|
Euroopan keskuspankki tekee rahapoliittiset päätökset itsenäisesti, kansallisista ja yhteisön toimielimistä riippumattomana elimenä. Sillä on kuitenkin demokraattinen vastuu toiminnastaan, josta se raportoi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle. EKP:n pääjohtaja esittää kerran vuodessa Euroopan parlamentin täysistunnossa kertomuksen EKP:n toiminnasta ja häntä kuullaan useita kertoja vuodessa Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Samoin parlamenttia kuullaan nimitettäessä uusia jäseniä EKP:n johtokuntaan.
EKP:n toiminnasta vastaavat EKP:n neuvosto ja johtokunta, joiden molempien puheenjohtajana toimii EKP:n pääjohtaja (ks. kaavio). EY:n perustamissopimuksen 113 artiklassa määrätään, että EKP:n puheenjohtaja esittää vuosittain - yleensä heinäkuussa - Euroopan parlamentille kertomuksen pankin toiminnasta. Tässä yhteydessä Euroopan parlamentin jäsenillä on tilaisuus esittää näkemyksiään pankin harjoittamasta rahapolitiikasta. Näiden keskustelujen päätteeksi annetuissa päätöslauselmissa parlamentti on aina antanut voimakkaan tukensa pankin ja sen rahapolitiikan riippumattomuudelle. EKP on saanut parlamentilta tukea myös vaatiessaan jäsenvaltioilta nopeampia rakenteellisia uudistuksia. Euroopan parlamentin jäsenet ovat sitä vastoin suhtautuneet kriittisesti EKP:n tiedotuspolitiikkaan ja vaatineet siltä suurempaa avoimuutta. Pankki on suostunut joihinkin parlamentin tekemiin ehdotuksiin, esim. ekonometristen mallien julkaisemiseen. Joitakin muita ehdotuksia se kuitenkin edelleen vastustaa. Parlamentti on mm. jo pitkään vaatinut yhteenvetojen julkaisemista kaikista EKP:n neuvoston kokousten pöytäkirjoista ja eri osapuolten puoltavista ja eriävistä kannoista. Se on myös esittänyt siirtymistä päätöksenteossa yksimielisyyden vaatimuksesta äänestyskäytäntöön, jotta pankki pystyisi vastaamaan nopeammin taloudellisen kehityksen mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin.
Parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja EKP:n puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan välinen säännöllinen rahapoliittinen vuoropuhelu on ollut toinen EKP:n demokraattisen valvonnan väline. EY:n perustamissopimuksen mukaan EKP:n johtokunnan jäseniä voidaan kuulla Euroopan parlamentin valiokunnissa. EKP:n ensimmäinen pääjohtaja Wim Duisenberg olikin talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuultavana neljä kertaa vuodessa. Pankin uusi pääjohtaja Jean-Claude Trichet on luvannut jatkaa käytäntöä. Kaikkien Euroopan parlamentissa edustettuina olevien puolueiden jäsenet ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen ja kuulustelleet EKP:n pääjohtajaa mm. pankin roolista, inflaatiotavoitteista, taloudellisesta tilanteesta, korkopolitiikasta, rakenneuudistuksista ja vakaussopimuksesta. Keskusteluista laaditut sanatarkat pöytäkirjat löytyvät verkosta.
EKP:n perussääntö ja johtokunnan jäsenten nimittäminen
EKP:n perussäännön muuttaminen edellyttää parlamentin kuulemista. Maaliskuussa 2003 Euroopan parlamentin jäsenet arvostelivat ehdotusta, jonka tavoitteena oli uudistaa EKP:n neuvoston äänestysmenettelyjä ja varmistaa siten neuvoston päätöksenteon sujuvuus euroalueen mahdollisesti laajentuessa. Parlamentti halusi säilyttää järjestelyn, jonka mukaan euroalueen jäsenvaltioiden keskuspankkien pääjohtajilla, jotka päättävät keskipitkän aikavälin politiikasta yhdessä johtokunnan kanssa, on rajoittamaton äänioikeus. Raha-asioista vastaavat ministerit menivät asiassa kuitenkin pidemmälle ja sopivat uudesta järjestelmästä, jonka mukaan äänestysoikeutta kierrätetään euroalueen maissa, jotta kaikki johtajat eivät äänestäisi joka kerta.
Parlamenttia on kuultava kaikkien EKP:n johtokunnan jäsenten nimittämisestä, pääjohtajan nimittäminen mukaan lukien. Pääjohtaja vaihtui tämänhetkisen parlamentin toimikauden aikana, kun parlamentti hyväksyi Jean-Claude Trichet'n nimittämisen pankin pääjohtajaksi kahdeksan vuoden virkakaudeksi. Trichet on ollut pääjohtajana 1. marraskuuta 2003 lähtien, jolloin Wim Duisenbergin kausi päättyi. Parlamentti on kuluvan toimikauden aikana hyväksynyt myös EKP:n uuden varapääjohtajan, Lucas Papademoksen, nimittämisen vuonna 2002 ja toisen johtokunnan jäsenen, Gertrude Tumpel-Gugerellin, nimittämisen vuonna 2003. Ennen kuin parlamentti äänestää nimittämisestä täysistunnossa, ehdokkaiden on vastattava talous- ja raha-asioiden valiokunnan laatimaan kirjalliseen kyselyyn. Ehdokkaiden on myös osallistuttava valiokunnan järjestämään kuulemistilaisuuteen, jossa valiokunnan jäsenet voivat arvioida ehdokkaiden pätevyyttä ja heidän valmiuttaan tehdä yhteistyötä parlamentin kanssa. Vaikka parlamentin kanta ei näissä tapauksissa ole oikeudellisesti velvoittava, unionin jäsenvaltioiden hallitusten ei olisi viisasta nimittää johtokuntaan jäsentä, jonka parlamentti on hylännyt.
EKP:n päätöksentekoelimet
EKP:llä on kaksi päätöksentekoelintä: neuvosto ja johtokunta. EKP:n neuvoston muodostavat johtokunta ja euroalueen keskuspankkien pääjohtajat. Se määrittelee euroalueen rahapolitiikan ja viralliset korot. EKP:n johtokunta, jonka kuusi jäsentä nimitetään euroalueen maiden valtion- tai hallitusten päämiesten päätöksellä, toteuttaa puolestaan rahapolitiikkaa EKP:n neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti.
|
