EUROOPPA-NEUVOSTO
WIEN
11. ja 12. joulukuuta 1998

PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT

Eurooppa-neuvosto kokoontui Wienissä 11. ja 12. joulukuuta 1998 keskustellakseen tärkeimmistä Euroopan unionin edessä olevista kysymyksistä ja haasteista. Eurooppa-neuvosto aloitti kokouksen vaihtamalla näkemyksiä Euroopan parlamentin puhemiehen José Maria GIL-ROBLESin kanssa tärkeimmistä käsiteltävistä asioista.

Eurooppa-neuvoston työllisyyttä, kasvua ja vakautta koskeneiden keskustelujen pohjana olivat myös puheenjohtajavaltioiden troikan ja työmarkkinaosapuolten välillä edellisenä päivänä käydyt keskustelut.

Valtion- tai hallitusten päämiehet ja liittymisprosessiin osallistuvien Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja Kyproksen ulkoasiainministerit pitivät kokouksen.

Eurooppa-neuvosto ilmaisi kiitollisuutensa Saksan entiselle liittokanslerille Helmut Kohlille tämän suurenmoisesta työstä Euroopan unionin kehittämisessä ja päätti myöntää hänelle Euroopan kunniakansalaisen arvonimen.

[Top] [Next]

I. WIENIN EUROOPPA-STRATEGIA

  1. Euroopan integraatio on päässyt uuteen vauhtiin. Yhteistä rahaa ollaan ottamassa käyttöön. Koordinoiduilla ponnistuksilla työllisyyden edistämiseksi on saatu aikaan rohkaisevia tuloksia. Laajentumisprosessi on päässyt hyvään alkuun. Unionin on vahvistettava valmiuksiaan palvella kansalaisiaan vuosituhannen pian päättyessä.
  2. Eurooppa-neuvosto aloitti Cardiffissa laajan keskustelun Euroopan unionin tulevasta kehityksestä. Pörtschachissa pidetyssä kokouksessa korostettiin, että unionin on oltava vahva ja toimittava tehokkaasti. Tätä varten Wienin Eurooppa-neuvosto on yksilöinyt neljä Euroopan kansalaisille ensisijaisen tärkeää asiakokonaisuutta, joiden yhteydessä tarvitaan nopeaa ja tehokasta toimintaa, ja sopinut seuraavassa esitetystä "Wienin Eurooppa-strategiasta".

Työllisyyden, talouskasvun ja vakauden edistäminen

× Kölnin Eurooppa-neuvostolle raportoidaan eurooppalaisen työllisyyssopimuksen laatimisesta Luxemburgin prosessin puitteissa.

× Talouspolitiikan koordinointijärjestelmiä vahvistetaan; välineitä ja kokemuksia tarkastellaan Helsingin Eurooppa-neuvostossa.

× Poliittinen sopimus verotuspoliittisen paketin avainkysymyksistä; Helsingin Eurooppa-neuvostolle laaditaan selvitys.

× Kansainvälisiä rahoitusrakenteita parannetaan; Kölnin Eurooppa-neuvostolle laaditaan selvitys.

× Eurooppalaisiin infrastruktuureihin ja inhimillisiin voimavaroihin suunnattavia investointeja edistetään; Kölnin Eurooppa-neuvostolle laaditaan selvitys.

Turvallisuuden ja elämän laadun parantaminen

× Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen perustamista koskevaa toimintasuunnitelmaa toteutetaan käytännössä; asiaa arvioidaan Eurooppa-neuvoston Tampereen erityiskokouksessa.

× Kansalaisten oikeussuojaa parannetaan; kysymystä tarkastellaan Tampereen kokouksessa.

× Tehostetaan Euroopan unionin toimintaa ihmisoikeuksien alalla; Kölnin Eurooppa-neuvostolle laaditaan selvitys.

× Ympäristönäkökohdat ja kestävä kehitys sisällytetään Euroopan unionin politiikkoihin; asiaa arvioidaan Helsingin Eurooppa-neuvostossa.

Unionin politiikkojen ja toimielinten uudistaminen

× Poliittinen sopimus Agenda 2000 -paketista maaliskuussa 1999, jotta se voidaan hyväksyä lopullisesti ennen kesäkuussa 1999 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja.

× Kölnin Eurooppa-neuvostossa tehtävä päätös siitä, miten ja milloin käsitellään niitä toimielimiin liittyviä kysymyksiä, joita ei saatu ratkaistua Amsterdamissa.

× Neuvoston toiminnan kehittäminen; asiaa pohditaan Helsingin Eurooppa-neuvostossa.

× Komission sisäinen uudistaminen; komission puheenjohtaja antaa selvityksen Kölnin Eurooppa- neuvostolle.

× Tehokas petosten torjunta; edistymistä selvitetään Helsingin Eurooppa-neuvostossa.

Vakauden ja vaurauden edistäminen koko Euroopassa ja maailmanlaajuisesti

× Liittymisneuvotteluja ja valmisteluja jatketaan aktiivisesti ja komissio antaa selvitykset hakijavaltioiden edistymisestä Helsingin Eurooppa-neuvostolle.

× Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) uusia välineitä (korkea edustaja, YUTP:n suunnittelu- ja varhaisvaroitusyksikkö, parannetut päätöksentekojärjestelmät) sovelletaan tehokkaasti käytäntöön Amsterdamin sopimuksen voimaantulon jälkeen; asiaa tarkastellaan Helsingin Eurooppa-neuvostossa.

× Valmistellaan Venäjää, Ukrainaa, Välimeren aluetta ja Länsi-Balkania koskevat ensimmäiset yhteiset strategiat; niiden hyväksyminen aloitetaan Kölnin Eurooppa-neuvostossa.

× Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä koskevaa pohdintaa jatketaan; asiaa tarkastellaan Kölnin Eurooppa-neuvostossa.


* * *

Näiden seikkojen pohjalta Eurooppa-neuvosto antaa Helsingin-kokouksessaan "Vuosituhannen julistuksen" unionin painopisteistä tuleville vuosille.

[Top] [Previous] [Next]

II. IHMISOIKEUDET

3. Eurooppa-neuvosto vakuuttaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen hyväksymisen 50. vuosipäivän johdosta, että se pitää julistusta ensiarvoisen tärkeänä. Yleismaailmallinen julistus on toisen maailmansodan jälkeen ihmisoikeuksien kansalliseen, alueelliseen ja maailmanlaajuiseen suojaamiseen ja edistämiseen perustetun järjestelmän kulmakivi, ja sille perustuu ihmisarvon edistäminen ja suojaaminen kaikkialla maailmassa.

4. Euroopan unionin perustana ovat samat arvot kuin ihmisoikeuksien julistuksessa: vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteet, ja unionin toiminta perustuu näille arvoille.

5. Eurooppa-neuvosto hyväksyy 10. joulukuuta 1998 annetun Euroopan unionin julkilausuman ihmisoikeuksista ja pyytää neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan, miten ehdotetut konkreettiset toimenpiteet parhaiten toteutetaan.

6. Eurooppa-neuvosto korostaa tarvetta torjua kaikki rasismiin, muukalaisvihaan ja antisemitismiin liittyvät ilmiöt sekä Euroopan unionissa että kolmansissa maissa. Se korostaa rasismin ja muukalaisvihan tarkkailukeskuksen merkitystä tämän osalta. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota laatimaan Kölnin kokoustaan varten ehdotuksia toimenpiteiksi rasismin torjumiseksi hakijamaissa ja kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan vastaavien toimenpiteiden toteuttamista unionissa.

Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto on näin ollen tyytyväinen Ruotsin hallituksen aikomukseen järjestää Tukholmassa kansainvälinen konferenssi, jossa annetaan tietoa juutalaisvainoista.

[Start of Doc] [Previous] [Next]

III. TYÖLLISYYS, KASVU, VAKAUS JA TALOUDEN UUDISTAMINEN

7. Euron käyttöönotto 1. tammikuuta 1999 on virstanpylväs Euroopan yhdentymisprosessissa. Yhtenäisvaluutta vahvistaa Euroopan kykyä lisätä kasvua, työllisyyttä ja vakautta.

8. Euron käyttöönotto johtaa yhden maailman suurimman valuutta-alueen muodostumiseen. Tämä merkitsee unionille maailmanlaajuista vastuuta sekä tarvetta esiintyä yksimielisenä ja olla tehokkaasti edustettuna.

9. Yhtenäisvaluutta lisää talouspoliittisen koordinoinnin tarvetta. Talous- ja rahaliittoa valmisteltaessa on kehitetty seuraavia aloja koskevia välineitä:

  • makrotalouspolitiikkojen koordinointi,
  • kansallisten työllisyyspolitiikkojen tehokkuuden lisääminen,
  • tavara-, palvelu- ja pääomamarkkinoiden uudistuksen nopeuttaminen.

10. Merkittäviä tuloksia on jo saavutettu: voimakas talouskasvu, matala inflaatio ja laskevat korot. Työllisyys parani selvästi: viime vuonna luotiin 1,7 miljoonaa uutta työpaikkaa. Finanssi- ja rahapolitiikan välinen tasapaino on kehittynyt kestävää kasvua tukevalla tavalla.

11. Tarvitaan kuitenkin lisätoimia nykyisten välineiden vahvistamiseksi ja niiden yhdistämiseksi yhtenäiseksi työllisyys-, kasvu-, vakaus- ja talousuudistusstrategiaksi, josta aikanaan tulee eurooppalainen työllisyyssopimus Luxemburgin prosessin puitteissa.

A. TALOUS- JA RAHALIITTO: SUURI ASKEL ETEENPÄIN

i) Euron käyttöönotto

12. Eurooppa-neuvosto on erittäin tyytyväinen siihen, että siirtyminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen 1. tammikuuta 1999 toteutuu kitkattomasti maailman rahoitusmarkkinoiden levottomuudesta huolimatta. Tämä on tulosta EMU:n yhteydessä toteutetusta maltillisesta talouspolitiikasta, jota on jatkettava.

13. Eurooppa-neuvosto toteaa erityisen tyytyväisenä, että

× EMU:n kolmannen vaiheen voimaantulon edellyttämä yhteisön johdettu oikeus hyväksytään kokonaisuudessaan ennen vuoden loppua,

× Euron lopulliset muuntokurssit vahvistetaan 2. toukokuuta 1998 annetun yhteisen tiedonannon teknisessä liitteessä esitetyn menettelyn mukaisesti 31. joulukuuta 1998 Ecofin-neuvoston erityisistunnossa,

× Tanskan kruunu ja Kreikan drakma osallistuvat uuteen valuuttakurssimekanismiin 1. päivästä tammikuuta 1999.

ii) Eurooppa maailmanlaajuisena toimijana
Yksimielisenä esiintyminen

14. Euron käyttöönotto on merkittävä tapahtuma kansainväliselle valuuttajärjestelmälle. On välttämätöntä, että yhteisö osallistuu täysipainoisesti kansainvälisen raha- ja talouspolitiikan yhteistyöhön sellaisilla foorumeilla kuin G7-ryhmä ja kansainvälinen valuuttarahasto. Eurooppa-neuvosto hyväksyy yhteisön ulkoista edustusta koskevan neuvoston selonteon, jonka mukaan Ecofin-neuvoston puheenjohtaja tai, jos puheenjohtaja on euroalueen ulkopuolinen jäsenvaltio, Euro 11-ryhmän puheenjohtaja komission avustamana osallistuu G7-ryhmän kokouksiin (Rahoitus) (ks. liite II). EKP:lle olisi rahapolitiikan alalla toimivaltaisena yhteisön elimenä annettava tarkkailija-asema kansainvälisen valuuttarahaston johtokunnassa. Euroopan yhteisön / EMU:n näkemykset muista EMU:n kannalta erityisen tärkeistä kysymyksistä esittäisi kansainvälisen valuuttarahaston johtokunnassa euroalueen puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion asianomainen edustaja, jota komission edustaja avustaa. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa toimimaan tämän sopimuksen sisältävän komission ehdotuksen pohjalta.

15. Yhteisön yhtenäisyyden ja tehokkuuden edellytyksenä on, että yhteisö kykenee olemaan yksimielinen asioista, jotka ovat erityisen merkityksellisiä talous- ja rahaliitolle. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että kolmansille osapuolille kansainvälisillä areenoilla esitettävät yhteiset kannat ja yhteiset näkemykset valmistellaan hyvissä ajoin ja tehokkaasti.

Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vahvistaminen

16. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vahvistamista koskevaan raporttiin, jossa osoitetaan, että jäsenvaltioilla on yhtenäinen näkemys asianmukaisista vastauksista maailmanlaajuiseen rahoituskriisiin. Euroopalla olisi oltava ratkaiseva osa, kun laaditaan uutta kansainvälistä valuutta- ja rahoitusjärjestelmää raportissa esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Kansainvälinen valuuttarahasto on kansainvälisen valuutta- ja rahoitusjärjestelmän kulmakivi ja sen on lisättävä yhteistyötään muiden toimijoiden, myös Maailmanpankin kanssa. Olisi harkittava IMF:n ja Maailmanpankin väliaikaisen komitean ja kehityskomitean vahvistamista ja/tai muuttamista. Eurooppa- neuvosto korostaa, että sääntelyssä on keskityttävä entistä enemmän rahoituslaitosten riskinhallintaa ja toiminnan vakautta koskeviin määräyksiin kiinnittäen tässä yhteydessä erityisesti huomiota lainarahalla toimivien kansainvälisten rahoitusinstituutioiden toiminnan vaikutuksiin, riskirahastot mukaan lukien. Eurooppa-neuvosto korostaa, että verokeitaissa on ehdottomasti noudatettava kansainvälisiä rahoitusalaa koskevia sääntöjä. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa laatimaan raportin kansainvälisen rahoitusjärjestelmän toimintaa koskevista parannuksista Kölnin Eurooppa-neuvostolle. Tässä raportissa olisi myös käsiteltävä globalisoitumisen laajempia vaikutuksia.

17. Rahoitus- ja talouskriisi on osoittanut, että kehittyvien markkinatalousmaiden sosiaalisia turvajärjestelyjä on vahvistettava. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siitä, että Euroopan unioni antaa yli puolet maailman talousavusta. Apu on kohdennettava tarvittavien rakenteellisten ja sosiaalisten uudistusten tehostamiseksi.

iii) Sisäisen talouspolitiikan koordinoinnin lisääminen

Talouspolitiikan koordinoinnin parantaminen

18. EMU:ssa harjoitettavan talouspolitiikan on perustuttava tiiviiseen koordinointiin, jossa ovat mukana kaikki toimijat, tarvittaessa myös Euroopan työmarkkinaosapuolet. Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että puitteet hyvin toimivalle talous- ja rahaliitolle, vakaus- ja kasvusopimus sekä talouspoliittista koordinointia koskevat menettelyt mukaan lukien, ovat valmiit ja että politiikan koordinointi Euro 11:ssä ja Ecofin- neuvostossa sekä Euroopan keskuspankin kanssa käytävä vuoropuhelu on lähtenyt hyvin käyntiin. Neuvostolla on nyt valmis, vuosittainen koordinointiprosessi, johon kuuluu vakaus- ja kasvusopimuksen, työllisyyttä koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien ja tavara- ja palvelumarkkinoiden rakennepolitiikkojen seuranta- ja valvontamekanismit.

19. Eurooppa-neuvosto korostaa sitä, että on tarpeen sekä syventää että vahvistaa talouspoliittista koordinointia sovituissa puitteissa EMU:n onnistumisen varmistamiseksi ja kestävän, työpaikkoja luovan kasvun tukemiseksi. Jäsenvaltioissa ja unionissa tarvitaan taloudellisiin haasteisiin asianmukaisia ja koordinoituja vastauksia, joihin sisältyvät budjetti- ja rahapolitiikka sekä rakennepolitiikat ja joissa otetaan huomioon palkkakehitys.

20. Eurooppa-neuvosto pyytää Ecofin-neuvostoa selostamaan Helsingin Eurooppa-neuvostossa, miten talouspolitiikan koordinointi on toiminut EMU:n kolmannessa vaiheessa.

Veropolitiikka

21. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen tehostettua yhteistyötä veropolitiikan alalla koskevaan neuvoston kertomukseen ja korostaa tarvetta torjua haitallista verokilpailua. Veropolitiikan alalla tehtävällä yhteistyöllä ei tähdätä yhdenmukaisiin veroasteisiin eikä reilun verokilpailun poistamiseen, vaan sillä pyritään vähentämään sisämarkkinoilla edelleen vallitsevia vääristymiä, ehkäisemään huomattavat verotulojen menetykset ja kehittämään verorakenteita enemmän työllistämistä suosivaan suuntaan.

22. Erityisesti Eurooppa-neuvosto

  • on tyytyväinen siitä, että käytännesääntötyöryhmä on edistynyt tyydyttävästi ja kehottaa ryhmää saattamaan työnsä päätökseen viimeistään Helsingin Eurooppa-neuvostoon mennessä,
  • pyytää komissiota toimittamaan neuvostolle tutkimuksen yhtiöverotuksesta Ecofin-neuvoston päätelmien mukaisesti,
  • kehottaa neuvostoa jatkamaan talletusten verotusta koskevan direktiiviehdotuksen sekä korkoja ja rojalteja koskevan direktiiviehdotuksen käsittelyä, jotta päästäisiin sopimukseen ennen Helsingin Eurooppa-neuvostoa,
  • on tyytyväinen komission ja neuvoston aikomuksesta aloittaa keskustelut kolmansien maiden kanssa ongelmista, jotka koskevat korkotulojen verotusta, ja
  • kannustaa neuvostoa jatkamaan energiaverotuksen sääntelyä koskevaa työtä Ecofin-neuvoston raportin perusteella ottaen huomioon myös sen ympäristövaikutukset.

23. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa toimittamaan sille toisen tilanneselvityksen veropolitiikkaa koskevasta yhteistyöstä hyvissä ajoin ennen kesäkuun 1999 Eurooppa-neuvostoa.

24. Yhteisön sisällä matkustaville tarjotun verovapaan myynnin poistamisesta vuonna 1991 tehdyn päätöksen osalta Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota ja Ecofin-neuvostoa tarkastelemaan maaliskuuhun vuonna 1999 mennessä mahdollisia työllisyyteen liittyviä ongelmia ja käsittelemään komission ehdotusten pohjalta mahdollisia keinoja näiden ongelmien ratkaisemiseksi, mukaan luettuna mahdollisuus siirtymäjärjestelyjen osittaiseen soveltamiseen.

Talouden uudistus

25. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen talousuudistusta koskevan toimintaohjelman etenemiseen Itävallan puheenjohtajakaudella ja Cardiffissa asetettujen vaatimusten täyttymiseen. Eurooppa-neuvosto on niin ikään tyytyväinen saamiinsa jäsenvaltioiden rakennemuutosta koskeviin tilanneselvityksiin ja odottaa kiinnostuneena niiden arviointia sekä jäsenvaltioiden välistä vertaisarviointia, joiden pohjalta talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja voidaan edelleen tarkistaa. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti sisämarkkinaneuvoston aikomukseen arvioida tilanneselvityksiä Ecofin-neuvoston päätelmien täydentämiseksi yhtenäismarkkinoiden näkökulmasta.

B. KESTÄVÄ TYÖLLISYYS EUROOPASSA

1. Kohti eurooppalaista työllisyyssopimusta

26. Työllisyys on Euroopan unionin tärkein painopistealue. Työllisyys on paras keino, jolla voidaan tarjota ihmisille todellinen mahdollisuus ja torjua tehokkaasti köyhyyttä ja syrjäytymistä, ja se muodostaa tätä kautta perustan Euroopan sosiaaliselle mallille.

27. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että työpaikkojen luomisessa ja työttömyyden vähentämisessä on edistytty huomattavasti. Se kiittää jäsenvaltioita niiden ponnisteluista vuoden 1998 suuntaviivojen toteuttamisessa.

28. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1992 työttömyysaste on pudonnut alle 10 prosentin. Tämä on myönteinen kehityssuunta, mutta on pystyttävä parempaan. Työllisyyspolitiikan on oltava osa kokonaisvaltaista strategiaa, johon kuuluu kasvuun ja vakauteen tähtäävä makrotalouspolitiikka, kilpailukykyä edistävä talouden uudistus sekä työllisyyttä koskevat suuntaviivat, joiden tavoitteena on parantaa työllistyvyyttä, sopeutumiskykyä, yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä työpaikkojen luomista olemassa olevissa ja uusissa yrityksissä.

29. Edistyminen on ollut huomattavaa, kuten työllisyysraportissa todetaan. Työllisyyden suuntaviivojen täytäntöönpanon monenvälinen seuraaminen on Luxemburgin prosessin olennainen tekijä. Vertailevien arviointien käyttö ja hyvien käytäntöjen korostaminen ovat osoittautuneet onnistuneiksi arvioinnin välineiksi. Tätä prosessia on kuitenkin vahvistettava. Niin kansallisella kuin unioninkin tasolla tarvitaan todennettavia lisätavoitteita ja määräaikoja, yhteistä toimintaa ja toimintaindikaattoreita sekä johdonmukainen tilastollinen pohja. Nämä ovat avaintekijöitä edettäessä kohti eurooppalaista työllisyyssopimusta Luxemburgin prosessin puitteissa. Lisäksi tarvitaan työmarkkinaosapuolten laajempaa osallistumista ja vastuunottoa.

i) Vuoden 1999 työllisyyden suuntaviivat

30. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen vuoden 1999 suuntaviivoja koskevaan komission ehdotukseen ja vahvistaa Ecofin- ja työ- ja sosiaaliasioiden yhteisneuvoston käsittelyn tuloksena hyväksytyt suuntaviivat.

31. Kansallisten toimintasuunnitelmien tarkistamisen yhteydessä jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

  • Saavutetaan konkreettisia tuloksia naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisessä käyttämällä erityisesti esikuva-analyysiin ja läpäisyperiaatteeseen perustuvaa lähestymistapaa.
  • Toteutetaan käytännössä elinikäisen oppimisen ajatusta erityisesti asettamalla kansallinen tavoite asiaan liittyviin toimenpiteisiin osallistuville.
  • Hyödynnetään täysimääräisesti palvelusektorin ja teollisuuteen liittyvien palvelujen mahdollisuuksia, erityisesti tietotekniikan ja ympäristön aloilla.
  • Luodaan ilmapiiri, jossa yritykset ja etenkin pienet yritykset voivat menestyä.
  • Tutkitaan verohelpotusjärjestelmiä, joilla kannustettaisiin työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia käyttämään työ- tai koulutusmahdollisuuksia ja työnantajia luomaan uusia työpaikkoja.
  • Tuetaan ikääntyviä työntekijöitä heidän osuutensa lisäämiseksi työvoimasta.
  • Estetään heikossa asemassa olevien syrjäytymistä ja edistetään heidän yhtäläisiä mahdollisuuksiaan.
ii) Luxemburgin prosessin vahvistaminen

32. Kansallisiin toimintasuunnitelmiin sisältyvien sitoumusten tukemiseksi jäsenvaltioita kehotetaan määrittämään politiikkansa ja asettamaan kansallisia määrällisiä lisätavoitteita sekä määräaikoja aina kun se on tarkoituksenmukaista.

33. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille yhteisten toiminta- ja saavutustason indikaattoreiden osalta saavutetun edistymisen ja komission selvityksen, jonka mukaan vertailukelpoiset tilastotiedot ovat ratkaisevan tärkeitä tehokkaan ja avoimen seurannan ja arvioinnin kannalta niin kansallisella kuin unioninkin tasolla, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan kaikkien asiaan liittyvien indikaattoreiden määritelmästä hyvissä ajoin ennen Kölnin Eurooppa-neuvostoa.

34. Kansallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa koskevat vuoden 1999 selvitykset olisi jätettävä tarkasteltaviksi kesäkuun 1999 puoleenväliin mennessä ja komission olisi tehtävä yhteistä työllisyysraporttia ja uusia vuoden 2000 työllisyyden suuntaviivoja koskeva ehdotuksensa syyskuun alkuun 1999 mennessä. Eurooppa-neuvosto kehottaa lisäksi neuvostoa pyrkimään siihen, että työllisyyttä koskevien suuntaviivojen ja talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen välillä olisi aiempaa enemmän synergiaa.

35. Lisäksi komissiota kehotetaan esittelemään vuoden 1999 kevätpaketissa työllisyyspolitiikkojen huomioon ottamisesta yhteisön muissa politiikoissa tiedonanto, joka perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 127 artiklaan sellaisena kuin se on Amsterdamin sopimuksella muutettuna ja ajantasaistettuun raporttiin "Eurooppa yhtenäisenä talousalueena". Lisäksi komissiota kehotetaan antamaan sitä haluavien jäsenvaltioiden kokeilla alennettua ALV-kantaa työvoimavaltaisilla palvelualoilla, joihin ei kohdistu rajat ylittävää kilpailua.

36. Eurooppa-neuvosto suosittaa, että Euroopan sosiaalirahaston uudistuksella tuettaisiin työllisyysstrategiaa ja inhimillisten voimavarojen kehittämistä.

37. Luxemburgin prosessin onnistumisen vuoksi on olennaisen tärkeää, että kaikkien asiaan liittyvien toimijoiden eli neuvoston, komission, Euroopan parlamentin, työmarkkinaosapuolten, Euroopan keskuspankin ja Euroopan investointipankin kesken käydään laajaa ja intensiivistä vuoropuhelua, joka vaikuttaa osaltaan työllisyyttä, kasvua ja vakautta koskevaan kokonaisstrategiaan.

38. Työmarkkinaosapuolilla on merkittävä vastuu työllistämisprosessissa. Tämä näkökohta todetaan myös teollisuuden muutosten taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevän korkean tason asiantuntijatyöryhmän kertomuksessa. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon kyseisen asiantuntijatyöryhmän suositukset. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti myös siihen, että työmarkkinaosapuolet ovat äskettäisessä, 4. joulukuuta 1998 Wienissä järjestetyssä "pienoishuippukokouksessa" ilmaisseet haluavansa kehittää oman, työn organisoinnin nykyaikaistamista koskevan toimintaohjelmansa.

2. Työllisyyttä edistävä ympäristö

i) Työpaikkoihin investoiminen

39. Infrastruktuureihin investoiminen ja innovatiivisten hankkeiden rahoittaminen ovat tärkeä osa kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä edistävää strategiaa. Eurooppa-neuvosto panee merkille komission tiedonannon "Julkiset investoinnit talouspoliittisessa strategiassa", jossa ehdotetaan, että jäsenvaltioiden olisi tarkistettava talousarvioidensa rakennetta niin, että investointien suhteellista osuutta lisätään. Eurooppa- neuvosto kehottaa neuvostoa arvioimaan edistystä, jota on saavutettu Euroopan laajuisten verkkojen osalta erityisesti neljäntoista ensisijaisen liikennettä koskevan hankkeen osalta sekä tele- ja tietotekniikan alojen kasvua edistävien hankkeiden kehittämisessä, jotta nopeutettaisiin näiden hankkeiden toteuttamista. Selvityksessä olisi esitettävä myös tapoja sellaisten rahoitusjärjestelyjen tehostamiseksi, joihin myös Euroopan investointipankki osallistuisi niiden kokemusten pohjalta, joita se on saanut Amsterdamin erityistoimintaohjelman yhteydessä.

40. Eurooppa-neuvoston mielestä Eurooppaan pitäisi kehittää toimivat riskipääoman markkinat sekä uusia rahoitusmuotoja, joihin sekä yksityinen että julkinen sektori osallistuisivat. Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita ilmoittamaan, millä tavoin ne toteuttavat riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman.

41. Euroopan investointipankki on jatkanut lainanantoa varmoihin investointihankkeisiin, mukaan lukien sellaiset Amsterdamin erityistoimintaohjelman mukaiset ensisijaiset alat kuin koulutukseen, terveyteen ja kaupunkiympäristöön liittyvät investointihankkeet.

42. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto kehottaa investointipankkia harkitsemaan nopeutettua varojen vapauttamista riskipääomaa edellyttäviin hankkeisiin alun perin vuonna 2000 saavutettavaksi arvioidun yhden miljardin ecun ylärajan puitteissa; tavoitteena on, että näitä hankkeita toteutetaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tähän voisi liittyä esimerkiksi kaksinkertaisten varojen myöntäminen piakkoin Euroopan teknologiaohjelmaan.

43. Eurooppa-neuvosto kehottaa investointipankkia tarkistamaan unionin alueella ja hakijamaissa toteutettaviin ympäristöhankkeisiin liittyviä nykyisiä rahoitusjärjestelyjä ottaen asianmukaisesti huomioon kyseisten hankkeiden työllisyysvaikutukset.

ii) Innovaatioon ja inhimillisiin voimavaroihin investoiminen

44. Kasvu, kilpailukyky ja työllisyys ovat ratkaisevalla tavalla riippuvaisia tutkimuksesta ja innovaatiosta. Eurooppa-neuvosto on tämän vuoksi tyytyväinen siihen, että tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevasta viidennestä puiteohjelmasta on päästy sopimukseen.

45. Koulutus on erityisen tärkeää unionin innovaatiokyvyn vahvistamiselle. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että neuvosto on vahvistanut yhteiset kannat Sokrates- ja Leonardo da Vinci -toimintaohjelmista.

46. Jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin toimielinten on lisäksi käsiteltävä eurooppalaisten nuorten huolenaiheita yleisemmällä tasolla, minkä myötä se voi antaa Euroopan kansalaisille myönteisen poliittisen viestin. Eurooppa-neuvosto suhtautuu siksi myönteisesti aloitteisiin nuorten osallistumista koskevan kysymyksen ottamisesta Euroopan unionin toimielinten käsiteltäväksi. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa saamaan pikaisesti aikaan yhteisen kannan nuoriso-ohjelmasta.

iii) Sisämarkkinat ja rahoituspalvelut

Sisämarkkinat

47. Sisämarkkinoiden uudenaikaistamisessa, laajentamisessa ja yksinkertaistamisessa asiaa koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti edistytään koko ajan. Uusia tarpeellisia säädöksiä on hyväksytty, esimerkiksi tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskeva asetus. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio aikoo jatkossakin valvoa yhtenäismarkkinoiden edistymistä tulostaulukon avulla.

48. Yhteisön ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä on vielä yksinkertaistettava ja parannettava, jotta sisämarkkinasäännöistä saataisiin helpommin sovellettavat ja siten tehokkaammat. Eurooppa-neuvosto korostaa, että talouden ja sääntelyn uudistaminen on yhtenäismarkkinoihin ja kilpailukyvyn parantamiseen liittyvää johdonmukaista politiikkaa, jonka tavoitteena on edistää talouskasvua ja työllisyyttä.

49. Yhteisön lainsäädännön täysimääräinen ja asianmukainen täytäntöönpano on välttämätöntä sisämarkkinoiden toiminnan kannalta. Eurooppa-neuvosto toteaa, että vaikka huomattavaa edistystä onkin saavutettu, yhteisön säännöstöä ei vielä täysin ole siirretty osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Jäljellä olevien säädösten siirtäminen on toteutettava ilman lisäviivytyksiä.

50. Eurooppa-neuvosto kehottaa sisämarkkinaneuvostoa esittämään sisämarkkinoita koskevan toimintasuunnitelman arvioinnista selvityksen, jossa arvioidaan nykytilannetta sekä käynnistetään keskustelu sisämarkkinoihin liittyvistä tulevista toimista. Tuleviin painopisteisiin tulisi sisältyä parempi sääntely ja sääntelyn yksinkertaistaminen, kuluttajansuoja, rahoituspalvelut, valtion tuki, veropoliittinen yhteistyö, standardointi ja toimiva vastavuoroisen tunnustamisen periaate sekä rakenneuudistukset, kuten Cardiffissa sovittiin.

Rahoituspalvelut

51. Eurooppa-neuvosto korostaa rahoituspalvelujen merkitystä kasvun ja työpaikkojen syntymisen edistämisessä. Toisaalta se korostaa myös yhteisen rahan käyttöönottoon liittyviä haasteita. Eurooppa- neuvosto suhtautuukin myönteisesti komission aloitteeseen, joka koskee toimintasuunnitelmaa ja korkean tason työryhmän perustamista. Eurooppa-neuvosto pyytää, että neuvosto laatii Kölnin Eurooppa-neuvostolle selvityksen yhteisten rahoitusmarkkinoiden toteuttamiseksi vaadittavista toimenpiteistä. Eurooppa-neuvosto korostaa lisäksi, että kuluttajansuojan korkea taso on säilytettävä.

Vuosisadan vaihtumiseen liittyvä ongelma

52. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen kyseistä ongelmaa koskevaan komission selvitykseen ja kehottaa jäsenvaltioita toimimaan ajoissa infrastruktuuriensa suojelemiseksi sekä jatkamaan tiedon jakamista kaikille aloille keskittyen erityisesti julkiseen sektoriin ja pk-yrityksiin.

53. Jäsenvaltioiden tämän alan viranomaisia kehotetaan tutkimaan tarkoin Euroopan unionin ulkopuolella ilmeneviä hankintaketjun häiriöitä koskevan ongelman vaikutuksia, laatimaan varasuunnitelmia ja vaihtamaan tietoja muiden jäsenvaltioiden vastaavien viranomaisten kanssa. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota kutsumaan koolle julkisten infrastruktuuripalvelujen tarjoajien edustajia jäsenvaltioista, jotta voitaisiin selvittää, onko tässä yhteydessä kiinnitetty riittävästi huomiota riippuvuuteen rajojen yli toimitettavista palveluista, kuten liikenne, energia ja vesihuolto, sekä suosittelemaan tarvittaessa asianmukaisia toimenpiteitä seuraavalle Eurooppa-neuvostolle.

[Top] [Previous] [Next]

IV AGENDA 2000

54. Agenda 2000:lla on kaksi tavoitetta: varustaa unioni tehokkaammilla politiikoilla sekä antaa sille asianmukaiset määrärahat niiden edistämiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tehtävä joukko tärkeitä poliittisia valintoja, jotka koskevat kyseisten politiikkojen tulevaa suuntaa ja tarvittavia uudistuksia, kun unioni valmistautuu selviytymään onnistuneesti tulevasta laajentumisestaan. Valinnat on suoritettava yhteisvastuun hengessä ja samalla on varmistettava, että unionin tasolla noudatetaan samaa talousarviota koskevaa kurinalaisuutta kuin kansallisella tasolla.

55. Komission ehdotuksien, omia varoja koskevan kertomuksen ja jäsenvaltioiden selvitysten pohjalta jatketussa asian käsittelyssä on edistytty huomattavasti Cardiffin Eurooppa-neuvoston jälkeen. Työskentelyn tulokset käyvät ilmi neuvoston selvityksestä ja Eurooppa-neuvoston käymästä keskustelusta. Komission ehdotukset ja neuvoston selvitys ovat hyvänä pohjana jatkotyöskentelylle. Lopullisen ratkaisun tekemiseen tarvittavat keskeiset tekijät on nyt yksilöity. Monilla aloilla on löydetty yhteinen perusta. Asian käsittely on myös tuonut esiin ne keskeiset toiminnan alat, joilla yhteisymmärrys on vielä löydettävä rajattaessa neuvottelukysymyksiä ennen lopullisen kokonaissopimuksen syntymistä.

56. Neuvottelut ovat nyt edenneet loppuvaiheeseensa. Eurooppa-neuvosto:

  • toistaa sitoutuneensa vakaasti siihen, että Agenda 2000:sta päästään kokonaissopimukseen Brysselin Eurooppa-neuvostossa 24. ja 25. maaliskuuta 1999,
  • pitää Agenda 2000:ta kokonaisuutena, josta voidaan tehdä vain kokonaisratkaisu,
  • kehottaa tarkastelemaan huolellisesti kaikkia käsittelyn aikana ilmenneitä seikkoja ja kantoja kokonaissopimukseen pääsemiseksi ja
  • kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan täysimääräisesti tasapainoisen ja hyväksyttävissä olevan, yhteisvastuullisuuteen ja talousarviota koskevaan kurinalaisuuteen perustuvan lopputuloksen saavuttamiseksi.

57. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siitä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat valmiit varmistamaan säädöstekstien yksityiskohtaisen tarkastelun ajoissa, jotta säädökset voidaan antaa lopullisesti ennen seuraavia Euroopan parlamentin kesäkuisia vaaleja.

[Top] [Previous] [Next]

V LAAJENTUMINEN

58. Eurooppa-neuvosto keskusteli perusteellisesti kaikista laajentumisprosessiin liittyvistä näkökohdista. Se totesi tyytyväisenä, että Luxemburgissa käynnistetty laajentumisprosessi etenee nyt hyvin. Eurooppa- neuvosto on tyytyväinen komission Luxemburgissa ja Cardiffissa tehtyjen päätelmien perusteella tekemään ensimmäisiin säännöllisiin tilanneselvityksiin ja hyväksyy liitteenä olevat Euroopan unionin laajentumisesta 7. joulukuuta 1998 tehdyt neuvoston päätelmät. Eurooppa-neuvosto korostaa, että kutakin maata arvioidaan edelleen omien suoritustensa perusteella. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota esittämään edistymistä koskevat lisäselvitykset Helsingin Eurooppa-neuvostolle.

59. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että kuudessa Kyproksen, Unkarin, Puolan, Viron, Tšekin tasavallan ja Slovenian kanssa pidettävässä liittymiskonferenssissa on päästy sisältöneuvotteluihin ja saavutettu ensimmäiset konkreettiset tulokset. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota ja hakijamaita säilyttämään vauhdin, jotta tiiviit neuvottelut voidaan aloittaa vuoden 1999 alkupuolella.

60. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen myös Romanian, Slovakian, Latvian, Liettuan ja Bulgarian kanssa käytävien jäsenyysneuvottelujen valmistelun etenemiseen, jota kuvataan komission selvityksissä. Se toteaa, että siirtyminen yhteisön säännöstön analyyttisen tarkastelun monenvälisestä vaiheesta kahdenväliseen vaiheeseen ensi vuoden alussa tuo prosessiin uutta intoa, mikä edistää neuvottelujen valmistelua.

61. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Maltan päätökseen uudistaa Euroopan unionin jäsenyyttä koskeva hakemuksensa ja panee merkille komission aikomuksen esittää ensi vuoden alussa vuoden 1993 myönteisen lausuman ajantasaistetun version.

62. Eurooppa-neuvosto toteaa uudelleen, että unioni haluaa jatkaa liittymistä edeltävän avun antamista koko prosessin ajan. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti Agenda 2000 -pakettia koskevassa neuvoston selvityksessä ilmaistuun liittymistä edeltäviä välineitä koskevaan laajaan poliittiseen yhteisymmärrykseen, joka on kuitenkin sidoksissa Agenda 2000:ta koskevaan kokonaissopimukseen.

63. Eurooppa-neuvosto korostaa pitävänsä erittäin tärkeänä Euroopan unionin ja Turkin suhteiden tulevaa kehittämistä, jolla edistetään Turkin jäsenyyttä valmistelevaa eurooppalaista strategiaa. Se myöntää tässä yhteydessä, että Luxemburgissa ja Cardiffissa tehtyjen päätelmien mukaisella Euroopan strategian toteuttamisella on keskeinen merkitys.

64. Eurooppa-neuvosto pani merkille työn, jota Eurooppa-konferenssi on tehnyt poliittisena neuvottelufoorumina, jossa käsitellään kysymyksiä, joilla on osanottajille yleistä merkitystä. Yksi ulkoministeritason kokous pidetään vuonna 1999.

65. Eurooppa-neuvosto tarkastelee Eurooppa-konferenssin tulevaa tehtävää ja kokoonpanoa Helsingissä ottaen huomioon neuvoston selvityksen, joka koskee konferenssin ja muiden samanlaiseen työhön sitoutuneiden foorumien työtä. Samalla se vahvisti Sveitsin kutsumisen mukaan "valittuna jäsenenä".

[Top] [Previous] [Next]

VI YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS

66. Eurooppa-neuvosto vahvistaa Luxemburgissa ja Cardiffissa antamansa sitoumukset, joiden mukaisesti ympäristö ja kestävä kehitys otetaan huomioon kaikilla yhteisön politiikan aloilla Amsterdamin sopimusta silmällä pitäen. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen liikenne-, energia- ja maatalousneuvostoilta saamiinsa ensimmäisiin asiaa käsitteleviin selvityksiin ja kehottaa niitä jatkamaan työtään, jotta Helsingin Eurooppa-neuvostolle voitaisiin esittää näitä aloja koskevia laajoja strategioita samoin kuin tulevien toimenpiteiden aikataulu ja indikaattorien valikoima. Eurooppa-neuvosto toteaa, että on tärkeää varmistaa ympäristönäkökohtien vaalimisen periaatteen asianmukainen sisällyttäminen Agenda 2000:n puitteissa tehtäviin maatalous- ja rakennepoliittisiin päätöksiin tähänastinen edistyminen huomioon ottaen.

67. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa viemään tätä työtä eteenpäin yhteisön politiikan muilla aloilla, erityisesti kehitys-, sisämarkkina- ja teollisuusneuvostoissa. Neuvoston olisi myös korostettava sellaisia monialaisia kysymyksiä kuten ilmastonmuutos sekä työllisyyden ja laajentumisen ympäristöulottuvuus. Eurooppa-neuvosto ottaa tässä yhteydessä tyytyväisenä vastaan neuvoston päätelmät ympäristöä koskevista liittymisstrategioista ja ydinturvallisuudesta Euroopan unionin laajentumisen yhteydessä.

68. Komissiota kehotetaan antamaan ympäristöpolitiikan läpäisyperiaatteen edistymistä koskeva kertomus ajoissa Kölnin Eurooppa-neuvostoa varten ottaen huomioon erityisesti ympäristöarvioiden käyttäminen komission tärkeiden politiikkoja koskevien ehdotusten ollessa kyseessä.

69. Eurooppa-neuvosto tarkastelee ympäristönäkökohtien ja kestävän kehityksen huomioonottamisessa saavutettua yleistä edistystä Helsingin-kokouksessaan, jotta neuvoston eri kokoonpanojen kehittämät alakohtaiset strategiat, komission esittämä yhteensovitettu indikaattoreita koskeva kertomus ja viidennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman kokonaisarviointi voitaisiin liittää toisiinsa.

70. Ilmastonmuutos kuuluu lähivuosikymmenten haasteellisimpiin ympäristöongelmiin. Yhteisössä olisi tehostettava yhteisiä ja yhteensovitettuja politiikkoja ja toimenpiteitä koskevaa työtä pitäen silmällä kansallisia toimia, jotka ovat keskeisellä sijalla Kioton sitoumusten täyttämisessä. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Buenos Airesin toimintasuunnitelmaan ja korostaa sen täytäntöönpanon merkitystä Kioton pöytäkirjan nopealle ratifioinnille. Kölnin Eurooppa-neuvoston olisi pohdittava laajaa Euroopan unionin ilmastopoliittista strategiaa komission selvityksen pohjalta.

[Top] [Previous] [Next]

VII AMSTERDAMIN SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANON VALMISTELU

71. Eurooppa-neuvosto toteaa jälleen pitävänsä tärkeänä, että Amsterdamin sopimus toimii täysimääräisesti heti voimaan tullessaan. Se on tyytyväinen siihen, miten valmistelutyöt ovat tähän mennessä edenneet ja korostaa, että tarpeelliset toimet on saatettava viipymättä päätökseen tärkeä oikeus- ja sisäasioita koskeva alue mukaan lukien.

72. Eurooppa-neuvosto pani merkille luonnoksen Euroopan parlamentin jäsenten ohjesäännöksi ja pyytää asianomaisia toimielimiä varmistamaan asian tarpeellisen seurannan.

73. Eurooppa-neuvosto on yhtä mieltä siitä, että neuvoston pääsihteeri ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja nimetään mahdollisimman pian ja nimettävä on poliittisesti voimakas ja näkyvä henkilö. Eurooppa-neuvosto panee merkille neuvoston tekemän työn toimintapolitiikan suunnittelu- ja varhaisvaroitusyksikön perustamiseksi neuvoston pääsihteeristöön.

74. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa laatimaan selvityksessään olevien suositusten mukaisesti Venäjää, Ukrainaa ja Välimeren aluetta koskevat yhteiset strategiat ottaen erityisesti huomioon Barcelonan prosessin ja Lähi-idän rauhanprosessin sekä Länsi-Balkania koskevan yhteisen strategian, sopien, että ensimmäinen yhteinen strategia koskee Venäjää. Määrittäessään uusia yhteisten strategioiden aiheita myös temaattisia aiheita on harkittava.

75. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa aikaistamaan yhteisymmärryksessä WEU:n kanssa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 17 artiklasta tehdyn pöytäkirjan mukaisten vahvistettua yhteistyötä koskevien järjestelyjen loppuun saattamista, jotta ne voivat tulla voimaan sopimuksen tullessa voimaan.

76. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että keskustelu Euroopan unionin yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta on jälleen vilkastunut. Eurooppa-neuvosto katsoo, että Euroopan unionilla on oltava yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa tukena uskottavat toiminnalliset valmiudet, jotta se voi toimia kansainvälisellä areenalla täysimääräisesti. Se panee tyytyväisenä merkille Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan 4. joulukuuta 1998 Saint-Malossa antaman yhteisen julkilausuman. Eurooppalaisen yhteisvastuullisuuden lujittamisessa on otettava huomioon Euroopan valtioiden erilaiset asemat, mukaan lukien joidenkin jäsenvaltioiden velvoitteet Natoa kohtaan.

77. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen WEU:n aikomukseen suorittaa tilintarkastus sen selvittämiseksi, kuinka paljon varoja on käytettävissä eurooppalaisia operaatioita varten.

78. Eurooppa-neuvosto kehottaa tulevaa puheenjohtajavaltiota jatkamaan tätä keskustelua Roomassa 16. marraskuuta pidetyssä WEU:n ministerikokouksessa ja 7. joulukuuta pidetyssä yleisten asiain neuvostossa käytyjen keskustelujen perusteella. Eurooppa-neuvosto tarkastelee tätä asiaa Kölnissä 3. ja 4. kesäkuuta 1999.

[Top] [Previous] [Next]

VIII TOISSIJAISUUS

79. Eurooppa-neuvosto korostaa jälleen päättäneensä vakaasti huolehtia siitä, että toissijaisuusperiaatetta noudatetaan täydellisesti. Päätökset olisi tehtävä niin lähellä unionin kansalaisia kuin mahdollista. Toissijaisuus ja suhteellisuus ovat EY:n perustamissopimuksen 3 b artiklassa määriteltyjä oikeudellisesti sitovia periaatteita, joita toimielinten on täysin noudatettava.

Se palauttaa mieliin Pörtschachissa pidetyssä epävirallisessa kokouksessa käydyt keskustelut ja ilmoittaa olevansa yhtä mieltä siitä, että

  • toimielimiä johdetaan tästä lähtien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa esitettyjen edellytysten ja menettelyjen mukaisesti; pöytäkirja liitetään EY:n perustamissopimukseen Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan,
  • komission vuosittainen lainsäädäntötoiminnan parantamista koskeva kertomus olisi otettava huomioon kuluneen vuoden kehitystä koskevissa selvityksissä ja tarkastelussa; selvitykset olisi toimitettava riittävän ajoissa, jotta jäisi aikaa perusteelliselle keskustelulle asiaankuuluvissa toimielimissä ja elimissä (Euroopan parlamentti, neuvosto, alueiden komitea, kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välinen yhteistyöelin Cosac, talous- ja sosiaalikomitea) ja siten Eurooppa-neuvoston mahdollisimman hyvälle valmistelulle,
  • komission tulevista vihreistä ja valkoisista kirjoista olisi käytävä neuvostossa periaatekeskustelu toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta tämän millään tavalla heikentämättä komission aloiteoikeutta,
  • ennen kuin komissio ehdottaa uutta merkittävää lainsäädäntöä, sen olisi tutkittava, onko muuta voimassa olevaa, samaa asiaa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä muutettava, konsolidoitava tai kumottava, jos se ei enää ole perusteltavissa,
  • EY:n perustamissopimuksen 189 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission on turvattava täysin periaate, jonka mukaan direktiivien on oltava saavutettavaan tulokseen nähden velvoittavia jokaiselle jäsenvaltiolle, jolle ne on osoitettu, mutta niissä on jätettävä kansallisten viranomaisten valittavaksi muoto ja keinot,
  • EY:n perustamissopimuksen 190 artiklan mukaisesti toimivaltaisten toimielinten antamat säädökset on perusteltava sen osoittamiseksi, että ne ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia.

80. Joulukuussa 1999 kokoontuva Eurooppa-neuvosto tarkastelee edellä mainituissa asioissa saavutettuja tuloksia ja "toissijaisuus- ja suhteellisuuspöytäkirjan" täysimääräisestä soveltamisesta saatuja kokemuksia.

[Top] [Previous] [Next]

IX TOIMIELINTEN TOIMINNAN PARANTAMINEN

81. Eurooppa-neuvosto keskusteli Euroopan unionin toimielinten tulevaisuudesta erityisesti tulevan laajentumisen näkökulmasta ja Pörtschachissa lokakuussa käytyjen epävirallisten keskustelujen perusteella. Eurooppa-neuvosto

  • on yhtä mieltä siitä, että Amsterdamin sopimuksen ratifiointi on edelleen ensisijainen asia. Se päättää Kölnin Eurooppa-neuvostossa, miten ja milloin käsitellään tässä sopimuksessa ratkaisematta jääneitä toimielimiä koskevia kysymyksiä, jotka on ratkaistava ennen laajentumista.
  • panee tyytyväisenä merkille yleisten asiain neuvoston tilanneselvityksen ja toimet, joihin se on jo ryhtynyt järjestääkseen työnsä paremmin ja ottaakseen käyttöön tehokkaampia työtapoja erityisesti sen vuoksi, että sille kuuluviin tärkeisiin laaja-alaisiin tehtäviin voitaisiin käyttää enemmän aikaa. Se kehottaa yleisten asiain neuvostoa saattamaan tämän tehtävän päätökseen ennen Helsingin Eurooppa-neuvostoa.
  • on yhtä mieltä siitä, että neuvoston kokoonpanojen lukumäärää olisi vähennettävä, ja panee tyytyväisenä merkille neuvoston suositukset.
  • odottaa kiinnostuneena selvitystä, jonka komission puheenjohtaja laatii komission sisäisestä uudistamisesta.
  • panee tyytyväisenä merkille, että pääsihteerin selvitys neuvoston toiminnasta laajentuneessa unionissa julkistetaan vuoden 1999 alussa

82. Eurooppa-neuvosto toteaa jälleen pitävänsä tärkeänä, että petoksia, lahjontaa ja muuta unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavaa rikollista toimintaa torjutaan tehokkaasti. Se kehottaa kaikkia yhteisön toimielimiä ja muita elimiä sekä jäsenvaltioita päättäväisesti osallistumaan tähän työhön. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan petostentorjunnan tutkintaviraston perustamisesta. Se panee merkille, että ehdotus edellyttää riippumatonta toimielinten yhteistä virastoa, jota pyydetään tutkimaan petoksia, jotka aiheuttavat vahinkoa yhteisön talousarviolle niin jäsenvaltioissa kuin yhteisön toimielimissä ja muissa elimissä. Se kehottaa toimielimiä tarkastelemaan ehdotusta, jotta siitä voitaisiin tehdä päätös viipymättä ja joka tapauksessa ennen Kölnin Eurooppa-neuvostoa. Helsingin Eurooppa-neuvostossa selostetaan petosten torjuntaa.

[Top] [Previous] [Next]

X OIKEUS- JA SISÄASIAT

83. Eurooppa-neuvosto hyväksyy neuvoston ja komission laatiman toimintasuunnitelman vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisesta, joka merkitsee uutta ulottuvuutta toiminnalle oikeus- ja sisäasioiden alalla Amsterdamin sopimuksen voimaantulon jälkeen ja luo konkreettiset puitteet kyseisten alojen toimien kehittämiselle. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa aloittamaan välittömästi toimintasuunnitelmassa määriteltyjen, kaksivuotista ajanjaksoa koskevien painopisteiden toteuttamisen.

84. Eurooppa-neuvosto kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota Euroopan oikeusalueen luomiseen Amsterdamin sopimuksen mukaisesti täydennettynä tarvittavilla välineillä tehokkaan oikeudellisen ja poliisiyhteistyön varmistamiseksi erityisesti Schengenin alueella, Europolin kehittämiseen jäsenvaltioiden toimintavälineeksi järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ja maahanmuuttoa koskevan kokonaisstrategian kehittämiseen.

85. Turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden osalta Eurooppa-neuvosto palauttaa mieliin, että tilapäisestä suojelusta ja eurooppalaisen yhteisvastuullisuuden käytännöstä olisi saatava aikaan kokonaisratkaisut. Se kehottaa neuvostoa jatkamaan tilapäisen suojelun, eurooppalaisen yhteisvastuullisuuden, Eurodacin, kolmansien maiden kansalaisia koskevien sääntöjen ja maahanmuuton kokonaisstrategian käsittelyä. Eurooppa-neuvosto panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille neuvoston päätöksen turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden korkean tason työryhmän perustamisesta.

86. Eurooppa-neuvosto pitää erityisen tärkeänä Schengenin säännöstön sisällyttämistä nopeasti Euroopan unioniin. Se kehottaa tekemään ratkaisut erityisesti oikeusperustan osoittamisesta Schengenin säännöstölle sekä Schengenin tietojärjestelmän (SIS) ja Schengenin sihteeristön liittämisestä Euroopan unionin yhteyteen. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että neuvottelut Islannin ja Norjan kanssa saadaan piakkoin päätökseen.

87. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Europol-yleissopimuksen voimaantuloon ja Europolin toiminnan alkamiseen lähiaikoina, mikä suo mahdollisuuden poliisiyhteistyön tehostamiseen kaikkien vakavien järjestäytyneen rikollisuuden muotojen torjunnassa.

88. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ratkaisemaan jäljellä olevat kysymykset, jotka liittyvät keskinäistä oikeusapua rikosasioissa käsittelevään yleissopimusehdotukseen.

89. Eurooppa-neuvosto tarkasteli selontekoa Eurooppa-neuvoston Amsterdamissa pidetyssä kokouksessa hyväksytyn, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. Eurooppa-neuvosto on tietoinen siitä, että asiassa on edistytty merkittävästi, mutta korostaa, että työskentelyä on vielä jatkettava erityisesti, jotta jäsenvaltiot ratifioisivat nopeasti asiaankuuluvat yleissopimukset. Se kehottaa vahvistamaan toimintasuunnitelman pohjalta järjestäytyneen rikollisuuden vastaista Euroopan unionin toimintaa ottaen huomioon Amsterdamin sopimuksen myötä avautuvat uudet mahdollisuudet. Se on tyytyväinen myös järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskevan kokonaisvaltaisen strategian laatimiseen ja kehottaa ryhtymään konkreettisiin strategian seurantaa koskeviin toimenpiteisiin.

90. Eurooppa-neuvosto tarkasteli huumausaineita ja huumeisiin liittyviä kysymyksiä koskevaa kertomusta. Se kehottaa toimielimiä kehittämään edelleen yhtenäistä ja tasapainoista vuoden 1999 jälkeistä huumausainestrategiaa ottaen huomioon Amsterdamin sopimuksen myötä tarjoutuvat uudet mahdollisuudet. Tässä yhteydessä olisi käytettävä mahdollisimman paljon hyväksi Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen sekä Europolin asiantuntemusta. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen useiden alueellisten yhteistyöaloitteiden kehittämiseen ja kehottaa edistämään Latinalaiseen Amerikkaan ja Keski-Aasiaan liittyviä aloitteita viipymättä. UNGASS:in (YK:n yleiskokouksen erityisistunto) suuntaviivojen täytäntöönpanolle on annettava kansainvälisellä tasolla täysi tuki.

91. Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa harkitsemaan tapoja ja keinoja vahvistaa unionin ulkorajojen turvallisuutta ja tässä yhteydessä ehdotusta Adrianmeren ja Joonianmeren aluetta koskevasta turvallisuuskonferenssista.

92. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen lasten suojelua koskeviin aloitteisiin. Erityisesti Internetissä välitettävä lapsipornografia todettiin yleismaailmalliseksi ongelmaksi, joka edellyttää yhdenmukaista ratkaisutapaa myös kansainvälisellä tasolla, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa. Neuvostoa pyydetään varmistamaan näiden aloitteiden toimiva seuranta Euroopan tasolla ja kansainvälisesti.

93. Tampereella 15. ja 16. lokakuuta 1999 pidettävässä Eurooppa-neuvoston erityiskokouksessa arvioidaan saavutettua edistymistä ja annetaan lisäohjeita Euroopan unionin toimintaan oikeus- ja sisäasioiden alalla.

[Top] [Previous] [Next]

XI POHJOIS-IRLANTI

94. Eurooppa-neuvosto toteaa, että on tärkeää pitää yllä sitä kehitystä, jonka Belfastissa 10. huhtikuuta saavutettu historiallinen sopimus on käynnistänyt, ja tarttua sopimuksen luomiin mahdollisuuksiin. Se muistuttaa päättäneensä parlamentin ja komission täydellä tuella, että unionin on jatkettava aktiivista osallistumistaan kestävän rauhan ja vaurauden tukemiseen Pohjois-Irlannissa, ja vahvistaa Cardiffin Eurooppa-neuvoston asiaa koskevat päätelmät.

[Top] [Previous] [Next]

XII URHEILU

95. Eurooppa-neuvosto, joka palauttaa mieliin Amsterdamin sopimukseen liitetyn julistuksen urheilusta ja tunnustaa urheilun sosiaalisen tehtävän, kehottaa komissiota toimittamaan Helsingissä kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle selvityksen tarkoituksena turvata nykyiset urheiluun liittyvät rakenteet ja säilyttää urheilun yhteiskunnallinen tehtävä Euroopan yhteisössä.

96. Eurooppa-neuvosto korostaa olevansa huolestunut doping-aineiden yleisestä ja huolestuttavasta käytöstä urheilussa, mikä heikentää urheilun etiikkaa ja on vaaraksi kansanterveydelle. Se korostaa asiaan liittyvien yhteistoimien tärkeyttä Euroopan unionin tasolla ja kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan yhdessä komission ja kansainvälisten urheilualan elinten kanssa mahdollisia toimenpiteitä tämän terveysvaaran torjumisen tehostamiseksi erityisesti nykyisten kansallisten toimenpiteiden paremman koordinoinnin avulla.

[Top] [Previous]

XIII ULKOPOLIITTISET KYSYMYKSET

SVEITSI

97. Eurooppa-neuvosto on erittäin tyytyväinen siihen, että seitsemän tärkeän alakohtaisen sopimuksen kattavasta ja tasapainoisesta kokonaisuudesta päästiin Sveitsin kanssa käydyissä neuvotteluissa onnistuneeseen lopputulokseen. Sopimuspaketti laajentaa ja vahvistaa jo ennestään tiiviitä suhteita Sveitsiin.

KANSAINVÄLINEN KAUPPA / WTO

98. Eurooppa-neuvosto muistuttaa sitoutuneensa siihen, että WTO muodostaa perustan EU:n kauppapolitiikalle ja pääasialliset puitteet kaupan vapauttamisen jatkamiselle. Eurooppa-neuvosto vakuuttaa edelleen tukevansa kattavien, laajojen WTO-neuvottelujen aloittamista vuonna 2000 ja kehottaa neuvostoa ja komissiota toimimaan entistä tehokkaammin sen varmistamiseksi, että tämä tavoite hyväksytään WTO:n kolmannessa ministerikonferenssissa, joka pidetään vuoden 1999 loppupuolella.

TRANSATLANTTISET SUHTEET

99. Eurooppa-neuvosto pitää EU:n ja Kanadan ja EU:n ja Yhdysvaltain välisiä, 17. ja 18. joulukuuta pidettäviä huippukokouksia uutena askeleena transatlanttisten suhteiden laajentamisessa ja syventämisessä. Se on tyytyväinen transatlanttisen talouskumppanuuden täytäntöönpanon edistymiseen Yhdysvaltain kanssa laaditun toimintasuunnitelman osalta. Eurooppa-neuvosto toistaa pitävänsä tärkeänä, että kahdenvälisiä kauppasuhteita Yhdysvaltain kanssa kehitetään edelleen monenkeskisen kauppajärjestelmän yhteydessä ja korostaa, että kahdenvälisten riitojen ratkaisussa on jatkuvasti tarkoin noudatettava WTO:n riitojen ratkaisemista koskevan sopimuksen määräyksiä. Eurooppa-neuvosto on ehdottomasti sitä mieltä, että monenkeskisen kauppajärjestelmän tulevaisuus riippuu siitä, että osapuolet välttävät turvautumasta yksipuolisiin, tämän kauppajärjestelmän ytimessä olevaa WTO:n riitojenratkaisujärjestelmää vahingoittaviin toimiin.

ETELÄ-AFRIKKA

100. Eurooppa-neuvosto keskusteli Etelä-Afrikan kanssa käytävissä laajaa kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimusta koskevissa neuvotteluissa saavutetusta edistymisestä. Se totesi, että huomattavasta editymisestä huolimatta muutamat asiat ovat edelleenkin ratkaisematta. Se korosti tämän sopimuksen poliittista merkitystä presidentti Mandelan kanssa Cardiffissa järjestetyn tapaamisen hengessä. Eurooppa- neuvosto kehottaa neuvostoa saattamaan nämä neuvottelut onnistuneeseen päätökseen komission kompromissiehdotuksen pohjalta mahdollisimman pian ja viimeistään maaliskuussa pidettävään Eurooppa- neuvoston kokoukseen mennessä. Tämä vaatii ponnisteluja molemmilta osapuolilta.

KAAKKOIS-EUROOPPA

101. Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että Euroopan unioni kiinnittää erityistä huomiota kaikkien Kaakkois- Euroopan maiden poliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen sekä koko alueen vakauteen ja vaurauteen. Euroopan unioni osallistuu merkittävästi näiden tavoitteiden toteuttamiseen toisaalta laajentumisprosessin yhteydessä, jossa on mukana useita kyseisiä maita, ja toisaalta Länsi-Balkanin maita koskevan alueellisen lähestymistavan avulla.

LÄNSI-BALKAN

102. Eurooppa-neuvosto korostaa, että rauhanomaiseen ratkaisuun pääsemiseksi Kosovon kriisin molempien osapuolten on ryhdyttävä heti noudattamaan tiukasti YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia 1160, 1199, 1203 ja 1207. Eurooppa-neuvosto pahoittelee sitä, että kumpikaan osapuoli ei ole sitoutunut tukemaan neuvotteluprosessia, ja kehottaa Jugoslavian liittotasavallan hallitusta ja Kosovon albaanien johtajia osoittamaan neuvotteluissa joustavuutta, jota tarvitaan Kosovon tulevasta asemasta sopimiseksi. Se vakuuttaa, että EU tukee edelleen päättäväisesti poliittista prosessia kuten EU:n erityislähettilään Wolfgang Petritschin aktiivinen toiminta osoittaa, osallistuu humanitaarisiin toimiin ja avustaa Kosovon jälleenrakentamisessa muun muassa avunantajien konferenssin välityksellä heti, kun osapuolet ovat päässeet tästä sopimukseen.

103. Eurooppa-neuvosto on vakuuttunut siitä, että demokratialla Jugoslavian liittotasavallassa on ratkaiseva merkitys Balkanin alueen rauhalle ja vakaudelle, ja tuomitsee riippumattomien tiedotusvälineiden tukahduttamistoimet ja toistaa EU:n vaatimuksen demokraattisista uudistuksista ja tiedotusvälineiden vapaudesta Jugoslavian liittotasavallassa. Se vaatii myös täysimääräistä yhteistyötä Jugoslaviaa koskevan kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Euroopan unioni ilmoittaa rohkaisevansa ja tukevansa edelleen aktiivisesti presidentti Djukanovicia ja vaaleilla valittua hallitusta Montenegrossa parhaillaan käynnissä olevassa uudistustyössä, joka tähtää demokraattisen ja nykyaikaisen yhteiskunnan kehittämiseen.

104. Rauhansopimuksen täytäntöönpanoneuvoston Madridissa (15. ja 16. joulukuuta 1998) pidettävää kokousta silmällä pitäen Eurooppa-neuvosto kehottaa kaikkia osapuolia tukemaan Bosnian ja Hertsegovinan etenemistä kohti normaalitilaa erityisesti pakolaisten paluukysymyksessä. Se ilmaisi antavansa jatkuvasti vahvan tukensa korkean edustajan, Carlos Westendorpin ponnisteluille.

105. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osuuden alueen vakauttamisessa ja kehottaa sen uutta hallitusta Skopjessa jatkamaan taloudellisia ja poliittisia uudistuksia sekä etnisten yhteisöjen välistä yhteistyötä.

106. Eurooppa-neuvosto panee merkille tietyn myönteisen kehityksen Kroatian asenteessa pakolaisten paluuta kohtaan. Se kannustaa Kroatian hallitusta jatkamaan ponnistelujaan kaikkien sitoumustensa noudattamiseksi kaikilta osin, erityisesti pakolaisten paluuta, tiedotusvälineitä ja vaalilakia koskevissa kysymyksissä.

107. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että Albanian kansa on hyväksynyt uuden perustuslain, mikä on välttämätön askel kohti poliittista vakautta. Se kehottaa kaikkia osapuolia, erityisesti demokraattista puoluetta, osallistumaan demokraattisten ja parlamentaaristen elinten toimintaan. Eurooppa-neuvosto korostaa, että EU on valmis tukemaan Albanian hallituksen uudistuspyrkimyksiä erityisesti yleisen turvallisuuden ja talouden aloilla.

108. Eurooppa-neuvosto korostaa, että se pitää erittäin tärkeänä EU:n alueelliseen lähestymistapaan kuuluvaa ehdollisuutta suhteissaan kaikkiin Länsi-Balkanin alueen maihin.

POHJOINEN ULOTTUVUUS

109. Eurooppa-neuvosto oli tyytyväinen komission toimittamaan Euroopan unionin politiikkojen pohjoista ulottuvuutta koskevaan väliraporttiin. Se korosti asian merkitystä sekä unionin sisäpolitiikalle että ulkosuhteille, erityisesti suhteille Venäjään ja Itämeren alueen maihin. Eurooppa-neuvosto korosti, että keskustelua on jatkettava kaikkien niiden maiden kanssa, joita pohjoisen ulottuvuuden käsitteen kehittäminen koskee, ja kehotti neuvostoa määrittämään komission väliraportin perusteella toiminnan suuntaviivat asiaan liittyvillä aloilla. Se toteaa tyytyväisenä, että Suomi on tehnyt aloitteen asiaa koskevan konferenssin järjestämisestä vuoden 1999 loppupuoliskolla yhteistyössä Euroopan komission kanssa.

110. Luoteis-Venäjällä olevan käytetyn ydinpolttoaineen ja ydinjätteen aiheuttaman ongelman osalta Eurooppa- neuvosto pani merkille EU:n ja Venäjän Wienissä pidetyn huippukokouksen tulokset. Se suhtautui myönteisesti yhteisymmärrykseen siitä, että joitakin ratkaisematta olevia kysymyksiä on käsiteltävä tehostamalla pyrkimyksiä tämän mittavan ympäristöongelman ratkaisemiseksi.

VENÄJÄ

111. Eurooppa-neuvosto kävi perusteellisen keskustelun Venäjän tilanteesta. Se on tyytyväinen neuvoston selvitykseen kattavan EU:n Venäjän-politiikan kehittämisestä. Se toteaa Venäjän merkityksen unionin strategisena kumppanina, kuten 27. lokakuuta Wienissä pidetty EU:n ja Venäjän huippukokous osoitti. Eurooppa-neuvosto korostaa unionin solidaarisuutta Venäjää ja sen kansaa kohtaan nykyisessä taloudellisessa kriisissä. Kriisi on monimuotoinen, ja niin on oltava myös EU:n ja muun kansainvälisen yhteisön vastauksen siihen. Eurooppa-neuvosto korostaa, että unioni on valmis auttamaan Venäjää, joka pyrkii voittamaan kriisin toteuttamalla uskottavia ja kestäviä markkinatalouteen perustuvia uudistuksia ottaen samalla huomioon kiireelliset sosiaaliset tarpeet ja sitoutuen jatkuvasti demokratiaan, tiedotusvälineiden vapaus mukaan lukien, oikeusvaltion periaatteisiin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

112. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen niihin toimiin, joita on jo toteutettu unionin Venäjälle antaman avun kohdentamiseksi uudelleen edellä todetun mukaisesti erityisesti jatkamalla kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanoa. Se kehottaa neuvostoa päättämään mahdollisimman pian Venäjälle toimitettavasta elintarvikeavusta, johon liittyy asianmukainen valvonta. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa jatkamaan kattavan EU:n politiikan kehittämistä ja määrittelemään, miten EU:n ensisijaisina pitämiä kysymyksiä olisi vietävä eteenpäin ja missä aikataulussa.

UUDET ITSENÄISET VALTIOT

113. Eurooppa-neuvosto ilmaisi lisäksi huolensa erityisesti niiden uusien itsenäisten valtioiden taloudellisen tilanteen heikkenemisestä, joilla on tiiviit talous- tai kauppasuhteet Venäjään. Se kehottaa komissiota toimittamaan neuvostolle tätä kysymystä käsittelevän kertomuksen, jossa on myös ehdotuksia tavoista ja keinoista näiden taloudellisten kysymysten ratkaisemiseksi niin nykyisten avustusohjelmien kautta kuin myös kumppanuus- ja yhteistyösopimuksin, niiden tultua voimaan.

UKRAINA

114. Eurooppa-neuvosto vakuutti pitävänsä olennaisen tärkeänä kumppanuutta, joka yhdistää Euroopan unionia ja Ukrainaa. Se oli tyytyväinen siihen, että suhteita on lujitettu kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti ja Wienissä lokakuussa 1998 pidetyn onnistuneen huippukokouksen yhteydessä.

115. Eurooppa-neuvosto rohkaisee Ukrainan hallitusta jatkamaan taloudellisia uudistuksia johdonmukaisesti ja päättäväisesti ja vakuuttaa EU:n antavan siinä tukensa. Se vahvistaa myös tukevansa Ukrainan päätöstä Tšernobylin ydinvoimalan sulkemisesta vuoteen 2000 mennessä G 7 -maiden yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti.

EURO—VÄLIMERI-KUMPPANUUS

116. Eurooppa-neuvosto vahvisti pitävänsä Euro—Välimeri-kumppanuutta tärkeänä ja korosti olevansa tyytyväinen sen yhteydessä käytävään monipuoliseen vuoropuheluun. Kolmas Euro—Välimeri- ministerikokous, joka pidetään Stuttgartissa huhtikuussa 1999, tarjoaa unionille ja sen Välimeren alueen kumppaneille mahdollisuuden jatkaa tuloksekasta työtään ja antaa uutta pontta kumppanuudelle.

LÄHI-IDÄN RAUHANPROSESSI

117. Eurooppa-neuvosto viittasi Cardiffin kokouksen päätelmiin ja ilmaisi tyytyväisyytensä Wye-joen sopimuksen 23. lokakuuta 1998 rauhanprosessille antamaan uuteen sysäykseen. Vaikka Eurooppa-neuvosto toteaa molempien osapuolten edistyneen sopimuksen täytäntöönpanossa, se pahoittelee viimeaikaisia väkivallantekoja, molemminpuolista syyttelyä ja uusien ehtojen asettamista, jotka uhkaavat tehdä tyhjäksi Wye-joella alkaneen varovaisen kehityksen. Eurooppa-neuvosto kehottaa kaikkia osapuolia maltillisuuteen, pidättäytymään yksipuolisista toimenpiteistä ja panemaan ajallaan ja vilpittömästi kaikilta osin täytäntöön loput ehdoista ja siten rakentamaan omalta osaltaan uudelleen luottamusta, joka on välttämätöntä Oslon ja Madridin sopimuksiin perustuvan rauhanprosessin saattamiseksi päätökseen.

118. Äskettäin Washingtonissa pidetyssä Lähi-idän rauhan- ja kehityksen konferenssissa EU, suurimpana palestiinalaisalueen rahoittajana, vahvisti aikovansa vaikuttaa poliittisella ja taloudellisella osallistumisellaan rauhanprosessin onnistumiseen kaikilla sen osa-alueilla yhdessä Yhdysvaltain ja muiden osapuolten kanssa, minkä EU:n erikoislähettiläs Miguel Morantinosin aktiiviset ponnistelut osoittavat.

KYPROS

119. Eurooppa-neuvosto vahvistaa tukevansa YK:n pääsihteerin pyrkimyksiä saada aikaan kokonaisvaltainen ratkaisu Kyproksen tilanteeseen ja erityisesti hänen erityisedustajansa parhaillaan kehittämää prosessia, jonka tavoitteena on lieventää jännitteitä ja tukea etenemistä kohti tasapuolista ja kestävää ratkaisua YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätösten pohjalta.

IRAK

120. Eurooppa-neuvosto keskusteli Irakin tilanteesta. Se paheksuu sitä, että Irak ei ole jälleen kerran kyennyt noudattamaan täysimääräisesti sitoumuksiaan yhteistyön tekemisestä YK:n erityiskomitean (UNSCOM) kanssa. Eurooppa-neuvosto antoi voimakkaan tukensa UNSCOM:ille ja IAEA:lle ja kehotti Irakia taipumaan turvallisuusneuvoston suosituksiin ja osallistumaan täysimittaisesti yhteistyöhön niin, että turvallisuusneuvosto voisi Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin selvityksen pohjalta tarkastella asiaa uudelleen perusteellisesti.

SUURTEN JÄRVIEN ALUE

121. Eurooppa-neuvosto toteaa, että Kongon demokraattisen tasavallan aseellisen konfliktin paheneminen ja kansainvälistyminen samoin kuin nykyiset aseistettujen joukkojen vahvistukset alueella muodostavat vakavan uhan vakaudelle, joka on välttämätön koko alueen kehittymiselle. Eurooppa-neuvosto vahvistaa uudelleen tukensa Kongon demokraattisen tasavallan ja sen naapurivaltioiden alueellisen koskemattomuuden ja suvereeniteetin periaatteille ja vaatii, että vihollisuudet lopetetaan välittömästi, että vieraat joukot poistuvat Kongon demokraattisesta tasavallasta ja että kaikki osapuolet aloittavat neuvottelut poliittisen ratkaisun löytämiseksi konfliktiin pikaisesti. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille Pariisissa pidetyn Afrikan maiden ja Ranskan huippukokouksen tähän tavoitteeseen tähtäävät ponnistelut. Se vakuuttaa tukevansa EU:n erikoislähettiläs Aldo Ajellon työtä. Unioni kehottaa myös alueen johtajia noudattamaan ihmisoikeuksia ja humanitaarista oikeutta.

ITÄ-TIMOR

122. Eurooppa-neuvosto toivoo, että YK:n pääsihteerin johdolla käytyjen Portugalin ja Indonesian välisten neuvottelujen rohkaisevien tulosten myötä käytännössä tapahtuisi näkyvää kehitystä ja että erityisesti Indonesian sotilaallinen läsnäolo kyseisellä alueella todella vähenisi huomattavasti, timorilaisjohtaja Xanana Gusmão ja kaikki poliittiset vangit vapautettaisiin ja Itä-Timoriin järjestettäisiin YK:n pysyvä edustus. Eurooppa-neuvoston mielestä on mahdotonta löytää lopullista ratkaisua Itä-Timorin kysymykseen, jollei sen kansaa kuulla vapaasti sen perimmäisen tahdon selvittämiseksi.

MACAO

123. Eurooppa-neuvosto korostaa sitä, kuinka myönteisesti siirtymävaihe etenee Macaossa. Eurooppa-neuvosto olettaa, että Kiinan ja Portugalin yhteinen vuoden 1987 julkilausuma edistää jouhevaa määräysvallan siirtämistä 20. joulukuuta 1999 ja että tämän uuden erityishallintoalueen laajan autonomian rikkumaton noudattaminen takaa jatkossakin Macaon oman sosiaalisen, taloudellisen, oikeudellisen ja kulttuuri- identiteetin säilymisen. Eurooppa-neuvosto luottaa siihen, että Euroopan unionin ja Macaon väliset suhteet ja yhteistyöjärjestelyt tehostuvat entisestään ja vaikuttavat myönteisesti alueen kehitykseen ja vakauteen.

HIRMUMYRSKY MITCH

124. Euroopan unioni imaisee solidaarisuutensa Keski-Amerikan väestölle, joka on joutunut kärsimään hirmumyrskyn aiheuttamista dramaattisista seurauksista, kuolonuhreista ja aineellisista vahingoista. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota toimittamaan neuvostolle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden alueelle lähettämän hätäavun lisäksi toimintasuunnitelman alueen jälleenrakennukseen liittyvästä yhteistyöstä. Se kehottaa neuvostoa kutsumaan koolle Keski-Amerikan maiden kanssa pidettävän erityiskokouksen. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota pohtimaan mahdollisuuksia kyseisten maiden ulkomaanvelan keventämiseksi.

* * *


© European Parliament: 1999