Euroopan parlamentin
toiminta
Kohokohdat 1999-2004

 
Euroopan parlamentti
EU:n uudistaminen
Laajentuminen
Kansalaisoikeudet
Oikeus- ja sisäasiat
Ulkosuhteet
Ympäristö / Kuluttajansuoja
Liikenne / Aluepolitiikka
Maatalous / Kalastus
Talous- ja rahapolitiikka
Työllisyys- ja sosiaali-
politiikka / Naisten oikeudet
Sisämarkkinat / Teollisuus / Energia / Tutkimus
Televiestintä
Internet
Tekijänoikeus / Tietoyhteiskunta
TV ja elokuvateollisuus
Energian vapauttaminen
Uudistuvat energiamuodot
Tutkimus (6. puiteohjelma)
 

EPP-ED PSE Group ELDR GUE/NGL The Greens| European Free Alliance UEN EDD/PDE

> Telecommunication
> Internal Market
> Research in Europe
> Competition policy


Sääntelyn keventäminen sähköisen viestinnän markkinoilla

EU pyrkii uusilla direktiiveillään kilpailua lisäämään sähköisen viestinnän markkinoilla. Kuluttajan kannalta se merkitsee alhaisempia hintoja ja suurempaa valinnanvaraa. Lainsäädännöllä luodaan yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset koko unionissa, kun uusien yritysten pääsyä markkinoille helpotetaan sääntöjä yksinkertaistamalla. Näin vanhat valtioiden monopolit menettävät etuoikeutetun asemansa. Euroopan parlamentti on huolehtinut siitä, että uusiin lakeihin on sisällytetty säännöksiä kulttuurisen monimuotoisuuden vaalimisesta, vammaisten käyttäjien tarpeiden huomioon ottamisesta ja uuden viestintäinfrastruktuurin ympäristövaikutusten minimoimisesta.

Uusi sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen eurooppalainen sääntelyjärjestelmä kattaa kaikki satelliittivälitteiset ja maanpäälliset verkot: yleiset puhelinverkot, Internetin, kaapelitelevision, matkaviestintäverkot sekä maanpäälliset radio- ja televisiolähetysverkot. Lainsäädännöllisillä uudistuksilla pyritään vastaamaan televiestintäalalla viime vuosina tapahtuneeseen valtavaan tekniseen kehitykseen. Lainsäätäjä ei erottele erilaisia verkkoja tekniikan perusteella, vaan kaikki siirtoverkot ovat samanarvoisessa asemassa. Kun kilpailu tehostuu EU:ssa uusien sääntelyjärjestelyjen ansiosta, Eurooppa pystyy pian päihittämään tärkeimmät kilpailijansa. Uudella lainsäädännöllä järkeistetään ja yhdenmukaistetaan yritysten toimintasääntöjä kaikkialla unionissa ja pyritään helpottamaan kansallisille markkinoille pääsyä byrokratiaa keventämällä. Tässä tiedotteessa käsitellään koko lakipakettia (viisi direktiiviä ja yksi asetus) lukuun ottamatta tietosuojadirektiiviä, joka sisältyy sarjan Internetiä koskevaan tiedotteeseen.

Yhtenäinen sääntelyjärjestelmä

Ensimmäisellä direktiivillä luodaan kattava sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen sääntelyjärjestelmä. Siinä määritellään sääntelyviranomaisille periaatteet ja tavoitteet sekä suuntaviivoja niukkojen resurssien – esim. radiotaajuuksien – hallintaa varten. Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin, mutta tähdensi samalla kansallisten sääntelyviranomaisten vastuuta kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden vaalimisesta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden edistämisestä. Parlamentin ansiosta yhdeksi uuden järjestelmän poliittisista tavoitteista asetettiin, että kaikille käyttäjäryhmille, vammaiset mukaan luettuna, varmistetaan mahdollisimman monipuoliset, kohtuuhintaiset palvelut, joilla on hyvä hinta–laatu-suhde.

Parlamentin jäsenet katsoivat myös, että interaktiivisten digitaalitelevisiopalveluiden yhteensopivuutta (yhteentoimivuutta) oli kehitettävä ja siksi he vaativat kaikkia uusia markkinoille tulevia yrityksiä käyttämään samoja standardeja (Multimedia Home Platform). Unionin neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden teollisuusministerit olivat kuitenkin eri mieltä. He katsoivat, että standardisoinnin oli tapahduttava vapaaehtoisuusperiaatteella, markkinalähtöisesti. Näkemyserojen takia päädyttiin kompromissiratkaisuun: jäsenvaltiot vain kannustavat digitaalitelevisiojärjestelmien tarjoajia käyttämään määrättyjä standardeja, mutta ne voidaan tehdä pakollisiksi – julkisen kuulemisen jälkeen – komissiossa vuoden kuluttua tehtävän tilannearvion perusteella.

Oikeuksien myöntäminen

Jotta uudet sähköisen viestinnän palvelut pääsisivät kehittymään ja palvelujentarjoajat ja kuluttajat hyötymään Euroopan yhtenäismarkkinoiden tuomista mittakaavaeduista, on markkinoille pääsyn sääntelylliset esteet vähennettävä minimiin. Toisen direktiivin tavoitteena onkin standardisoida sähköisen viestinnän palvelujen valtuuttamismenettelyt ja korvata eri puolilla unionia voimassa olevat hyvin erilaiset kansalliset säännökset.

Vaikka Euroopan parlamentti onkin halunnut rohkaista uusien palveluntarjoajien markkinoille pääsyä, se on samalla vaatinut, että markkinoilla jo toimiville yrityksille myönnetään korvauksia, jos jäsenvaltiot rajoittavat tai peruuttavat niiden asennusoikeuksia. Lisäksi parlamentin jäsenet ovat katsoneet, että oikeuksia, ehtoja, menettelyjä ja maksuja koskevat tiedot on julkaistava kaikilla hallinnon tasoilla.

Verkkoihin pääsy

Eri jäsenvaltiot sääntelevät viestintäverkkoihin pääsyä ja yhteenliittämistä eri tavoin. Kolmannen direktiivin tavoitteena on standardisoida erilaiset kansalliset sääntelykäytännöt ja edistää siten kestävää kilpailua ja sähköisten viestintäpalvelujen yhteentoimivuutta. Markkinoiden tehokkaampi toiminta edellyttää parlamentin mielestä avoimempaa palvelujen hinnoittelua. Siksi se on vaatinut komissiota kokoamaan ja julkaisemaan tietoja kustannuksista, jotka vaikuttavat loppukäyttäjien maksamiin hintoihin. Parlamentin jäsenet ovat myös olleet huolestuneita uuden matkaviestintäinfrastruktuurin vaikutuksista ympäristöön ja maisemaan. On parlamentin ansiota, että jäsenvaltioiden hallituksilta edellytetään nyt toimenpiteitä ympäristöhaittojen minimoimiseksi.

Yleispalveluvelvoitteet

Neljännen direktiivin tavoitteena on varmistaa korkealaatuisten sähköisen viestinnän palvelujen saatavuus kaikkialla yhteisössä silloinkin, kun käyttäjien ja kuluttajien tarpeet eivät tule tyydytetyiksi kaupallisin keinoin. Parlamentin jäsenet vaativat jäsenvaltioilta toimenpiteitä, joilla taataan vammaisille ja muille käyttäjille, joilla on erityistarpeita, mahdollisuus käyttää kaikkia yleisesti saatavilla olevia kiinteän verkon puhelinpalveluita kohtuuhintaan. Jälleen kerran he korostivat avoimen hinnoittelun merkitystä ja vaativat, että kuluttajille on annettava riittävästi tietoa, jotta he pystyvät tekemään tietoisia valintoja erilaisten vaihtoehtojen suhteen.

Halvemmat Internet-yhteydet

Euroopan parlamentilla oli avainrooli säädettäessä ns. "tilaajayhteyksien eriytetystä tarjonnasta". Tämän – nimeltään vaikeaselkoisen – asetuksen ansiosta kilpailu ja tekniset innovaatiot ovat lisääntyneet paikallisliityntäverkoissa, mikä on alentanut Internetin käyttökustannuksia.

"Tilaajayhteys" tarkoittaa aivan konkreettisesti johtoja, jotka viime kädessä yhdistävät paikallisessa liityntäverkossa asiakkaan yleiseen puhelinverkkoon. Perinteisesti tilaajayhteydet ovat olleet paikallisen, usein monopoliasemasta nauttivan operaattorin hallussa. Kilpailun ja innovaatioiden edistäminen ei onnistu ilman tilaajayhteyksien eriytetyn käyttömahdollisuuden tarjoamista uusille markkinatulokkaille. Vapautetuista telemarkkinoista huolimatta paikallisliityntäverkoissa on tähän asti ollut hyvin vähän kilpailua. Tarjonnan eriyttäminen on nyt kuitenkin lisännyt kilpailua, mikä edistää myös sähköisen kaupankäynnin ja muun sähköisen liiketoiminnan kasvua Euroopassa.

Jotta uudet markkinatulokkaat saisivat tarvitsemansa tiedot, parlamentti on vaatinut, että asetukseen sisällytetään luettelo vähimmäisvaatimuksista, jotka markkinoilla jo toimivien operaattoreiden on täytettävä tietojen antamisen suhteen. Viivyttelyn estämiseksi parlamentin jäsenet vaativat lisäksi korvauksia uusille tulokkaille, elleivät vanhat monopolit täyttäisi asetettuja vaatimuksia. Asetus tuli voimaan jo 1. tammikuuta 2001 nopean lainsäädäntömenettelyn jälkeen, mikä oli kuluttajien kannalta myönteistä, koska se merkitsi kilpailun lisääntymistä ja alhaisempia hintoja. Muu lainsäädäntö tuli voimaan myöhemmin, 24. heinäkuuta 2003.

Kolmannen sukupolven matkaviestintäteknologia

Parlamentti antoi vielä helmikuussa 2003 päätöslauselman, jossa se vaati verkkoinfrastruktuurin yhteiskäyttöä koko Euroopan unionissa. Tavoitteena oli nopeuttaa kolmannen sukupolven teknologiaan (3G-teknologiaan) perustuvan verkon ja palvelujen rakentamista.

EU on suunnannäyttäjä matkaviestinteknologian alalla. Uusimmalla, kolmannen sukupolven teknologialla – termi, jota alan teollisuus käyttää kuvaamaan kansainvälisiä standardeja ja teknologioita – pyritään parantamaan langattomien matkaviestinverkkojen suorituskykyä. Se tarjoaa mahdollisuuksia nykyisten sovellusten tehostamiseen, esimerkiksi dataliittymien nopeuttamiseen ja äänen- ja tiedonsiirtokapasiteetin lisäämiseen.

Parlamentti pitää verkkoinfrastruktuurin yhteiskäyttöä koko EU:n alueella keskeisenä tavoitteena, koska se nopeuttaa 3G-verkkojen ja -palvelujen rakentamista ja alentaa kustannuksia. Se toivookin komission antavan suuntaviivat tätä varten. Parlamentin jäsenet ovat kuitenkin tähdentäneet vapaan kilpailun merkitystä ja korostaneet sen takia, ettei lainsäädäntöä tältä osin tarvita. Parlamentti ei myöskään usko, että kansalaisilla on aihetta olla huolissaan sähkömagneettisille kentille altistumisesta matkaviestintälaitteiden takia, koska jäsenvaltioiden raja-arvot alittavat selkeästi Maailman terveysjärjestön antamat suositukset.



  
Esittelijät:
  
Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteinen sääntelyjärjestelmä: Reino Paasilinna (PES, FIN)
Sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevat valtuutukset: Angelika Niebler (EPP-ED, D)
Sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä: Renato Brunetta (EPP-ED, I)
Yleispalvelut ja käyttäjien oikeudet sähköisen viestinnän verkkojen ja palvelujen alalla: Malcolm Harbour (EPP-ED, UK)
Tilaajayhteyksien eriytetty tarjonta: Nicholas Clegg (ELDR, UK)
Kolmannen sukupolven matkaviestinnän toteuttaminen: Danielle Auroi (Greens/EFA, F)
  
Euroopan unionin virallinen lehti - päätösasiakirjat:
  
Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteinen sääntelyjärjestelmä
Sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevat valtuutukset
Sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä
Yleispalvelut ja käyttäjien oikeudet sähköisen viestinnän verkkojen ja palvelujen alalla
Tilaajayhteyksien eriytetty tarjonta
Kolmannen sukupolven matkaviestinnän toteuttaminen - parlamentin hyväksymä teksti

 

 

 
  Publishing deadline: 2 April 2004