Tässä Faktatietojen luvussa kerrotaan, miten EU tukee jäsenvaltioiden toimia koulutuksen alalla esittämällä keskeiset toimintakehykset ja lippulaivaohjelmat tämän alan eurooppalaista yhteistyötä varten. EU:n koulutuspolitiikan päätavoitteet ovat opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen kannustaminen, ulkomailla saatujen tutkintotodistusten ja suoritettujen opintojaksojen vastavuoroisen tunnustamisen edistäminen ja korkea-asteen oppilaitosten yhteistyön tukeminen.

Oikeusperusta

Koulutus tunnustettiin virallisesti EU:n toimivaltaan kuuluvaksi alaksi Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992. Sen toimivalta vahvistetaan seuraavissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artikloissa:

  • SEUT:n 6 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Unionilla on toimivalta toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi. Nämä toimet koskevat Euroopan tasolla seuraavia aloja: […] yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus, nuoriso ja urheilu;”
  • SEUT:n 9 artiklassa, jota voidaan luonnehtia horisontaaliseksi ”sosiaalilausekkeeksi”, todetaan seuraavaa: ”Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.”
  • SEUT:n 165 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Unioni myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä niiden sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta.”
  • SEUT:n 165 artiklan 2 kohdassa todetaan seuraavaa: ”Unionin toiminnalla pyritään:
    • kehittämään eurooppalaista ulottuvuutta koulutuksessa [...],
    • edistämään opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta muun muassa rohkaisemalla tutkintotodistusten ja opintojaksojen tunnustamista akateemisessa maailmassa,
    • edistämään koulutuslaitosten välistä yhteistyötä, kehittämään tietojen ja kokemusten vaihtoa jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmille yhteisissä kysymyksissä,
    • rohkaisemaan etäopetuksen kehittämistä [...],”
    • SEUT:n 166 artiklan nojalla EU voi toteuttaa ammatillista koulutusta koskevaa politiikkaa, joka tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia. Siinä EU:lle annetaan tehtäväksi helpottaa pääsyä ammatilliseen koulutukseen ja edistää ammattiin kouluttavien ja ammattia opiskelevien, erityisesti nuorison, liikkuvuutta.
    • Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus koulutukseen.

      Tavoitteet

      A. Eurooppalainen koulutusalue

      Komissio antoi 30. syyskuuta 2020 tiedonannon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä. Siinä se esitteli näkemyksiään tästä hankkeesta, jonka tavoitteena on parantaa EU:n kansalaisten koulutustasoa ja lisätä heidän tunnettaan kuulumisesta Euroopan unioniin. Eurooppalaisessa koulutusalueessa on kuusi ulottuvuutta: koulutuksen laatu, osallisuus, vihreä ja digitaalinen siirtymä, opettajat ja kouluttajat, korkea-asteen koulutus ja geopoliittinen ulottuvuus. Neuvosto hyväksyi helmikuussa 2021 päätöslauselman eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030). Siinä luetellaan tavoitteet, jotka tulevina vuosina on saavutettava:

      • Vuoteen 2030 mennessä lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15-vuotiaiden osuuden olisi oltava alle 15 prosenttia (vuonna 2022 osuus oli lukemisessa 26,25 prosenttia, matematiikassa 29,5 prosenttia ja luonnontieteissä 24,2 prosenttia).
      • Vuoteen 2030 mennessä monilukutaidossa heikosti menestyvien kahdeksasluokkalaisten osuuden olisi oltava alle 15 prosenttia (vuonna 2023 osuus oli 43 prosenttia).
      • Vuoteen 2030 mennessä kolmivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista vähintään 96 prosentin olisi osallistuttava varhaiskasvatukseen (vuonna 2023 osuus oli 94,6 prosenttia).
      • Vuoteen 2030 mennessä opintonsa keskeyttäneiden osuuden olisi oltava alle 9 prosenttia (vuonna 2024 osuus oli 9,3 prosenttia).
      • Vuoteen 2030 mennessä vähintään 45 prosentilla 25–34-vuotiaista olisi oltava korkea-asteen koulutus (vuonna 2024 osuus oli 44,1 prosenttia).
      • Vuoteen 2025 mennessä niiden äskettäin ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuuden, jotka ovat opintojensa aikana saaneet kokemusta työssäoppimisesta, olisi oltava vähintään 60 prosenttia (vuonna 2023 osuus oli 65,6 prosenttia).
      • Vuoteen 2025 mennessä 25–64-vuotiaista aikuisista vähintään 47 prosentin olisi oltava osallistunut koulutustoimiin viimeisten 12 kuukauden aikana (vuonna 2022 osuus oli 46,6 prosenttia).
      • Komissio julkaisi heinäkuussa 2025 väliarvioinnin eurooppalaisen koulutusalueen strategisista puitteista vuosiksi 2021–2030 ja totesi, että yhteisiä painopisteitä koskevalla jäsenvaltioiden yhteistyöllä oli saavutettu alustavia myönteisiä tuloksia, mukaan lukien edistyminen korkeakoulutuksen liikkuvuudessa, osallistavassa ja digitaalisessa koulutuksessa sekä Eurooppalaiset yliopistot -aloitteessa. Siinä yksilöitiin kuitenkin myös haasteita ja suositeltiin parannuskohteita, kuten strategisten painopisteiden selkeyttämistä, eri koulutusalojen välisten yhteyksien vahvistamista, seurannan parantamista ja synergioiden vahvistamista muiden eurooppalaisten toiminta-alojen, kuten tutkimusalan, kanssa.

        B. Bolognan prosessi

        Jäsenvaltioiden omien aloitteiden lisäksi unioni tukee aktiivisesti Bolognan prosessin prioriteetteja. Vuonna 1999 käynnistyneessä prosessissa pyritään luomaan unioniin ja naapurialueille entistä vertailukelpoisemmat, yhteensopivammat ja johdonmukaisemmat korkeakoulutusjärjestelmät. Prosessin tuloksena perustettiin maaliskuussa 2010 Budapest–Wien-ministerikokouksen julistuksella eurooppalainen korkeakoulutusalue (EHEA). EHEAssa on tällä hetkellä 49 jäsenmaata.

        C. EU:n uusi korkeakoulutussuunnitelma

        Komissio julkaisi vuonna 2017 EU:n uuden korkeakoulutussuunnitelman. Siinä keskitytään neljään ensisijaiseen alaan:

        • saatetaan osaamisen kehittäminen korkeakoulutuksessa vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita
        • parannetaan korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja osallistavuutta ja vahvistetaan sen tavoittavuutta yhteiskunnassa
        • vahvistetaan korkeakoulutusjärjestelmien innovointivalmiuksia
        • lisätään korkeakoulutusjärjestelmien tehokkuutta ja toimivuutta.
        • Saavutukset

          A. Erasmus+

          Erasmus+ on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma vuosiksi 2021–2027. Sen yleisinä tavoitteina on

          • tukea elinikäisen oppimisen avulla koulutuksellista, ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä
          • edistää näin osaltaan kestävää kasvua, laadukkaita työpaikkoja, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja innovointia, vahvempaa EU-identiteettiä ja aktiivista kansalaisuutta
          • luoda eurooppalainen koulutusalue ja helpottaa eurooppalaista strategista koulutusyhteistyötä, mukaan lukien sen alakohtaiset ohjelmat
          • edistää nuorisopoliittista yhteistyötä Euroopan unionin nuorisostrategian 2019–2027 puitteissa
          • kehittää urheilun eurooppalaista ulottuvuutta.
          • Ohjelmassa pyritään näihin tavoitteisiin avaintoimien avulla:

            • avaintoimi 1: oppimiseen liittyvä yksilöliikkuvuus
            • avaintoimi 2: instituutioiden välinen yhteistyö ja hyvien käytäntöjen vaihto
            • avaintoimi 3: tuki politiikan uudistamiseen.
            • Vaikka Erasmus+ on yleisohjelma, korkeakoulutus on siinä keskeisessä asemassa ja siihen osoitetaan vähintään 34,6 prosenttia ohjelman kokonaismäärärahoista. Erasmus+ -ohjelmasta tuetaan korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuutta mutta myös rahoitetaan yhteistä Erasmus Mundus -maisteriohjelmaa.

              Vuonna 2018 käynnistettiin ”Eurooppalaiset yliopistot” -aloite, jolla tuetaan eri jäsenvaltioiden korkeakoulujen verkottumista. Tavoitteena on kehittää korkeakoulujen välillä pitkän aikavälin rakenteellista, strategista ja kestävää yhteistyötä. Näiden allianssien kautta opiskelijat voivat suorittaa tutkintonsa yhdistelemällä opintoja useissa Euroopan maissa. Tällä hetkellä Eurooppalaiset yliopistot -alliansseja on 73 ja ne toimivat 36 maassa.

              Komissio hyväksyi 22. lokakuuta 2021 uudet puitteet osallisuustoimenpiteilleErasmus+ -ohjelmaan ja Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevaan ohjelmaan vuosiksi 2021–2027. Näillä puitteilla pyritään helpottamaan sellaisten henkilöiden osallistumista ohjelmiin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja poistamaan osallistumista mahdollisesti haittaavia esteitä. Niillä tuetaan ammatillisen koulutuksen tarjoajia, jotka haluavat järjestää koulutukseen liittyvää liikkuvuustoimintaa, sekä opiskelijoiden ja henkilöstön koulutusta. Yhteistyö on uusissa puitteissa olennaisen tärkeässä asemassa, ja siihen kuuluu pienimuotoisia kumppanuuksia, jotka laajentavat ohjelmaan osallistumisen mahdollisuuksia.

              Komissio julkaisi heinäkuussa 2025 väliarvioinnin vuosien 2021–2027 Erasmus+ -ohjelmasta ja loppuarvioinnin vuosien 2014–2020 Erasmus+ -ohjelmasta. Vuoteen 2023 mennessä ohjelmaan oli osallistunut yli 1,6 miljoonaa henkilöä ja yli 77 000 organisaatiota. Sen monialaiset painopisteet – erityisesti osallisuus ja monimuotoisuus, digitalisaatio ja vihreä siirtymä – ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Lähes kolmannes matkoista tehtiin käyttämällä ympäristöystävällisempiä matkustusvaihtoehtoja, ja monet osallistujat kertoivat myös digitaalisten taitojensa ja ympäristötietoisuutensa lisääntyneen.

              Ehdotuksessa asetukseksi Erasmus+ -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2028–2034 ohjelmalle esitetään noin 40,8 miljardin euron talousarviota.

              B. Marie Skłodowska-Curie -toimet

              Marie Skłodowska-Curie -toimilla (MSCA) tuetaan tutkijoiden liikkuvuutta ja koulutusta. Ne ovat osa unionin tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa (2021–2027) ja jakautuvat viiteen alatoimeen. Korkeakoulutuksessa Marie Skłodowska-Curie -toimista on tullut EU:n keskeinen tohtorinkoulutusohjelma. Horisontti Eurooppa -ohjelmasta osoitetaan näille toimille noin 6,6 miljardin euron määrärahat.

              C. Yhteistyö korkeakoulutuksen alalla

              Neuvosto hyväksyi huhtikuussa 2022 päätelmät eurooppalaisesta strategiasta korkeakoulujen aseman vahvistamiseksi Euroopan tulevaisuutta silmällä pitäen ja suosituksen siltojen rakentamisesta tehokkaan eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön tukemiseksi. Niiden tavoitteena oli auttaa eurooppalaisia korkeakouluja kehittämään panostustaan kestävien ja häiriönsietokykyisten talouksien hyväksi sekä tehostaa ja laajentaa kansainvälistä yhteistyötä.

              Komissio hyväksyi maaliskuussa 2024 Euroopan korkeakoulutusalaa koskevista ehdotuksista koostuvan paketin, johon kuuluu suunnitelma kansainvälisen yhteistyön syventämisestä ja laajentamisesta korkeakoulujen välillä. Paketin johdosta hyväksyttiin ensin houkuttelevista ja kestävistä urista korkeakoulusektorilla 25. marraskuuta 2024 annettu neuvoston suositus, jossa esitetään keinoja parantaa akateemisen henkilöstön työoloja ja vahvistaa korkeakoulutusta ja sen roolia yhteiskunnassa. Sen jälkeen neuvosto julkaisi 12. toukokuuta 2025 suosituksen ja täydentävän päätöslauselman. Suosituksessa määritellään yhteisille ohjelmille yhteiset eurooppalaiset kriteerit ja laadunvarmistusjärjestelyt, ja päätöslauselmassa taas vahvistetaan laatumerkin käyttöönottoa, seurantaa ja arviointia varten vaiheittainen lähestymistapa, jonka tarkoituksena on toimia perustana tulevalle poliittiselle päätökselle eurooppalaisen yhteistutkinnon luomisesta.

              D. Osaamisunioni

              Parlamentti ja neuvosto antoivat 18. huhtikuuta 2018 päätöksen (EU) 2018/646 yhteisistä puitteista parempien palvelujen tarjoamiseksi taitojen ja tutkintojen alalla (Europass).

              Komissio käynnisti maaliskuussa 2025 osaamisunionia koskevan aloitteen. Se on strateginen kehys, jonka tavoitteena on antaa EU:n kansalaisille vihreän, digitaalisen ja kilpailukykyisen talouden edellyttämät taidot. Aloitteessa korostetaan perustaitojen (luku- ja kirjoitustaito, matematiikka, luonnontieteet ja digitaidot) osaamista, STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, tekniikka ja matematiikka) koulutusta, elinikäistä täydennys- ja uudelleenkoulutusta (myös pieniä osaamiskokonaisuuksia), taitojen ja tutkintojen siirrettävyyttä jäsenvaltioiden välillä, osaajien houkuttelemista ja sitouttamista sekä työtä eurooppalaisen tutkinnon/merkin ja uuden ammatillisen koulutuksen tutkintotodistuksen/merkin luomiseksi. Sillä luodaan uusia hallintovälineitä (osaamista koskevan tiedon hankinnan eurooppalainen seurantakeskus ja osaamista käsittelevä korkean tason ryhmä) ja pyritään saavuttamaan erilaisia tavoitteita, kuten luku- ja kirjoitustaidossa, matematiikassa, luonnontieteissä ja digitaalisissa taidoissa alisuoriutuvien osuuden vähentäminen alle 15 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

              Vuodesta 2019 lähtien Erasmus+ -ohjelmasta on rahoitettu 69:ää ammatillisen koulutuksen huippuyksikköä koskevaa hanketta, joissa

              • kehitetään työmarkkinoiden tarpeita vastaavia modulaarisia opetussuunnitelmia ja pieniä opintokokonaisuuksia
              • vahvistetaan yhteistyötä ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen ja elinkeinoelämän välillä
              • sisällytetään koulutusohjelmiin vihreitä ja digitaitoja
              • otetaan käyttöön innovatiivisia opetusmenetelmiä tekoälypohjaisista välineistä aina haastepohjaiseen oppimiseen asti.
              • E. Muita saavutuksia

                Komissio perusti vuonna 2020 eurooppalaisen innovatiivisen opetuksen palkinnon, jonka tavoitteena on antaa tunnustusta sellaisten opettajien (ja heidän koulujensa) työstä, jotka edistävät ammattia poikkeuksellisella tavalla. Palkinnon viidentenä vuosipäivänä otettiin käyttöön kaksi uutta palkintoluokkaa: kieltenopetuksen eurooppalainen laatuleima ja aikuiskoulutus. Tätä opettajalähtöistä aloitetta täydentävät muut aloitteet Erasmus+ -ohjelmassa:

                • Teacher Academies -toiminnossa luodaan eurooppalaisia kumppanuuksia ja edistetään yhteistyötä opettajankoulutuslaitosten ja koulutuksen järjestäjien välillä, jotta voidaan tukea opettajia heidän uransa alkuvaiheessa ja vahvistaa heidän ammatillista kehitystään.
                • eTwinning on koulujen verkkoyhteisö, joka tarjoaa opettajille ja oppilaille eri puolilla Eurooppaa turvallisen, maksuttoman foorumin, jolla he voivat tehdä yhteistyötä hankkeissa, keskustella ryhmissä ja kehittää osaamistaan.
                • Euroopan parlamentin rooli

                  Parlamentin mahdollisuudet vaikuttaa EU:n toimintapolitiikan muotoiluun korkeakoulutuksen alalla ovat aikojen saatossa lisääntyneet.

                  A. Erasmus+

                  Parlamentti ja neuvosto antoivat toukokuussa 2021 asetuksen (EU) 2021/817 Erasmus+ -ohjelman perustamisesta kaudelle 2021–2027 (asetus (EU) 2021/817). Nykyisen ohjelman määrärahat ovat 26,6 miljardia euroa (14,7 miljardia euroa edellisellä kaudella), ja sen tavoitteena on varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet parantamalla sen tavoittavuutta heikommassa asemassa olevissa ryhmissä.

                  Parlamentin 23. kesäkuuta 2022 Erasmus+-ohjelman osallisuustoimenpiteiden toteuttamisesta vuosina 2014–2020 antamassa päätöslauselmassa todettiin, että vaikka osallisuuden merkitys oli kasvanut ja sitä käsiteltiin kattavammin ja kohdennetummin kuin aiemmissa ohjelmissa, jäljellä oli vielä huomattavia haasteita ja puutteita. Tämä osoitti, että osallisuustoimenpiteisiin oli kiinnitettävä enemmän huomiota kauden 2021–2027 Erasmus+ -ohjelmassa, jonka oikeusperustassa ”osallisuus” määritettiin selvästi yhdeksi ohjelman keskeisistä tavoitteista.

                  Parlamentti hyväksyi tammikuussa 2024 päätöslauselman vuosien 2021–2027 Erasmus+ -ohjelman täytäntöönpanosta osana ohjelman väliarviointia. Parlamentti korosti siinä, että Erasmus+ on edelleen erittäin menestyksekäs ohjelma. Se kehotti lisäämään rahoitusta ja yksinkertaistamaan ohjelmaa, jotta voidaan parantaa sellaisten oppijoiden pääsyä ohjelmaan, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja kannusti komissiota vahvistamaan ohjelman vihreitä ja digitaalisia osatekijöitä vuosien 2021–2027 digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman mukaisesti.

                  B. Muut erityisalat

                  Parlamenttia kiinnostaa erityisesti koulutuksen eri osa-alueiden käsittely ja edistäminen, mikä käy ilmi seuraavista esimerkeistä.

                  Parlamentti ilmaisi digitaalisen koulutuspolitiikan muotoilusta 25. maaliskuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa kantansa komission tiedonantoon ”Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027 – Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan”. Maaliskuussa 2023 Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu julkaisi digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman edistymistä käsittelevän katsauksen, jossa tarkastellaan sen täytäntöönpanoa. Siinä korostettiin tarvetta korjata digitaalisessa osaamisessa, infrastruktuurissa ja osallisuudessa olevat sitkeät puutteet ja siten varmistaa toimintasuunnitelman tuloksellinen ja tasapuolinen vaikutus koko EU:ssa.

                  Parlamentti toteuttaa Euroopan parlamentin Ambassador School- ja Euroscola-ohjelmia, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Euroopan demokratiasta ja arvoista. Se hyväksyi 6. huhtikuuta 2022 päätöslauselman kansalaiskasvatustoimien toteuttamisesta. Päätöslauselmassa parlamentti ilmoitti olevansa huolissaan eroista keskimääräisissä yhteiskunnallisissa tiedoissa jäsenvaltioissa ja niiden välillä ja esitti erilaisia suosituksia tilanteen korjaamiseksi.

                  Parlamentin 11. marraskuuta 2021 eurooppalaisesta koulutusalueesta antamassa päätöslauselmassa korostettiin kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja yhteisten toimien tarvetta. Siinä pidettiin tärkeänä edistää eurooppalaista koulutusaluetta koulutuksen näkökulmasta, jotta EU:n kansalaisille voidaan tarjota enemmän ja parempia mahdollisuuksia opiskella, kouluttautua ja työskennellä ulkomailla. Parlamentti antoi 19. toukokuuta 2022 päätöslauselman eurooppalaisen koulutusalueen perustamisesta vuoteen 2025 mennessä. Siinä se ilmoitti suhtautuvansa myönteisesti komission ehdotuksiin kehittää eurooppalainen lähestymistapa, joka koskee mikrotutkintoja, yksilöllisiä oppimistilejä ja oppimista ekologista kestävyyttä varten. Nämä kaikki mainittiin myös tavoitteina, jotka olisi saavutettava eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä.

                  Parlamentti hyväksyi 11. syyskuuta 2025 myös päätöslauselman uudesta visiosta Eurooppalaiset yliopistot -alliansseista ja antoi ohjeita niiden tulevasta kehittämisestä, hallinnosta ja roolista akateemisen huippuosaamisen, liikkuvuuden ja eurooppalaisen identiteetin edistämisessä.

                  C. Ehdotukset perussopimusten muuttamiseksi

                  Parlamentti antoi 22. marraskuuta 2023 päätöslauselman Euroopan parlamentin ehdotuksista perussopimusten muuttamiseksi. Se kehotti EU:ta kehittämään koulutuksen alalla yhteisiä tavoitteita ja normeja koulutukselle, jolla edistetään demokraattisia arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta sekä digitaalista ja taloudellista lukutaitoa. Lisäksi parlamentti kehotti EU:ta edistämään koulutusjärjestelmien välistä yhteistyötä ja johdonmukaisuutta ja takaamaan samalla kulttuuriperinteet ja alueellisen monimuotoisuuden. Se kehotti EU:ta kehittämään ammatillista koulutusta koskevia yhteisiä normeja työntekijöiden liikkuvuuden lisäämiseksi. Se ehdotti myös, että EU pyrkisi suojelemaan ja edistämään maksutonta koulutusta kaikille lapsille, institutionaalista ja yksilöllistä akateemista vapautta sekä ihmisoikeuksia.

                  Tämän tekstin on laatinut Euroopan parlamentin kansalaisten, tasa-arvon ja kulttuurin politiikkayksikkö. Lisätietoja aiheesta on kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan verkkosivustolla.

                   

                  Léanne Emma Clara COSTES / Anastasia MITRONATSIOU