yhteydessä, että jotkut jäsenvaltiot ovat tehneet ehdotuksia omien varojen muuttamiseksi esimerkiksi luomalla progressiivisuuteen perustuva oma vara mutta että toiset ovat vastustaneet sitä.

55. Eurooppa-neuvosto pitää tärkeänä Euroopan laajuisten verkkojen ja neljäntoista ensisijaisen hankkeen toteuttamista. Se panee merkille alustavat keskustelut Euroopan laajuisten verkkojen rahoitusasetusta koskevista muutoksista ja kehottaa neuvostoa pääsemään sopimukseen yhteisestä kannastaan joulukuuhun mennessä.

56. Eurooppa-neuvosto korostaa moitteettoman varainhoidon ja petosten torjunnan tärkeyttä. Se kehottaa toimielimiä huolehtimaan siitä, että politiikkauudistuksen antamia mahdollisuuksia käytetään hyväksi sellaisten politiikkojen ja menettelyjen käyttöön ottamiseksi, jotka ovat mahdollisimman vähäisessä määrin alttiita petoksille ja jotka kannustavat korkeatasoiseen varainhoitoon. Lisäksi se korostaa, että on tärkeää valmistaa unionin jäsenehdokkaita osallistumaan yhteisön rahoitusjärjestelmiin. Laajennetussa unionissa yhteisön taloudellisten etujen suojan on oltava vähintään sama kuin tällä hetkellä.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen

57. Eurooppa-neuvosto katsoo, että komission ehdotukset ovat perusta Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 1997 suunnitellulle jatkuvalle uudistukselle. Se on tyytyväinen kyseisten ehdotusten käsittelyn edistymiseen.

58. Tärkeimpiä uudistuksia koskevissa neuvotteluissa olisi Agenda 2000:n kokonaisaikataulun mukaisesti otettava huomioon tarve löytää taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, ja neuvottelujen olisi perustuttava maatalousneuvoston 26. toukokuuta 1998 antamiin päätelmiin.

Rakenne- ja koheesiorahastojen uudistaminen

59. Eurooppa-neuvosto on pannut merkille neuvoston selvityksen etenemisestä niiden komission ehdotusten käsittelyssä, jotka koskevat rakenne- ja koheesiorahastojen uudistamista kokemusten perusteella ja tulevia tarpeita silmällä pitäen.

Aikataulu

60. Eurooppa-neuvosto pitää myönteisenä sitä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat valmiit tarkastelemaan perusteellisesti Agenda 2000 -ehdotuksia hyvissä ajoin, jotta ne voitaisiin hyväksyä lopullisesti ennen seuraavia kesäkuussa 1999 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja. Neuvoston olisi nyt tehostettava omaa työskentelyään. Wienin Eurooppa-neuvostossa olisi edistyttävä merkittävästi paketin keskeisten osien käsittelyssä, jotta koko paketista voitaisiin päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen viimeistään maaliskuussa 1999.

EUROOPAN TULEVAISUUS

61. Eurooppa-neuvosto kävi laaja-alaisen keskustelun Euroopan unionin tulevasta kehityksestä viimeksi kuluneen vuoden aikana tapahtuneen merkittävän poliittisen kehityksen pohjalta, johon kuuluvat Amsterdamin sopimus, EMUn ja laajentumisneuvottelujen käynnistyminen, talousuudistus ja työllisyyttä koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat sekä tehostettu yhteistyö järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa toiminnassa. Se pääsi yhteisymmärrykseen seuraavista asioista:

  • tärkein asia on Amsterdamin sopimuksen ratifiointi
  • sen jälkeen kun sopimus on ratifioitu, on tehtävä nopeasti päätös siitä, miten ja milloin käsitellään Amsterdamissa ratkaisematta jääneitä institutionaalisia kysymyksiä
  • Eurooppa-neuvosto pitää myönteisenä komission aloitetta komission tehokkuuden ja hallinnon parantamiseksi unionin tulevaa kehitystä silmällä pitäen. Se panee merkille, että myös neuvosto tarkastelee oman toimintansa tehostamista. Se kehottaa neuvostoa ja komissiota antamaan asian edistymisestä selvityksen seuraavalla puheenjohtajakaudella
  • EU on tuotava lähemmäksi kansalaisia, ja sen on keskityttävä asioihin, jotka ovat Euroopan kansalaisille tärkeimpiä ja joita ovat muun muassa demokraattisen legitimiteetin lisääminen ja toissijaisuusperiatteen toteuttaminen.

Ensimmäinen askel asiassa on se, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja kutsuu EU:n valtion- tai hallitusten päämiehet ja komission puheenjohtajan epäviralliseen kokoukseen, jossa he voivat syventää keskustelujaan ja tarkastella, miten näitä asioita voidaan parhaiten valmistella Wienin Eurooppa-neuvoston käsittelyä varten Euroopan tulevaisuutta koskevan keskustelun jatkamiseksi.

LAAJENTUMINEN

62. Eurooppa-neuvosto toteaa, että Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa arvioitiin Agenda 2000:ssa käsiteltyjä ehdokasmaita ja tehtiin koko laajentumisprosessin käynnistämiseksi tarvittavat päätökset. Se on tyytyväinen siihen, että laajentumisen valmistelussa on Luxemburgin jälkeen edistytty merkittävästi.

63. Unionin tärkeimpänä tavoitteena on jatkaa laajentumisprosessia Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätelmissä tarkoitettujen maiden osalta, jolloin ne voivat edelleen aktiivisesti edistää ehdokkuuttaan ja edetä kohti jäsenyysvelvoitteiden vastaanottamista, mukaan lukien Kööpenhaminan kriteerien täyttäminen. Jokaista ehdokasmaata arvioidaan samoin kriteerein, ja ne etenevät ehdokkuudessaan omaa tahtiaan valmiustasonsa mukaan. Paljon riippuu siitä, mitä ehdokasmaat itse tekevät täyttääkseen kriteerit. Kaikki hyötyvät siitä, että niiden suhteet EU:hun ovat lujittuneet muun muassa poliittisen vuoropuhelun ja kullekin maalle erikseen sovitettujen, jäsenyyteen valmistautumista tukevien strategioiden avulla.

64. Eurooppa-neuvosto pitää myönteisenä komission vahvistusta siitä, että se toimittaa vuoden 1998 lopulla ensimmäiset säännöllisesti annettavat kertomuksensa kunkin ehdokasmaan etenemisestä kohti jäsenyyttä. Turkin osalta kertomukset perustuvat assosiaatiosopimuksen 28 artiklaan ja Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätelmiin.

65. Eurooppa-neuvosto pitää myönteisenä liittymisprosessin käynnistämistä Brysselissä 30. maaliskuuta. Prosessi on luonteeltaan kehittyvä ja kaikki hakijavaltiot kattava. Euroopan unionin viidentoista jäsenvaltion oikeus- ja sisäasiainministerit sekä heidän virkaveljensä kymmenestä Keski- ja Itä-Euroopan hakijavaltiosta sekä Kyprokselta pitivät tuloksekkaan jatkokokouksen 28. - 29. toukokuuta. Ministerikokouksia järjestetään tarpeen mukaan myös jatkossa.

66. Eurooppa-neuvosto rohkaisee komissiota jatkamaan pikaisesti tuen antamista liittymiskumppanuuden puitteissa. Liittymistä edeltävää tukea lisätään merkittävästi. Eurooppa-neuvosto kannattaa yleisesti komission ehdottamia asiaa koskevia säädöspuitteita ja kehottaa neuvostoa jatkamaan työtään. Kyseisten välineiden avulla rahoitettavien hankkeiden painopistealueiden olisi vastattava liittymiskumppanuudessa vahvistettuja maataloutta, ympäristöä ja liikennettä koskevia painopistealueita. Tehokas koordinointi näiden välineiden ja Pharen sekä Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus-ja kehityspankin sekä muiden kansainvälisten rahoituslaitosten rahoittamien toimien välillä on olennaisen tärkeää. Eurooppa-neuvosto toteaa, että myönnettävän rahoituksen perusta laajentumiseen osallistuville maille määriteltiin Luxemburgissa.

67. Eurooppa-neuvosto toteaa, että sen jälkeen, kun liittymisneuvottelut aloitettiin Kyproksen, Unkarin, Puolan, Viron, Tšekin tasavallan ja Slovenian kanssa 31. maaliskuuta 1998, yhteisön säännöstön seitsemää lukua koskeva seulontaprosessi on saatu päätökseen. Lisäksi se on tyytyväinen yhteisön säännöstön analyyttisen tarkastelun aloittamiseen Bulgarian, Latvian, Liettuan, Romanian ja Slovakian kanssa.

68. Eurooppa-neuvosto on myös tyytyväinen 4. maaliskuuta 1998 päivättyyn komission tiedonantoon, joka koskee Turkkia jäsenyyteen valmistelevan eurooppalaisen strategian viemistä eteenpäin. Se on yhtä mieltä siitä, että strategia tarjoaa kokonaisuutena tarkasteltuna toimintaperiaatteet, joiden avulla suhteita voidaan kehittää vakaalta ja eteenpäin vievältä pohjalta. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota edistämään strategian valmistelua ja esittämään kaikki sen tehokkaan täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset ehdotukset. Strategiaa voidaan myöhemmin kehittää edelleen Turkin omat näkemykset huomioon ottaen. Eurooppa-neuvosto kehottaa edelleen puheenjohtajavaltiota, komissiota sekä asianomaisia Turkin viranomaisia jatkamaan Turkin lainsäädännön ja käytäntöjen yhdenmukaistamista yhteisön säännöstön kanssa ja pyytää komissiota tekemään mahdollisimman pian kokoontuvalle assosiaationeuvostolle selkoa saavutetusta edistyksestä. Eurooppa-neuvosto muistuttaa eurooppalaisen strategian edellyttävän rahoitustukea ja panee merkille komission aikomuksen pohtia, miten eurooppalaisen strategian täytäntöönpanoa voitaisiin tukea, ja esittää asiaa koskevia ehdotuksia.

69. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Lontoossa 12. maaliskuuta 1998 järjestettyyn Eurooppa-konferenssin ensimmäiseen kokoukseen ja sen päätelmiin. Konferenssiin osallistumisen periaatteista ja sen alkuvaiheen kokoonpanosta sovittiin Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa.

[Top] [Previous] [Next]

VI. ULKOISET KYSYMYKSET

KANSAINVÄLINEN KAUPPA

70. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen tuloksiin, jotka saavutettiin Genevessä toukokuussa 1998 järjestetyssä WTO:n ministerien ja valtionpäämiesten kokouksessa, jonka yhteydessä juhlistettiin 50 vuotta toiminutta GATTia. Eurooppa-neuvosto vahvistaa jälleen sitoutumisensa Maailman kauppajärjestöön ja sen riitojenratkaisujärjestelmään sekä monenvälisen kaupan edelleen vapauttamiseen, joka parantaa elintasoa ja yleismaailmallista talouskasvua. Eurooppa-neuvosto korostaa olevan tärkeää, että laaja kaupan vapauttamista koskeva uusi neuvottelukierros käynnistettäisiin kolmannessa WTO:n ministerikokouksessa vuoden 1999 loppupuolella.

71. Eurooppa-neuvosto korostaa lisäksi EU:n markkinoille pääsyä koskevan strategian merkitystä keinona poistaa kaupan esteitä kolmansissa maissa.

72. Eurooppa-neuvosto kannattaa puheenjohtajavaltion pyrkimystä päästä pian sopimukseen banaanialan yhteisestä markkinajärjestelystä, johon kuuluu yhteisön kansainvälisten velvoitteiden mukaisia tuontijärjestelmiä.

EU/YHDYSVALLAT

73. Eurooppa-neuvosto pani merkille Lontoossa 18. toukokuuta 1998 pidetyssä transatlanttisessa huippukokouksessa hyväksytyn yhteisen julkilausuman transatlanttisesta talouskumppanuudesta. Transatlanttisten suhteiden laajapohjainen kehittäminen tulee jatkossakin olemaan yksi Euroopan unionin tärkeistä tavoitteista.

ETELÄ-AFRIKKA

74. Presidentti Mandelan ollessa läsnä Cardiffissa Eurooppa-neuvosto vahvistaa jälleen Euroopan unionin vakaan pyrkimyksen vahvistaa nykyisiä ystävyyden ja yhteistyön siteitä Etelä-Afrikkaan ja laajentaa yhteistyötä uusille alueille.

75. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen merkittäviin toimiin, joita Etelä-Afrikka kasvua, työllisyyttä ja uudelleenjakoa (GEAR) koskevan ohjelmansa mukaisesti pyrkii toteuttamaan maan talouden nykyaikaistamiseksi ja maan liittämiseksi maailmankauppajärjestelmään. Se antaa arvoa sille, että esimerkiksi julkisten palvelujen ja perusterveydenhuollon kohentamisessa on jo edistytty kaikkien eteläafrikkalaisten elinolojen parantamiseksi.

76. Eurooppa-neuvosto korostaa Euroopan unionin vakaata pyrkimystä saattaa Etelä-Afrikan kanssa käytävät laajaa kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimusta koskevat neuvottelut onnistuneeseen päätökseen viimeistään syksyllä 1998. Euroopan unionin olisi hyvissä ajoin ennen seuraavaa neuvottelukierrosta vastattava samassa hengessä Etelä-Afrikan äskettäin esittämässä tarkistetussa sopimusehdotuksessa oleviin ehdotuksiin.

77. Eurooppa-neuvosto odottaa Wienissä 3. - 4. marraskuuta ulkoministeritasolla pidettävää tärkeätä EU:n ja Etelä-Afrikan kehityskonferenssin ensimmäistä kokousta.

VENÄJÄ

78. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Venäjän talousuudistuksen merkittävään edistymiseen, mistä on osoituksena EU:n äskettäinen päätös, jonka mukaan Venäjää ei enää luokitella muuksi kuin markkinatalousmaaksi myöskään polkumyynnin osalta. Se suhtautuu myönteisesti Venäjän finanssi-, raha- ja rakennepolitiikan uuteen toimintaohjelmaan ja erityisesti toimenpiteisiin, joilla pyritään vahvistamaan verohallintoa. Nämä toimet ja muut kasvua edistävät uudistukset ovat keskeisimpiä toimia, joita Venäjä voi toteuttaa luottamuksen rakentamiseksi. Eurooppa-neuvosto kannattaa edelleen Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin aktiivista sitoutumista Venäjän uudistusten tukemiseen. Eurooppa-neuvosto toteaa, että jäsenvaltiot ovat valmiita harkitsemaan näistä rahoituslaitoksista myönnettävää ehdollista lisätukea, jos se on tarpeen ja tarkoituksenmukaista.

79. Eurooppa-neuvosto palauttaa mieliin Luxemburgissa annetut päätelmät ja toteaa, että Suomen esittämä ehdotus pohjoisesta ulottuvuudesta unionin politiikoissa on huomionarvoinen ja panee merkille komission aikomuksen laatia selvitys, jota tarkastellaan seuraavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa Wienissä. Se toteaa jälleen, että EU on sitoutunut tukemaan Venäjän pyrkimyksiä ratkaista käytetyn ydinpolttoaineen ja ydinjätteiden muodostama ongelma Luoteis-Venäjällä, ja panee merkille, että kyseistä työtä voitaisiin viedä eteenpäin ehdotetun pohjoisen ulottuvuuden yhteydessä.

KOSOVO

80. Eurooppa-neuvosto sopi liitteessä II olevasta julkilausumasta.

LÄHI-IDÄN RAUHANPROSESSI

81. Eurooppa-neuvosto tarkasteli Lähi-idän rauhanprosessia Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 17. ja 21. huhtikuuta ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan 15. ja 18. maaliskuuta alueelle tekemien vierailujen sekä puheenjohtajavaltion ja erityislähettilään osapuoliin jatkuvasti pitämien yhteyksien perusteella.

82. Eurooppa-neuvosto palauttaa mieleen aikaisemmat julkilausumansa ja erityisesti Amsterdamissa 16. ja 17. kesäkuuta 1997 Lähi-idän rauhan puolesta esittämänsä vetoomuksen ja vahvistaa Luxemburgissa 12. ja 13. joulukuuta 1997 esittämänsä Euroopan unionin politiikan suuntaviivat, joilla pyritään helpottamaan edistymistä ja palauttamaan osapuolten välinen luottamus.

83. Eurooppa-neuvosto ilmaisee vakavan huolensa rauhanprosessin pysähtymisestä ja tästä alueen vakaudelle ja turvallisuudelle aiheutuvasta uhkasta. Se korostaa, että kaikkien osapuolten on osoitettava rohkeutta ja kaukonäköisyyttä pyrkiessään asiaa koskeville YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmille sekä Madridissa ja Oslossa hyväksytyille periaatteille perustuvaan rauhaan, mihin sisältyy myös Israelin ja palestiinalaishallinnon välillä tehtyjen väliaikaisten sopimusten ja Hebronin pöytäkirjan mukaisten sitoumusten täysimääräinen täytäntöönpano.

84. Eurooppa-neuvosto korostaa, ettei käsillä olevaa mahdollisuutta edetä palestiinalaiskysymyksessä saa hukata. Se toteaa jälleen Euroopan unionin antavan voimakkaan tukensa Yhdysvaltain pyrkimyksille saada osapuolet hyväksymään ehdotuskokonaisuus, joka, mikäli se hyväksytään, avaisi tien olemassa olevien sopimusten täytäntöön panemiselle ja käynnistäisi uudelleen Jerusalemin ja siirtokuntien lopullista asemaa koskevat neuvottelut. Eurooppa-neuvosto vetoaa Israeliin, että se tunnustaisi palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden sulkematta pois valtion vaihtoehtoa. Samalla Eurooppa-neuvosto vetoaa palestiinalaisiin, että he vahvistaisivat uudelleen sitoumuksensa Israelin perusteltuun oikeuteen elää turvallisten, tunnustettujen rajojen sisällä.

85. Eurooppa-neuvosto ilmoittaa olevansa hyvin huolestunut myös siitä, ettei Syyrian ja Libanonin kysymyksissä ole tapahtunut edistystä, ja korostaa, että jatkuvia ponnisteluja tarvitaan neuvottelujen käynnistämiseksi uudelleen kattavan rauhan saavuttamiseksi maa-alueita rauhan vastineeksi periaatteen ja asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien pohjalta. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että Israel on hyväksynyt YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 425, ja kehottaa Israelin joukkoja vetäytymään Etelä-Libanonista kokonaan ja ehdoitta.

86. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Euroopan unionin myönteiseen rooliin Lähi-idän rauhanprosessissa sekä EU:n erityislähettilään toimintaan. Tähän rooliin on kuulunut tiivis osallistuminen Lontoossa 4. ja 5. toukokuuta käytyihin neuvotteluihin ja taloudellisia kysymyksiä koskevasta väliaikaisesta sopimuksesta käytäviin neuvotteluihin, yhteinen julistus EU:n ja palestiinalaishallinnon turvallisuusyhteistyöstä sekä entistä tiiviimpi yhteydenpito molempiin osapuoliin ja Yhdysvaltoihin. Eurooppa-neuvosto panee merkille äskettäiset myönteiset aloitteet, kuten Ranskan ja Egyptin yhteisen vetoomuksen rauhan puolesta ja erityislähettilään esittämät ehdotukset, sekä kehottaa yleisten asiain neuvostoa seuraamaan niitä ja muita mahdollisia vaihtoehtoja ottaen huomioon asioiden etenemisen.

87. Eurooppa-neuvosto korostaa Euroopan unionin haluavan jatkaa kaikin sen käytettävissä olevin keinoin tukeaan rauhanprosessille ja niille, jotka pyrkivät edistämään sitä.

INTIAN JA PAKISTANIN YDINKOKEET

88. Eurooppa-neuvosto ilmaisee syvän huolestuneisuutensa Etelä-Aasian tilanteesta. Intian ja Pakistanin ydinkokeet ovat heikentäneet alueen vakautta ja eristäneet molemmat maat kansainvälisen yhteisön ydinsulkuun tähtäävien ponnistelujen ulkopuolelle.

89. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti 4. kesäkuuta pidetyn turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenmaan ulkoministereiden kokouksen ja 12. kesäkuuta Lontoossa pidetyn G8-maiden ulkoministereiden kokouksen päätelmiin, joissa kannustettiin Intiaa ja Pakistania rakentaviin keskusteluihin maiden välisistä kiistakysymyksistä. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti myös joidenkin ulkoministerien 12. kesäkuuta tekemään päätökseen erityistyöryhmän perustamisesta edistämään ydinsulkua Etelä-Aasiassa. Eurooppa-neuvosto toistaa EU:n näkemyksen, että Intian ja Pakistanin on pikaisesti ryhdyttävä toimiin jännityksen ja epävakauden lieventämiseksi Etelä-Aasiassa aloittamalla uudelleen poliittinen vuoropuhelu keskenään ja Kiinan kanssa sekä etsimällä keinoja maiden välisen luottamuksen lisäämiseksi.

90. Eurooppa-neuvosto kehottaa Intiaa ja Pakistania liittymään kansainvälisiin ydinsulkujärjestelmiin allekirjoittamalla täydellisen ydinkoekieltosopimuksen sen nykyisessä muodossa ja osallistumalla aktiivisesti neuvotteluihin ydinaseisiin käytettävien halkeamiskelpoisten aineiden tuotantokieltoa koskevasta sopimuksesta. Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että EU pitää ydinsulkusopimusta kansainvälisen ydinsulkujärjestelmän perustana, ja kehottaa Intiaa ja Pakistania ja muita maita, jotka eivät ole sitä vielä tehneet, liittymään sopimukseen. Eurooppa-neuvosto toteaa, että jäsenvaltiot, niin ydinasevaltiot kuin ydinaseettomatkin valtiot, ovat vahvistaneet päättäneensä vakaasti täyttää ydinsulkusopimuksen VI artiklan mukaiset ydinaseiden riisuntaa koskevat sitoumuksensa. Se pani merkille useiden maiden, muun muassa Irlannin ja Ruotsin viime aikoina asiassa tekemän aloitteen.

91. Euroopan unioni harkitsee muita toimia, mikäli Intia ja Pakistan eivät edisty mainituissa kysymyksissä.

INDONESIA/ITÄ-TIMOR

92. Eurooppa-neuvosto käsitteli Indonesian tilannetta. Se kannustaa presidentti Habibieta täyttämään poliittisia ja taloudellisia uudistuksia koskevat sitoumuksensa, toteuttamaan aikeensa järjestää vaalit jo ensi vuonna ja noudattamaan kaikkia ulkomaille antamiaan sitoumuksia. Eurooppa-neuvosto vakuuttaa jatkavansa Indonesian talouden elpymiselle annettavaa tukeaan kansainvälisten rahoituslaitosten avulla edellyttäen, että Indonesia toteuttaa uskottavaa talouden uudistusohjelmaa. Se on tietoinen Indonesian kansaa kohdanneesta taloudellisesta onnettomuudesta ja suhtautuu myönteisesti sekä Euroopan yhteisön että jäsenvaltioiden antamaan humanitaariseen apuun.

93. Eurooppa-neuvosto käsitteli Itä-Timorissa vallitsevan tilanteen vaikutuksia. Se palauttaa mieleen, kuinka suuri merkitys on oikeudenmukaisella, kattavalla ja kansainvälisesti hyväksyttävällä ratkaisulla, ja vahvistaa tukensa YK:n pääsihteerin johdolla tehtävälle työlle mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi se kehottaa Indonesiaa kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia ja vaatii kaikkien poliittisten vankien vapauttamista, itätimorilaiset vangit mukaan luettuina. Se myös sopi, että painostusta Xanana Gusmaon pikaiseksi vapauttamiseksi jatketaan. Eurooppa-neuvosto korostaa Itä-Timorille EU:n yhteisen kannan mukaisesti annettavan humanitaarisen avun jatkamisen merkitystä.

ETIOPIAN JA ERITREAN VÄLINEN KIISTA

94. Eurooppa-neuvosto on tyrmistynyt Etiopian ja Eritrean välisistä vihamielisyyksistä. Se tuomitsee erityisesti maiden toistensa alueille tekemät pommitukset ja tarpeettomat ihmishenkien menetykset. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen molempien osapuolten halukkuuteen lopettaa ilmaiskut ja kehottaa osapuolia lopettamaan kaikki vihollisuudet ja sopimaan virallisesta aselevosta. Eurooppa-neuvosto kehottaa osapuolia aloittamaan neuvottelut ja korostaa, että riita on ratkaistava rauhanomaisin keinoin. Euroopan unioni jatkaa meneillään olevan välitystyön tukemista, mukaan luettuna USA:n ja Ruandan välitysryhmän toiminnan tukeminen, ja toistaa tarjouksensa sellaisen aineellisen avun antamisesta, josta voisi olla apua neuvotteluratkaisun saavuttamisessa.

EURO-VÄLIMERI-PROSESSI

95. Eurooppa-neuvosto korostaa Euro-Välimeri-kumppanuuden merkitystä. Se oli yhtä mieltä siitä, että Palermossa 3. ja 4. kesäkuuta pidetyn ulkoasiainministerien erityiskokouksen onnistuminen kumppanuuden kehittämisessä osoitti suhteen elinvoimaisuuden. Eurooppa-neuvosto toteaa, että tämä antaa hyvän perustan Stuttgartissa huhtikuussa 1999 pidettävän kolmannen ministerikonferenssin onnistumiselle.

KANSAINVÄLINEN RIKOSTUOMIOISTUIN

96. Eurooppa-neuvosto kannattaa lämpimästi yleisen ja tehokkaan rikostuomioistuimen perustamista ja pitää rohkaisevana ehdotuksen saamaa laajaa kansainvälistä kannatusta ja valmistelukomitean työn edistymistä. Eurooppa-neuvosto on päättänyt päästä onnistuneeseen lopputulokseen Roomassa meneillään olevassa diplomaattikonferenssissa.

[Top] [Previous]

VII. POHJOIS-IRLANTI

97. Eurooppa-neuvosto on erittäin tyytyväinen Belfastissa 10. huhtikuuta tehtyyn historialliseen sopimukseen ja sopimuksen Irlannin saaren molemmissa osissa pidetyissä kansanäänestyksissä saamaan vahvistukseen. Se toteaa, että EU on kuluneina vuosina antanut runsaasti käytännön apua, ja vahvistaa yleisten asiain neuvoston päätelmän, jonka mukaan unionin olisi jatkettava aktiivista toimintaa Pohjois-Irlannin kestävän rauhan ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Se panee merkille Euroopan parlamentin neuvostolle ja komissiolle esittämän pyynnön pohtia mahdollisimman pian, miten sopimusta voidaan tukea käytännön toimin, ja komission sitoumuksen pyrkiä edelleen löytämään uusia luovia keinoja rauhansopimuksen tarjoamien uusien mahdollisuuksien tukemiseksi. Se kehottaa komissiota tekemään asiaa koskevia ehdotuksia.


© European Parliament: 1999