| Internetin käytön räjähdysmäisen kasvun takia Euroopan unioni on antanut viime vuosina useita uusia säädöksiä, joilla on pyritty edistämään uusista teknologioista saatavia hyötyjä ja samalla varjelemaan suurta yleisöä ja liike-elämää niiden ei-toivotuilta vaikutuksilta. Euroopan parlamentti on ollut aktiivisesti mukana lainsäädäntötyössä, erityisesti uuden .eu-aluetunnuksen toteuttamisessa, roskapostin rajoittamisessa ja tietosuojan parantamisessa. Sillä oli merkittävä rooli myös vaadittaessa lisämäärärahoja verkkoturvallisuutta edistävälle ohjelmalle.
Sen jälkeen kun Internet-osoitteissa alettiin käyttää kirjaimiin pohjautuvia aluetunnuksia (kuten .int, .com, .net ja .org), niiden käyttäjiksi on rekisteröity noin 20 miljoonaa osoitetta. Eurooppalaisen .eu-aluetunnuksen luomista on pidetty tärkeänä eurooppalaisen identiteetin ja oikeusperustan kannalta. Viime vuosina heränneen kiinnostuksen ansiosta tämä tunnus on nyt saanut lain voiman, ja EU:ssa toimivat yritykset ja yksityiset henkilöt voivat halutessaan käyttää sitä www-sivuillaan ja sähköpostiosoitteissaan. Uusi aluetunnus ei korvaa olemassa olevia aluetunnuksia (esimerkiksi .fr, .de ja .co.uk), vaan tarjoaa niille vaihtoehdon. Ajan myötä .eu aluetunnuksen käyttö tulee kuitenkin todennäköisesti lisääntymään .com- ja .org-tunnusten käyttöä vastaavalle tasolle.
Asetus .eu-aluetunnuksesta sisältää säännöksiä rekisteristä, joka hallinnoi tunnuksen käyttöä. Rekisterin käytännön tehtävät on sittemmin annettu riippumattoman, voittoa tavoittelemattoman rekisteriorganisaation (European Domain Name Registry, EURID) hoidettavaksi. EURIDin vastuulla on valtuuttaa yritykset, jotka huolehtivat verkkotunnusten varsinaisesta rekisteröinnistä. Kaikilla yhteisössä asuvilla yksityishenkilöillä samoin kuin yrityksillä, joiden rekisteröity toimipaikka on yhteisössä, on oikeus .eu-aluetunnuksen käyttöön. Verkkotunnusten rekisteröinti on mahdollista heinäkuusta 2004 lähtien ja se toteutetaan vaiheittain. Näin halutaan varmistaa, että aiempien oikeuksien omistajilla on riittävästi aikaa rekisteröidä tunnuksensa. Euroopan komissio laatii teollis- ja tekijänoikeuksia ja kieliä koskevat säännöt sekä määrittelee periaatteet epäasianmukaisen ja spekulatiivisen rekisteröimisen ehkäisemiseksi.
Parlamentti osallistui asetuksen laatimiseen ennen kaikkea tarkentamalla rekisterin toimintaperiaatteita, koska se halusi varmistaa toiminnan oikeudenmukaisuuden, avoimuuden ja riippumattomuuden. Se vaati myös, että kiistatapauksissa rekisterin olisi tarjottava sovittelu- ja välimiesmenettelypalveluja ilmaiseksi tai kulukorvausperiaatteella. Parlamentin jäsenten painostuksesta harkitaan myös .eu-aluetunnukselle rekisteröidyille verkkokauppiaille velvoitetta allekirjoittaa verkkokauppaan sovellettavat käytännesäännöt ja liittyä tuomioistuinten ulkopuoliseen riitojenratkaisujärjestelmään. Näin halutaan varmistaa kuluttajien luottamus .eu-aluetunnusta käyttäviin yrityksiin.
Roskaposti aisoihin ja verkkokauppa yksinkertaiseksi
Euroopan parlamentilla oli sanansa sanottavana myös laadittaessa direktiiviä tietosuojasta ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla.
Jäsenvaltioille on myönnetty oikeus syrjäyttää tietosuojasäännöt rikostapausten tutkintaa varten, samoin kuin valtion tai yleisen turvallisuuden varmistamiseksi. Parlamentin jäsenten vaatimuksesta oikeutta kuitenkin rajoitettiin vain "välttämättömiin, asianmukaisiin ja oikeasuhtaisiin demokraattisen yhteiskunnan toimenpiteisiin". Direktiivin mukaan jäsenvaltiot saavat tallentaa tietoja rajoitetun ajan ja niiden lainsäädännön on oltava sopusoinnussa EU:n lainsäädännön yleisperiaatteiden ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa.
Parlamentin jäsenten mielipiteet keinoista rajoittaa "roskapostia" ja suoramarkkinointiin käytettävää "ei-toivottua kaupallista viestintää" (jota toteutetaan mm. sähköpostin, faksien ja automaattisten soittojärjestelmien välityksellä), jakautuivat aluksi kahtia. Osa parlamentin jäsenistä kannatti postituslistalle kirjoittautumista edellyttävää ("opt-in") järjestelmää, joka merkitsee sitä, etteivät yritykset tai organisaatiot saa lähettää viestejä ilman asiakkaan etukäteen antamaa suostumusta. Toiset pitivät parempana lähettämiskieltoilmoitukseen perustuvaa ("opt-out") järjestelmää, jossa viestejä voi kyllä lähettää ilman asiakkaan ennakkosuostumusta, mutta asiakkaalla on oikeus vaatia nimensä poistamista postituslistalta. Joidenkin jäsenten mielestä asia voitiin jättää kunkin jäsenvaltion oman harkinnan varaan.
Kiihkeän väittelyn jälkeen parlamentin jäsenet asettuivat lopulta selvästi postituslistalle kirjoittautumista edellyttävän järjestelmän kannalle. He halusivat kuitenkin tehdä säädökseen lisäyksen, jonka mukaan yritys tai yksityinen henkilö voisi käyttää sähköisiä yhteystietoja omien tuotteidensa suoramarkkinointiin silloin, kun se on saanut yhteystiedot asiakkaalta myydessään hänelle vastaavanlaisia tuotteita. Tällöin asiakkaalle olisi kuitenkin kerrottava selkeästi, että hän voi helposti pyytää nimensä poistamista postituslistalta veloituksetta.
Sähköisen kaupankäynnin esteiden poistamista koskevaan EU-direktiiviin, jossa säädetään verkkokaupassa sovellettavista periaatteista, sisällytettiin parlamentin jäsenten erityisestä vaatimuksesta määräys, jonka mukaan kaupallista viestintää sähköpostitse harjoittavien palvelun tarjoajien on seurattava säännöllisesti jäsenvaltioiden lähettämiskieltorekistereitä.
Verkkoturvallisuuden parantaminen
Roskapostin lähettäjät ja hakkerit aiheuttavat Internetin käyttäjille eniten turhia kustannuksia ja vaivaa. Vakoilu ja virusten levittäminen voi aiheuttaa suurta vahinkoa yrityksille ja organisaatioille. Ongelman lievittämiseksi EU on käynnistänyt osana Lissabonin strategiaa monivuotisen eEurope-toimintasuunnitelman seurantaohjelman (MODINIS), joka ulottuu vuodesta 2003 vuoteen 2005. Ohjelman tavoitteiksi on asetettu tiedonvaihto jäsenvaltioiden kesken parhaista tietoteknisistä toimintatavoista, talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvien tietoyhteiskunnan vaikutusten analysointi sekä verkko- ja tietoturvan parantaminen.
Alkujaan parlamentti kannatti komission ehdotusta 25 miljoonan euron myöntämisestä MODINIS-ohjelmalle. Myöhemmin se kuitenkin suostui 21 miljoonan euron budjettiin, kun neuvosto oli vaatinut summan supistamista 20 miljoonaan. Saavutetun kompromissiratkaisun pitäisi olla riittävä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
|
