Euroopan parlamentin
toiminta
Kohokohdat 1999-2004

 
Euroopan parlamentti
EU:n uudistaminen
Laajentuminen
Kansalaisoikeudet
Oikeus- ja sisäasiat
Turvapaikka
Maahanmuutto
Järjestäytyneen rikollisuuden vastainen taistelu
Terrorismin vastainen taistelu
Ulkosuhteet
Ympäristö / Kuluttajansuoja
Liikenne / Aluepolitiikka
Maatalous / Kalastus
Talous- ja rahapolitiikka
Työllisyys- ja sosiaali-
politiikka / Naisten oikeudet
Sisämarkkinat / Teollisuus / Energia / Tutkimus
 

EPP-ED PSE Group ELDR GUE/NGL The Greens| European Free Alliance UEN EDD/PDE


Kansalaisvapauksia kunnioitettava myös terrorismin torjunnassa

Euroopassa oli alettu etsiä tehokkaampia keinoja terrorismin torjuntaan jo ennen syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskuja. Iskut saivat Euroopan unionin tehostamaan toimintaansa ja pyrkimään läheisempään yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa. Vain muutama kuukausi tämän jälkeen Yhdysvaltojen omaksuma lähestymistapa joutui kuitenkin arvostelun kohteeksi, ja jotkut katsoivat sen loukkaavan yksilön oikeuksia. Euroopan parlamentti oli näin ollen ensimmäisiä, jotka pyrkivät löytämään terrorismin torjuntaan sellaisen lähestymistavan, joka takaisi turvallisuuden, mutta ei kuitenkaan loukkaisi kansalaisoikeuksia.

Terroritekojen lisääntyminen EU:ssa sekä oikeudellisen ja poliisiyhteistyön perinteisten muotojen riittämättömyys oli huolestuttanut parlamentin jäseniä jo meneillään olevan vaalikauden alussa. Parlamentti hyväksyi useita EU:n roolia terrorismin torjunnassa koskevia suosituksia sisältävän päätöslauselman 5. syyskuuta 2001, vain muutamaa päivää ennen koko maailmaa järkyttäneitä terrori-iskuja. Päätöslauselmassa kehotettiin neuvostoa ottamaan käyttöön eurooppalainen pidätysmääräys, jolla tuettaisiin terrorismin torjuntaa, ja kehotettiin Euroopan unionia vahvistamaan määritelmät terroristitoiminnalle ja lähentämään terrorismista määrättäviä rangaistuksia. Parlamentti katsoi myös, että jäsenvaltioiden välinen muodollinen luovutusmenettely pitäisi poistaa ja jäsenvaltioiden olisi tunnustettava vastavuoroisesti toistensa tekemät rikosoikeudelliset päätökset terrorismiin liittyvissä rikoksissa. Parlamentti vaati myös, että terrorismin uhreille maksettavia korvauksia koskevia kansallisia lainsäädäntöjä olisi lähennettävä. Monet näistä ehdotuksista sisällytettiin niitä seuranneeseen lainsäädäntöön.

Terroristien omaisuuden jäädyttäminen

Euroopan unioni tehosti terrorismin vastaisia toimiaan välittömästi syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen. Euroopan komissio ehdotti 1. lokakuuta 2001, että 27 henkilön ja järjestön, joita epäiltiin osallisuudesta iskuihin, omaisuus jäädytettäisiin. Komission oli kuultava parlamenttia ehdotuksista. Parlamentti toimi äärettömän nopeasti, ja säädöksen julkaisemisesta sen hyväksymiseen ehti kulua ainoastaan kolme päivää. Parlamentin jäsenet olivat kuitenkin sitä mieltä, että omaisuuden jäädytyksen olisi jäätävä tilapäiseksi, sillä kiireessä laadittuun lainsäädäntöön olisi vielä tehtävä joitakin parannuksia. Lisäksi parlamentti ehdotti, että asetuksen voimassaoloajan olisi päätyttävä vuonna 2003 ja sitä olisi tarkistettava vuoden kuluessa. Ministerineuvosto otti huomioon nämä vaatimukset, ja ne sisällytettiin lopulliseen lainsäädäntöön.

Kasvava huoli kansalaisten oikeuksista

Parlamenttia kuultiin uudesta terrorismin torjumista koskevasta lainsäädännöstä marraskuussa 2001. Tällöin parlamentin jäsenet olivat kuitenkin jo valpastuneet siihen, että aiheella saattaisi olla laajempiakin seurauksia. Toisaalta he kuitenkin äänestivät, että yhteistyöstä terroristien kanssa ja terroristitoiminnan tukemisesta olisi tehtävä lain mukaan rangaistavia tekoja ja suosittelivat, että hyökkäyksen kohdistamista asevoimiin olisi pidettävä raskauttavana perusteena. Lisäksi parlamentti kehotti määrittelemään terrorismin siten, että määritelmä kattaisi myös lentokoneiden ja laivojen kaappaukset sekä vaarallisten kemiallisten tai biologisten aineiden vapauttaminen.

Parlamentti kuitenkin ehdotti uuden lain sanamuotoon joitakin muutoksia, joiden tarkoituksena oli estää se, että myös vähämerkityksiset teot ja poliittinen toiminta (kuten lailliset yleiset ja ammattijärjestöjen mielenosoitukset) tulisivat luokitelluiksi terroristitoiminnaksi. Ministerineuvosto otti vaarin parlamentin vaatimuksista ja pyrki löytämään sopivan tasapainon terroristitoiminnan tehokkaan torjumisen ja perusoikeuksien turvaamisen välillä. Lopulta neuvosto muutti lakiluonnosta merkittävästi ja kuuli parlamentti uudestaan. Parlamentti antoi tukensa lain uudelle, parannetulle versiolle helmikuussa 2002.

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset sopimukset luovutuksesta ja oikeudellisesta yhteistyöstä

Vuonna 2003 neuvosto teki Yhdysvaltojen kanssa kaksi sopimusta keskinäisestä oikeusavusta ja rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta. Parlamentti arvosteli sopimuksia siitä, että ne rikkovat demokratian periaatetta. Vaikka parlamentti ei tietenkään vastustanut sitä, että Yhdysvallat pyrkii torjumaan terrorismia, se hyväksyi päätöslauselman, jossa Yhdysvaltoja vaadittiin esittämään EU:n jäsenvaltioille todisteita yksittäisistä tapauksista. Tämä mahdollistaisi sen, että Euroopassa rikokseen syyllistyneiden kansalaisten kuulustelu voitaisiin hoitaa kotimaassa eikä heitä tarvitsisi luovuttaa Yhdysvaltoihin. Lisäksi parlamentti katsoi, että sopimuksessa olisi nimenomaan kiellettävä henkilön luovuttaminen Yhdysvaltoihin, jos häntä uhkaa kuolemantuomio tai sen täytäntöönpano. Parlamentti suositti myös, että mikään kolmannen maan esittämä luovutuspyyntö ei voi mennä jäsenvaltion esittämän palauttamispyynnön edelle, ja jos on esitetty useita keskenään kilpailevia luovutuspyyntöjä, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne noudattavat Kansainvälisen rikostuomioistuimen luovuttamista koskevia määräyksiä.

Parlamentti totesi, että Yhdysvaltain lainsäädännön vaikutuksista olisi tehtävä yksityiskohtainen tutkimus, ennen kuin jäsenvaltiot ratifioivat sopimuksen, ja vaati niin ikään perustamaan parlamenttien välisen komitean sopimuksien seurantaa varten. Lisäksi parlamentti suositti, että eurooppalaiset viranomaiset asettavat sopimusten allekirjoittamisen ehdoksi Guantánamon tukikohdassa vangittuina olevien eurooppalaisten tilanteen oikeudenmukaisen ratkaisemisen. Parlamentin mielestä eurooppalaisten pitämistä vangittuina ilman mitään laillista perustaa Guantánamossa ei voitu hyväksyä, koska vangitsemiselle ei ollut mitään muuta perustaa kuin se, että Yhdysvallat uskoi heidän olevan terroristeja.

Yhdysvaltojen lähestymistavan vastustus kasvaa

Vuoden 2003 aikana Yhdysvaltojen lähestymistapa terrorismin torjumiseen herätti parlamentissa voimistuvaa arvostelua. Samana vuonna Yhdysvallat alkoi vaatia eurooppalaisia lentoyhtiöitä välittämään matkustajatietoja tai henkilökohtaisia tietoja Yhdysvaltojen viranomaisille. Yhdysvallat vaati saada tietää lukuisia yksityiskohtaisia tietoja matkustajista, esimerkiksi Atlantin yli lentävien matkustajien puhelinnumeron ja näiden lentokoneessa valitseman aterian. Tarkoituksena oli Yhdysvaltoihin pyrkivien terroristien tunnistaminen. Henkilökohtaisten tietojen välittäminen on kuitenkin Euroopan unionin yksityisyyttä koskevien lakien vastaista, ja parlamentti pelkäsi, että näistä laeista luovuttaisiin kokonaan terrorismin torjuntaan vedoten. Niinpä parlamentti hyväksyi lokakuussa 2003 suurella ääntenenemmistöllä päätöslauselman, jossa vaadittiin, että henkilökohtaisia tietoja välitetään kolmansille osapuolille ainoastaan sillä edellytyksellä, että ulkomaalaisia matkustajia ei syrjitä yhdysvaltalaisiin verrattuna, matkustajille tiedotetaan asiasta tyhjentävästi ja ongelmatapauksia varten järjestetään nopea ja tehokas valitusmenettely. Parlamentti vaati myös, että EU:n ja Yhdysvaltojen poliisin yhteistyötä taistelussa terrorismia ja vakavia rikoksia vastaan arvioidaan sen tehokkuuden ja perusoikeuksien kunnioittamisen kannalta. Päätöslauselmassa tultiin siihen lopputulokseen, "ettei Yhdysvaltojen viranomaisten edellyttämää tietosuojaa voida tällä hetkellä pitää riittävänä".

Joulukuussa 2003 komission jäsen Bolkestein kertoi parlamentille, että Yhdysvallat oli tehnyt lukuisia myönnytyksiä ja parlamentilla oli ollut avainrooli tässä. Luovutettavien tietojen määrälle asetettiin tarkat rajat, niin että luotiin 34 eri kategoriaa 39 sijaan. Yhdysvallat oli luvannut säilyttää tietoja vain kolme ja puoli vuotta 50 vuoden sijaan, kuten se alunperin oli suunnitellut. Tietoja voitaisiin käyttää vain rajoitettuun tarkoitukseen, ja EU:n toimielimet tarkastelisivat lainsäädäntöä vähintään kerran vuodessa. Mikäli Yhdysvaltain viranomaiset eivät käsittele eurooppalaisten matkustajien valituksia riittävällä tavalla, näillä on mahdollisuus esittää asiansa EU:n tietosuojaviranomaisille. Parlamentin mukaan sopimus rikkoi kuitenkin edelleen Euroopan kansalaisten yksityisyyttä koskevia lakeja. Tämän vuoksi parlamentti päätti huhtikuussa 2004 pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta lausuntoa sopimuksen ja EU:n henkilötietosuojaa koskevien lakien yhteensopivuudesta. Tämä pyyntö ei kyennyt estämään neuvostoa allekirjoittamasta sopimusta, minkä se teki kuukautta myöhemmin. Nyt on odotettavissa, että parlamentti pyytää tuomioistuinta mitätöimään sopimuksen.



  
Esittelijät:
  
Henkilötietojen välittäminen lentoyhtiöiden toimesta Atlantin ylittävillä lennoilla: Yhdysvaltojen kanssa käytävien neuvottelujen tilanne: Johanna L.A. Boogerd-Quaak (ELDR, NL)
Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset sopimukset rikosoikeudellisesta yhteistyöstä ja luovutuksesta: Jorge Salvador Hernández Mollar (EPP-ED, E)
Unionin asema terrorismin vastaisessa taistelussa: Graham R. Watson (ELDR, UK)
Neuvoston puitepäätös terrorismin torjumisesta: Graham R. Watson (ELDR, UK)
Neuvoston asetus tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi: menettely ilman esittelijää
  
Yleiskatsaus lainsäädäntömenettelyyn:
  
Henkilötietojen välittäminen lentoyhtiöiden toimesta Atlantin ylittävillä lennoilla: Yhdysvaltojen kanssa käytävien neuvottelujen tilanne
Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen oikeudellista yhteistyötä koskeva sopimus
Unionin asema terrorismin vastaisessa taistelussa
Neuvoston puitepäätös terrorismin torjumisesta
Neuvoston asetus tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi
  
Euroopan unionin virallinen lehti – päätösasiakirjat:
  
Henkilötietojen välittäminen lentoyhtiöiden toimesta Atlantin ylittävillä lennoilla: Yhdysvaltojen kanssa käytävien neuvottelujen tilanne – parlamentin hyväksymä teksti
Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen oikeudellista yhteistyötä koskeva sopimus – parlamentin hyväksymä teksti
Unionin asema terrorismin vastaisessa taistelussa – parlamentin hyväksymä teksti
Neuvoston puitepäätös terrorismin torjumisesta
Neuvoston asetus tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi:

 

 

 
  Publishing deadline: 2 April 2004