Pohjois-Irlannin PEACE PLUS -ohjelma

Tässä luvussa selitetään EU:n rajatylittävän PEACE PLUS-ohjelman tarkoitus. Tällä rahoitusvälineellä tuetaan rauhaa ja sovintoa sekä edistetään yhteiskunnallista, taloudellista ja alueellista vakautta ja yhteistyötä Pohjois-Irlannissa ja Irlannin raja-alueella. Luvussa kerrotaan ohjelman tausta, tavoitteet ja rahoitus ja esitetään lopuksi parlamentin rooli tämän välineen vahvistamisessa.

Oikeusperusta

  • Interreg-asetuksessa (asetus (EU) 2021/1059) vahvistetaan erityissäännökset rajatylittäville ja valtioiden välisille ohjelmille, joihin myös PEACE PLUS -ohjelma sisältyy
  • yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa (asetus (EU) 2021/1060) vahvistetaan useita EU:n rahoitusvälineitä koskevat yhteiset säännöt, joita sovelletaan myös PEACE PLUS -ohjelman täytäntöönpanoon
  • Tausta

    Pohjois-Irlannin rauhanprosessi on saanut rahoitustukea EU:lta vuodesta 1989 lähtien sekä EU:n aluepolitiikan määrärahoista että EU:n Irlannin kansainväliseen rahastoon suorittamien rahoitusosuuksien kautta.

    PEACE-ohjelmasta on tähän mennessä ollut viisi versiota, jotka ovat

    • PEACE I, 1995–1999
    • PEACE II, 2000–2006
    • PEACE III, 2007–2013
    • PEACE IV, 2014–2020
    • PEACE PLUS, 2021–2027 (käynnissä).
    • Komissio hyväksyi vuonna 1995 ensimmäisen PEACE-ohjelman (1995–1999). Eurooppa-neuvosto päätti vuonna 1999, että erityisohjelmaa jatkettaisiin vuoteen 2004 saakka nimellä PEACE II. Ohjelmaa jatkettiin sittemmin vielä vuoteen 2006. Näitä kahta ohjelmaa seurasivat PEACE III, joka kattoi ohjelmakauden 2007–2013, ja PEACE IV, joka kattoi ohjelmakauden 2014–2020.

      Yhdistyneessä kuningaskunnassa 23. kesäkuuta 2016 pidetyssä kansanäänestyksessä äänestäjien enemmistö (51,9 prosenttia) äänesti maan EU-eron puolesta. Yhdistynyt kuningaskunta erosi virallisesti EU:sta 31. tammikuuta 2020. Pohjois-Irlanti sai huomattavasti EU-rahoitusta Yhdistyneen kuningaskunnan ollessa EU:n jäsen. Niinpä Yhdistyneen kuningaskunnan EU-ero on herättänyt monilla aloilla Pohjois-Irlannissa huolta tulevaisuudesta. Huolenaiheena oli myös rauhanprosessin sekä rajatylittävän yhteistyön tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen. (Pohjois-Irlanti on Yhdistyneen kuningaskunnan ainoa alue, jolla on maaraja EU:n jäsenvaltion kanssa. Käytännössä Irlannin saarella on nyt EU:n ulkoraja.)

      PEACE IV - ja Interreg -ohjelmat saivat paljon huomiota Yhdistyneen kuningaskunnan eroehdoista käytyjen neuvottelujen aikana. Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n väliseen erosopimukseen sisällytettiin sitoumus varmistaa niiden jatkuminen siihen saakka, kunnes ohjelmat päättyvät vuonna 2023. Tässä yhteydessä 25. maaliskuuta 2019 annettiin asetus, joka mahdollistaa alueellisten yhteistyöohjelmien PEACE IV (Irlanti–Yhdistynyt kuningaskunta) ja Yhdistynyt kuningaskunta–Irlanti (Irlanti–Pohjois-Irlanti–Skotlanti) jatkamisen (asetus (EU) 2019/491).

      Tavoitteet

      PEACE PLUS -ohjelma on rajatylittävä EU:n ohjelma, jolla vahvistetaan rauhaa, sovintoa ja rajat ylittävää yhteistyötä Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä. Siinä yhdistetään aiemmat Interreg- ja PEACE -ohjelmien rahoitusosiot uudeksi ohjelmakauden 2021–2027 ohjelmaksi.

      PEACE PLUS -ohjelmassa kohdennetaan investointeja kuudelle keskeiselle aihealueelle:

      • rauhanomaisten ja kukoistavien yhteisöjen rakentaminen
      • sosioekonomisen elvyttämisen ja muutoksen aikaansaaminen
      • nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja nuoriin investoiminen
      • terveet ja osallistavat yhteisöt
      • kestävän ja paremmin yhteenliitetyn tulevaisuuden tukeminen
      • kumppanuuden ja yhteistyön rakentaminen ja vakiinnuttaminen.
      • Kullakin aihealueella on useita investointialoja, joilla keskitytään tarkemmin tiettyihin organisaatioihin, kuten paikallisviranomaisiin tai yhteisöryhmiin, tai jotka kohdistetaan niihin. Investointialoja on yhteensä 22.

        Rahoitus

        Ajanjaksolla 1995–2020 toteutettiin neljä PEACE-ohjelmaa, joiden määrärahat olivat 1,6 miljardia euroa. PEACE I ja PEACE II saivat rahoitusta kaikista rakennerahastoista, mutta PEACE III ja PEACE IV rahoitettiin yksinomaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

        EU rahoittaa kaudella 2021–2027 PEACE PLUS -ohjelmaa 235 miljoonalla eurolla EAKR:n Euroopan alueellisen yhteistyön määrärahoista. Yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuuden sekä Irlannin ja Pohjois-Irlannin kansallisen lisärahoitusosuuden kanssa PEACE PLUS -ohjelman kokonaisinvestoinnit ovat 1,1 miljardia euroa.

        Hallinnointi

        PEACE PLUS-ohjelman tukikelpoinen alue käsittää Pohjois-Irlannin sekä Irlannin raja-alueen (raja-alueella tarkoitetaan Louthin, Monaghanin, Cavanin, Leitrimin, Sligon ja Donegalin kreivikuntia).

        PEACE PLUS -ohjelmaa hallinnoidaan integroidusti siten, että Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus sisällytetään ohjelmaan ulkoisena käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona. EU:n erityisohjelmista vastaava elin on PEACE PLUS -ohjelman hallintoviranomainen ja yksi kuudesta Belfastin sopimuksella perustetusta rajatylittävästä elimestä.

        Saavutukset

        PEACE-ohjelmat ovat tarjonneet mahdollisuuksia osallistumiseen ja vuoropuheluun sekä tuoneet yhteisöjen kehittämistä koskevaa päätöksentekoa ja vastuuta lähemmäs kansalaisia nk. alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan avulla. Niistä on rahoitettu monenlaisia hankkeita, muun muassa uhrien ja selviytyjien, nuorten sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukihankkeita, infrastruktuuria ja kaupunkien elvyttämistä koskevia hankkeita sekä maahanmuuttajia ja koko yhteiskunnan etnistä monimuotoisuutta tukevia hankkeita.

        Näitä ohjelmia pidetään nykyisin hyvinä esimerkkeinä rauhanrakennustyöstä, ja niistä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää kaikkialla Euroopassa ja muilla alueilla.

        Euroopan parlamentin rooli

        Parlamentti on aina kannattanut EU:n rahoitustukea PEACE-ohjelmille. Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestystuloksen jälkeen parlamentti totesi 5. huhtikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa neuvotteluista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sen Euroopan unionista eroamista koskevasta aikomuksesta antaman ilmoituksen johdosta olevansa huolissaan Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron seurauksista ja korosti tarvetta turvata rauha Pohjois-Irlannin ja Irlannin välillä.

        Parlamentti antoi 11. syyskuuta 2018 päätöslauselman EU:n koheesiopolitiikan vaikutuksista Pohjois-Irlantiin, missä se pani merkille komission ehdotuksen PEACE- ja Interreg -ohjelmien jatkamisesta sekä Yhdistyneen kuningaskunnan huhtikuussa 2018 esittämän kannanoton koheesiopolitiikan tulevaisuudesta. Kannanotossa Yhdistynyt kuningaskunta ilmaisi olevansa valmis harkitsemaan Pohjois-Irlannin täytäntöönpanoelimen, Irlannin hallituksen ja EU:n kanssa mahdollista seuraajaa PEACE IV -ohjelmalle. Parlamentti katsoi, että alueellista yhteistyötä varten ja erityisesti rajatylittäviin ja yhteisöjen välisiin hankkeisiin myönnettävää EU:n tukea olisi jatkettava, kun otetaan huomioon erityisten Pohjois-Irlantia koskevien EU:n koheesio-ohjelmien saavutukset ja varsinkin alueen vakauden kannalta erityisen tärkeiden PEACE- ja Interreg -ohjelmien saavutukset.

        Parlamentti toimii toisena lainsäätäjänä koheesiopolitiikan lainsäädäntöä hyväksyttäessä (tässä yhteydessä yhteisiä säännöksiä koskeva asetus sekä asetus Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä (asetus (EU) N:o 1299/2013)). Se kannatti painokkaasti PEACE-ohjelmien jatkamista kaudella 2021–2027.

        Tämän tekstin on laatinut aluekehityksestä, maataloudesta ja kalataloudesta vastaava Euroopan parlamentin politiikkayksikkö. Lisätietoja tästä aiheesta on aluekehitysvaliokunnan verkkosivustolla.

         

        Kelly Schwarz / JOHANNA CHLÖÉ LYOR TIRINELLI