Talousarvion valvonta
Tässä luvussa selitetään, mitä talousarvion valvonta on ja miksi se on tärkeää EU:ssa. Lisäksi luodaan silmäys oikeudelliseen kehykseen, jolla säännellään EU:n talousarvion valvontaa, ja esitetään, miten talousarvion valvontaa harjoitetaan kansallisella, EU:n institutionaalisella ja poliittisella tasolla. Lopuksi tarkastellaan vastuuvapausmenettelyä ja Euroopan parlamentin roolia ja esitetään viimeaikaisia esimerkkejä talousarvion valvonnasta ja nykyisistä haasteista.
Oikeusperusta
Talousarvion valvonta perustuu useisiin oikeudellisiin asiakirjoihin.
- Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287, 317–319, 322 ja 325 artiklassa määritetään oikeusperusta EU:n talousarvion toteutukselle, tarkastukselle ja petostentorjunnalle.
- Asetuksessa (EU, Euratom) 2024/2509, joka tunnetaan varainhoitoasetuksena, vahvistetaan EU:n talousarvion laatimista, toteuttamista ja tarkastamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joilla varmistetaan moitteeton varainhoito ja avoimuus.
- Toimielinten sopimuksella talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta parannetaan EU:n toimielinten välistä yhteistyötä ja vahvistetaan talousarviota koskevaa kurinalaisuutta koko talousarviomenettelyn ajan.
- Parlamentin työjärjestyksessä ja erityisesti sen 101–102, 106 ja 139 artiklassa sekä liitteessä V esitetään parlamentin sisäiset menettelyt talousarvion valvontaa, vastuuvapausmenettelyjä ja rahoitusasioiden valvontaa varten.
- laillisia
- paikkansapitäviä
- asianmukaisesti kirjattuja
- tehokkaasti, vaikuttavasti ja taloudellisesti hallinnoituja.
- lausuma tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta (ns. tarkastuslausuma)
- kertomus, joka koskee yleisen talousarvion toteuttamista ja kattaa kaikkien toimielinten ja erityiselinten talousarviot
- EU:n virastoja ja elimiä käsittelevät erityiskertomukset
- tuloksellisuutta ja säännönmukaisuutta käsittelevät erityiskertomukset
- toimintapolitiikan aloja tai uusia kysymyksiä koskevat katsaukset.
- tarkastelee EU:n talousarvion ja Euroopan kehitysrahaston toteuttamista tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen ja muiden asiakirjojen ohjaamana
- valmistelee vastuuvapauspäätökset
- päättää, esittää ja tarkastaa unionin, sen toimielinten ja sen rahoittamien elinten tilit ja taseet
- tarkastelee Euroopan investointipankin rahoitustoimintaa
- arvioi, onko EU:n rahoitus ollut kustannustehokasta toimintapolitiikkojen täytäntöönpanossa
- toteuttaa toimenpiteitä petosten ja taloudellisten väärinkäytösten estämiseksi ja rikoksentekijöiden asettamiseksi syytteeseen ryhtyy jatkotoimiin petosten ja sääntöjenvastaisuuksien johdosta
- on vuorovaikutuksessa tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan petostentorjuntaviraston ja Euroopan syyttäjäviranomaisen kanssa
- osallistuu tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan petostentorjuntaviraston nimitysten hyväksymiseen.
- komission pääosastojen ja unionin muiden toimielinten, virastojen ja elinten vuotuiset toimintakertomukset
- komission vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus
- arviointikertomus, joka koskee unionin ohjelmien tuloksia SEUT:n 318 artiklan mukaisesti
- Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus
- toimielinten vastaukset parlamentin kysymyksiin SEUT:n 319 artiklan mukaisesti.
- Vuosina 1958–1970 parlamentille ainoastaan tiedotettiin neuvoston tekemistä vastuuvapauspäätöksistä.
- Vuonna 1971 se sai neuvoston kanssa tasaveroisen toimivallan vastuuvapausasioissa.
- Vuodesta 1977 lähtien se on myöntänyt vastuuvapauden yksin neuvoston suosituksen perusteella.
- Lisäksi parlamentti kuulee komission jäsenehdokkaita, ja sen talousarvion valvontavaliokunta kuulee tilintarkastustuomioistuimen jäsenehdokkaita sekä ehdokkaita Euroopan petostentorjuntaviraston pääjohtajan toimeen ja sen valvontakomitean jäseniksi. Näitä toimia ei voida täyttää ilman parlamentissa järjestettyjä kuulemisia.
- elpymis- ja palautumistukivälineen (covid-19-elpymisvarat) valvontavaatimukset ja tarve löytää tasapaino vahvan valvonnan ja yksinkertaistettujen menettelyjen välillä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta
- meno-ohjelmien (erityisesti EU:n taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen tähtäävien ohjelmien) korkeat virhetasot
- julkiset hankinnat ja avoimuus, mukaan lukien tarve saada tietoja varojen lopullisista edunsaajista ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuus saada EU:n rahoitusta
- etiikka ja lahjomattomuus, kun kyse on parlamentin omasta talousarviosta.
Tavoitteet
Talousarvion valvonnan tavoitteena on varmistaa, että kaikki EU:n menot ovat
Mitä talousarvion valvonta on?
Euroopan unionin talousarvion valvonnalla varmistetaan, että EU:n talousarvion varat kerätään ja niitä käytetään laillisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti.
Ensimmäiset tarkastukset tehdään usein kansallisella tasolla, kun jäsenvaltiot seuraavat, miten varoja kerätään ja käytetään. EU:n tasolla kukin toimielin tarkastaa omat menonsa sisäisesti, ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekee riippumattoman ulkoisen tarkastuksen. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, ovatko EU:n menot laillisia ja täyttävätkö ne tavoitteensa, ja raportoi havainnoistaan vuosittain. Tämän jälkeen parlamentti arvioi, onko talousarvio toteutettu asianmukaisesti ja sääntöjen mukaisesti.
Nämä tarkastukset voivat myös auttaa ehkäisemään petoksia ja varmistamaan, että EU:n rahoituksesta on todellista hyötyä kansalaisille.
Miten talousarviota valvotaan?
A. Valvonta jäsenvaltioissa
Jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset tekevät suurimman osan ensimmäisistä tarkastuksista, jotka koskevat sitä, miten varoja kerätään ja käytetään. Näin ollen ne ovat vastuussa joistakin talousarvion valvontaan liittyvistä näkökohdista, erityisesti perinteisistä omista varoista, kuten tulleista, joita ne keräävät ja jotka ne tarkastavat EU:n puolesta. Niillä on myös tärkeä tehtävä EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisessa ja niihin puuttumisessa.
Jäsenvaltiot suorittavat myös ensimmäisen tarkastuksen, joka koskee yhteistyössä hallinnoitavia menoja eli rahastoja, joiden osalta Euroopan komissio siirtää talousarvion toteuttamistehtäviä jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille. Tällaisia rahastoja ovat muun muassa Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto (joita yhdessä kutsutaan rakennerahastoiksi) sekä Euroopan maatalouden tukirahasto ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.
B. Valvonta unionissa
Unionin tasolla suoritetaan kolmenlaisia valvontatoimia: sisäistä valvontaa, ulkoista valvontaa ja poliittista valvontaa.
1. Sisäinen valvonta
Kukin EU:n toimielin valvoo omaa talousarviotaan. Tulojen ja menojen hyväksyjät, kirjanpitäjät ja sisäiset tarkastajat tekevät tarkastuksia varmistaakseen, että varoja käsitellään asianmukaisesti ja sääntöjä noudattaen.
2. Ulkoinen valvonta
Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa kansallisten tarkastuselinten tuella EU:n tilit ja menot ja toimittaa vuosittain yksityiskohtaiset kertomukset parlamentille ja EU:n neuvostolle (jotka yhdessä toimivat unionin budjettivallan käyttäjänä) SEUT:n 287 artiklan mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuimen työ koostuu seuraavista:
Vuoteen 2021 asti tilintarkastustuomioistuin julkaisi myös vuosikertomuksen talousarvion yleisestä tuloksellisuudesta. Se laatii kertomuksia myös lainanotto- ja lainanantotoimista sekä Euroopan kehitysrahastosta, joka on nyt sisällytetty EU:n pitkän aikavälin menosuunnitelmaan eli monivuotiseen rahoituskehykseen.
3. Poliittinen valvonta
Parlamentti valvoo talousarvion toteuttamista erityisesti talousarvion valvontavaliokunnan kautta, joka
Vastuuvapausmenettely
SEUT:ssa viitataan ainoastaan vastuuvapauden myöntämiseen komissiolle. Parlamentti myöntää kuitenkin vastuuvapauden erikseen myös muille toimielimille, elimille ja virastoille.
Parlamentin talousarvion valvontavaliokunta tarkastelee talousarvion toteuttamista, joka on tapahtunut kaksi vuotta aiemmin (vuosi n-2). Se tarkastelee seuraavia asiakirjoja:
Tällä parlamentaarisella valvonnalla varmistetaan laillisuus, säännösten noudattaminen ja moitteeton varainhoito. Talousarvion valvontavaliokunta laatii tältä pohjalta suosituksensa vastuuvapauden myöntämisestä tai epäämisestä. Sen jälkeen parlamentti äänestää vastuuvapauden myöntämistä koskevasta päätöksestä päätöslauselmassa, joka sisältää talousarvion toteuttamista koskevia huomautuksia ja suosituksia.
Jos talousarvion valvontavaliokunta on tyytyväinen, se ehdottaa vastuuvapauden myöntämistä varainhoitoasetuksen 266 artiklan mukaisesti. Tämän jälkeen vastuuvapaus myönnetään yleensä toukokuun puoliväliin mennessä, jos parlamentin jäsenten enemmistö äänestää ehdotuksen puolesta. Parlamentti voi myös lykätä päätöstään vastuuvapauden myöntämisestä lokakuuhun, jos se ei ole tyytyväinen talousarvion hallinnointiin liittyviin näkökohtiin.
Jos vastuuvapaus evätään tai sen myöntämistä lykätään, parlamentti ilmoittaa syyt asianomaisille toimielimille, elimille tai virastoille. Näiden on viipymättä puututtava vastuuvapauden myöntämisen esteisiin (kuten SEUT:n 319 artiklan 3 kohdassa ja varainhoitoasetuksen 268 artiklassa edellytetään). Komissiolle myönnettävää vastuuvapautta varten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toimenpiteistä, jotka ne ovat toteuttaneet parlamentin huomautusten perusteella, ja komission on otettava nämä toimenpiteet huomioon omassa jatkoselvityksessään.
Kun vastuuvapauden myöntämisen esteet on poistettu, talousarvion valvontavaliokunta antaa uuden mietinnön ja ehdotuksen vastuuvapauden myöntämisestä tai epäämisestä kuuden kuukauden kuluessa.
Vastuuvapauden epäämisellä voidaan antaa vahva viesti. Kun parlamentti äänesti vastuuvapauden epäämisestä vuonna 1998, perustettiin riippumattomista asiantuntijoista koostuva ryhmä, joka antoi selvityksen väitteistä, jotka koskivat petoksia, epäkohtia ja nepotismia komissiossa. Asiantuntijaryhmän havaintojen vuoksi koko komissio erosi vuonna 1999.
Neuvosto on ollut haluton tekemään parlamentin kanssa yhteistyötä vastuuvapausmenettelyssä. Parlamentti onkin tästä syystä evännyt neuvoston pääsihteeriltä vastuuvapauden aina vuodesta 2009 lähtien.
Euroopan parlamentin rooli
A. Toimivallan lisääntyminen
Parlamentin toimivalta talousarvion valvonnassa on lisääntynyt vuosikymmenten kuluessa.
B. Viimeaikaiset vastuuvapausmenettelyt
1. Frontex (Euroopan raja- ja merivartiovirasto)
Parlamentti lykkäsi vastuuvapauden myöntämistä Frontexin talousarviosta vuonna 2021 talousarvio- ja varainhallinnossa ilmenneiden puutteiden vuoksi. Parlamentti hyväksyi vastuuvapauden myöntämisen myöhemmin samana vuonna, mutta otti varaukseen 90 miljoonaa euroa, kunnes tietyt edellytykset täyttyvät. Vuonna 2022 se lykkäsi jälleen vastuuvapauden myöntämispäätöstä vedoten ratkaisemattomiin huolenaiheisiin, mukaan lukien kielteiset havainnot, jotka Euroopan petostentorjuntavirasto oli tehnyt häirintää, väärinkäytöksiä ja muuttajien pakkokäännytyksiä koskevassa tutkimuksessaan. Vastuuvapaus vuodelta 2022 myönnettiin sen jälkeen, kun parannukset oli vahvistettu.
2. Muut painopistealat
Viimeaikaisissa vastuuvapausmenettelyissä on tullut ilmi seuraavia huolenaiheita:
Euroopan petostentorjuntaviraston tutkimuksen seurauksena vastuuvapauden myöntämistä EU:n turvapaikkavirastolle (EUAA) lykättiin huhtikuussa 2025. Vaikka joitakin huolenaiheita on edelleen jäljellä, parlamentti myönsi vastuuvapauden EUAA:lle lokakuussa 2025 sen jälkeen, kun EUAA oli tehnyt joitakin muutoksia (esimerkiksi lopettanut väliaikaisten johtajien nimittämistä koskevan käytännön ja muuttanut henkilöstön arviointimenettelyjä). Tulevien vastuuvapauspäätösten ehdoksi voidaan kuitenkin asettaa se, että EUAA saattaa muita uudistuksia päätökseen.
Varainhoitovuotta 2024 koskeva vastuuvapausmenettely on käynnissä: parlamentin talousarvion valvontavaliokunta hyväksyi maaliskuussa 2026 mietinnön, jossa suositeltiin, että parlamentti myöntää komissiolle, EU:n virastoille ja muille toimielimille vastuuvapauden. Valiokunta nosti kuitenkin esiin myös joitakin huolenaiheita, kuten oikeusvaltioperiaatteen taantumisen joissakin jäsenvaltioissa, epäilyt siitä, merkitsevätkö alhaisemmat virhetasot välttämättä parempaa varainhoitoa, avoimuuden puutteen EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (EU:n pandemian jälkeinen elpymisrahasto) varojen käytössä ja huolen siitä, että komissio on yliarvioinut ilmastomenot, minkä myös tilintarkastustuomioistuin toi esiin.
C. Jatkuva valvonta ja yhteistyö
Toimielinten, elinten ja virastojen on noudatettava parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmissaan esittämiä huomautuksia ja suosituksia.
Parlamentin asiasta vastaavat valiokunnat varmistavat osaltaan, että unionin varoja käytetään tehokkaasti ja Euroopan veronmaksajien etujen mukaisesti.
Parlamentin talousarvion valvontavaliokunta käy vuoropuhelua kansallisten parlamenttien vastaavien valiokuntien sekä kansallisten tarkastusvirastojen ja tullivirastojen kanssa.
Tämän tekstin on laatinut Euroopan parlamentin talousarviotukiyksikkö. Lisätietoja tästä aiheesta on talousarvion valvontavaliokunnan verkkosivustolla.
Diána Haase