Kielipolitiikka

Tässä luvussa kerrotaan, miten EU:n perusarvoihin kuuluvaa monikielisyyttä tuetaan ulkomailla suoritettavilla opinnoilla, kulttuurien välisellä vaihdolla ja kieltenoppimisella. Luvussa kuvataan myös EU:n kirjallisuus- ja audiovisuaalialoille antamaa tukea teosten levittämiseksi kaikilla EU:n kielillä ja vähemmistökielillä. Lisäksi tässä luvussa kerrotaan Euroopan parlamentin roolista EU:n kielipolitiikan vaalimisessa.

Oikeusperusta

  • Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa (SEU) todetaan, että unioni ”kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta” (3 artikla).
  • Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) korostetaan, että unionin päämääränä on kehittää ”eurooppalaista ulottuvuutta koulutuksessa erityisesti jäsenvaltioiden kielten opetuksella ja levittämisellä” pitäen täysin arvossa sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta (165 artiklan 1 ja 2 kohta).
  • Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan kieleen perustuva syrjintä on kielletty ja unionilla on velvollisuus kunnioittaa kielellistä monimuotoisuutta (21 ja 22 artikla).
  • Vuonna 1958 annettua Euroopan talousyhteisön asetusta N:o 1, jossa määritettiin entisessä Euroopan talousyhteisössä käytettävät kielet, on muutettu uusien jäsenvaltioiden liittyessä EU:hun. EU:n 24 virallista kieltä määritetään kyseisessä asetuksessa sekä SEU:n 55 artiklan 1 kohdassa. Kyseisen asetuksen säännösten ja SEUT:n 24 artiklan mukaisesti jokainen EU:n kansalainen voi kirjoittaa EU:n toimielimelle tai elimelle jollakin näistä kielistä ja saada vastauksen samalla kielellä.
  • Tavoitteet

    EU:n tunnuslauseena on ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”, ja kielellinen monimuotoisuus onkin perusarvo ja arjen todellisuutta EU:ssa.

    EU:n kielipolitiikalla pyritään edistämään kielellisen monimuotoisuuden kunnioittamista kaikissa jäsenvaltioissa ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua koko EU:n alueella. EU tukee vieraiden kielten oppimista perustaitona, joka antaa mahdollisuuden koulutukseen ja työllistymiseen. Eurooppalaisen koulutusalueen tärkeänä tavoitteena onkin parantaa kieltenopetusta siten, että EU:n kansalaiset osaisivat yleisesti puhua kahta kieltä oman äidinkielensä lisäksi (ks. tiedonanto eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla). EU:n kansalliset koulutusjärjestelmät tekevät yhteistyötä eurooppalaisen koulutusalueen puitteissa vahvistaakseen asemaansa ja lisätäkseen osallistavuuttaan. EU:n tavoitteena on myös suojella vähemmistökieliä Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan mukaisesti.

    Luova Eurooppa -ohjelman (2021–2027) yhtenä tavoitteena on suojella, kehittää ja edistää Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä. Tämän ohjelman seuraajaksi ehdotetussa AgoraEU-ohjelmassa vuosille 2028–2034 säilytetään tämä yleistavoite. AgoraEU-ohjelman uudella Media+ -lohkolla pyritään myös edistämään monikielistä audiovisuaalista sisältöä.

    Saavutukset

    A. Toimintapolitiikan kehitys ja tuki kielten tutkimukselle

    1. Kieltenoppimisen tukeminen

    Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 22. toukokuuta 2019 suosituksen kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen. Neuvosto kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan kielten oppimista oppivelvollisuuskoulutuksessa erityisesti varmistamalla, että useammilla kieltenopettajilla on mahdollisuus suorittaa opintojaksoja ja opettaa ulkomailla. Se kannustaa myös käyttämään innovatiivisia opetusmenetelmiä, joita tuetaan digitaalisilla välineillä, kuten Euroopan kouluopetusalustalla (European School Education Platform). Kyseisellä alustalla toimii eTwinning-yhteisö, joka on koulujen henkilöstölle kaikkialla Euroopassa maksuton verkkoyhteisö ja jonka avulla he voivat tehdä yhteistyötä hankkeissa, jakaa ideoita ja kehittää ammattitaitoaan.

    2. Kielitaitoa kuvaavat vakioindikaattorit

    EU kannustaa lisäksi käyttämään Euroopan neuvoston kehittämää kieliä koskevaa yhteistä eurooppalaista viitekehystä. Sen on tarkoitus tarjota avoin, johdonmukainen ja kattava perusta kielten oppikirjojen ja opetussuunnitelmien laatimiselle, opetus- ja oppimateriaalin suunnittelulle sekä vieraiden kielten taidon arvioinnille. Sitä käytetään nykyisin laajalti sekä Euroopassa että muualla maailmassa.

    3. Yhteistyö kieltentutkimuskeskusten kanssa

    EU tekee tiivistä yhteistyötä kahden kielten tutkimuskeskuksen, Euroopan neuvoston eurooppalaisen nykykielten keskuksen (ECML) ja Euroopan monikielisyyden ja kielten oppimisen tutkimuskeskuksen (Mercator) kanssa. ECML edistää huippuosaamista ja innovointia kieltenopetuksessa. Keskuksen tärkeimpänä tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita harjoittamaan kieltenopetukseen liittyvää tehokasta politiikkaa parhaiden käytänteiden vaihdon ja ohjelmiin liittyvien verkostojen ja tutkimushankkeiden avulla. EU osarahoittaa eurooppalaisen nykykielten keskuksen hankkeita, joissa tuetaan maahanmuuttajataustaisten lasten kielenoppimista ja määritetään kielitaitotestien ja kielitaidon arvioinnin laatu- ja vertailukelpoisuuskriteerit. Mercator keskittyy pääasiassa Euroopan alueellisiin ja vähemmistökieliin. Se tutkii, luetteloi, levittää ja soveltaa tietoa kieltenoppimisesta koulussa, kotona ja kulttuuriin osallistumisen kautta.

    4. European Masters in Translation

    European Masters in Translation on laatumerkki, joka myönnetään maisteritason kääntäjänkoulutusohjelmille, jotka täyttävät määrätyt ammattitaitoa koskevat vaatimukset ja vastaavat markkinoiden tarpeisiin. Sen päätavoitteena on parantaa kääntäjien koulutuksen laatua ja kannustaa korkean ammattipätevyyden omaavia aloittamaan ura käännösalalla EU:ssa.

    B. Toimintaohjelmat

    1. Erasmus+ -ohjelma

    Erasmus+ on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma. Ohjelman erityistavoitteisiin kuuluu kieltenoppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen. Ohjelmaan kuuluukin kielten verkko-opiskeluympäristö Erasmus+ Online Language Support, joka tarjoaa kielivalmennusta lukukaudeksi ulkomaille opiskelemaan lähteville, jotta he voivat oppia isäntämaan kieltä. Erasmus+ -ohjelmassa kannustetaan myös koulutusalan ammattilaisia tekemään yhteistyötä innovoinnissa ja hyvien käytäntöjen vaihdossa. Lisäksi ohjelmasta rahoitetaan hankkeita, joilla tuetaan viittomakielten opetusta ja oppimista, edistetään tietoisuutta kielellisestä monimuotoisuudesta ja suojellaan vähemmistökieliä.

    2. Luova Eurooppa -ohjelma

    Luova Eurooppa -ohjelman Kulttuuri-alaohjelmasta tuetaan kirjojen ja käsikirjoitusten kääntämistä. Esimerkiksi ohjelmasta yhteisrahoitetulla Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnolla palkitaan uusia kirjailijoita ja tarjotaan tukea kääntämistä varten, jotta heidän teoksiaan voidaan levittää kaikkialle Eurooppaan.

    3. Euroopan kielten teemapäivä

    Euroopan kielten teemapäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001. Se osoittautui niin suosituksi, että EU ja Euroopan neuvosto päättivät tehdä siitä vuosittain syyskuun 26. päivänä vietettävän teemapäivän, jolloin koko EU:n alueella järjestetään lukuisia tapahtumia kieltenoppimisen edistämiseksi.

    4. Kielihankkeiden eurooppalainen laatuleima

    Komissio on myöntänyt kielihankkeiden eurooppalaisen laatuleiman vuodesta 1998 lähtien palkitakseen uusia kieltenopetusta ja -opiskelua koskevia aloitteita. Sillä tuetaan kouluja, yliopistoja, koulutuskeskuksia ja muita organisaatioita kaikilla koulutustasoilla varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen kaikissa Erasmus+- ja kumppanimaissa.

    Laatuleimaa voivat hakea myös paikallis- ja alueviranomaiset, työnantajat, yhdistykset ja yksityishenkilöt, jotka ovat antaneet merkittävän panoksen kieltenopetukseen ja -opiskeluun. Voittajat saavat tunnustusta ja näkyvyyttä kansallisella ja Euroopan tasolla.

    5. Juvenes Translatores -käännöskilpailu

    Komissio palkitsee vuosittain kussakin jäsenvaltiossa parhaimman 17-vuotiaan oppilaan tekemän käännöksen Juvenes Translatores -palkinnolla. Oppilaat voivat kääntää mistä tahansa unionin virallisesta kielestä mihin tahansa toiseen unionin viralliseen kieleen.

    6. eTranslation

    Euroopan komission eTranslation-työkalu on käännöstoimen pääosaston kehittämä konekäännöspalvelu, jonka tarkoituksena on helpottaa monikielistä viestintää kaikkialla EU:ssa. Se auttaa EU:n toimielimiä, julkishallintoja sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä kääntämään tekstejä ja asiakirjoja kaikille EU:n virallisille kielille sekä islanniksi, norjaksi ja venäjäksi. Tämä työkalu tukee myös EU:n monikielisiä verkkosivustoja ja parantaa tiedonsaantia silloin, kun ihmisen tekemiä käännöksiä ei ole vielä saatavilla kaikista teksteistä. Palvelu edistää kielellistä monimuotoisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia saada tietoa EU:sta.

    Euroopan parlamentin rooli

    A. Kielellinen monimuotoisuus

    Parlamentti soveltaa monikielisyyspolitiikkaa omassa viestintästrategiassaan, jotta kaikkia EU:n kieliä kohdeltaisiin yhtä tärkeinä. Useimmat parlamentin asiakirjat käännetään kaikille virallisille kielille, ja jokaisella parlamentin jäsenellä on oikeus puhua haluamallaan EU-kielellä. Euroopan historian taloon ja Parlamentariumiin (parlamentin vierailukeskus) järjestetään myös opastettuja kierroksia EU:n 24 virallisella kielellä.

    Parlamentti edistää lisäksi kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Tässä työssä on tärkeässä asemassa Euroopan parlamentin ja Euroopan elokuva-akatemian yhdessä myöntämä eurooppalainen LUX-yleisöelokuvapalkinto, jolla palkitaan erinomaisia eurooppalaisia elokuvia. Elokuvat tekstitetään kaikille EU:n virallisille kielille, jotta ne olisivat laajemman yleisön katsottavissa.

    Parlamentti antoi 19. toukokuuta 2021 päätöslauselman tekoälyn käytöstä koulutuksessa, kulttuurissa ja audiovisuaalialalla. Päätöslauselmalla on merkitystä kielipolitiikan kannalta, sillä siinä korostetaan yhtäältä tekoälystä kielelliselle monimuotoisuudelle aiheutuvia riskejä ja haasteita ja toisaalta mahdollisuuksia, joita tekoäly tarjoaa monikielisyyden helpottamiseksi esimerkiksi automaattisen tekstityksen ja jälkiäänityksen avulla.

    Parlamentti korosti 11. marraskuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa ”Eurooppalainen koulutusalue: yhteinen kokonaisvaltainen lähestymistapa”, että vieraiden kielten oppiminen on tärkeää. Se painotti, että jäsenvaltioiden on tuettava kieltenoppimista kaikilla tasoilla ja erityisesti perus- ja keskiasteen koulutuksessa. Tämä on Euroopan neuvoston monikielisyystavoitteen mukaista, ja sillä pyritään saavuttamaan vähintään kahden muun EU:n virallisen kielen taitoa koskeva tavoite viimeistään alemman keskiasteen koulutuksen loppuun mennessä. Päätöslauselmassa kehotettiin komissiota kehittämään välineitä, joiden avulla on helpompaa panna täytäntöön neuvoston suositus kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen. Niiden avulla on myös voitava seurata edistymistä ja tarjota taloudellista tukea erityisesti niille kouluille, jotka tarjoavat sellaisten unionin kansalaisten ensimmäisen kielen opetusta, jotka asuvat jossakin toisessa EU-maassa. Päätöslauselmassa kehotetaan jäsenvaltioita myös keräämään vertailukelpoista tietoa kielten oppimisesta.

    Parlamentti korosti audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan tarkistetun direktiivin täytäntöönpanosta 9. toukokuuta 2023 antamassaan päätöslauselmassa, että on tärkeää helpottaa jälkiäänittämistä, tekstittämistä ja kuvailutulkkausta kaikilla sen alueen kielillä, jolla audiovisuaalista mediapalvelua tarjotaan. Parlamentti kehotti tehostamaan toimia, joilla levitetään Euroopan koko kielellistä monimuotoisuutta edustavia eurooppalaisia teoksia ja joissa huomioidaan virallisten kielten lisäksi myös alueelliset ja vähemmistökielet.

    Komissio ehdotti 16. heinäkuuta 2025 uutta Erasmus+ -ohjelmaa vuosiksi 2028–2034 ja Luova Eurooppa -ohjelmalle seuraajaa, joka rahoitettaisiin EU:n vuosien 2028–2034 talousarviosta ja jonka nimi olisi AgoraEU. Parlamentti ja neuvosto toimivat yhdessä lainsäätäjinä näissä molemmissa ohjelmissa.

    B. Vähemmistökielten tukeminen

    Eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ”Minority SafePack – miljoona allekirjoitusta Euroopan monimuotoisuuden puolesta” 17. joulukuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti ilmaisi tukensa aloitteelle, jolla pyritään parantamaan kielivähemmistöjen suojelua.

    Euroopan parlamentin ehdotuksista perussopimusten muuttamiseksi 22. marraskuuta 2023 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti kehotti vahvistamaan alueellisten ja vähemmistökielten suojelua ja sisällyttämään ne EU:n perussopimusten tuleviin tarkistuksiin.

    C. Euroopan tulevaisuuskonferenssi

    Raportti Euroopan tulevaisuuskonferenssin lopullisista tuloksista hyväksyttiin toukokuussa 2022. Ehdotuksessa 48 ”Kulttuuri ja vaihto-ohjelmat” esitetään, että EU:n olisi edistettävä monikielisyyttä siltana muihin kulttuureihin jo varhaisesta iästä alkaen. Lisäksi siinä korostetaan, että vähemmistökielet ja alueelliset kielet tarvitsevat lisäsuojelua ottaen huomioon vähemmistökieliä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen ja kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen.

    Ehdotuksessa esitetään myös, että EU harkitsisi mahdollisuutta perustaa elin, joka edistää kielten monimuotoisuutta Euroopan tasolla. Siinä edellytetään myös, että peruskoulusta alkaen lasten olisi saatava hyvä osaamistaso jossakin muussa EU-kielessä kuin omassa äidinkielessään. Sillä pyritään lisäämään Euroopan yhteenkuuluvuutta kannustamalla kansalaisia opiskelemaan naapurikieliä raja-alueilla ja edistetään englannin kielen taitoa kansalaisten välisen viestinnän parantamiseksi.

    Tämän tekstin on laatinut Euroopan parlamentin kansalaisten, tasa-arvon ja kulttuurin politiikkayksikkö. Lisätietoja on kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan verkkosivustolla.

     

    Anastasia MITRONATSIOU / Denise CHIRCOP