Tässä Faktatietojen luvussa kerrotaan, miten EU tukee nuorisopolitiikkaa. Luvussa esitellään EU:n nuorisostrategia 2019–2027 ja sen kolme pilaria – osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet – joita toteutetaan Erasmus+ -ohjelman, Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja nuorisotakuun kaltaisilla lippulaivaohjelmilla. Lisäksi kerrotaan Euroopan parlamentin roolista lastensuojelutoimenpiteiden kehittämisessä ja alaikäisiä koskevasta verkkoturvallisuudessa sekä toiminnoista, joiden kautta nuoret voivat osallistua suoraan EU:n päätöksentekoon.

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 6, 165 ja 166 artikla muodostavat oikeusperustan EU:n nuorisotoimille.

  • SEUT:n 6 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Unionilla on toimivalta toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi. Nämä toimet koskevat Euroopan tasolla seuraavia aloja: [...] yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus, nuoriso ja urheilu”.
  • SEUT:n 165 artiklan mukaan EU:n toiminnalla pyritään edistämään nuorisovaihdon ja nuoriso-ohjaajien vaihdon kehittämistä sekä kannustamaan nuoria osallistumaan demokratian toteuttamiseen Euroopassa.
  • EU voi SEUT:n 166 artiklan nojalla toteuttaa ammatillista koulutusta koskevaa politiikkaa, joka tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia.
  • EU:n perusoikeuskirjassa määrätään nuorten suojelusta.

    • Perusoikeuskirjan 24 artiklassa vahvistetaan lapsen oikeudet ja todetaan, että lapsella on oikeus saada suojelua ja huolenpitoa ja ilmaista vapaasti mielipiteensä itseään koskevista asioista.
    • Perusoikeuskirjan 32 artiklassa kielletään lapsityövoiman käyttö ja määrätään nuorten suojelusta työpaikalla.
    • Tavoitteet

      Nuorisoasiat kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Sen vuoksi EU:n toimilla pyritään tukemaan ja täydentämään jäsenvaltioiden toimia. Nykyisessä EU:n nuorisostrategiassa esitetään tavoitteet, jotka halutaan saavuttaa kaudella 2019–2027.

      • Annetaan nuorille mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä, tuetaan heidän henkilökohtaista kehitystään ja vahvistetaan heidän selviytymiskykyään. EU edistää tätä tavoitetta lippulaivaohjelmillaan, joiden tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuus vapaaehtoistoimintaan liittyvään liikkuvuuteen ja oppimismahdollisuuksiin, jotka edistävät itsenäisyyttä ja luovat perustan elinikäiselle oppimiselle.
      • Kannustetaan nuoria aktiivisiksi kansalaisiksi ja annetaan heille siihen tarvittavat resurssit. EU haluaa lisätä nuorten kansalaisvaikuttamista ja demokraattista osallistumista. Tätä tarkoitusta varten on mekanismeja, joilla edistetään vuoropuhelua, epävirallista oppimista ja nuorten johtamia aloitteita paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. EU on pyrkinyt kohti tätä tavoitetta esimerkiksi tukemalla 11 eurooppalaisen nuorisotavoitteen kehittämistä EU:n nuorisodialogin kautta.
      • Uudistetaan nuoriin vaikuttavia politiikkoja, erityisesti niitä, jotka koskevat työllisyyttä, koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaalista osallisuutta. Tähän tavoitteeseen päästäkseen EU suosii monialaista lähestymistapaa ja ottaa nuorisokysymykset huomioon kaikilla asiaankuuluvilla politiikan aloilla.
      • Pyritään vähentämään nuorten köyhyyttä, poistamaan kaikenlainen syrjintä ja edistämään sosiaalista osallisuutta. EU tukee rahoitusohjelmiensa kautta jäsenvaltioita, jotta ne lähestyisivät asiaa kokonaisvaltaisesti. Tähän kuuluu esimerkiksi työllisyyden tukeminen, osallistava koulutus ja kohdennettuja toimia nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, jotta voidaan vähentää eriarvoisuutta ja varmistaa tasavertainen osallistuminen yhteiskuntaan.
      • Saavutukset

        A. Strategiset puitteet

        EU:n nuorisostrategia 2019–2027 perustuu neuvoston vuonna 2018 antamaan samannimiseen päätöslauselmaan. Strategiassa keskitytään seuraaviin kolmeen avainalueeseen:

        • Osallistuminen: edistetään nuorten aktiivista osallistumista kansalaistoimintaan ja demokratiaan pääasiassa EU:n nuorisodialogin avulla, sillä se mahdollistaa jäsennellyn ajatustenvaihdon nuorten, nuorisojärjestöjen ja poliittisten päättäjien välillä kaikilla tasoilla.
        • Yhteyksien luominen: tuodaan yhteen nuoria kaikkialta EU:sta ja muualta maailmasta. Nuoret pääsevät kokeilemaan vapaaehtoistoimintaa ja oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja saavat kokemuksia, jotka lisäävät solidaarisuutta ja kulttuurienvälistä ymmärrystä. Tämä toteutetaan pääasiassa Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen kautta, jotka ovat tämän alan lippulaivaohjelmia.
        • Vaikutusmahdollisuuksien parantaminen: tuetaan nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä laadukkaan ja innovatiivisen nuorisotyön ja sen tunnustamisen kautta eurooppalaisen nuorisotyön toimintaohjelman mukaisesti.
        • Komissio nimitti kesäkuussa 2021 ensimmäistä kertaa nuorisostrategiassa esitetyn EU:n nuorisokoordinaattorin, jonka tehtävänä on vahvistaa monialaista yhteistyötä komissiossa. Lisäksi komission heinäkuussa 2025 perustaman puheenjohtajaa avustavan nuorisoasioiden neuvoa-antavan ryhmän kautta nuoret saavat mahdollisuuden antaa suoraan neuvoja EU:n keskeisissä aloitteissa, jotka koskevat esimerkiksi ilmastotoimia, digitalisaatiota ja sosiaalista osallisuutta.

          B. EU:n rahoitus nuoriso-ohjelmille

          1. Erasmus+

          Erasmus+ on EU:n tärkein rahoitusohjelma, jolla tuetaan koulutusta, nuorisoa ja urheilua ja tarjotaan nuorille mahdollisuus opiskella, suorittaa harjoittelu ja tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla. Kaudelle 2021–2027 nuorisoon liittyviin toimiin on varattu yli 2,5 miljardia euroa, mikä on 10,3 prosenttia ohjelman määrärahoista.

          DiscoverEU-ohjelmasta tuli osa Erasmus+ -ohjelman nuoriso-osiota vuonna 2021. Aloitteella tarjotaan 18-vuotiaille mahdollisuus lähteä löytöretkelle Eurooppaan jopa kuukaudeksi. Näin edistetään oppimista matkustamisen ja kulttuurienvälisen vaihdon kautta. Vuosina 2021–2027 aloitetta tuetaan 700 miljoonan euron määrärahoilla.

          2. Euroopan solidaarisuusjoukot

          Lokakuussa 2018 käynnistetty Euroopan solidaarisuusjoukot on aloite, jonka tarkoituksena on edistää nuorten solidaarisuutta, vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisvaikuttamista. Sen kautta nuoret saavat mahdollisuuden osallistua eri puolilla Eurooppaa yhteisöperustaisiin hankkeisiin, jotka liittyvät yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten osallisuuteen, ilmastotoimiin ja humanitaariseen apuun. Aloitteella on kaudella 2021–2027 miljardin euron määrärahat, joilla tuetaan sekä yksityishenkilöiden vapaaehtoistyötä että nuorisojärjestöjen tai epävirallisten ryhmien käynnistämiä solidaarisuushankkeita.

          C. Muut EU:n aloitteet

          1. Vahvistettu nuorisotakuu

          Vuonna 2013 perustetun nuorisotakuun mukaisesti nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä. Koska väline on osoittautunut toimivaksi, sitä vahvistettiin vuonna 2020 neuvoston suosituksella ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu”.

          2. Nuoriso ja joukkoviestimet

          Verkkoteknologia tarjoaa lapsille ja nuorille ainutlaatuisia mahdollisuuksia hyödyntää digitaalista oppimista ja osallistua julkiseen keskusteluun. Lapset ovat kuitenkin erityisen alttiita nykyaikaisen teknologian mahdollisille haitoille. Audiovisuaalisista mediapalveluista annetulla direktiivilläalaikäisiä suojellaan heidän kehitykselleen mahdollisesti vahingolliselta sisällöltä, olipa kyse perinteisistä lähetyksistä tai tilauspalveluista (ks. audiovisuaali- ja mediapolitiikkaa käsittelevä luku 4.3.2).

          3. Euroopan nuorisoportaali

          Euroopan nuorisoportaali on kaikille eurooppalaisille nuorille suunnattu verkkosivusto, joka auttaa löytämään tietoa EU:n monipuolisesta tarjonnasta nuorille (esimerkiksi opiskelu-, vapaaehtoistyö- ja työmahdollisuuksista sekä kulttuurialan ja luovien alojen tarjonnasta).

          4. Euroopan nuorisoviikko

          Komissio järjestää joka toinen vuosi yhdessä parlamentin kanssa Euroopan nuorisoviikon. Sen aikana kaikissa Erasmus+ -ohjelmaan osallistuvissa maissa järjestetään tapahtumia ja toimintaa nuorille ja esitellään nuorten liikkuvuusmahdollisuuksia EU:ssa.

          5. Euroopan nuorison teemavuosi 2022

          Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 22. joulukuuta 2021 päätöksen (EU) 2021/2316 Euroopan nuorison teemavuodesta (2022). Teemavuoden yleistavoitteena oli edistää unionin, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten yhdessä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa toteuttamia toimia, joilla voimaannutetaan nuoria, myös niitä nuoria, joilla on vähemmän mahdollisuuksia, annetaan heille tunnustusta ja tukea ja osallistetaan heitä. Euroopan nuorison teemavuoden 2022 perinnöstä 24. marraskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti vaati, että nuorten näkökulmat otetaan huomioon kaikilla politiikan aloilla ja että heidän osallistumisensa pidetään edelleen etusijalla EU:n päätöksenteossa. Komissio käynnisti tammikuussa 2024 ”nuorisotestin”. Välineen tarkoituksena on varmistaa järjestelmällisesti, että EU:n toimintapolitiikkojen vaikutuksia nuoriin pohditaan huolellisesti.

          6. Euroopan nuorisopääkaupunki

          Euroopan nuorisopääkaupunki on Euroopan nuorisofoorumin vuonna 2009 käynnistämä hanke. Vuoden nuorisopääkaupungiksi valittu eurooppalainen kaupunki saa tilaisuuden esitellä nuorten käynnistämiä ja nuorille suunnattuja innovatiivisia aloitteita.

          7. Youth4Regions

          Youth4Regions-kilpailu on tarkoitettu EU:n aluepolitiikasta kiinnostuneille nuorille toimittajille. Kilpailun voittajilla on mahdollisuus saada EU-asioita koskevaa koulutusta ja kokeneiden toimittajien tarjoamaa mentorointia sekä mahdollisuus osallistua komission järjestämille lehdistömatkoille jäsenvaltioihin.

          8. Nuorisotoimintasuunnitelma

          Komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ilmoittivat 4. lokakuuta 2022 nuorisotoimintasuunnitelmasta (2022–2027), jonka tavoitteena on saada nuoret maailmanlaajuisesti mukaan EU:n ulkoiseen toimintaan. Neuvosto hyväksyi 28. marraskuuta 2022 päätelmät suunnitelmasta, jolla pyritään tukemaan nuorten osallistumista päätöksentekoon maailmanlaajuisesti lisäämällä heidän osallistumistaan ja osallisuuttaan kansainvälisillä foorumeilla ja osoittamalla siihen tarvittavat resurssit. Erityisesti on keskityttävä nuorten aktivistien suojeluun sekä nuorten voimaannuttamiseen ja heidän terveydenhuoltoonsa ja liikkuvuuteensa.

          9. Lasten suojelu

          Komissio antoi 15. helmikuuta 2011 tiedonannon ”Lapsen oikeuksia koskeva EU:n toimintasuunnitelma”, jossa vahvistetaan kaikkien EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden sitoutuminen lapsen oikeuksien edistämiseen ja suojeluun ja niiden täytäntöönpanoon kaikilla niihin liittyvillä EU:n politiikan aloilla konkreettisten tulosten saavuttamiseksi. Parlamentti on sittemmin nimittänyt lasten oikeuksien koordinaattorin, jonka tehtävänä on varmistaa lasten osallistuminen EU:n politiikkoihin ja lainsäädäntöön. Koordinaattorin tavoitteita ovat

          • lelujen turvallisuus
          • videopelien turvallisuuden parantaminen
          • turvallisempi internet lapsille ja verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäiseminen
          • terveelliset ruokailutottumukset kouluissa
          • eurooppalainen lapsitakuu terveydenhuollon ja koulutuksen saatavuuden varmistamiseksi
          • lapsityövoiman kitkeminen
          • ihmiskaupan torjunta
          • lasten mielenterveys ja emotionaalinen terveys.
          • Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät vuonna 2016 direktiivin rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä. Tavoitteena on varmistaa, että lapset pystyvät ymmärtämään ja seuraamaan oikeudenkäyntejä, käyttämään oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyötymään toimenpiteistä, joilla ehkäistään rikosten uusimista ja edistetään heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan.

            Lapsen oikeuksia sekä heihin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyä tuetaan myös kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa vuosille 2021–2027.

            Komissio antoi 24. maaliskuuta 2021 tiedonannon ”Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia”, jossa esitetään EU:n tavoite varmistaa parhaat mahdolliset olosuhteet lasten kehitykselle ja hyvinvoinnille sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.

            EU:n lastensuojelupolitiikan täytäntöönpanoa tuetaan erilaisilla mekanismeilla, kuten lapsen oikeuksia käsittelevällä eurooppalaisella foorumilla, EU:n lasten osallistumisfoorumilla ja EU:n lasten oikeuksien verkostolla, sekä useilla rahoitusvälineillä, joita käytetään lapsen oikeuksien suojelemiseen ja edistämiseen.

            Euroopan parlamentin rooli

            Parlamentti tukee aloitteita, joilla kannustetaan nuoria toteuttamaan eurooppalaisia hankkeita. Parlamentti perusti vuonna 2008 Nuorten eurooppalainen Kaarle Suuri -palkinnon yhdessä Aachenin kansainvälisen Kaarle Suuri -palkinnon säätiön kanssa. Palkinto myönnetään vuosittain hankkeille, joilla edistetään eurooppalaista ja kansainvälistä yhteisymmärrystä. Parlamentti on myös käynnistänyt Ambassador School- ja Euroscola-ohjelmat, joilla autetaan lisäämään tietämystä EU:n demokratiasta ja arvoista.

            Parlamentti järjesti vuonna 2014 ensimmäistä kertaa Euroopan nuorisotapahtuman (EYE) edistääkseen aktiivista kansalaisuutta ja ottaakseen nuoret mukaan toimintaansa. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi Strasbourgissa. Samassa hengessä kehitettiin Youth Hub -verkkosivusto. Se on foorumi, jonka välityksellä luodaan yhteyksiä nuorten välille, jaetaan ideoita ja esitellään nuorten johtamia aloitteita. Sivusto tarjoaa tilan jatkuvalle vuoropuhelulle ja mahdollisuuksien tuomiselle esiin myös muulloin kuin Euroopan nuorisotapahtumassa.

            Parlamentti antoi 10. helmikuuta 2021 päätöslauselman, jossa se käsitteli covid-19-pandemian vaikutusta nuoriin ja urheiluun ja toi esiin nuorten kohtaamia haasteita. Parlamentti antoi 13. syyskuuta 2022 päätöslauselman nuorisotoiminnan covid-19-sulkutoimien vaikutuksista lapsiin ja nuoriin EU:ssa. Siinä korostettiin, että nuorten mielenterveys ja hyvinvointi heikentyivät pandemian aikana, ja kehotettiin soveltamaan kokonaisvaltaista EU:n lähestymistapaa, johon kuuluvat investoinnit tietoisuuden lisäämiseen ja psykologisten tukipalvelujen saatavuuteen.

            Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 18. toukokuuta 2021 Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman vuosiksi 2021–2027. Ohjelman määrärahat ovat yli miljardi euroa, ja siihen voi osallistua noin 350 000 nuorta. Parlamentti halusi, että nuorten olisi helpompi osallistua ohjelmaan – myös nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

            Parlamentti kehotti 21. marraskuuta 2023 Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman väliarvioinnissaan kaksinkertaistamaan ohjelman rahoituksen seuraavalla kaudella, jotta voidaan vastata ohjelmaan kohdistuvaan kysyntään. Lisäksi parlamentin jäsenet korostivat, että tietoisuutta ohjelmasta täytyy lisätä, koska ohjelman näkyvyys on edelleen vähäistä. Ehdotuksessaan EU:n vuosien 2028–2034 talousarvioksi komissio ehdotti Euroopan solidaarisuusjoukkojen yhdistämistä Erasmus+ -ohjelmaan. Näin ohjelman kokonaismäärärahat kasvaisivat noin 40 miljardiin euroon.

            Parlamentti antoi 5. lokakuuta 2023 päätöslauselman uudesta eurooppalaisesta Parempi internet lapsille -strategiasta (BIK+). Strategialla varmistetaan, että lapsia ja nuoria suojellaan ja kunnioitetaan ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan lisätään verkossa uudella digitaalisella vuosikymmenellä. Parlamentti korosti digitaalisen koulutuksen merkitystä verkkoturvallisuuden kannalta ja kehotti laatimaan eurooppalaisen strategian, jonka avulla kouluissa voidaan torjua kiusaamista ja verkkokiusaamista.

            Parlamentti valmistelee myös EU:n nuorisostrategiaa ja nuorisotakuuta koskevia täytäntöönpanokertomuksia, joiden odotetaan valmistuvan vuoden 2026 puolivälissä. Alustavat havaintojen mukaan nuorten osallistumisessa on otettu konkreettisia edistysaskelia. Tämä on toteutunut erityisesti järjestämällä 28 politiikkadialogia nuorten kanssa sekä perustamalla verkkopohjainen osallistumisfoorumi ja nuorisoasioiden neuvoa-antava ryhmä. Tulevaisuudessa on olennaisen tärkeää parantaa nuoria koskevien tavoitteiden, nuorisotestien ja alakohtaisten politiikkojen välistä koordinointia. On myös tärkeää lisätä toimia, joilla pyritään saamaan laajemmin mukaan toimintaan maaseutualueiden nuoret, maahanmuuttajataustaiset nuoret, nuoret, jotka eivät osallistu järjestettyyn toimintaan, kuten nuorille järjestettävään ryhmätoimintaan tai harrastuksiin, sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret (NEET).

            Lisäksi kulttuuri- ja koulutusvaliokunta laatii parhaillaan valiokunta-aloitteista mietintöä aiheesta ”Sosiaalisen median ja verkkoympäristön vaikutus nuoriin”. Mietintö on tarkoitus antaa keväällä 2026.

            Tämän tekstin on laatinut Euroopan parlamentin kansalaisten, tasa-arvon ja kulttuurin politiikkayksikkö. Lisätietoja on kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan verkkosivustolla.

             

            Léanne Emma Clara COSTES / Denise CHIRCOP