Tilintarkastustuomioistuin
Euroopan tilintarkastustuomioistuin vastaa Euroopan unionin taloudenpidon tarkastamisesta. EU:n ulkoisena tarkastajana se osaltaan kehittää EU:n varainhoitoa ja toimii sen kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana valvojana.
Oikeusperusta
- Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 285–287 artikla
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23. syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (ks. erityisesti XIV osasto, ulkoinen tarkastus ja vastuuvapaus)
- he kuuluvat tai ovat kuuluneet kotimaassaan ulkopuolisiin tilintarkastuselimiin taikka ovat erityisen päteviä tähän tehtävään
- heidän riippumattomuutensa on kiistaton.
- Kukin EU:n jäsenvaltio suosittelee omaa ehdokastaan. Tämän jälkeen EU:n neuvosto nimittää ehdokkaan virallisesti tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi Euroopan parlamenttia kuultuaan.
- he eivät saa pyytää eivätkä ottaa ohjeita miltään ulkopuoliselta taholta
- heidän on pidätyttävä kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtävänsä kanssa
- he eivät saa harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa
- unionin tuomioistuin voi erottaa heidät, jos he eivät noudata näitä ehtoja.
- I jaosto: Luonnonvarojen kestävä käyttö
- II jaosto: Yhteenkuuluvuutta, kasvua ja osallisuutta tukevat investoinnit
- III jaosto: Ulkoiset toimet, turvallisuus ja oikeus
- IV jaosto: Markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous
- V jaosto: Unionin rahoitus ja hallinto.
- erityiskertomusten, erityisvuosikertomusten ja lausuntojen hyväksyminen
- huomautusluonnosten laatiminen EU:n yleistä talousarviota ja Euroopan kehitysrahastoa koskevia vuosikertomuksia varten sekä lausuntoluonnosten laatiminen tilintarkastustuomioistuimen kollegion hyväksyttäväksi.
- unionin tilien luotettavuus (tilintarkastus)
- tilien perustana olevien toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus (säännönmukaisuuden tarkastus)
- varainhoidon moitteettomuus (tuloksellisuuden tarkastus).
- unionin toimielinten ja virastojen toimitiloissa
- unionin puolesta sen tuloja tai menoja hoitavien elinten tai laitosten toimitiloissa
- unionin talousarviosta tuloja saavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden toimitiloissa.
- vuosikertomukset unionin talousarvion ja Euroopan kehitysrahaston toteuttamisesta sekä niitä koskevan tarkastuslausuman, joissa keskitytään säännösten noudattamiseen ja sääntöjenmukaisuuteen (nämä vuosikertomukset annetaan viimeistään 15. marraskuuta); vuodesta 2022 alkaen tuloksellisuusnäkökohtia käsitellään taas vuosikertomuksissa ja erityiskertomuksissa (toisin kuin vuosina 2019–2021, jolloin annettiin vuotuinen kertomus EU:n talousarvion tuloksellisuudesta)
- erityisvuosikertomukset unionin virastoista, erilliselimistä ja yhteisyrityksistä
- erityiskertomuksia kiinnostavista aiheista, etenkin moitteettomaan varainhoitoon liittyvistä seikoista ja varainkäytön tietyistä osa-alueista tai politiikanaloista
- katsauksia, joissa käsitellään toimintapolitiikkoihin ja hallinnointiin liittyviä aihealueita monenlaisista näkökulmista, analysoidaan tarkastamatta olevia alueita tai asioita tai luodaan tietopohja tiettyjä aiheita varten.
- antaa varainhoitosääntöjä, joissa vahvistetaan talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt
- vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt ja menettelyn, joita noudattaen unionin omat varat annetaan komission käyttöön
- antaa sääntöjä varainhoidon valvojien, tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjien toiminnasta
- hyväksyy petostentorjuntatoimia.
- tarkastetuista 395 välitavoitteesta ja tavoitteesta 12:sta tehtiin havaintoja, joiden taloudellinen vaikutus ylitti olennaisuusrajan
- viiteen maksuun liittyviä kuutta välitavoitetta ei ollut saavutettu tyydyttävästi
- neljässä tapauksessa välitavoitteet tai tavoitteet oli määritetty epämääräisesti
- yhdessä tapauksessa ilmeni kaksinkertaista rahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahastoista, ja yksi tavoite oli kumottu
- eräät hankkeet oli aloitettu ennen kuin tukikelpoisuusaika alkoi helmikuussa 2020
- jotkin jäsenvaltiot eivät panneet ripeästi täytäntöön suurinta osaa avoinna olevista komission tarkastussuosituksista, jotka liittyivät kriittisiin ja erittäin tärkeisiin havaintoihin
- elpymis- ja palautumistukivälineen varojen jäljitettävyys ei ole systemaattista kaikissa jäsenvaltioissa.
- laajennetaan alustavien arviointien yhteydessä tehtävien tarkastusten kattavuutta
- puututaan komission tarkastussuositusten täytäntöönpanon viivästyksiin jäsenvaltioissa.
-
Osassa 1 esitetään yleiskatsaus vuonna 2024 julkaistujen 28 erityiskertomuksen tuloksista viidellä strategisella osa-alueella, jotka ovat
- EU:n toimet kriisin jälkeisen elpymisen vauhdittamiseksi
- EU:n taloudellinen kilpailukyky
- EU:n kyky selviytyä turvallisuuteensa kohdistuvista uhkista
- ilmastonmuutos, ympäristö ja luonnonvarat
- finanssipolitiikka ja julkinen talous.
- Osassa 2 annetaan lisätietoa monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien tuloksellisuudesta. Siinä keskitytään otsakkeeseen 1 ”Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous” ja seuraaviin otokseen poimittuihin ohjelmiin: Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, Verkkojen Eurooppa -väline, EU:n avaruusohjelma ja InvestEU-ohjelma.
Rakenne
A. Jäsenet
1. Jäsenten määrä
Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi jäsen kustakin EU:n jäsenvaltiosta (Nizzan sopimuksella virallistettiin siihen asti käytössä ollut menettely) eli periaatteessa 27 jäsentä.
2. Kelpoisuusvaatimukset
Jäseniltä vaaditaan seuraavaa:
3. Nimittämismenettely
4. Toimikausi
Jäsenten toimikausi on kuusi vuotta, ja sama henkilö voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.
5. Asema
Jäsenillä on samat erioikeudet ja vapaudet kuin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomareilla.
6. Tehtävät
Jäsenten on hoidettava tehtäväänsä täysin riippumattomina. Tämä merkitsee, että
B. Organisaatio
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsevat keskuudestaan presidentin kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.
Tilintarkastustuomioistuin on jakautunut viiteen jaostoon, joista kukin vastaa tietyistä meno- ja tuloaloista:
Jokaisella jaostolla on kaksi päätehtävää:
Tilintarkastustuomioistuimella on noin 900 työntekijää, ja sen toimipaikka on Luxemburgissa.
Toimivalta
A. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset
1. Vastuuala
Tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaan kuuluu unionin ja sen elinten kaikkia tuloja ja menoja koskevien tilien tarkastaminen. Tarkastusten tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus seuraavista:
2. Tarkastusmenetelmät
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoiminta on jatkuvaa, ja tarkastus voidaan toimittaa ennen varainhoitovuoden tilinpäätöstä. Tarkastus toimitetaan asiakirjojen perusteella ja tarvittaessa
Jäsenvaltioissa tarkastus toimitetaan yhdessä kansallisten ylimpien tarkastuselinten kanssa. Tarkastuskohteiden on annettava tilintarkastustuomioistuimelle sen pyynnöstä kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka tämä katsoo tarpeellisiksi.
Tilintarkastustuomioistuimella ei ole tutkintavaltuuksia. Siksi se raportoi Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja/tai Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) tapauksista, joihin liittyy mahdollisesti petoksia tai korruptiota, ja OLAF ja EPPO tutkivat tällaiset tapaukset toimivaltansa mukaisesti.
3. Tarkastuskertomukset
Tarkastusten jälkeen tilintarkastustuomioistuin julkaisee
B. Lausunnonantotoimivalta
Muut toimielimet voivat SEUT:n 287 artiklan 4 kohdan mukaisesti pyytää tilintarkastustuomioistuimelta lausuntoa, kun ne katsovat sen tarpeelliseksi. Tilintarkastustuomioistuimen lausunto on pakollinen, kun neuvosto
Tilintarkastustuomioistuimen lausunnot ovat luonteeltaan neuvoa-antavia, eli ne eivät ole oikeudellisesti sitovia.
<a href="https://www.eca.europa.eu/fi/publications?ref=ar-2024">Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2024</a>
A. EU:n talousarvion toteuttaminen
Menojen kokonaisvirhetaso nousi 4,2 prosenttiin vuonna 2022 ja 5,6 prosenttiin vuonna 2023, kun se vuonna 2021 oli ollut 3,0 prosenttia. Vuonna 20204 se laski 3,6 prosenttiin. Tarkastetuista menoista 68,9 prosenttia oli suuririskisiä. Tämä koskee lähinnä kulujen korvaamiseen perustuvia menoja, joihin sovelletaan monimutkaisia sääntöjä ja tukikelpoisuusedellytyksiä. Tämän tyyppiset maksut liittyvät usein koheesiopolitiikkaan ja maaseudun kehittämisohjelmiin, joita komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat yhteistyössä.
Tämän tyyppisten maksujen virhetaso oli arviolta 5,2 prosenttia (7,9 prosenttia vuonna 2023, 6 prosenttia vuonna 2022 ja 4,7 prosenttia vuonna 2021), joten se ylitti olennaisuusrajan, ja virheet luokiteltiin ”laajalle ulottuviksi”. Tilintarkastustuomioistuin antoi sen vuoksi kuudentena peräkkäisenä vuonna kielteisen tarkastuslausunnon talousarviomenojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta (toisin kuin vuosina 2016–2018, jolloin se antoi varauman sisältävän lausunnon) ja nosti esiin tukikelpoisuutta koskevat ja hankintoihin liittyvät virheet tekijöinä, jotka vaikuttivat eniten arvioituun virhetasoon.
B. Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpano
Sen lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EU:n yleisen talousarvion menot, se seuraa elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa ja arvioi, ovatko maksut yhteydessä sovittujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen. Sen tehtävänä on varmistaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen tulosperusteinen toteutustapa tuottaa tuloksia tehokkaasti ja että EU:n varoja käytetään asianmukaisesti ja avoimesti. Tätä varten tilintarkastustuomioistuin laatii kertomuksia elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta.
Tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuonna 2024 suoritettuihin 28 avustusmaksuun sisältyneet 222 välitavoitetta ja 173 tavoitetta sen arvioimiseksi, täyttävätkö ne maksu- ja tukikelpoisuusehdot. Näiden avustusten kokonaissumma oli 59,9 miljardia euroa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin antoi varauman sisältävän lausunnon elpymis- ja palautumistukivälineen menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Lausunnossa mainittiin seuraavat laadulliset ja määrälliset tekijät:
Tilintarkastustuomioistuin esitti komissiolle kaksi suositusta:
C. EU:n talousarvion tuloksellisuus
Varainhoitovuotta 2022 koskevassa kertomuksessa tilintarkastustuomioistuin ei enää laatinut erillistä vuotuista tuloksellisuuskertomusta vaan sisällytti talousarvion toteuttamisen tuloksellisuusnäkökohdat vuosikertomuksen 3. lukuun. Tässä luvussa on kaksi osaa.
Tässä vuosikertomuksen luvussa esitetään ensin lyhyesti kutakin alaa koskevat keskeiset viestit ja annetaan sen jälkeen esimerkkejä toimista, joita komissio on toteuttanut erityiskertomusten perusteella. Lopuksi siinä esitellään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämät näkemykset.
Euroopan parlamentin rooli
Tilintarkastustuomioistuin perustettiin vuonna 1977 Euroopan parlamentin aloitteesta, ja siitä tuli unionin toimielin vuonna 1993. Tilintarkastustuomioistuin on alusta lähtien avustanut parlamenttia ja neuvostoa talousarvion toteuttamisen valvonnassa. Sen laatimat vuosikertomukset ja erityiskertomukset muodostavat parlamentin vuotuisen vastuuvapauspäätöksen perustan.
Tilintarkastustuomioistuimen jäseniä kutsutaan valiokuntien kokouksiin esittelemään kertomuksiaan ja vastaamaan parlamentin jäsenten kysymyksiin. Heitä kutsutaan pääasiassa parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kokouksiin mutta myös kokouksiin, jotka talousarvion valvontavaliokunta järjestää yhdessä yhden tai useamman erityisvaliokunnan kanssa. Joskus, jos kertomus ei ole kovin olennainen talousarvion valvontavaliokunnan työn kannalta, se voidaan esitellä ainoastaan erityisvaliokunnalle. Tilintarkastustuomioistuin ja talousarvion valvontavaliokunta järjestävät vuosittain kokouksia, joissa keskustellaan muun muassa painopisteistä, tilintarkastustuomioistuimen vuotuisesta työohjelmasta ja yhteistyön yksityiskohtaisista järjestelyistä. Tilintarkastustuomioistuimen presidentti saapuu kerran vuodessa parlamentin valiokuntien puheenjohtajakokouksen kokoukseen esittelemään tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen työohjelman. Hän myös pyytää kaikkia valiokuntia esittämään ehdotuksia seuraavaa työohjelmaa varten. Lisäksi parlamentti antaa näihin kysymyksiin liittyviä ehdotuksia tilintarkastustuomioistuinta koskevassa vuotuisessa vastuuvapauspäätöslauselmassaan.
Parlamentti osallistuu myös tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämiseen. Talousarvion valvontavaliokunta kuulee tilintarkastustuomioistuimen jäsenehdokkaita, äänestää heidän nimitysehdotuksestaan ja antaa suosituksen täysistunnolle, joka äänestää heidän nimittämisestään kahden (käytännössä joskus kolmen) kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanottamisesta.
Tilintarkastustuomioistuimen asiantuntemuksesta on apua parlamentin jäsenille myös varainhoitoa koskevan lainsäädännön laatimisessa.
Lisätietoja tästä aiheesta on talousarvion valvontavaliokunnan verkkosivustolla.
Vera Milicevic