| Säännöllistä lentoliikennettä harjoittavat eurooppalaiset lentoyhtiöt epäävät vuosittain noin neljännesmiljoonalta matkustajalta pääsyn lennolle ylivarausten takia. Vaikka ylivarauskäytäntöä ei pystytäkään täysin eliminoimaan, Euroopan yhteisö pyrkii taivuttelemaan lentoyhtiöitä ylivarausten vähentämiseen. Siksi se on tiukentanut vuodelta 1991 peräisin olevaa asetusta kentälle jääville matkustajille annettavista korvauksista ja käytännön avusta. Euroopan parlamentti on lisäksi vaatinut lentoyhtiöitä tekemään enemmän peruutusten tai pitkien viivästymisten takia lentokentällä odottamaan joutuvien matkustajien mukavuuden parantamiseksi.
Uudessa asetuksessa, jonka on määrä tulla voimaan helmikuussa 2005, vahvistetaan koko EU:ta koskevat säännöt lentomatkustajille maksettavista korvauksista ja heille tarjottavasta avusta. Säännöt koskevat kolmenlaisia tilanteita: lennolle pääsyn epääminen (joka johtuu yleensä lentoyhtiöiden ylivarauskäytännöstä), lennon peruuntuminen tai pitkä viivästyminen. Sääntöjä sovelletaan sekä tilauslentoihin - pakettimatkat mukaan lukien - että säännöllisiin lentoihin, ja ne koskevat EU:n lentokentiltä lähtevien matkustajien lisäksi myös matkustajia, jotka tulevat yhteisön alueelle EU:n ulkopuolelta jonkun yhteisön lentoyhtiön koneella.
Vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä
Jotta vältyttäisiin tilanteilta, joissa matkustajalta joudutaan epäämään pääsy koneeseen vastoin hänen tahtoaan, EU:ssa on päätetty ottaa käyttöön "vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä", josta on saatu hyviä kokemuksia Yhdysvalloissa. Kun lentoyhtiö huomaa, ettei lennolla ole tilaa kaikille matkustajille, sen on ensiksi etsittävä vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita luopumaan vahvistetusta varauksestaan rahallista korvausta tai muuta matkustajan ja lentoyhtiön kesken sovittavaa hyvitystä vastaan. Vapaaehtoisella on lisäksi oikeus saada takaisin lipun hinta kokonaisuudessaan (ja paluulento lähtöpaikkaan) taikka matkustaa toisella lennolla lopulliseen määräpaikkaan (ns. uudelleenreititys) hänen oman valintansa mukaan. Lentoyhtiöillä on oikeus evätä matkustajalta pääsy lennolle vastoin hänen tahtoaan vain, jos vapaaehtoisia ei löydy riittävästi. Tällöin etusija lennolle pääsyssä on annettava iäkkäille ja vammaisille henkilöille ja heidän mahdollisille saattajilleen sekä yksinään matkustaville lapsille.
Korvaukset pakkotilanteessa
Koska matkustajat, joilta lennolle pääsy on evätty vastoin heidän tahtoaan, kärsivät tilanteesta enemmän kuin vapaaehtoiset, ei päätöksiä annettavista hyvityksistä saa jättää lentoyhtiöiden harkinnan varaan. Sen sijaan on määrättävä riittävän suurista kiinteämääräisistä korvauksista, joilla on samalla hillitsevä vaikutus lentoyhtiöiden ylivaraushaluihin.
Kun Euroopan parlamentti alkoi neuvotella uudesta säännöstöstä neuvoston kanssa vuoden 2001 lopulla, se asetti tavoitteekseen, että ehdotettavien sääntöjen oli vastattava matkustajien todellisiin tarpeisiin, lentoyhtiöiden kaupallisia intressejä unohtamatta. Ylivarauskäytännöstä ei pystytä luopumaan täysin, koska lentoyhtiöiden on kannattavuutensa takia voitava varmistaa, että koneet tulevat mahdollisimman täyteen. Sen takia lentoyhtiöiden on ensin laadittava kullekin lennolle ennuste lennolta todennäköisesti pois jäävien matkustajien määrästä ja otettava sitten vastaan koneen kapasiteettia vastaava määrä varauksia. Jos ylivarausjärjestelmä kiellettäisiin kokonaan, koneisiin jäisi liian paljon tyhjiä paikkoja, mikä vähentäisi lentoyhtiöiden voittoja ja pakottaisi ne nostamaan lippujen hintoja.
Parlamentin jäsenten mielestä komission alun perin ehdottamat kiinteämääräiset korvaukset (kaksi kertaa keskimääräinen business-luokan lentolipun hinta Euroopan sisäisillä lennoilla) olisivat muodostuneet liian suureksi taakaksi lentoyhtiöille, jotka olivat jo ennestään vaikeuksissa syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen. Komissio oli ehdottanut korvauksen määräksi 750 euroa alle 3 500 km:n matkoilla ja 1 500 euroa, kun lennon pituus oli 3 500 km tai enemmän. Parlamentti kuitenkin taivutteli neuvoston alentamaan taksoja ja ottamaan käyttöön eurooppalaisia olosuhteita paremmin vastaavan kolmiportaisen korvausjaottelun: 250 euroa alle 1 500 km:n matkoilla, 400 euroa yli 1 500 km:n pituisilla unionin sisäisillä lennoilla ja muilla 1 500 - 3 500 km:n pituisilla lennoilla sekä 600 euroa kaikilla muilla lennoilla. Parlamentti toivoi, että tämäntasoiset korvaukset saisivat lentoyhtiöt harkitsemaan ylivarauksia kahteen kertaan ilman että yhtiöiden kannattavuus kärsisi siitä. Parlamentin onnistui myös lykätä sääntöjen voimaantuloa yhdeksällä kuukaudella, mikä antaa lentoyhtiöille lisää sopeutumisaikaa.
Matkustajalle, jolta evätään pääsy lennolle vastoin hänen tahtoaan, on annettava kiinteämääräisten korvausten lisäksi mahdollisuus valita - vapaaehtoisten tavoin - joko lipun hinnan palautus ja paluulento lähtöpaikkaan tai uudelleenreititys. Korvausmääriä voidaan alentaa, jos on olemassa mahdollisuus tarjota matkustajalle vaihtoehtoista lentoa, jolla hän saapuisi määräpaikkaansa suunnilleen alkuperäisen aikataulunsa mukaisesti.
Lisäksi matkustajille on järjestettävä käytännön apua: ruokailu ja virvokkeita sekä mahdollisuus soittaa muutamia puheluita tai lähettää fakseja ja sähköpostiviestejä. Jos yöpyminen on välttämätöntä, matkustajilla on oikeus myös hotellimajoitukseen ja lentokentän ja hotellin välisiin kuljetuksiin.
Lievitystä lennon peruuntuessa
Toinen epämukava yllätys, jonka eteen lentomatkustaja saattaa joutua, on lennon peruuntuminen. Matkustajalla, jonka lennot on peruutettu kaupallisista syistä, on uusien sääntöjen nojalla oikeus lipun hinnan palautukseen tai uudelleenreititykseen sekä korvauksiin suurin piirtein samoin ehdoin kuin lennolle pääsyn epäämistilanteessa. Korvauksia ei kuitenkaan makseta, jos peruuntuminen johtuu ylitsepääsemättömistä esteistä, kuten poliittisesti epävakaasta tilanteesta, vaikeista sääoloista tai odottamattomista turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Korvaussäännöt eivät myöskään päde, jos matkustaja on saanut tiedon lennon peruuntumisesta kaksi viikkoa etukäteen tai hänelle on tarjottu vaihtoehtoista lentoa.
Komissio esitti alkuperäisessä ehdotuksessaan, että matkustajan oikeus lipun hinnan palautukseen tai uudelleenreititykseen rajattaisiin tapauksiin, joissa lento peruuntuu kaupallisista syistä. Parlamentti muutti ehdotusta niin, että matkustajille turvataan aina oikeus lipun hinnan palautukseen tai uudelleenreititykseen sekä aterioihin, virvokkeisiin ja muuhun käytännön apuun peruuntumisen syistä riippumatta.
Viivästymisten aiheuttama harmi
Lentojen viivästyminen on yksi niistä lentomatkustamisen harmeista, joita uudella säännöstöllä pyritään lievittämään. Vaikka Euroopan parlamentin jäsenille onkin ollut selvää, etteivät viivytykset yleensä johdu itse lentoyhtiöistä, vaan useimmiten lennonvalvontaan liittyvistä ongelmista tai muista esteistä, he ovat esittäneet kantanaan, että matkustajista on huolehdittava aina, kun he joutuvat odottamaan pitkiä aikoja lentokentillä viivästymisten takia. Parlamentin jäsenten ansiosta asetukseen sisällytettiin säännöksiä, jotka takaavat matkustajille lennon pituudesta riippuen oikeuden aterioihin, virvokkeisiin, puheluihin - ja joissakin tapauksissa jopa hotellimajoitukseen - jos lento on vähintään kaksi tuntia myöhässä. Jos viivästyminen kestää viisi tuntia tai enemmän, matkustajilla on oikeus saada takaisin lippunsa hinta täysimääräisenä sekä tarvittaessa paluulento lähtöpaikkaan niin pian kuin mahdollista.
Lentoyhtiöiden ja kuluttajien tarpeiden yhteensovittaminen
Uudella lainsäädännöllä pyritään tasapainoiseen ratkaisuun, joka mahdollistaa lentoliikenteen harjoittajien kilpailukykyisen toiminnan ja takaa samalla matkustajille korkealaatuisen palvelun sekä asialliset korvaukset tilanteissa, joissa heille aiheutuu hankaluuksia ja harmia siitä, ettei sovittua palvelua pystytäkään tarjoamaan suunnitelmien mukaisesti. Parlamentin jäsenet vaativat komissiolta lisäksi lupausta vastaavien järjestelyjen ulottamisesta vastaisuudessa myös muuhun matkustajaliikenteeseen, esimerkiksi juniin ja laivoihin.
|
