Euroopan parlamentin
toiminta
Kohokohdat 1999-2004

 
Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentin vaalit
EP:n organisaatio ja tehtävät
Yhteispäätösmenettely
ja muut menettelyt
Budjettivalta
Budjetin valvonta
Demokraattinen valvonta
Jäsenten ohjesääntö
ja eurooppalaiset puolueet
Väliaikaiset valiokunnat
ja tutkintavaliokunnat
Muut EU:n elimet
EU:n uudistaminen
Laajentuminen
Kansalaisoikeudet
Oikeus- ja sisäasiat
Ulkosuhteet
Ympäristö / Kuluttajansuoja
Liikenne / Aluepolitiikka
Maatalous / Kalastus
Talous- ja rahapolitiikka
Työllisyys- ja sosiaali-
politiikka / Naisten oikeudet
Sisämarkkinat / Teollisuus / Energia / Tutkimus
 

EPP-ED PSE Group ELDR GUE/NGL The Greens| European Free Alliance UEN EDD/PDE


Euroopan parlamentin tutkintavaliokunnat ja väliaikaiset valiokunnat

Euroopan parlamentti asetti vuosina 1996–1997 kaksi tutkintavaliokuntaa, joista toinen tarkasteli niin sanottua yhteisön passitusjärjestelmää ja toinen, enemmän huomiota herättänyt, "hullun lehmän" tautia. Tällä vaalikaudella ei ole asetettu varsinaisia tutkintavaliokuntia vaan neljä väliaikaista valiokuntaa. Ne eivät ole olleet yhtä tunnettuja, mutta ne ovat antaneet parlamentin jäsenille mahdollisuuden jäsentää julkista keskustelua ja laatia hyödyllisiä ja perusteltuja ehdotuksia. Väliaikaisten valiokuntien kohteina ovat olleet tietojen sieppausjärjestelmä Echelon, ihmisgenetiikka, suu- ja sorkkatauti sekä meriturvallisuuden parantaminen (Prestige- ja Erika-tankkereiden onnettomuuksien johdosta).

Tutkintavaliokunnat ja väliaikaiset valiokunnat ovat parlamentin jäsenten tiedonhankinta- ja valvontavälineitä pysyvien valiokuntien ja julkisten kuulemistilaisuuksien lisäksi. Parlamentti voi asettaa tutkintavaliokunnan, jos neljäsosa jäsenistä sitä pyytää ja edellyttäen että puheenjohtajakokous (eli poliittisten ryhmien puheenjohtajat) ja täysistunto sen hyväksyvät. Tutkintavaliokunnalla on vuosi aikaa suorittaa tutkintansa, ja tätä määräaikaa voidaan kahdesti pidentää kolmella kuukaudella. Tutkinnan kohde voi kuitenkin koskea vain väitteitä yhteisön lainsäädännön rikkomisesta tai jäsenvaltion hallintoviranomaisen tai yhteisön toimielimen huonosta hallintotavasta. Hullun lehmän tautia käsitellyt valiokunta tutki tapaa, jolla komissio, neuvosto ja Britannian hallitus olivat hoitaneet tämän ihmisten terveyden kannalta hyvin huolestuttavan kriisin. Tämä johti tiukkojen suositusten antamiseen ja komission sisäiseen uudistukseen kuluttajien suojelun ottamiseksi paremmin huomioon.

Myös väliaikaiset valiokunnat asetetaan vuodeksi, mutta niiden toiminta-aikaa voidaan jatkaa rajattomasti ja niiden tutkinnan kohteet voivat ulottua yhteisön lainsäädännön ulkopuolelle. Tämän takia Echelon-järjestelmää tutkimaan haluttiin mieluummin perustaa väliaikainen kuin varsinainen tutkintavaliokunta. Echelonin vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin yhteisön oikeuteen, jossa ei vielä juurikaan käsitellä kyseistä alaa. Lisäksi tutkintavaliokunnalla olisi ollut vähemmän toimintavapautta, koska voimassa olevien sääntöjen mukaan salassapitovelvollisuus ja yleinen ja kansallinen turvallisuus olisivat rajoittaneet sitä.

Echelon on todellisuutta ja sitä vastaan on suojauduttava

Vuonna 1999 parlamentti tutustui hämmentyneenä raporttiin, jonka se sai tutkivalta brittijournalistilta Duncan Campbellilta. Raportissa paljastettiin maailmanlaajuinen televiestintätietojen sieppausjärjestelmä Echelon, jonka toiminta on paljon tavanomaista tiedustelutoimintaa laajempaa ja muodostuu etenkin teollisuusvakoilusta ja yksityisen viestintäyhteyksien kuuntelusta. Raportista kävi ilmi, että tähän verkkoon kuuluvat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti ja että sen avulla Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu auttaa amerikkalaisia yrityksiä saamaan sopimuksia eurooppalaisten kilpailijoidensa nenän edestä.

Parlamentti päätti asettaa väliaikaisen valiokunnan selvittämään, olivatko kyseiset väitteet totta, ja pohtimaan toimia, joihin olisi ryhdyttävä. Heinäkuusta 2000 alkaen parlamentin jäsenet kuulivat lukuisia televiestinnän ja tietosuojan asiantuntijoita, tiedustelupalvelujen edustajia, toimittajia, juristeja ja kansallisten parlamenttien jäseniä. Väliaikainen valiokunta esitti johtopäätöksensä syyskuussa 2001 täysistunnossa hyväksytyssä päätöslauselmassa. Parlamentti totesi, että vakoiluverkko on todella olemassa ja että sen tarkoituksena on siepata yksityistä ja kaupallista viestintää.

Parlamentti pyysi jäsenvaltioita kehittämään eurooppalaista salaustekniikkaa ja -ohjelmia ja tiedottamaan suurelle yleisölle ja kaupallisille yrityksille suojelun välttämättömyydestä. Komissiota se kehotti vahvistamaan omaa turvallisuusjärjestelmäänsä ja kaupallisia yrityksiä toimimaan tiiviimmin yhdessä vakoilun torjunnasta vastaavien yksiköiden kanssa. Parlamentin suositusten perusteella unioni perusti Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston.

Ihmisgenetiikka kiistelyn kohteena

Joulukuussa 2000 asetettiin toinen väliaikainen valiokunta. Sen tehtäväksi annettiin ihmisgenetiikkaa ja nykylääketieteen muita uusia tekniikoita, kuten kloonausta ja kantasolututkimusta, koskevan viimeaikaisen kehityksen tutkiminen. Ensimmäisen kloonatun lampaan, Dollyn, syntymästä vuonna 1996 alkaen tiede ja biotekniikka ovat kehittyneet nopeasti. Vuonna 2000 Britannian hallitus päätti tukea hoitotavoitteista kloonausta. Kaikesta tästä aiheutuu eettisiä, juridisia, taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, jotka herättävät kysymyksiä parlamentissa. Se aikookin hankkia perinpohjaiset tiedot hoitaakseen poliittisen vastuunsa mahdollisimman hyvin ja laatiakseen asiasta suosituksia.

Väliaikainen valiokunta aloitti työnsä tammikuussa 2001. Kuudessa kuukaudessa se järjesti yksitoista asiantuntijoiden kuulemistilaisuutta ja pyöreän pöydän keskustelun, johon osallistuivat myös jäsenvaltioiden parlamenttien edustajat. Ihmisgenetiikka on herkkä ja kiistelty aihe, mitä osoittaa sekin, että lopulliseen mietintöluonnokseen jätettiin yli 500 tarkistusta. Lopulta se hyväksyttiin valiokunnassa äänin 18 puolesta, 13 vastaan ja 3 tyhjää. Valiokunta vastusti sekä hoitotavoitteista että lisääntymistavoitteista kloonausta. Ei tule kysymykseenkään, että koeputkessa luotuja alkion kantasoluja käytettäisiin muuhun tarkoitukseen kuin raskaaksi saattamista varten tai että ihmisten kloonausta koskevaa tutkimusta rahoitettaisiin EY:n talousarviosta. Ihmisten alkioilla tai alkioiden kantasoluilla ei myöskään saa harjoittaa kauppaa. Valiokunta vaati nykylääketieteen uusia tekniikoita koskevalle tutkimukselle juridista sääntelyä ja ehdotti yleistä kehystä ihmisoikeuksien suojelemiseksi. Lisäksi se vastusti elollisten olioiden patentointia mutta kannatti aikuisten kantasolujen tutkimusta.

Tätä asiaa käsiteltiin täysistunnossa 29. marraskuuta 2001. Keskustelu oli kiivasta, ja monet ristiriitaiset tarkistukset uhkasivat tehdä parlamentin kannasta käsittämättömän. Suurin osa poliittisista ryhmistä ei enää tunnistanut omaa kantaansa päätöslauselmaesityksessä, joka lopulta hylättiin murskaenemmistöllä: 319 ääntä vastaan, 37 puolesta ja 47 tyhjää. Väliaikaisen valiokunnan työ kuitenkin antoi parlamentille mahdollisuuden saada luotettavaa tietoa näistä monitahoisista kysymyksistä, ja sen ansiosta myös saatiin paljon julkisuutta keskustelulle. Päätöslauselman hylkääminen ei estänyt parlamenttia esittämästä kantaansa tietyistä näkökohdista. Syyskuussa 2000 annetussa päätöslauselmassa tuomittiin kaikenlainen ihmiskloonauksen tutkimus, ja lokakuussa 2001 parlamentti esitti ihmisten sekä ihmissolujen ja -geenien kloonaamista vastustavan kantansa.

Suu- ja sorkkataudin torjunta

Keväällä 2001 löydettiin useita suu- ja sorkkatautitapauksia Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa ja muutama tapaus myös Ranskassa ja Irlannissa. Torjuntatoimena päätettiin laajoista teurastuksista rokotusten asemesta. Suurin osa Ison-Britannian karjankasvattajista vastusti rokotuksia, koska rokotettuja eläimiä ei voida käyttää elintarviketuotannossa. Pelkästään Isossa-Britanniassa teurastettiin 6,5 miljoonaa eläintä. Epidemian taloudelliset vaikutukset olivat huomattavat, ja suuri yleisö huolestui asiasta laajalti. Onko yhteisön lainsäädäntö asianmukaista? Onko sitä sovellettu aiheellisesti? Ja miten voidaan estää tulevaisuudessa uhkaavat kriisit?

Tammikuussa 2002 parlamentti päätti asettaa väliaikaisen valiokunnan ratkomaan näitä kysymyksiä ja laatimaan suosituksia. Se järjesti lukuisia kansallisten ja EU-tason virkamiesten ja poliittisten vastuuhenkilöiden, tutkijoiden ja maataloussektorin edustajien kuulemistilaisuuksia. Useita valtuuskuntia lähetettiin tutustumaan pahimmille tautialueille Isoon-Britanniaan ja Alankomaihin.

Joulukuussa 2002 väliaikainen valiokunta luovutti työnsä tulokset täysistunnolle, joka hyväksyi päätöslauselman. Siinä suositeltiin tautitapausten ilmetessä ensimmäiseksi torjuntakeinoksi rokotuksia, jotta vältyttäisiin massiivisilta teurastuksilta. Koska kantoja kuitenkin on monia erilaisia, ennalta ehkäisevää rokotussuojaa ei ole mahdollista saada yhdellä rokotteella.

Myöhemmin komissio esitti parlamentin johtopäätösten ja suositusten mukaisesti ehdotuksen uudeksi direktiiviksi, jonka tarkoituksena on ajantasaistaa suu- ja sorkkataudin torjuntaan käytettäviä menetelmiä. Siinä suositellaan hätärokotuksia, kuten parlamentin jäsenet toivoivat, mutta ne eivät ole pakollisia. Hätärokotukset ovat pakollisia vain, jos tartunnan saanutta karjaa ei voida teurastaa 24 tunnin kuluessa ja pahiten altistunutta karjaa 48 tunnin kuluessa. Eräässä toisessa mietinnössä parlamentti tuki tätä komission ehdotusta vaatien kuitenkin, että toteutettavat toimet koskevat myös mahdollisten uusien kriisien sosiaalisia ja psykologisia vaikutuksia.

Meriturvallisuuden parantaminen

Erikan, Prestigen ja muiden alusten onnettomuuksien johdosta asetettiin tämän vaalikauden neljäs väliaikainen valiokunta. Sen tarkoituksena oli tutkia tapaa, jolla onnettomuudet ovat sattuneet, arvioida niiden taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, tarkistaa yhteisön säännösten soveltaminen ja ehdottaa täydentäviä toimia.

Valiokunnan työn etenemisestä kerrotaan meriturvallisuutta koskevassa muistiossa. Meriturvallisuudesta on olemassa useita yhteisön säädöksiä, ja parlamentilla on ollut niissä merkittävä rooli toisena lainsäätäjänä.



  
Esittelijät:
  
Echelon-sieppausjärjestelmä: Gerhard Schmid (PES, D)
Ihmisgenetiikka ja muut nykyaikaisen lääketieteen uudet tekniikat: Francesco Fiori (EPP-ED, I)
Suu- ja sorkkatauti Euroopan unionissa vuonna 2001: Wolfgang Kreissl-Dörfler (PES, D)
Toimenpiteet suu- ja sorkkataudin torjumiseksi: Wolfgang Kreissl-Dörfler (PES, D)
  
Euroopan unionin virallinen lehti – päätösasiakirjat:
  
Echelon-sieppausjärjestelmä – parlamentin hyväksymä teksti
Ihmisgenetiikka ja muut nykyaikaisen lääketieteen uudet tekniikat – parlamentti hylkäsi päätöslauselmaesityksen
Suu- ja sorkkatauti Euroopan unionissa vuonna 2001 – parlamentin hyväksymä teksti
Toimenpiteet suu- ja sorkkataudin torjumiseksi

 

 

 
  Publishing deadline: 2 April 2004