Euroopan parlamentin
toiminta
Kohokohdat 1999-2004

 
Euroopan parlamentti
EU:n uudistaminen
Laajentuminen
Kansalaisoikeudet
Oikeus- ja sisäasiat
Ulkosuhteet
Turvallisuus ja puolustus
Ihmisoikeudet
Balkanin alue
Sopimukset EU:hun kuulumattomien maiden kanssa
Ulkomaankauppa
Kehitysyhteistyö
EU-AKT
Henkilömiinat
Ympäristö / Kuluttajansuoja
Liikenne / Aluepolitiikka
Maatalous / Kalastus
Talous- ja rahapolitiikka
Työllisyys- ja sosiaali-
politiikka / Naisten oikeudet
Sisämarkkinat / Teollisuus / Energia / Tutkimus
 

EPP-ED PSE Group ELDR GUE/NGL The Greens| European Free Alliance UEN EDD/PDE


Rauhaa, vakautta ja vaurautta Balkanille

Balkan on alue, jolla Euroopan unioni on kokenut suurimmat ulkopoliittiset tappionsa - ja voittonsa. EU epäonnistui pyrkimyksissään estää vuonna 1992 puhjennut, veriseksi muodostunut sota. Se ei myöskään onnistunut lopettamaan sodankäyntiä. Nämä takaiskut saivat EU:n toimimaan sitäkin ponnekkaammin muutamaa vuotta myöhemmin, kun uusi sisällissota uhkasi suistaa Balkanin alueen uuteen katastrofiin vuonna 2001. Tällöin EU onnistui sovittelemaan Makedonian albaani- ja makedonialaisryhmien kesken ja saamaan aikaan perustuslaillisen ratkaisun. Sodan runtelemissa maissa - Bosniassa ja Hertsegovinassa sekä Kosovossa - jatkuvat edelleen ponnistelut vakaan ja vauraan oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvan yhteiskunnan luomiseksi.

Jugoslavian hajoamiseen johtaneen sodan loppuvaiheessa, vuonna 1995, kansainvälinen yhteisö lähetti Bosniaan ja Hertsegovinaan rauhanturvaamistehtäviin NATO-johtoiset IFOR-joukot (myöhemmin SFOR-joukot). Kovimmat taistelut käytiin juuri Bosniassa ja Hertsegovinassa, jonne nimitettiin myös YK:n korkea edustaja, joka sai laajat valtuudet valvoa ja toteuttaa rauhansopimusta. EU:n tehtävät rajoittuivat pääasiallisesti humanitaariseen apuun.

EU:n avun tehostaminen

Euroopan parlamentti arvioi avun toteutumista EU:n talousarvion vuotuisen menotarkastelun yhteydessä. Parlamentin jäsenet totesivat useaan kertaan, että avun toimittaminen oli liian hidasta ja että avoimuudessa ja avun valvonnassa oli toivomisen varaa. Arvostelu alkoi kantaa hedelmää NATOn puututtua vuonna 1999 sotilaallisesti Kosovon tilanteeseen. Serbijoukkojen vetäytymisen jälkeen sodan runtelema Kosovo oli saatettu YK:n hallinnon alaisuuteen. Jälleenrakentamisen vauhdittamiseksi avun hallinnointi ja valvonta päätettiin nyt siirtää kaukaisen Brysselin sijasta paikallisten osapuolten vastuulle. Euroopan parlamentti vaati lisäksi, että EU:n jälleenrakennusviraston toiminnallinen keskus oli pystytettävä Pristinaan ja että sille oli annettava laajat toimintavaltuudet. Tämä nopeutti ja tehosti huomattavasti avun perillemenoa. Mm. kun lämmitysöljyn loppuminen uhkasi lamauttaa Serbian talvella 2000, EU kykeni toimittamaan öljyä ajoissa.

Sittemmin Euroopan jälleenrakennusviraston toimipisteitä on avattu Belgradiin, Skopjeen ja Podgoricaan. Koska jälleenrakennusvirasto raportoi toiminnastaan suoraan Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle, parlamentin jäsenet ovat pystyneet puuttumaan asioiden kulkuun aina, kun siihen on ollut tarvetta. Näin tapahtui esimerkiksi silloin, kun Makedonian albanialaisväestö sai tarpeekseen Makedonian sotavoimien vuonna 2001 tuhoamien talojen jälleenrakentamisen hitaasta edistymisestä. Parlamentin vaatimuksesta asia nostettiin ensisijaiseksi tavoitteeksi. Lisäksi parlamentti vaati riittäviä määrärahoja miinanraivaukseen.

On pitkälti Euroopan parlamentin ansiota, että jälleenrakentamiseen saatiin ylipäätänsä tarpeeksi rahaa. Maailmanpankki ja muut kansainväliset järjestöt olivat arvioineet, että Kosovon jälleenrakentaminen maksaisi 500 miljoonaa euroa. Parlamentti sai kuitenkin käydä kovan kädenväännön neuvoston kanssa ennen kuin se sai neuvoston hyväksymään arvioidun summan ottamisen vuoden 2000 talousarvioon. Vaikka neuvosto oli alkujaan yhtä mieltä tarvittavasta rahamäärästä, se yritti myöhemmin perääntyä ja ehdotti jopa, että osa tarvittavista varoista otettaisiin kehitysyhteistyömäärärahoista. Lopulta parlamentti sai kuitenkin tahtonsa läpi ja 200 miljoonaa euroa päätettiin ottaa kiireellisiä ja ennakoimattomia menoja varten tehdystä budjettivarauksesta.

Suhteiden kehittäminen

Parlamentti on osallistunut myös muilla tavoin EU:n ja Balkanin alueen suhteiden kehittämiseen. Ns. vakautus- ja assosiaatioprosessi käynnistyi virallisesti marraskuussa 2000. Sen tavoitteena on mahdollistaa tulevaisuudessa Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyys. Euroopan unioni työskentelee alueen maiden kanssa pyrkien kehittämään niiden demokraattisia ja taloudellisia normeja EU:n vaatimuksia vastaaviksi. Parlamentin vaatimuksesta vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien Balkanin maiden on täytettävä tietyt ehdot. Niiden on sitouduttava varauksettomaan yhteistyöhön entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen - Haagissa toimivan - rikostuomioistuimen kanssa ja taattava pakolaisille oikeus palata kotiseuduilleen sekä sitouduttava järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjumiseen. Tähän mennessä EU on tehnyt vakautus- ja assosiaatiosopimukset Makedonian ja Kroatian kanssa. Helmikuussa 2003 Kroatia myös haki virallisesti EU:n jäsenyyttä.

Toinen vähemmän muodollinen, mutta hyvin tehokkaaksi osoittautunut keino vaikuttaa Kaakkois-Euroopan maiden kehitykseen on Euroopan parlamentin ja eri maiden parlamenttien jäsenistä muodostettu verkosto. Tämän järjestelyn puitteissa Euroopan parlamentin jäsenet tapaavat säännöllisesti Balkanin maiden parlamenttien jäseniä suhteellisen pienissä ryhmissä rohkaisten ja ohjaten heitä parlamentaarisen demokratian ja demokraattisen hallinnon kehittämisessä. Verkosto muodostuu Euroopan parlamentin ja Albanian, Bosnian ja Hertsegovinan, Bulgarian, Kroatian, Jugoslavian liittotasavallan, Makedonian (ent. Jugoslavian tasavalta Makedonia) ja Montenegron sekä Romanian parlamenttien valtuuskunnista.



  
Esittelijät:
  
Euroopan jälleenrakennusvirasto - perustaminen ja toiminta: Joost Lagendijk (Greens/EFA, NL)
Euroopan jälleenrakennusvirasto - Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Jugoslavian liittotasavalta ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia: Doris Pack (EPP-ED, D)
Kaakkois-Eurooppa: vakaussopimus, vakautus- ja assosiaatiosopimukset: Joost Lagendijk (Greens/EFA, NL)
Kaakkois-Euroopan vakautus- ja assosiaatioprosessi - ensimmäinen vuosikertomus: Joost Lagendijk (Greens/EFA, NL)
Kaakkois-Euroopan vakautus- ja assosiaatioprosessi - toinen vuosikertomus: Joost Lagendijk (Greens/EFA, NL)
Talousarvio 2000 (pääluokka III - komissio): Jean-Louis Bourlanges (EPP-ED, F)
Euroopan jälleenrakennusvirasto
Vakautus- ja assosiaatioprosessi
  
Euroopan unionin virallinen lehti - päätösasiakirjat:
  
Euroopan jälleenrakennusvirasto - perustaminen ja toiminta
Euroopan jälleenrakennusvirasto - Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Jugoslavian liittotasavalta ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia
Kaakkois-Eurooppa: vakaussopimus, vakautus- ja assosiaatiosopimukset (parlamentin hyväksymä teksti)
Kaakkois-Euroopan vakautus- ja assosiaatioprosessi - ensimmäinen vuosikertomus (parlamentin hyväksymä teksti)
Kaakkois-Euroopan vakautus- ja assosiaatioprosessi - toinen vuosikertomus (parlamentin hyväksymä teksti)
Talousarvio 2000 (pääluokka III - komissio)

 

 

 
  Publishing deadline: 2 April 2004