| Toisin kuin Yhdysvalloissa Euroopassa on suhtauduttu hyvin epäilevästi geneettisesti muunnettujen organismien (GMO) käyttöön elintarvikkeissa. Amerikkalaiset kuluttajat eivät ole pitäneet "geeniruokaa" tavanomaista ruokaa kummempana. Eurooppalaiset sen sijaan ovat olleet huolestuneita GMO-tuotteiden terveysvaikutuksista, ja ovat halunneet säilyttää oman päätösvaltansa niiden käytön suhteen. Tästä syystä Euroopan unioni päätti antaa tiukat säännökset GMO-tuotteiden käytöstä. Euroopan parlamentti osallistui lainsäädäntöprosessiin ja sai läpi muun muassa vaatimuksensa pakollisista selkeistä pakkausmerkinnöistä, joiden ansiosta kuluttajat voivat tehdä tietoisia valintoja.
Geneettisesti muunnetuista organismeista, ja niiden käytöstä viljelykasveissa, on käyty julkisuudessa kiivasta keskustelua koko EU:ssa. Teollisuuden mielestä muuntogeenisten viljelykasvien aiheuttamat riskit ovat pienet verrattuna niiden tarjoamiin valtaviin etuihin. Ympäristönsuojelijat ovat kuitenkin muistuttaneet, ettei kaikkia riskejä vielä tunneta eikä ymmärretä riittävästi. Kuluttajat puolestaan ovat olleet huolissaan siitä, että GMO-tuotteita on saatettu salaa ujuttaa kauppojen hyllyille ilman kunnollisia merkintöjä, mikä estää tietoisten valintojen tekemisen.
EU päätti vuonna 1998 kieltää toistaiseksi geenimuunnettujen elintarvikkeiden myynnin ja muuntogeenisten viljelykasvien käytön. Kuluttajien aseman turvaamiseksi annettiin niin sanottuun ennalta varautumisen periaatteeseen ("epäilyttävissä tapauksissa on paras kieltäytyä") perustuvia asetuksia ja direktiivejä, joille vaadittiin Euroopan parlamentin hyväksyntä.
Ensimmäinen komission direktiiveistä koski GMO-elintarvikkeiden vähittäiskauppaa ja geenimuunnettujen viljelykasvien levittämistä ympäristöön. Neuvotteluissa jäsenvaltioiden hallitusten kanssa Euroopan parlamentti sai tahtonsa läpi vaatiessaan, että kaikki Euroopassa koeaikana sallitut geneettisesti muunnetut organismit olisi rekisteröitävä ja tarkat tiedot niistä saatettava yleisön ulottuville. Toisin sanoen, kun geneettisesti muunnettuja organismeja käytetään kaupallisiin viljelytarkoituksiin, viljelypaikka on ilmoitettava viranomaisille ja julkistettava. Parlamentin jäsenten ansiosta komissio sitoutui tämän vuonna 2001 voimaan tulleen direktiiviin lisäksi tekemään lainsäädäntöehdotukset geneettisesti muunnettujen organismien jäljitettävyydestä ja merkinnöistä sekä Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan täytäntöönpanosta geneettisesti muunnettujen organismien osalta.
Kuluttajan voitava päättää itse
Komissio laati pikaisesti asetuksen geneettisesti muunnettujen organismien jäljitettävyydestä ja merkinnöistä. Ehdotetut pakkausmerkintöjä koskevat säännöt eivät kuitenkaan tyydyttäneet Euroopan parlamenttia, vaan se vaati niiden tiukentamista. Parlamentin jäsenet eivät voineet hyväksyä neuvoston ehdotusta, jonka mukaan tietyssä tuotteessa käytettyjen GMO-seosten täsmälliset kuvaukset olisi voitu korvata pelkällä yleisluonteisella ilmoituksella. Parlamentin jäsenet katsoivat, että geneettisesti muunnettuja organismeja sisältävien tuotteiden tunnistamiseksi pakkauksissa on oltava teksti "tämä tuote sisältää geneettisesti muunnettuja organismeja" tai "tämä tuote sisältää geneettisesti muunnettuja [GMO:n nimi] organismeja". Näin on toimittava myös tuotteita esille asetettaessa ja mainostettaessa. Asetus tuli voimaan marraskuussa 2003.
Vuoden 2003 lopulla tuli voimaan asetus geneettisesti muunnettuihin elintarvikkeisiin ja rehuihin sovellettavista lupa- ja valvontamenettelyistä. Parlamentin vaatimuksesta ehdotukseen tehtiin tärkeä tarkistus, jonka ansiosta jäsenvaltioilla on mahdollisuus suojella tavanomaisia ja luonnonmukaisia viljelylajeja epäpuhtauksilta rajoittamalla muuntogeenisten kasvien viljelyä. Komission odotetaan antavan jäsenvaltioille asiaa koskevat toimeenpano-ohjeet.
Komissio laati myös asetusehdotuksen, jonka tavoitteena oli mukauttaa yhteisön lainsäädäntöä YK:n piirissä laaditun niin sanotun Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan GMO-vaatimuksia vastaavaksi. Pöytäkirjan tarkoituksena on viranomaisten auttaminen geneettisesti muunnettujen organismien riskien ja hyötyjen arvioimisessa. EU:n asetuksella, joka hyväksyttiin kesäkuussa 2003, luodaan yhteinen ilmoitusmenettely, jota on käytettävä siirrettäessä geneettisesti muunnettuja organismeja valtioiden rajojen yli. Euroopan parlamentin ansiosta asetukseen sisällytettiin säännös, jonka perusteella kaikki viejät ovat velvoitettuja hankkimaan kirjallisen ennakkoluvan aikoessaan viedä rajojen yli ensimmäistä kertaa tiettyä geneettisesti muunnettua organismia, joka on tarkoitettu ympäristöön levitettäväksi.
Uusi EU:n lainsäädäntö ei automaattisesti poista geneettisesti muunnetuille organismeille asetettua moratoriota, jonka osa jäsenvaltioista haluaa joka tapauksessa pitää voimassa. Se tekee kuitenkin moratorion kumoamisen poliittisesti helpommaksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Euroopan komissio saattaa hyväksyä geenimanipuloidun maissin myynnin, koska jäsenvaltiot eivät ole päässeet yksimielisyyteen kiellon jatkamisesta.
|
